Kun puhutaan meridieselistä joita käytetään huviveneissä niin eikö ne ole normaaleita peruskoneita joihin on laitettu ainoastaan lämmönvaihdin sekä pakosarjan päähän mutka, josta raakavesi menee pakoletkuun.Kölijäähdytyksessä tietysti eritavalla.Ja merikytkin tai vetolaite näiden lisäksi.Onko itse peruskoneessa eroa niihin,joita käytetään muuhun tarkoitukseen?
Meridieselin ero tavalliseen
Tietoa vailla
95
3942
Vastaukset
- vain Bukh
Ei. Ainoastaan Bukh on tehty erityisesti merimoottoriksi, mutta ei siinäkään käyttötarkoitus ihmeitä tee.
- 9mPellinkiläinen
Merimoottori on usein kolmesylinterinen ja matalakierroksisempi kuin maakone. Bukhissa on lisäksi oma vahva kytkin. Ei tarvitse erillistä painelaakeria. Bukh on suunniteltu erityisen vikasietoiseksi. (Pelastusveneet).
.
- 2+10
Ne on matalaviritteisiä moottoreita, teollisuusmootoreita esim..
- Vapattaja_STP
- Koko pakosarja on rakenteeltaan erilainen ja jäähdytetty.
- Dieselien kierrosluvt on rajoitettu usein alle 3000 ringin.
- Muita pienempiä eroa on vielä mm. öljynvaihdon järjestely, öljylauhdutin ja tuennan suurempi säätöliikuteltavuus.
Jos tarkoitat, että onko moottorin runko -blöoki ja sisällä pyörivät kamat samaa, niin on ne. - defg676
Minulla on käsitys, että Volvon D4 ja D6 sarjat ovat vain merikäyttöön suunniteltuja.
- R K-S
Oletko varma, ettei kuorma-autoista löydy samoja koneita? En ole tarkistanut asiaa, mutta epäilen, että löytyy. Kyse on siitä, että merimoottoreiden valmistusmäärät ovat aivan liian pieniä, jotta niitä varten pitäiis tehdä eri koneita.
Ja miksi pitäisi?
Valmistusmäärät ovat ratkaisevia. Esim. silloin kun VW teki venedieseleitä, niin heidän vuosituotano oli n. 1.000 kpl/vuosi. Ja se tehdas, josta nuo moottorit tuli teki 7.000 kpl/päivä. Kyseessä oli siis vähän yli tunnin tuotanto, joka riitti marinoitavaksi koko vuodeksi.
Samoin Hyundain autotehdas, josta Hyundai merimoottorit tulevat tekee n. 1 miljoona autoa vuodessa. Eli määrät autopuolella ovat sata tai tuhatkertaiset. - lasher
R K-S kirjoitti:
Oletko varma, ettei kuorma-autoista löydy samoja koneita? En ole tarkistanut asiaa, mutta epäilen, että löytyy. Kyse on siitä, että merimoottoreiden valmistusmäärät ovat aivan liian pieniä, jotta niitä varten pitäiis tehdä eri koneita.
Ja miksi pitäisi?
Valmistusmäärät ovat ratkaisevia. Esim. silloin kun VW teki venedieseleitä, niin heidän vuosituotano oli n. 1.000 kpl/vuosi. Ja se tehdas, josta nuo moottorit tuli teki 7.000 kpl/päivä. Kyseessä oli siis vähän yli tunnin tuotanto, joka riitti marinoitavaksi koko vuodeksi.
Samoin Hyundain autotehdas, josta Hyundai merimoottorit tulevat tekee n. 1 miljoona autoa vuodessa. Eli määrät autopuolella ovat sata tai tuhatkertaiset.Moottori voidaan marinoida venekäyttöön sopivaksi edellä mainituilla muutoksilla:
- Lämmönsiirtimet jäähdytysvedelle ja moottoriöljylle
- Pakosarjan jäähdytysjärjestelyt kontra ylös suunnattu lämpöeristetty pakoputki
Tuo jälkimmäinen on oleellinen tekijä koneen kestävyyden kannalta.
Vesijäähdyttty pakoputki on aina koneen surma pitkässä juoksussa. Putkistoon jää aina vettä ja rikkiä = rikkihappoa joka korrosioi mm. koneen venttiilejä. Lisäksi tämä järjestely mukaansa tuo mutkista huolimatta takaisinimuriskin, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo paikkoja.
Huviveneillä ajotunteja kertyy vähemmän kuin ammattipuolella. Siksi varsin yleisesti päädytään tähän huonoon pakoputken vesijäähdytysratkaisuun.
Korroosion edietyminen paljastuu moottorin kannen avaamisen yhteydessä, mikä onkin oleellista wanhaa ostettaessa. - Liukuvoidetta
lasher kirjoitti:
Moottori voidaan marinoida venekäyttöön sopivaksi edellä mainituilla muutoksilla:
- Lämmönsiirtimet jäähdytysvedelle ja moottoriöljylle
- Pakosarjan jäähdytysjärjestelyt kontra ylös suunnattu lämpöeristetty pakoputki
Tuo jälkimmäinen on oleellinen tekijä koneen kestävyyden kannalta.
Vesijäähdyttty pakoputki on aina koneen surma pitkässä juoksussa. Putkistoon jää aina vettä ja rikkiä = rikkihappoa joka korrosioi mm. koneen venttiilejä. Lisäksi tämä järjestely mukaansa tuo mutkista huolimatta takaisinimuriskin, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo paikkoja.
Huviveneillä ajotunteja kertyy vähemmän kuin ammattipuolella. Siksi varsin yleisesti päädytään tähän huonoon pakoputken vesijäähdytysratkaisuun.
Korroosion edietyminen paljastuu moottorin kannen avaamisen yhteydessä, mikä onkin oleellista wanhaa ostettaessa.Lisäisin tuohon kuitenkin vielä kallistuksen sietämisen mm. varmistamalla öljynkierto. Se saattaa vaatia öljypohjan uudelleenmuotoilun tai vastaavan järjestelyn.
- Liioittelua vai luul
lasher kirjoitti:
Moottori voidaan marinoida venekäyttöön sopivaksi edellä mainituilla muutoksilla:
- Lämmönsiirtimet jäähdytysvedelle ja moottoriöljylle
- Pakosarjan jäähdytysjärjestelyt kontra ylös suunnattu lämpöeristetty pakoputki
Tuo jälkimmäinen on oleellinen tekijä koneen kestävyyden kannalta.
Vesijäähdyttty pakoputki on aina koneen surma pitkässä juoksussa. Putkistoon jää aina vettä ja rikkiä = rikkihappoa joka korrosioi mm. koneen venttiilejä. Lisäksi tämä järjestely mukaansa tuo mutkista huolimatta takaisinimuriskin, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo paikkoja.
Huviveneillä ajotunteja kertyy vähemmän kuin ammattipuolella. Siksi varsin yleisesti päädytään tähän huonoon pakoputken vesijäähdytysratkaisuun.
Korroosion edietyminen paljastuu moottorin kannen avaamisen yhteydessä, mikä onkin oleellista wanhaa ostettaessa.Pakoputken mutka ei ole välttämättömyys, putki voi hyvin suuntautua myos alaspäin, rikkiä ei raskasta pö.ä lukunottamatta ole ollut polttoaineissa vuosikymmeniin, ja raskasta käyttävät moottorit on aina kuivilla putkilla.
Mitään takaisinimua ei ole, lappo ehkäistään aina joko venttiilin paikalla tai putken mutkalla, vettä ei pakosarjaan pidä päästä missään ratkaisussa.
Pakoputki jäähdytetään turvallisuuden takia, sen pintalämpötila voi nousta yli 700 ast. joka on yli tuplasti sekä öljyn että dieselin itsesyttymislämpötilan. - lasher
Liioittelua vai luul kirjoitti:
Pakoputken mutka ei ole välttämättömyys, putki voi hyvin suuntautua myos alaspäin, rikkiä ei raskasta pö.ä lukunottamatta ole ollut polttoaineissa vuosikymmeniin, ja raskasta käyttävät moottorit on aina kuivilla putkilla.
Mitään takaisinimua ei ole, lappo ehkäistään aina joko venttiilin paikalla tai putken mutkalla, vettä ei pakosarjaan pidä päästä missään ratkaisussa.
Pakoputki jäähdytetään turvallisuuden takia, sen pintalämpötila voi nousta yli 700 ast. joka on yli tuplasti sekä öljyn että dieselin itsesyttymislämpötilan.Joudun tässä nöyristä nöyrimpänä luottamaan siihen kokemukseen, jonka olen hankkinut moottoreita avanneena ja huoltaneena vuodesta 1948.
- Takaisinimu on koitunut moneen leasure veneen koneen kohtaloksi.
- Korrossio vesijäähdytetyn pakosarjan/ lähtöputkea lähinnä olevissa venttiileissä on yleistä ajan myötä.
No siinä olet oikeassa, että vettä ei pakosarjaan pidä päästää:-)
Mietippä myös palamisprosesia lähemmin - ellei siellä synny rikkihappoa niin mitä happoa sitten palamisen myötä vieläkin voisi syntyä?
Mieti myös. miksi ammattiväki (siis pitkää käyttöikää hamuavat) suosivat suoraa korsteenia vesilutratun pakoputken asemasta? - No jopa oli paksua
lasher kirjoitti:
Joudun tässä nöyristä nöyrimpänä luottamaan siihen kokemukseen, jonka olen hankkinut moottoreita avanneena ja huoltaneena vuodesta 1948.
- Takaisinimu on koitunut moneen leasure veneen koneen kohtaloksi.
- Korrossio vesijäähdytetyn pakosarjan/ lähtöputkea lähinnä olevissa venttiileissä on yleistä ajan myötä.
No siinä olet oikeassa, että vettä ei pakosarjaan pidä päästää:-)
Mietippä myös palamisprosesia lähemmin - ellei siellä synny rikkihappoa niin mitä happoa sitten palamisen myötä vieläkin voisi syntyä?
Mieti myös. miksi ammattiväki (siis pitkää käyttöikää hamuavat) suosivat suoraa korsteenia vesilutratun pakoputken asemasta?" Mietippä myös palamisprosesia lähemmin - ellei siellä synny rikkihappoa niin mitä happoa sitten palamisen myötä vieläkin voisi syntyä? "
Minä mietin ankarasti, mutta rikkihappoa en ymmärrä, enkä muutakaan happoa.
Voisitko selittää tarkemmin sitä palamisprosessia, vai höpisetkö vain kuulemisia juttuuja. - Se moottorimies
No jopa oli paksua kirjoitti:
" Mietippä myös palamisprosesia lähemmin - ellei siellä synny rikkihappoa niin mitä happoa sitten palamisen myötä vieläkin voisi syntyä? "
Minä mietin ankarasti, mutta rikkihappoa en ymmärrä, enkä muutakaan happoa.
Voisitko selittää tarkemmin sitä palamisprosessia, vai höpisetkö vain kuulemisia juttuuja.Täällä nämä "osaavat ja kaikentietävät" diisselimiehet tekee vain korjauksiaan! Ei niitä kiinnosta raakavesipumpun tila. Ei niiden tarvitse katsoa kiertovesipumppua, kun vain toimivia laakeriliuskoja vaihtaa ja vaihtaa! Missään ei seiso, että ainutkaan viitsisi olla huolissaan öljypumpusta. Sen akselihan voi olla poikki? Rattaat ovat halki tai kuluneet. Sen siivilä niin tukossa, että VP oli otettu siksi pois käytöstä. Ei nämä välitä, vaikka Välittäjä_LKV on sanonut, että öljypumpun mennessä sököksi istut betoniveneessä karilla ja kupari lentää hilseenä tuuleen.
Männäntapin laakerista ei kukaan välitä, vaikka se on moottorin tärkein laakeri. Nämä vaihtaa suuttimia ja ehjiä laakeriliuskoja vaan yötä päivää! Sanoisin, että on sakkia ja lisäksi vasta sakkia, joka näihin uskoo! - ? ? ? ? ?
lasher kirjoitti:
Joudun tässä nöyristä nöyrimpänä luottamaan siihen kokemukseen, jonka olen hankkinut moottoreita avanneena ja huoltaneena vuodesta 1948.
- Takaisinimu on koitunut moneen leasure veneen koneen kohtaloksi.
- Korrossio vesijäähdytetyn pakosarjan/ lähtöputkea lähinnä olevissa venttiileissä on yleistä ajan myötä.
No siinä olet oikeassa, että vettä ei pakosarjaan pidä päästää:-)
Mietippä myös palamisprosesia lähemmin - ellei siellä synny rikkihappoa niin mitä happoa sitten palamisen myötä vieläkin voisi syntyä?
Mieti myös. miksi ammattiväki (siis pitkää käyttöikää hamuavat) suosivat suoraa korsteenia vesilutratun pakoputken asemasta?Mikä on Takaisinimu ?
- siiffi
lasher kirjoitti:
Joudun tässä nöyristä nöyrimpänä luottamaan siihen kokemukseen, jonka olen hankkinut moottoreita avanneena ja huoltaneena vuodesta 1948.
- Takaisinimu on koitunut moneen leasure veneen koneen kohtaloksi.
- Korrossio vesijäähdytetyn pakosarjan/ lähtöputkea lähinnä olevissa venttiileissä on yleistä ajan myötä.
No siinä olet oikeassa, että vettä ei pakosarjaan pidä päästää:-)
Mietippä myös palamisprosesia lähemmin - ellei siellä synny rikkihappoa niin mitä happoa sitten palamisen myötä vieläkin voisi syntyä?
Mieti myös. miksi ammattiväki (siis pitkää käyttöikää hamuavat) suosivat suoraa korsteenia vesilutratun pakoputken asemasta?Itse seilaan konepäällikkönä rahtilaivassa ja kaikenlaisia koneita on tullut vastaan, joten voin varmuudella sanoa ettei rikittömistä polttoaineista mitään rikkihappoja savukaasujen mukana tule. Raskasöljystä tulee, siksi pakokaasuja ei jäähdytetä alle rikkikastepisteen.
- drf5tg6h7uyj8iokl0p+
Se moottorimies kirjoitti:
Täällä nämä "osaavat ja kaikentietävät" diisselimiehet tekee vain korjauksiaan! Ei niitä kiinnosta raakavesipumpun tila. Ei niiden tarvitse katsoa kiertovesipumppua, kun vain toimivia laakeriliuskoja vaihtaa ja vaihtaa! Missään ei seiso, että ainutkaan viitsisi olla huolissaan öljypumpusta. Sen akselihan voi olla poikki? Rattaat ovat halki tai kuluneet. Sen siivilä niin tukossa, että VP oli otettu siksi pois käytöstä. Ei nämä välitä, vaikka Välittäjä_LKV on sanonut, että öljypumpun mennessä sököksi istut betoniveneessä karilla ja kupari lentää hilseenä tuuleen.
Männäntapin laakerista ei kukaan välitä, vaikka se on moottorin tärkein laakeri. Nämä vaihtaa suuttimia ja ehjiä laakeriliuskoja vaan yötä päivää! Sanoisin, että on sakkia ja lisäksi vasta sakkia, joka näihin uskoo!Lisätään nyt listaasi ne vuosia täällä pyörineet sinisillä nimillä e.d.k ja välittäjä väitteet, että
"betonivene murene vedessä, terästä ei voi kuparoida, 400 mm monilapaista nopeasti pyörivää potkuria ei voi olla olemassa ja sitten huippuna 4,9 litraisen Zetorein kiertokankia, kampiakselia ja mäntiä ei saa tasapainottaa peruskorjauksessa venemoottoriksi!"
- R K-S
Käytännössä kaikki nykyiset pienet dieselmoottorit ovat ns. teollisuusmoottoreita. Marinoinnissa ne varustetaan jäähdytysjärjestelmän osilla ja merikytkimellä ym.
Tämä marinointi tuo noin puolet lisää hintaa verrattuna siihen perusmoottoriin.- seasick
Ihan minkä tahansa vene/laiva tarvikkeen hintaan saadaa n.50% lisää liittämällä
nimeen sanat "marine, sea" ;) - LH111
seasick kirjoitti:
Ihan minkä tahansa vene/laiva tarvikkeen hintaan saadaa n.50% lisää liittämällä
nimeen sanat "marine, sea" ;)Jep, ja kun laittaa sen viela vihreaan pakettiin ja lisaa tekstin "Military specs", niin hinnan voi viela tuplata...
- sanon minä
Meri moottoreihin tehdään suuuret silinteri tilavuudet eli suuremmat männät kuin samankokoisiin maa moottoreihin. Isot männät lyövät harvemin samalla kierrosluvulla kuin maa moottoreissa jonka takia meri moottorit kestävät pitempään. Meri moottoreissa kierrätetään myös meri vettä joka on kylmää ja se auttaa ettei meri moottorit leikkaa niin helposti kiinni kuin maa moottorit. Meri moottorit ovat myös valu rautaa eikä alumiinia kuten maa moottorit jotka voisivat jopa sulaa jos jäähdytykseen olisi mennyt vaikka ameeboja tai levää. Aina kannattaa ostaa vai siihen käyttö tarkoitukseen tehtyjä moottoreita.
- lasher
Sylinterin halkaisijalla ei ole mitään tekemistä "harvalyöntisyyden kanssa".
Iskun pituudella sen sijaan on.
Merikierron ottoputken välppä tai isommissa koneissa pohjaventtilikaivo sihteineen estää amebojen, silakoiden ja levän tukkimasta merivesikiertoa.
Ylikuumenemista indikoidaan lämpömittareilla, varoitusvaloilla ja äänimerkeillä ennen sulamispistettä, olis itten kyseessä valurauta tai alumiini:-)
Siinä olet oikeassa, että kannattaa hankkia asianmukainen moottori :-) - Se S
Jos saman kokoisita moottereista toisessa on isommat männät, täytyy sitten tässä toisessa olla vähemmän mäntiä, jotta saadaan sama koko eli tilavuus.
Jos kahdessa moottorissa on sama kierrosluku, niin männät "lyövät" juuri yhtä monta kertaa molemmissa moottereissa samassa ajassa (esim. X kertaa minuutissa).
Moottoreissa ei ole silintereitä (hattu), vaan sylintereitä ;-))
Ameeba on todella pieni eliö ja se voidaan havaita vain todella hyvällä mikroskoopilla - taisi tarkoittaa medusaa...
Jäähdytettään moottori millä vedellä tahansa, tulee jäähdytysnesteen olla noin 80 asteista moottorin käydessä. - sano vaan yhdys sana
Tuota voi vain jatkaa sanomalla, että maa moottoriin laitetaan maata ettei se sula. Maa syötetään maa moottoriin sähköjohdolla suoraan runkoon. Lämpö poistuu laturin plus navasta toista johtoa pitkin.
- Yhtys sanoja?
sano vaan yhdys sana kirjoitti:
Tuota voi vain jatkaa sanomalla, että maa moottoriin laitetaan maata ettei se sula. Maa syötetään maa moottoriin sähköjohdolla suoraan runkoon. Lämpö poistuu laturin plus navasta toista johtoa pitkin.
Tarkoitit varmaan kirjoittaa "sähkö johdolla" ;-))
- Eri moottori
Tämä on todella ketjun paras juttu. Onneksi vielä löytyy huumori miehiä. Tämä viesti kiteytää koko palstan luonteen.
Tuo ameeba juttu oli päivän paras!!!
Nyt kaikki tiedämme miten meri moottori toimii. - Huumori kukkii
Eri moottori kirjoitti:
Tämä on todella ketjun paras juttu. Onneksi vielä löytyy huumori miehiä. Tämä viesti kiteytää koko palstan luonteen.
Tuo ameeba juttu oli päivän paras!!!
Nyt kaikki tiedämme miten meri moottori toimii.Kuten tavallista, joukkoon kuuluu aina yksi "takaisinimu mies ", joka ei edes tajunnut kirjoitusta pilaksi.
Se juuri tekee pilasta vasta onnistuneen.
Lisää ameebaa ! - Se Jäähdytysmies
Se S kirjoitti:
Jos saman kokoisita moottereista toisessa on isommat männät, täytyy sitten tässä toisessa olla vähemmän mäntiä, jotta saadaan sama koko eli tilavuus.
Jos kahdessa moottorissa on sama kierrosluku, niin männät "lyövät" juuri yhtä monta kertaa molemmissa moottereissa samassa ajassa (esim. X kertaa minuutissa).
Moottoreissa ei ole silintereitä (hattu), vaan sylintereitä ;-))
Ameeba on todella pieni eliö ja se voidaan havaita vain todella hyvällä mikroskoopilla - taisi tarkoittaa medusaa...
Jäähdytettään moottori millä vedellä tahansa, tulee jäähdytysnesteen olla noin 80 asteista moottorin käydessä.Sen verran tarkennan että jäähdytyksen merivesipuolella ei veden lämpö saisi nousta yli 62`C, koska sen jälkeen merveden suola alkaa kiteytyä. Glygolissa asia eri.
- en osaa yhdys sanoja
Se S kirjoitti:
Jos saman kokoisita moottereista toisessa on isommat männät, täytyy sitten tässä toisessa olla vähemmän mäntiä, jotta saadaan sama koko eli tilavuus.
Jos kahdessa moottorissa on sama kierrosluku, niin männät "lyövät" juuri yhtä monta kertaa molemmissa moottereissa samassa ajassa (esim. X kertaa minuutissa).
Moottoreissa ei ole silintereitä (hattu), vaan sylintereitä ;-))
Ameeba on todella pieni eliö ja se voidaan havaita vain todella hyvällä mikroskoopilla - taisi tarkoittaa medusaa...
Jäähdytettään moottori millä vedellä tahansa, tulee jäähdytysnesteen olla noin 80 asteista moottorin käydessä.Raaka vesi jähdytetyn moottorin häly anturi kytkee 65 asteessa.
Makea vesi jäähdytetty moottori käy taloudellisemmassa korkeammassa lämmössä. - koikkalain
sano vaan yhdys sana kirjoitti:
Tuota voi vain jatkaa sanomalla, että maa moottoriin laitetaan maata ettei se sula. Maa syötetään maa moottoriin sähköjohdolla suoraan runkoon. Lämpö poistuu laturin plus navasta toista johtoa pitkin.
Miten on, voiko lentokoneen moottori saada lennossa maata? Miten maan saanti ylipäätään on järjestetty?
- lasher
Huumori kukkii kirjoitti:
Kuten tavallista, joukkoon kuuluu aina yksi "takaisinimu mies ", joka ei edes tajunnut kirjoitusta pilaksi.
Se juuri tekee pilasta vasta onnistuneen.
Lisää ameebaa !Juuri näin:-)
- ? ? ? ? ?
lasher kirjoitti:
Juuri näin:-)
Nyt kun olet palstalla, niin kerro, mikä se on se "takaisinimu" ja kuinka hiilivety-yhdisteen palamistuotteena voi olla rikki-tai muutakaan happoa ?
- lasher
koikkalain kirjoitti:
Miten on, voiko lentokoneen moottori saada lennossa maata? Miten maan saanti ylipäätään on järjestetty?
Kun olin nuori, niin lentokoneiden siipien jäätöreunoilla oli tuuheasäikeiset sudit.
Niiista siiven muodostama hankaussähkö saatiin turvallisesti maahan:-) - lasher
? ? ? ? ? kirjoitti:
Nyt kun olet palstalla, niin kerro, mikä se on se "takaisinimu" ja kuinka hiilivety-yhdisteen palamistuotteena voi olla rikki-tai muutakaan happoa ?
Juu, kun moottori yskähtää takaisinpäin, niin syntyy takaisin imu pajosarjasta käsin. Vesi solhahtaa sylinteriin ja sammutta moottorin. Uudellen käynnistäessä moottori pakahtuu. koska vesi ei puristu kasaan.
Oikaise oh, jos olen johdatellut ajatusta väärin.
Juu kun palamista esiintyy niin sen hiilivetyketjun H2SO4 - osio rupeaa kummittelemaan.
Vaiko eikö:-) - ? ? ? ? ?
lasher kirjoitti:
Juu, kun moottori yskähtää takaisinpäin, niin syntyy takaisin imu pajosarjasta käsin. Vesi solhahtaa sylinteriin ja sammutta moottorin. Uudellen käynnistäessä moottori pakahtuu. koska vesi ei puristu kasaan.
Oikaise oh, jos olen johdatellut ajatusta väärin.
Juu kun palamista esiintyy niin sen hiilivetyketjun H2SO4 - osio rupeaa kummittelemaan.
Vaiko eikö:-)He he
Jospa jatkat vain sitä itsesi kehumista,
lienee ainoaa johon talenttikapasiteettisi riittää. - mitäs maalla
koikkalain kirjoitti:
Miten on, voiko lentokoneen moottori saada lennossa maata? Miten maan saanti ylipäätään on järjestetty?
Mihin lentomoottori maata tarttis, tarkoituskin olla irti maasta? Sehän on toiselta nimeltään ilmamoottori.
Aiheeseen kuuluu tietenkin tarina muinaisista teekkari-ilmailijoista. Sattuivat maastolaskun tehnyttä purjekonetta hakiessaan samalle lossille poliisin kanssa, joka innostui tarkistelemaan matkalla poikien trailerin valoja, jotka eivät tietenkään palaneet. Selitys, ettei tietenkään, kun eivät saa maata, meni poliisille läpi. - oipl.ilo.olio.liol,.
? ? ? ? ? kirjoitti:
He he
Jospa jatkat vain sitä itsesi kehumista,
lienee ainoaa johon talenttikapasiteettisi riittää.kerro taas siitä, kun puristat vettä pyöränpumpulla ja peukalolla kiskoon kuopan apinat välittäjä!
- Lentäjä
mitäs maalla kirjoitti:
Mihin lentomoottori maata tarttis, tarkoituskin olla irti maasta? Sehän on toiselta nimeltään ilmamoottori.
Aiheeseen kuuluu tietenkin tarina muinaisista teekkari-ilmailijoista. Sattuivat maastolaskun tehnyttä purjekonetta hakiessaan samalle lossille poliisin kanssa, joka innostui tarkistelemaan matkalla poikien trailerin valoja, jotka eivät tietenkään palaneet. Selitys, ettei tietenkään, kun eivät saa maata, meni poliisille läpi.Bensinnimoottori toimii bensalla, dieselmoottori dieselillä ja ilmamoottori ilmalla.
- näin se käy
oipl.ilo.olio.liol,. kirjoitti:
kerro taas siitä, kun puristat vettä pyöränpumpulla ja peukalolla kiskoon kuopan apinat välittäjä!
Laitan polkupyörän venttiilillä varustettuun astiaan vettä ja suljen sen. Sitten painan sinne painetta polkupyörän pumpulla. Ratakiskon painaminen on vielä helpompaa, painan ratakiskoa peukalolla.
- koikkalain
Lentäjä kirjoitti:
Bensinnimoottori toimii bensalla, dieselmoottori dieselillä ja ilmamoottori ilmalla.
Niinpä... Kuopiossa kuulin joitainvuosia taaksepäin. Maalaisisäntä kysyy linjurikuskilta jotain tähän tapaan... "Käyp kö se tää linjur Juurusveellä??? Johon virkapukuinen kuski vastasi "Ei kun tiisselil.... tiisselillähän se tää...."
- her ass
lasher kirjoitti:
Sylinterin halkaisijalla ei ole mitään tekemistä "harvalyöntisyyden kanssa".
Iskun pituudella sen sijaan on.
Merikierron ottoputken välppä tai isommissa koneissa pohjaventtilikaivo sihteineen estää amebojen, silakoiden ja levän tukkimasta merivesikiertoa.
Ylikuumenemista indikoidaan lämpömittareilla, varoitusvaloilla ja äänimerkeillä ennen sulamispistettä, olis itten kyseessä valurauta tai alumiini:-)
Siinä olet oikeassa, että kannattaa hankkia asianmukainen moottori :-)Tuosta taas olen eri mieltä: iskunpituudella ei ole mitään tekemistä "harvalyöntisyyden kanssa. Ainoastaan kaasukahvan, tehonsäätövivun tai vastaavan säätölaitteen, asennolla on yleensä suora lineaarinen vaikutus "lyöntisyyteen". Tottakai tämä koskee vain käynnissä olevaa konetta. Me ammattipiireissä yleisesti puhumme koneen kierroksista... tässä yhteydessä, käytetyn "lyöntisyyden" sijaan.
Puhuttaessa lyhyt- tai pitkäiskuisista moottoreista niiden luokittelu lasketaan matemaattisesti porauksen halkaisijan suhdetta kaksinkertaiseen kampiakselin polven pituuteen. Luokittelun vertailu 1:een, jos alle yhden lyhytiskuinen, jos yli......jne - kuckuu
her ass kirjoitti:
Tuosta taas olen eri mieltä: iskunpituudella ei ole mitään tekemistä "harvalyöntisyyden kanssa. Ainoastaan kaasukahvan, tehonsäätövivun tai vastaavan säätölaitteen, asennolla on yleensä suora lineaarinen vaikutus "lyöntisyyteen". Tottakai tämä koskee vain käynnissä olevaa konetta. Me ammattipiireissä yleisesti puhumme koneen kierroksista... tässä yhteydessä, käytetyn "lyöntisyyden" sijaan.
Puhuttaessa lyhyt- tai pitkäiskuisista moottoreista niiden luokittelu lasketaan matemaattisesti porauksen halkaisijan suhdetta kaksinkertaiseen kampiakselin polven pituuteen. Luokittelun vertailu 1:een, jos alle yhden lyhytiskuinen, jos yli......jnePysähdyksissä oleva moottori tosiaan ei iske lainkaan. Piireissä luemme moottorin lyöntimittaria. Kampiakselin polven pituus määrittää iskunpituudeen joka vaikuttaa sylinteritilavuuteen. Jos männänhalkaisija on 100 mm ja iskunpituus 120 mm, iskusuhteeksi saadaan 1,2:1. Tällaisen pitkäiskuisen moottorin suurin vääntömomentti ja suurin teho saavutetaan alhaisilla lyöntinopeksilla eli harvalyöntisesti. Pitkäiskuista moottoria ajetaan harvalyöntisesti verrattuna lyhytiskuiseen moottoriin.
- her L ass
kuckuu kirjoitti:
Pysähdyksissä oleva moottori tosiaan ei iske lainkaan. Piireissä luemme moottorin lyöntimittaria. Kampiakselin polven pituus määrittää iskunpituudeen joka vaikuttaa sylinteritilavuuteen. Jos männänhalkaisija on 100 mm ja iskunpituus 120 mm, iskusuhteeksi saadaan 1,2:1. Tällaisen pitkäiskuisen moottorin suurin vääntömomentti ja suurin teho saavutetaan alhaisilla lyöntinopeksilla eli harvalyöntisesti. Pitkäiskuista moottoria ajetaan harvalyöntisesti verrattuna lyhytiskuiseen moottoriin.
Vau.. Puhut vähän, mutta asiaa. Luette piirissänne moottorin lyöntimittaria. Millainen asteikko mahtaa olla ko mittarissa. Itse näin v 1972 Rovaniemen syysmarkkinoilla lyöntimittarin,joka oli yhdistettynä nyrkkeilypalloon. Itseasiassa samainen laite oli Puumalan silakkamarkkinoilla v 1976. Näiden tapahtumien jälkeen en ole lyöntimittariin törmännyt. Aika oli ennen siirtymistä SI-järjestelmään liittymistä.
- lasher
her ass kirjoitti:
Tuosta taas olen eri mieltä: iskunpituudella ei ole mitään tekemistä "harvalyöntisyyden kanssa. Ainoastaan kaasukahvan, tehonsäätövivun tai vastaavan säätölaitteen, asennolla on yleensä suora lineaarinen vaikutus "lyöntisyyteen". Tottakai tämä koskee vain käynnissä olevaa konetta. Me ammattipiireissä yleisesti puhumme koneen kierroksista... tässä yhteydessä, käytetyn "lyöntisyyden" sijaan.
Puhuttaessa lyhyt- tai pitkäiskuisista moottoreista niiden luokittelu lasketaan matemaattisesti porauksen halkaisijan suhdetta kaksinkertaiseen kampiakselin polven pituuteen. Luokittelun vertailu 1:een, jos alle yhden lyhytiskuinen, jos yli......jneLoistavaa!
1. Samalla kierroskuvulla toimivien moottorien männännopeus on on suoraan verrannollinen iskunpituuteen.
2. Alhainen männännopeus = alhainen kuluminen.
"Sanon minä" ajoi takaa alhaista männän nopeutta ja kulumista, Vai kuinka? - Hutiksi meni taas
lasher kirjoitti:
Loistavaa!
1. Samalla kierroskuvulla toimivien moottorien männännopeus on on suoraan verrannollinen iskunpituuteen.
2. Alhainen männännopeus = alhainen kuluminen.
"Sanon minä" ajoi takaa alhaista männän nopeutta ja kulumista, Vai kuinka?1.
Ei muuten ole, tarkoitit ilmeisesti keskimääräistä nopeutta.
2.
Kulumiseen vaikuttaa enemmän kuormitus (teholllinen keskipaine) kampisuhde , kuin männän nopeus. - 9+11
Se Jäähdytysmies kirjoitti:
Sen verran tarkennan että jäähdytyksen merivesipuolella ei veden lämpö saisi nousta yli 62`C, koska sen jälkeen merveden suola alkaa kiteytyä. Glygolissa asia eri.
Teeppä koe ja hämmästy.
Laita kattilaan litra vettä ja vaikka 10 grammaa merisuolaa. Älä sekoita. Lämmitä vesi kiehuvaksi, kirjaa havaintosi suolan olomuodon suhteen. Miten havaintosi ovat linjassa kirjoittamasi kanssa? - i8olio9lp0p090åä
näin se käy kirjoitti:
Laitan polkupyörän venttiilillä varustettuun astiaan vettä ja suljen sen. Sitten painan sinne painetta polkupyörän pumpulla. Ratakiskon painaminen on vielä helpompaa, painan ratakiskoa peukalolla.
kiitos välittäjä edkki taas!
- Se Jäähdytysmies
9+11 kirjoitti:
Teeppä koe ja hämmästy.
Laita kattilaan litra vettä ja vaikka 10 grammaa merisuolaa. Älä sekoita. Lämmitä vesi kiehuvaksi, kirjaa havaintosi suolan olomuodon suhteen. Miten havaintosi ovat linjassa kirjoittamasi kanssa?Hämmästelyn sijaan... Olosuhteiden on vastattava kyseessä olevaa kiistanalaista tapausta. Jotta kokeesta saataisiin kiistaton näyttö puolesta tai vastaan. eli eli..
Otettava valurautainen pata, ( ei mitä tahansa alu-kattilaa) johon lisätään vesi ja siihen liuotettu merisuola. Kun keität tätä vesi/suolaseosta, suolan plus varautuneet ionit kiinnitttyvät negatiivisesti varautuneeseen valurautapadan pintaan. Eli saostuu kerrokseksi pikkuhiljaa.
No, vanhakansa on tiennyt tämän prosessin satojavuosia. Kuvattu tapahtuma on ikivanha peräpohjalainen tapa saada suoloja erkanemaan nesteestä. - NiiHaa 9+16
Se Jäähdytysmies kirjoitti:
Hämmästelyn sijaan... Olosuhteiden on vastattava kyseessä olevaa kiistanalaista tapausta. Jotta kokeesta saataisiin kiistaton näyttö puolesta tai vastaan. eli eli..
Otettava valurautainen pata, ( ei mitä tahansa alu-kattilaa) johon lisätään vesi ja siihen liuotettu merisuola. Kun keität tätä vesi/suolaseosta, suolan plus varautuneet ionit kiinnitttyvät negatiivisesti varautuneeseen valurautapadan pintaan. Eli saostuu kerrokseksi pikkuhiljaa.
No, vanhakansa on tiennyt tämän prosessin satojavuosia. Kuvattu tapahtuma on ikivanha peräpohjalainen tapa saada suoloja erkanemaan nesteestä.Meinaat että alumiini ei ole sähköisesti aktiivinen :) ja että vielä kiteytyminen on kiinni lämpötilaste eikä konsentraatiosta. Ihan varmasti suola kiteytyy kattilan seinille jos keität veden pois, en epäile hetkeäkään - oikeassa olit. Toimii tosin myös alumiinikattilalla.
Hihhei pitänee vaihtaa termostaatti kylmempään ennenkuin suola tukkii ihan kaikki paikat lohkosta. - taidan uskoa
Se Jäähdytysmies kirjoitti:
Hämmästelyn sijaan... Olosuhteiden on vastattava kyseessä olevaa kiistanalaista tapausta. Jotta kokeesta saataisiin kiistaton näyttö puolesta tai vastaan. eli eli..
Otettava valurautainen pata, ( ei mitä tahansa alu-kattilaa) johon lisätään vesi ja siihen liuotettu merisuola. Kun keität tätä vesi/suolaseosta, suolan plus varautuneet ionit kiinnitttyvät negatiivisesti varautuneeseen valurautapadan pintaan. Eli saostuu kerrokseksi pikkuhiljaa.
No, vanhakansa on tiennyt tämän prosessin satojavuosia. Kuvattu tapahtuma on ikivanha peräpohjalainen tapa saada suoloja erkanemaan nesteestä.Koetin muistella vanhoja korroosionestotekniikan luentoja. Yksi asia, jonka muistan, on raudan ja sinkin jalousjärjestyksen vaihtuminen jossain 57 asteen kohdalla. Siksi ei vanhasta maitohinkistä tule edes kelvollista pontikkapannua. Pienikin naarmu sinkityksessä johtaa reikään.
Muutakin liittyi meriveden ominaisuuksiin korkeammassa lämpötilassa. Liittyikö se tuohon ionien käyttäytymiseen, mutta joka tapauksessa siinä 60 asteen jälkeen merivesi muuttuu jyrkästi syövyttävämmäksi. Siksi raakavesijäähdytettyjen moottoreiden termostaatit aukeavat siinä kohtaa, makeavesijäähdytteisiä ajetaan paljon kuumempina. - maa mukaan
mitäs maalla kirjoitti:
Mihin lentomoottori maata tarttis, tarkoituskin olla irti maasta? Sehän on toiselta nimeltään ilmamoottori.
Aiheeseen kuuluu tietenkin tarina muinaisista teekkari-ilmailijoista. Sattuivat maastolaskun tehnyttä purjekonetta hakiessaan samalle lossille poliisin kanssa, joka innostui tarkistelemaan matkalla poikien trailerin valoja, jotka eivät tietenkään palaneet. Selitys, ettei tietenkään, kun eivät saa maata, meni poliisille läpi.Jos veneeseen on laitettu maamoottori niin lapioi moottorin alle maata. Makaavasylinterinen moottori saa maata paremmin.
Pienemmille sähköhärpäkkeille riittää sähköjohto joka menee kukkapurkkiin laitettuun maahan. - on totta
taidan uskoa kirjoitti:
Koetin muistella vanhoja korroosionestotekniikan luentoja. Yksi asia, jonka muistan, on raudan ja sinkin jalousjärjestyksen vaihtuminen jossain 57 asteen kohdalla. Siksi ei vanhasta maitohinkistä tule edes kelvollista pontikkapannua. Pienikin naarmu sinkityksessä johtaa reikään.
Muutakin liittyi meriveden ominaisuuksiin korkeammassa lämpötilassa. Liittyikö se tuohon ionien käyttäytymiseen, mutta joka tapauksessa siinä 60 asteen jälkeen merivesi muuttuu jyrkästi syövyttävämmäksi. Siksi raakavesijäähdytettyjen moottoreiden termostaatit aukeavat siinä kohtaa, makeavesijäähdytteisiä ajetaan paljon kuumempina.Alhainen lämpötila ei ole kovin edullinen ja korkeampi lämpö on polttoainetaloudellisempi. Muutin raakavesikoneen lämmövaihtimella ja termostaatin vaihdolla suljetuksi makeavesikoneeksi. Kulutus väheni.
- JiipaJaapa 13+19
taidan uskoa kirjoitti:
Koetin muistella vanhoja korroosionestotekniikan luentoja. Yksi asia, jonka muistan, on raudan ja sinkin jalousjärjestyksen vaihtuminen jossain 57 asteen kohdalla. Siksi ei vanhasta maitohinkistä tule edes kelvollista pontikkapannua. Pienikin naarmu sinkityksessä johtaa reikään.
Muutakin liittyi meriveden ominaisuuksiin korkeammassa lämpötilassa. Liittyikö se tuohon ionien käyttäytymiseen, mutta joka tapauksessa siinä 60 asteen jälkeen merivesi muuttuu jyrkästi syövyttävämmäksi. Siksi raakavesijäähdytettyjen moottoreiden termostaatit aukeavat siinä kohtaa, makeavesijäähdytteisiä ajetaan paljon kuumempina.Mä en muista korroosioneston luennoista enää juurikaan mitään kun aikaa on jo yli neljännesvuosisata eikä nykyhommat noihin liippaa.
En muista tuollaista mutta nyt kun mainitsit niin joku lamppu syyttyi kalkkeuman alla että olisiko lämpötilan nousu nopeuttanut sinkin korroosiota? Liittyi jotenkin karbonaatteihin tms? Jos näin on niin silloinhan termostaatin avautuminen tietyssä lämpötilassa olisi toivottavaa koska se hidastaisi tarpeetonta pelkästä lämpötilasta johtuvaa sinkin korroosiota.
Mutta onhan se sähkökemiallinen sarjakin lämpötilariippuvainen mutta jotenkin luulen että sinkkiä ei käytettäisi niin yleisesti raudan suojana jos se jo 60 asteessa nopeuttaisi raudan syöpymistä.
Mutta ihan liikaa aikaa omista alan opinnoista. Yhtäkaikki suola ei kyllä kiteydy ;( - on totta
JiipaJaapa 13+19 kirjoitti:
Mä en muista korroosioneston luennoista enää juurikaan mitään kun aikaa on jo yli neljännesvuosisata eikä nykyhommat noihin liippaa.
En muista tuollaista mutta nyt kun mainitsit niin joku lamppu syyttyi kalkkeuman alla että olisiko lämpötilan nousu nopeuttanut sinkin korroosiota? Liittyi jotenkin karbonaatteihin tms? Jos näin on niin silloinhan termostaatin avautuminen tietyssä lämpötilassa olisi toivottavaa koska se hidastaisi tarpeetonta pelkästä lämpötilasta johtuvaa sinkin korroosiota.
Mutta onhan se sähkökemiallinen sarjakin lämpötilariippuvainen mutta jotenkin luulen että sinkkiä ei käytettäisi niin yleisesti raudan suojana jos se jo 60 asteessa nopeuttaisi raudan syöpymistä.
Mutta ihan liikaa aikaa omista alan opinnoista. Yhtäkaikki suola ei kyllä kiteydy ;(Unohdin mainita vaihtaneeni tietysti myös lämpötilan hälyttimen anturin asentaessani raakavesikoneeseen lämmönvaihtimen.
Raakavesikoneen termostaatti avaa kesäkelillä vedenkierron sylinterinkanteen melkein heti käynnistyksen jälkeen. Suljetussa jäähdytysjärjestelmässä käyntilämpötilan taas halutaan nousevan nopeasti sille korkeammalle tasolle joten vedenkierto sylinterikanteen aukeaa myöhemmin. Raakavesikoneessa lämpötilahälytin kytkeytyisi päälle siinä vaiheessa kun suljetun järjestelmän koneessa termostaatti vasta aukeaa. - fakta homma
JiipaJaapa 13+19 kirjoitti:
Mä en muista korroosioneston luennoista enää juurikaan mitään kun aikaa on jo yli neljännesvuosisata eikä nykyhommat noihin liippaa.
En muista tuollaista mutta nyt kun mainitsit niin joku lamppu syyttyi kalkkeuman alla että olisiko lämpötilan nousu nopeuttanut sinkin korroosiota? Liittyi jotenkin karbonaatteihin tms? Jos näin on niin silloinhan termostaatin avautuminen tietyssä lämpötilassa olisi toivottavaa koska se hidastaisi tarpeetonta pelkästä lämpötilasta johtuvaa sinkin korroosiota.
Mutta onhan se sähkökemiallinen sarjakin lämpötilariippuvainen mutta jotenkin luulen että sinkkiä ei käytettäisi niin yleisesti raudan suojana jos se jo 60 asteessa nopeuttaisi raudan syöpymistä.
Mutta ihan liikaa aikaa omista alan opinnoista. Yhtäkaikki suola ei kyllä kiteydy ;(Sinkin ja raudan jalousjärjestyksen vaihtuminen lämpötilan noustessa on fakta, tässä vaikka yksi maininta siitä: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f2_korroosionesto_esiintymismuodot.html
Kun on pinta-alaltaan pieni sinkkianodi ja uhrautuvana osapuolena satoja kertoja isompi moottori, ei tilanne ole katastrofaalinen. Sen sijaan naarmu sinkityssä kappaleessa on, kun galvaaninen korroosio iskee voimalla siihen naarmun alta paljastuvaan rautaan. Mutta muukin muuttuu siinä 60 asteen tienoilla tehden kuumasta merivedestä paljon syövyttävämpää kuin sen lämpötilan alapuolella. Siksi raakavesijäähdytteisen termostaatti on on aina alle 60-asteinen siinä kun makeavesijäähdyyteisellä 80-asteinen. - on totta
fakta homma kirjoitti:
Sinkin ja raudan jalousjärjestyksen vaihtuminen lämpötilan noustessa on fakta, tässä vaikka yksi maininta siitä: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f2_korroosionesto_esiintymismuodot.html
Kun on pinta-alaltaan pieni sinkkianodi ja uhrautuvana osapuolena satoja kertoja isompi moottori, ei tilanne ole katastrofaalinen. Sen sijaan naarmu sinkityssä kappaleessa on, kun galvaaninen korroosio iskee voimalla siihen naarmun alta paljastuvaan rautaan. Mutta muukin muuttuu siinä 60 asteen tienoilla tehden kuumasta merivedestä paljon syövyttävämpää kuin sen lämpötilan alapuolella. Siksi raakavesijäähdytteisen termostaatti on on aina alle 60-asteinen siinä kun makeavesijäähdyyteisellä 80-asteinen.Jos jalousjärjestys muuttuu lämpötilan kohotessa, pitäisikö poistaa moottorista sinkkianodi kokonaan kun muutin sen raakavesikoneesta suljetun jäähdytyksen koneeksi? Sinkkianodi on ollut yhä siinä paikallaan jo vuosia ja senhän voi korvata pultilla.
- ota pois
on totta kirjoitti:
Jos jalousjärjestys muuttuu lämpötilan kohotessa, pitäisikö poistaa moottorista sinkkianodi kokonaan kun muutin sen raakavesikoneesta suljetun jäähdytyksen koneeksi? Sinkkianodi on ollut yhä siinä paikallaan jo vuosia ja senhän voi korvata pultilla.
Ei sen poistamisesta mitään haittaakaan olisi. Sinkkiä on tietenkin vain kymmeniä grammoja verrattuna kymmeniin, ellei sataan kiloon rautaa ja elektrolyyttinäkin merivesi korvattu makealla.
- Hiphei 20 + 8
fakta homma kirjoitti:
Sinkin ja raudan jalousjärjestyksen vaihtuminen lämpötilan noustessa on fakta, tässä vaikka yksi maininta siitä: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f2_korroosionesto_esiintymismuodot.html
Kun on pinta-alaltaan pieni sinkkianodi ja uhrautuvana osapuolena satoja kertoja isompi moottori, ei tilanne ole katastrofaalinen. Sen sijaan naarmu sinkityssä kappaleessa on, kun galvaaninen korroosio iskee voimalla siihen naarmun alta paljastuvaan rautaan. Mutta muukin muuttuu siinä 60 asteen tienoilla tehden kuumasta merivedestä paljon syövyttävämpää kuin sen lämpötilan alapuolella. Siksi raakavesijäähdytteisen termostaatti on on aina alle 60-asteinen siinä kun makeavesijäähdyyteisellä 80-asteinen.Jep jep, tosin referenssisi viittaa talousveteen ja jopa Suomenlahden merivesi taitaa poiketa siitä stabiilimpaaan suuntaan järjestyksen suhteen.
Mutta moottorivalmsitajat eivät taida erikseen tehdä makean ja suolaisen veden moottoreita joten eiköhän nuo termostaattien rajat ole mietitty sellasten hemmojen toimesta jotka jotain ymmärtävät paitsi moottorin käyntiolosuhteista niin myös korroosiosta. - materiaaliominaisuus
Hiphei 20 + 8 kirjoitti:
Jep jep, tosin referenssisi viittaa talousveteen ja jopa Suomenlahden merivesi taitaa poiketa siitä stabiilimpaaan suuntaan järjestyksen suhteen.
Mutta moottorivalmsitajat eivät taida erikseen tehdä makean ja suolaisen veden moottoreita joten eiköhän nuo termostaattien rajat ole mietitty sellasten hemmojen toimesta jotka jotain ymmärtävät paitsi moottorin käyntiolosuhteista niin myös korroosiosta.Ei mulle ainakaan siellä korroosionestotekniikan kurssilla mitenkään vihjaistu, että galvaaninen sarja riippuisi elektrolyytistä, vaan olisi materiaaliominaisuus. Elektrolyytti tietenkin vakuttaa silti kovastikin reaktionopeuteen. Samoin vaikuttaa pääsääntöisesti lämpötila.
Mutta kyl kyl...ne hemmot ovat miettineet ne termostaatit tietenkin optimoiden moottorin toiminnan ja korroosion suhdetta. - Korroosioko se ?
materiaaliominaisuus kirjoitti:
Ei mulle ainakaan siellä korroosionestotekniikan kurssilla mitenkään vihjaistu, että galvaaninen sarja riippuisi elektrolyytistä, vaan olisi materiaaliominaisuus. Elektrolyytti tietenkin vakuttaa silti kovastikin reaktionopeuteen. Samoin vaikuttaa pääsääntöisesti lämpötila.
Mutta kyl kyl...ne hemmot ovat miettineet ne termostaatit tietenkin optimoiden moottorin toiminnan ja korroosion suhdetta.Vahva luulo viittaa kyllä siihen että raakaveden alhainen lämpötila on muusta syystä kuin korroosionestosta.
Raakaveden kierto moottorissa voi olla, ja onkin, kaikkea muuta kuin tasaista, joten joiltain osin vesi voi tulla ulos suht viileänä ja toisaalla kauemmin kulkenut tai kuumempia osia jäähdyttänyt kuumempaa.
Keskimääräinen lämpötila on pidettävä niin alhaisena, että missään kohdassa ei pääse syntymään paikallista kiehumista, se nimittäin johtaisi välittömään ylikuumenemiseen, vesi kun ei höyrynä kovin jäähdytä.
Suljetussa paineellisessa jäähdytyskierrossa tätä ongelmaa on helpompi hallita, neste on lähes samanlämpöistä kaikissa osissa ja paine osaltaan ehkäisee paikallista kiehumista. - vattu
? ? ? ? ? kirjoitti:
Nyt kun olet palstalla, niin kerro, mikä se on se "takaisinimu" ja kuinka hiilivety-yhdisteen palamistuotteena voi olla rikki-tai muutakaan happoa ?
Koska ilmassa on typpeä?
Typpihappo = HNO3 - tutkittu tieto
Korroosioko se ? kirjoitti:
Vahva luulo viittaa kyllä siihen että raakaveden alhainen lämpötila on muusta syystä kuin korroosionestosta.
Raakaveden kierto moottorissa voi olla, ja onkin, kaikkea muuta kuin tasaista, joten joiltain osin vesi voi tulla ulos suht viileänä ja toisaalla kauemmin kulkenut tai kuumempia osia jäähdyttänyt kuumempaa.
Keskimääräinen lämpötila on pidettävä niin alhaisena, että missään kohdassa ei pääse syntymään paikallista kiehumista, se nimittäin johtaisi välittömään ylikuumenemiseen, vesi kun ei höyrynä kovin jäähdytä.
Suljetussa paineellisessa jäähdytyskierrossa tätä ongelmaa on helpompi hallita, neste on lähes samanlämpöistä kaikissa osissa ja paine osaltaan ehkäisee paikallista kiehumista.Korroosio ennen kaikkea. Tässä yksi referenssi:
"The net affect fo mild steel, is that the corrosion rate approximately doubles for a temperature rise of 30°C up to a maximum temperature at about 80°C, the rate then falls off in an open system because the decreall in oxyben solubility becomes the most important factor.
In a closed system, where oxygen cannot escape the corrosion rate continues to increase indefinitely with temperature until all the oxygen is consumed."
Tuossa avoin systeemi tarkoittaa sitä, että happi pääsee poistumaan vedestä vapaasta pinnasta. Moottorin sisällä ei sellaista vapaata pintaa ole ja hapekasta uutta vettä tulee jatkuvasti lisää. Keskuslämmitysjärjestelmä on sellainen suljettu järjestelmä, kuten makeavesijäähdytetty moottorikin. Siksi lämmitysputkistot ja patterit kotonakin voivat olla patarautaa. Lämmin käyttövesi on aina kuparia, vaikka kyse on vain suolattomasta juomakelpoisesta vedestä, mutta kuumasta.
Miten muuten kylmä merivesi missään kohtaa moottoria kiehuisi helpommin kuin valmiiksi kuumana kiertoon tuleva makea? Kiertovesipumpun tuotto on vielä säännönmukaisesti selvästi pienempi kuin merivesipumpun ja kierto siis hitaampaa. Järjestelmän vaatimaton paine ei montaa astetta kiehumispistettä nosta. - Aika uskomatonta "
tutkittu tieto kirjoitti:
Korroosio ennen kaikkea. Tässä yksi referenssi:
"The net affect fo mild steel, is that the corrosion rate approximately doubles for a temperature rise of 30°C up to a maximum temperature at about 80°C, the rate then falls off in an open system because the decreall in oxyben solubility becomes the most important factor.
In a closed system, where oxygen cannot escape the corrosion rate continues to increase indefinitely with temperature until all the oxygen is consumed."
Tuossa avoin systeemi tarkoittaa sitä, että happi pääsee poistumaan vedestä vapaasta pinnasta. Moottorin sisällä ei sellaista vapaata pintaa ole ja hapekasta uutta vettä tulee jatkuvasti lisää. Keskuslämmitysjärjestelmä on sellainen suljettu järjestelmä, kuten makeavesijäähdytetty moottorikin. Siksi lämmitysputkistot ja patterit kotonakin voivat olla patarautaa. Lämmin käyttövesi on aina kuparia, vaikka kyse on vain suolattomasta juomakelpoisesta vedestä, mutta kuumasta.
Miten muuten kylmä merivesi missään kohtaa moottoria kiehuisi helpommin kuin valmiiksi kuumana kiertoon tuleva makea? Kiertovesipumpun tuotto on vielä säännönmukaisesti selvästi pienempi kuin merivesipumpun ja kierto siis hitaampaa. Järjestelmän vaatimaton paine ei montaa astetta kiehumispistettä nosta.Suljetussa paine on suunnilleen kaksinkertainen, ei pääse kylmä vesikään jäähdyttämään, kun kuumalle pinnalle muodostuu ohut köyrykerros ilman paineistusta, kierron keskipakopumpun tilavuusvirta on paljon suurempi kuin raakaveden lamellipumpun jne ...
Onko noin 20 asteen lämpöiilaero niin ratkaiseva syöpymiselle ja ruostumiselle (eri asia) että olisi syynä .
Kukapa tietäisi ? - Nuori kemisti minäki
vattu kirjoitti:
Koska ilmassa on typpeä?
Typpihappo = HNO3Kauheeta.
Onko sadevesikin typpihappoa ?
Siksi kai tihenkin syöpyy kuoppia sateella. - on...
Aika uskomatonta " kirjoitti:
Suljetussa paine on suunnilleen kaksinkertainen, ei pääse kylmä vesikään jäähdyttämään, kun kuumalle pinnalle muodostuu ohut köyrykerros ilman paineistusta, kierron keskipakopumpun tilavuusvirta on paljon suurempi kuin raakaveden lamellipumpun jne ...
Onko noin 20 asteen lämpöiilaero niin ratkaiseva syöpymiselle ja ruostumiselle (eri asia) että olisi syynä .
Kukapa tietäisi ?On. Syöyvyttää melkein kaksin verroin enemmän.
- Maa_moottori
Kuinka maa laitetaan moottoriin, maata moottoriin? Meri moottoriin tai yhtä hyvn järvi moottoriin, tai vaikka kraanasta vettä, kraana vettä ...
- HNO3
? ? ? ? ? kirjoitti:
Nyt kun olet palstalla, niin kerro, mikä se on se "takaisinimu" ja kuinka hiilivety-yhdisteen palamistuotteena voi olla rikki-tai muutakaan happoa ?
Typpihappoa HNO3 syntyy palamisilman typestä, hapesta, sekä polttoaineen sisältämästä vedystä. Takaisinimun voit unohtaa, sehän oli vitsi.
- neulaskato
Nuori kemisti minäki kirjoitti:
Kauheeta.
Onko sadevesikin typpihappoa ?
Siksi kai tihenkin syöpyy kuoppia sateella.Toisinaan valitettavasti on, siihenhän neulaskato ilmiö nimenomaan perustuu.
- Järvikone
Voiko noilla meridieseleillä ajella järvellä vai eikö kestä.Onkohan iso homma muuttaa järvellä ajeltavaksi ja kannattaako ylipäätänsä?
- näin
Järvellä moottorin sinkkianodi täytyy poistaa koska se alkaa turpoamaan ja halkaisee koneen. Tilalle magnesiumanodi.
Alumiinibusteria voi käyttää moottorin anodina kun hinaa sitä vedessä sähköjohdon päässä joka on kiinni vetävän veneen moottorissa. - lasher
näin kirjoitti:
Järvellä moottorin sinkkianodi täytyy poistaa koska se alkaa turpoamaan ja halkaisee koneen. Tilalle magnesiumanodi.
Alumiinibusteria voi käyttää moottorin anodina kun hinaa sitä vedessä sähköjohdon päässä joka on kiinni vetävän veneen moottorissa.Valistuneita kannanottoja.
- Täysin rikitöntä dieselpolttoainetta ei ole, joten hiilivetyjen, joissa on vähänkin rikkiä, palaessa on rikkijäämiä. Kun lisätään jäämään vesijäähdytteisessä pakoputkesta höyrystynyt ja tiivistynyt vesi saadaan tuo rikkihappo.
- Jos vesijäähdytteinen pakoputki sisältää halkaisiansa kokonaan täyttäviä vesijaksoja, imee takaisinpäin hetkeksi pyörähtävä kone veden sisäänsä. Ääritapauksessa konerikko.
Vakavasti edelleen puhuen? Ilma-alusten siipien jättöreunoissa on edelleen nuo tupsuelktrodit joista hankaussähkö voidaanjohtaa maahan maasähköksi. Eiköhän tätä ilmiötä voida pian sisällyttää aurinkopaneleilla vastaanotettavaksi. Taidanpa jo patentoida. Älkää hiiskuko muille. - avot,
lasher kirjoitti:
Valistuneita kannanottoja.
- Täysin rikitöntä dieselpolttoainetta ei ole, joten hiilivetyjen, joissa on vähänkin rikkiä, palaessa on rikkijäämiä. Kun lisätään jäämään vesijäähdytteisessä pakoputkesta höyrystynyt ja tiivistynyt vesi saadaan tuo rikkihappo.
- Jos vesijäähdytteinen pakoputki sisältää halkaisiansa kokonaan täyttäviä vesijaksoja, imee takaisinpäin hetkeksi pyörähtävä kone veden sisäänsä. Ääritapauksessa konerikko.
Vakavasti edelleen puhuen? Ilma-alusten siipien jättöreunoissa on edelleen nuo tupsuelktrodit joista hankaussähkö voidaanjohtaa maahan maasähköksi. Eiköhän tätä ilmiötä voida pian sisällyttää aurinkopaneleilla vastaanotettavaksi. Taidanpa jo patentoida. Älkää hiiskuko muille.Kone ei pidä yskiä kun vetää happoa pakoputkesta, ja pakoputkeen; liikahappoisuuteen Rennie. Purjeen jättöreuna peittoon tupsuilla johtamaan sähköä.
- Pakoputkesta
lasher kirjoitti:
Valistuneita kannanottoja.
- Täysin rikitöntä dieselpolttoainetta ei ole, joten hiilivetyjen, joissa on vähänkin rikkiä, palaessa on rikkijäämiä. Kun lisätään jäämään vesijäähdytteisessä pakoputkesta höyrystynyt ja tiivistynyt vesi saadaan tuo rikkihappo.
- Jos vesijäähdytteinen pakoputki sisältää halkaisiansa kokonaan täyttäviä vesijaksoja, imee takaisinpäin hetkeksi pyörähtävä kone veden sisäänsä. Ääritapauksessa konerikko.
Vakavasti edelleen puhuen? Ilma-alusten siipien jättöreunoissa on edelleen nuo tupsuelktrodit joista hankaussähkö voidaanjohtaa maahan maasähköksi. Eiköhän tätä ilmiötä voida pian sisällyttää aurinkopaneleilla vastaanotettavaksi. Taidanpa jo patentoida. Älkää hiiskuko muille.Ensinnäkin, pakoputki ei koskaan ole täynnä vettä eikä kone imaise pakoputkesta vettä sisäänsä.
Märkä pakoputki on kuitenkin riski silloin kun se on väärin toteutettu, mutta märkä pakoputki pystytään myös helposti rakentamaan oikein. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että lähes kaikki moottoreiden mukana toimitettavat alkuperäiset pakoputken jäähdytyskäyrät ovat väärin suunniteltuja ja näin ollen puhki syöpyessään päästävät meriveden valumaan koneeseen.
Jäähdytyskäyrän kuivan osan tulisi nousta vähintään 25cm vesilinjan yläpuolella ja pakoputkeen kuuluisi syöttää vesi vasta reilusti tuon korkeimman kohdan jälkeen, näin toteutetun pakokäyrän puhki syöpyminenkään ei päästä merivettä koneeseen.
Vesilukot, hanhenkaulat, laponestoventtiilit, yms. Eivät pelasta tilannetta jos lähtöpää ei ole kunnossa. Muistakaa, että vesi valuu alamäkeen. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä osia oikein rakennetussa märässä pakoputkessa.
- Joo niin tietysti
Kelle yrität satuilla ?
- Kylki Nokinen
Minulla jäähdytysvesi tulee pakoputken kautta pois,putken pää on kuitenkin n.30cm vedenpinnan yläpuolella.Sieltä ei siis pääse vettä moottoriin,siis jos vene ui normaalisti.Tässä on vaan se huono puoli,että kylki on aina musta ja nokinen.Varmaan märkä pakoputki olisi siinä mielessä parempi koska pakokaasu jää veden alle.Tietysti jos jatkaisi putkea kyljestä ulospäin.Vähän epäkäytännöllinen ratkaisu kyllä sekin on.Olisiko muita tapoja hoitaa asia.
- normaalis
sulla on sitten ainutlaatuinen märkä kuiva pakoputki
- koikkalain
Kokeiles rakentaa vappupilliä mukailevan pakoputken jatkon. Rakennusmateriaalina voidaan ajatella esim paloletkua, 2-3" halkaisijaltaan ... pituus n 60 cm, sekä jousivetoisen seinäkellon jouset 2kpl. Paikalliselta uurmaakarilta varmasti käytetyt jouset saat pelkällä kiitoksella. Jouset integroit punottuun letkuun.... putkilemmarilla kiinnität rakennelman alkuperäisen jatkoksi... nyt sinulla on veneessäsi lystikäs pakokaasujen poistumistie.. Joululaulua mukaillen: " oi jospa ihmisellä ois vappu ainainen...".
Voit toki jatkokehitellä ideaa.. esim myyt mainostilaa saparostasi.. kondomi, viakara, makkara-mainokset tulee ekana mieleeni.. - Kylki Nokinen
koikkalain kirjoitti:
Kokeiles rakentaa vappupilliä mukailevan pakoputken jatkon. Rakennusmateriaalina voidaan ajatella esim paloletkua, 2-3" halkaisijaltaan ... pituus n 60 cm, sekä jousivetoisen seinäkellon jouset 2kpl. Paikalliselta uurmaakarilta varmasti käytetyt jouset saat pelkällä kiitoksella. Jouset integroit punottuun letkuun.... putkilemmarilla kiinnität rakennelman alkuperäisen jatkoksi... nyt sinulla on veneessäsi lystikäs pakokaasujen poistumistie.. Joululaulua mukaillen: " oi jospa ihmisellä ois vappu ainainen...".
Voit toki jatkokehitellä ideaa.. esim myyt mainostilaa saparostasi.. kondomi, viakara, makkara-mainokset tulee ekana mieleeni..Nyt se himskatin saparo huitaisi emännän hyiseen veteen uimasille. Ei osannut varoa uutta viritelmää.
- Wroom, wroom
koikkalain kirjoitti:
Kokeiles rakentaa vappupilliä mukailevan pakoputken jatkon. Rakennusmateriaalina voidaan ajatella esim paloletkua, 2-3" halkaisijaltaan ... pituus n 60 cm, sekä jousivetoisen seinäkellon jouset 2kpl. Paikalliselta uurmaakarilta varmasti käytetyt jouset saat pelkällä kiitoksella. Jouset integroit punottuun letkuun.... putkilemmarilla kiinnität rakennelman alkuperäisen jatkoksi... nyt sinulla on veneessäsi lystikäs pakokaasujen poistumistie.. Joululaulua mukaillen: " oi jospa ihmisellä ois vappu ainainen...".
Voit toki jatkokehitellä ideaa.. esim myyt mainostilaa saparostasi.. kondomi, viakara, makkara-mainokset tulee ekana mieleeni..Niinku tähän tyyliin, vai?
http://www.liveleak.com/view?i=a33_1381810163
- kuusamox
Kysymyksen voi tietenkin kääntää toisinpäin. Onko kaikki esim. teollisuusmoottorit merimoottoreita, jotka vain toimivat maalla.
Merimoottorin käyttö muistuttaa paljon esimerkiksi aggregaatin käyttöä. Kierrokset ovat matalat ja lähes vakiot. Tehoa otetaan ulos pitkään ja tasaisesti. Siksi merelle tarkoitetuissa moottoreissa voidaan ottaa tehoa ulos autokäyttöä enemmän ja samalla päästä hyvään taloudellisuuteen. Kone käy optimialueellaan kierrosluvun ja kuorman suhteen.
Tarkoitan tässä merimoottorina tietenkin n.1800-2200 rpm kiertäviä kaksitahtidieseleitä.- Ja taas...
Noin korkeilla kierroksilla pyörivät kaksitahtiset dieselmoottorit ovat vaan erittäin harvinaisia, joku Detroit Diesel ehkä mutta kyllä suurin osa tuolla kierrosalueella toimivista dieseleistä on nelitahtisia.
Kuusamoxin kirjoituksista paistaa aina läpi, että mitään oikeaa tietoa asioista ei ole, vaan Googlesta löydettyä ja siitä vielä mielikuvituksen mukaan muokattua tuubaa ovat nämä kirjoitukset. - 12-58
Ja taas... kirjoitti:
Noin korkeilla kierroksilla pyörivät kaksitahtiset dieselmoottorit ovat vaan erittäin harvinaisia, joku Detroit Diesel ehkä mutta kyllä suurin osa tuolla kierrosalueella toimivista dieseleistä on nelitahtisia.
Kuusamoxin kirjoituksista paistaa aina läpi, että mitään oikeaa tietoa asioista ei ole, vaan Googlesta löydettyä ja siitä vielä mielikuvituksen mukaan muokattua tuubaa ovat nämä kirjoitukset.Hei, tietääkö kukaan, kenelle toi "jo taas" kirjottaa?
Ei se ainakaan vastaa edelliselle, mutta vaikuttaa siltä, että se ajattelee olevansa lavan edessä puhumassa kansanjoukolle ja viittaa muihin kirjotuksiin.
- kuusamox
No, "ja taas" alapa testaamaan minun KÄYTÄNNÖN tietojani. Selviää sitten kumpi käyttää googlea :D
- kuusamolla
Ajatko kuusamox 2-tahtiautolla?
- kuusamox
ei, seuraava kysymys
- uibuhouh9hu
Lisätään nyt listaasi ne vuosia täällä pyörineet sinisillä nimillä e.d.k ja välittäjä väitteet, että
"betonivene murene vedessä, terästä ei voi kuparoida, 400 mm monilapaista nopeasti pyörivää potkuria ei voi olla olemassa ja sitten huippuna 4,9 litraisen Zetorein kiertokankia, kampiakselia ja mäntiä ei saa tasapainottaa peruskorjauksessa venemoottoriksi!" - 12-58
uibuhouh9hu kirjoitti:
Lisätään nyt listaasi ne vuosia täällä pyörineet sinisillä nimillä e.d.k ja välittäjä väitteet, että
"betonivene murene vedessä, terästä ei voi kuparoida, 400 mm monilapaista nopeasti pyörivää potkuria ei voi olla olemassa ja sitten huippuna 4,9 litraisen Zetorein kiertokankia, kampiakselia ja mäntiä ei saa tasapainottaa peruskorjauksessa venemoottoriksi!"Täs oli toinen sekopää, jonka kirjoitus on ihan yhtä leveetä.
Mihin tää viittaa?
Eihän tätä voi lukea, kun jotkut vastaa jollekin mitä ei ole.
Kuleeksne ääniä???
- Sopivassa määrin
Kuusamimoksi=12-58 käy nyt niin överi rundeilla,et älkää nyt ukot enää hehkuttako sitä enempää.Hauskaa täytyy tietty pitää,no kyl te tiedätte.
- Viihteen ystävä
Sivupersoona 12-58 tuli Moxin avuksi myös tuolla Targa keskustelussa.
- eksx
Varmaan joutuu pian talvihuoltoon.Kun ne surraa sen punkkaan kiinni ni samalla katoo sen miehistö täältä myös.
- jkikuoiulolo
Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää
11. Vaihteiston hammasrattaat eivät saa koskea toisiinsa kuin kerran. Ne kuluvat.
12. Neljälapainen 400 mm halkaisijalta oleva nopeasti pyörivä potkuri on mahdottomuus.
13. On parempi, että vannasputki tihkuu koko ajan pilssiin. Se on veneelle hyväksi.
14. Kukaan ei voi ajaa 11 metrisellä upporunkoisella Espoosta Viipuriin.
15. Espoossa ei voi kukaan talvehtia veneessä. - kuusamox
Minkälainen elämä ihmisellä on, kun sillä on aikaa kerätä toisten kirjoituksia ja arvuutella kuka kulloinkin kirjoittaa ja millä nimimerkillä?
Get a life :D- Tällainen kai
Köyhä, kiukkuinen, katkera ja henkisesti rajoittunut.
- kepakkolepakkoläps
Tällainen kai kirjoitti:
Köyhä, kiukkuinen, katkera ja henkisesti rajoittunut.
eli moottoriveneilijä...
- kuusamox
kepakkolepakkoläps kirjoitti:
eli moottoriveneilijä...
tai purjeveneilijä. Todennäköisesti ei veneilijä lainkaan kun ei ropella venettä vaan sanoja
- ,ukiuyjht
kuusamox kirjoitti:
tai purjeveneilijä. Todennäköisesti ei veneilijä lainkaan kun ei ropella venettä vaan sanoja
nuuskitko vielä äitis aluskalsareita?
- Lääkkeet !
,ukiuyjht kirjoitti:
nuuskitko vielä äitis aluskalsareita?
Lääkkeet !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan
Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam3551436- 741415
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten3121191Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin
Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀461107Aika pieni se on
Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht33935Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin
Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆231914vinkki miehille
Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli163878Kiitos siitä
Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak40845Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa
Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso20827Pelekäätkönä mua?
Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te42804