Epirb Itämerellä?

Kuten 407 sanoi, käsiVHF mukaan sinne lautalle. Kommunikointi pelastajien kanssa on suuri etu. Poikeuksellisen paikan saat Itämereltä hakea, ettei ketään olisi VHF:n kantoalueella, nimittäin sen oikein asennetun kiinteän VHF:n.

Jos haluaa jutella, kannattaa sitten hankkia amatööriluvat ja -laitteet. Niillä saa maailmalla avun paljon paremmin kuin satelliittipuhelimilla. Ja saa avun muissakin kuin hätätapauksissa, vaikkapa tarvittavan varaosan saantiin ja paljon muuta hyödyllistä. Amatööriyhteyksien lisäksi sitten Epirb isoille vesille, Itämerellä se on vielä hätävarjelun liioittelua.

ja lisätäänpä VHF-antennia koskevaan kommenttiisiin vielä;
jos VHF:n antenni ei ole maston topissa, se kannattaa asentaa myös sinne!

No mulla on tapahtunut kaksi venepaloa purjehdusurani aikana, eikä kumpikaan ollut viallisten sähköasennusten syytä.
Jälkimmäinen tapaus on parin vuoden takaa, siinä syynä oli viallinen starttimoottorin bendix-laite. Startti jäi pyörimään mukana koneen käydessä ja aiheutti tulipalon konehuoneessa. Kun tämä tapahtui Kalmarista lähtiessä, niin Hankoa lähestyttäessä ei hupiakuissa ollut enää sähköä edes sen vertaa, että VHF tai mikään muukaan laite olisi toiminut.

No oikeaoppisesti asennettu VHF on kytketty suoraan akkuun, ohi pääkytkimen. Vaihdoin vaan se piuhan siellä akkutilassa starttiakkuun (siinähän oli täydet sähköt) ja loppumatkankin ajan Helsinkiin mulla toimi VHF.

Venepalossa onkin varmaan aikaa pukea märkäpuku ja mahdollisesti vielä pumpata kumivene.
Entä jos hätäviesti ei menekään perille?

Matkapurjehtija kirjoitti:

Venepalossa onkin varmaan aikaa pukea märkäpuku ja mahdollisesti vielä pumpata kumivene.
Entä jos hätäviesti ei menekään perille?

Varmaan löytyy kesällä pari VHF-kuuntelijaakin, mutta niistä ei ole apua. Suurin osa ei ymmärrä kuulemaansa ja ne jotka ymmärtävät eivät tiedä missä tapahtuu. Homma menee kuitenkin Turkuradion kautta.

Satelliittipuhelimen kuuntelijoita on paljon enemmän kuin VHF:n.

Luuletko oikeasti, että jos vene uppoaa nopeasti tai jos syttyy tulipalo, sinulla on aikaa jaaritella VHF:llä?

Silloin, kun on kiire, poistutaan veneestä nopeasti. Lautalla voi sitten mukavasti ottaa yhteyden satelliittipuhelimella pelastajiin, omaisiin ja vakuutusyhtiöön. Puhelimesta näkyy mainiosti sijainti muutaman metrin tarkkuudella.

Jos aika käy pitkäksi, voit lähetellä pari shköpostiakin ja jopa päivittää FB:n
moodiksi merihädässä ;)

Ei ole mitään syytä hirttäytyä vanhaan tekniikkaan vain siksi, että osa porukasta ei ymmärrä siitä mitään.

kuusamox kirjoitti:

Varmaan löytyy kesällä pari VHF-kuuntelijaakin, mutta niistä ei ole apua. Suurin osa ei ymmärrä kuulemaansa ja ne jotka ymmärtävät eivät tiedä missä tapahtuu. Homma menee kuitenkin Turkuradion kautta.

Satelliittipuhelimen kuuntelijoita on paljon enemmän kuin VHF:n.

Luuletko oikeasti, että jos vene uppoaa nopeasti tai jos syttyy tulipalo, sinulla on aikaa jaaritella VHF:llä?

Silloin, kun on kiire, poistutaan veneestä nopeasti. Lautalla voi sitten mukavasti ottaa yhteyden satelliittipuhelimella pelastajiin, omaisiin ja vakuutusyhtiöön. Puhelimesta näkyy mainiosti sijainti muutaman metrin tarkkuudella.

Jos aika käy pitkäksi, voit lähetellä pari shköpostiakin ja jopa päivittää FB:n
moodiksi merihädässä ;)

Ei ole mitään syytä hirttäytyä vanhaan tekniikkaan vain siksi, että osa porukasta ei ymmärrä siitä mitään.

Lue lisää

Vain tavanomaista kuusamoshittiä.

Mihin hemmettiin Itämerellä satelliittipuhelinta tarvittaisiin?

kuusamox kirjoitti:

Varmaan löytyy kesällä pari VHF-kuuntelijaakin, mutta niistä ei ole apua. Suurin osa ei ymmärrä kuulemaansa ja ne jotka ymmärtävät eivät tiedä missä tapahtuu. Homma menee kuitenkin Turkuradion kautta.

Satelliittipuhelimen kuuntelijoita on paljon enemmän kuin VHF:n.

Luuletko oikeasti, että jos vene uppoaa nopeasti tai jos syttyy tulipalo, sinulla on aikaa jaaritella VHF:llä?

Silloin, kun on kiire, poistutaan veneestä nopeasti. Lautalla voi sitten mukavasti ottaa yhteyden satelliittipuhelimella pelastajiin, omaisiin ja vakuutusyhtiöön. Puhelimesta näkyy mainiosti sijainti muutaman metrin tarkkuudella.

Jos aika käy pitkäksi, voit lähetellä pari shköpostiakin ja jopa päivittää FB:n
moodiksi merihädässä ;)

Ei ole mitään syytä hirttäytyä vanhaan tekniikkaan vain siksi, että osa porukasta ei ymmärrä siitä mitään.

Lue lisää

Puhelinta ei ole oikein järkeä verrata radioon.

Puhelimella soitetaan yhteen numeroon kerrallaan, radiolla lähetetään hätäkutsu kaikille kuuluvuusalueella oleville radioasemille.

Itämerellä on joka paikassa aina useita kymmeniä VHF-hätäkutsun kuulijoita.

Isommilla merillä tilanne on toinen. Siellä ei välttämättä ole VHF:n kantamalla ketään. Silloin satelliittipuhelin on tietysti parempi hätäviestin.

Itämerellä (ja vielä Pohjanmerelläkin) on siis syytä olla VHF. Kaiken lisäksi sen käyttö on ilmaista. Satelliittipuhelimella puhuminen maksaa noin euron/minuutti.

Huono verrata kirjoitti:

Puhelinta ei ole oikein järkeä verrata radioon.

Puhelimella soitetaan yhteen numeroon kerrallaan, radiolla lähetetään hätäkutsu kaikille kuuluvuusalueella oleville radioasemille.

Itämerellä on joka paikassa aina useita kymmeniä VHF-hätäkutsun kuulijoita.

Isommilla merillä tilanne on toinen. Siellä ei välttämättä ole VHF:n kantamalla ketään. Silloin satelliittipuhelin on tietysti parempi hätäviestin.

Itämerellä (ja vielä Pohjanmerelläkin) on siis syytä olla VHF. Kaiken lisäksi sen käyttö on ilmaista. Satelliittipuhelimella puhuminen maksaa noin euron/minuutti.

Lue lisää

"Itämerellä (ja vielä Pohjanmerelläkin) on siis syytä olla VHF. Kaiken lisäksi sen käyttö on ilmaista"

Kyllä se vhf radionti on niin kallista, että ilman mennään sillä asenteella että tullaan aina itse pois.

Näin se käy saduissa ja tropiikissa.

Komppaan Mattia tässä, ainakin VHF:n osalta. Jos se baatti tosiaan pitää jättää, niin uskon että pääsääntöisesti ehdit sen 5 sekuntia VHF:n hätähälytys namiskaa painaa. Sitten sinne lautalle/gummiveneeseen odottelemaan. Sijaintisi on samalla tiedossa ja viranomaiset voivat hoitaa hommansa tai muut lähistöllä olevat

407 kirjoitti:

Komppaan Mattia tässä, ainakin VHF:n osalta. Jos se baatti tosiaan pitää jättää, niin uskon että pääsääntöisesti ehdit sen 5 sekuntia VHF:n hätähälytys namiskaa painaa. Sitten sinne lautalle/gummiveneeseen odottelemaan. Sijaintisi on samalla tiedossa ja viranomaiset voivat hoitaa hommansa tai muut lähistöllä olevat

Lue lisää

Ja se VHF tietenkin yksikseen lähettelee viestejä, kun vene on palaneena pohjassa. Tosi fiksua. Uskallan, väittää, että se VHF ei kauaa toimi veneen jättämisen jälkeen. KäsiVHF on vitsi kosak se ei aaltojen välistä kuulu mihinkään.

Kanavaa 16 ei tarvitse kenenkään kuunneella, ei edes kauppamerenkulun. Ja minne sillä sitten pääsee? Toiseen veneeseen, joka voi lähettää relaymaydayn kolmanteen ja neljänteen? Siihen ei sitten kulku yhtään aikaa ja oma viesti vain paranee matkalla.

Vai onko niin, että ekan kanssa jaaritellaan niin kauan kunnes vene on uponnut. Sen jälkeen se välittää viestiä eteenpäin saman ajan. Ketjusta riippuen viesti ehkä saavuttaa jonkun seuraavan viikon maanantaina, mutta on muuttunut matkalla niin, ettei sitä tunnista :D

Ajatus laumasta veneitä, jotka ryntäävät auttamaan, kun vähän kanavaa 16 raottaa, on vain VHF kauppiaan märkä uni.

Sinä olen samaa mieltä, että harva vene hälyyttää apua satelliittipuhelimella. Voisiko johtua siitä, että harvalla on? Mitä sitten tulee siihen, että sillä saa vain yhden kiinni, niin se riittää. Mielummin yksi, jokka on helikopteri valmiina kuin kymmenen tumpeloa, jotka ei tiedä mitä tehdä. Viime kädessä pelastajana on kuitenkin se, jolla on se helikoptreri.

Pitää myös paikkansa, että puhelinta pitää osata käyttää- siis näppäilklä numero. Sehän onkin sitten niin harvinainen kyky, ettei ekonomia alemmalla tutkinnolla kukaan sihen pysty? Meidän viisvuotiaalta voi pyytää apua, jos siinä on jotain epäselvää :D

Entä VHF? Sen käyttökään ei ole vaikeaa, mutta kuitenkin haastavamopaa kuin puhelimen, vai kumpaa te käytätyte enmmän päivässä?

kuusamox kirjoitti:

Ja se VHF tietenkin yksikseen lähettelee viestejä, kun vene on palaneena pohjassa. Tosi fiksua. Uskallan, väittää, että se VHF ei kauaa toimi veneen jättämisen jälkeen. KäsiVHF on vitsi kosak se ei aaltojen välistä kuulu mihinkään.

Kanavaa 16 ei tarvitse kenenkään kuunneella, ei edes kauppamerenkulun. Ja minne sillä sitten pääsee? Toiseen veneeseen, joka voi lähettää relaymaydayn kolmanteen ja neljänteen? Siihen ei sitten kulku yhtään aikaa ja oma viesti vain paranee matkalla.

Vai onko niin, että ekan kanssa jaaritellaan niin kauan kunnes vene on uponnut. Sen jälkeen se välittää viestiä eteenpäin saman ajan. Ketjusta riippuen viesti ehkä saavuttaa jonkun seuraavan viikon maanantaina, mutta on muuttunut matkalla niin, ettei sitä tunnista :D

Ajatus laumasta veneitä, jotka ryntäävät auttamaan, kun vähän kanavaa 16 raottaa, on vain VHF kauppiaan märkä uni.

Sinä olen samaa mieltä, että harva vene hälyyttää apua satelliittipuhelimella. Voisiko johtua siitä, että harvalla on? Mitä sitten tulee siihen, että sillä saa vain yhden kiinni, niin se riittää. Mielummin yksi, jokka on helikopteri valmiina kuin kymmenen tumpeloa, jotka ei tiedä mitä tehdä. Viime kädessä pelastajana on kuitenkin se, jolla on se helikoptreri.

Pitää myös paikkansa, että puhelinta pitää osata käyttää- siis näppäilklä numero. Sehän onkin sitten niin harvinainen kyky, ettei ekonomia alemmalla tutkinnolla kukaan sihen pysty? Meidän viisvuotiaalta voi pyytää apua, jos siinä on jotain epäselvää :D

Entä VHF? Sen käyttökään ei ole vaikeaa, mutta kuitenkin haastavamopaa kuin puhelimen, vai kumpaa te käytätyte enmmän päivässä?

Lue lisää

Onko DSC tuttu termi?

16-14 kirjoitti:

Onko DSC tuttu termi?

Onko sähkö tuttu termi?
VHF ei toi ilman sitä ja kun se veneestä loppuu loppuu lähettäminenkin.

Satelliittipuhelimella saa yhteyden veneen upottuakin. Sitä ei saa käsiVHF:llä.

VHF: etuja on hehkutettu alueella, jolla ei puhelin kanna, meidän oloissamme saa mennä aika ulos sitä varten. Jospa aallokko olisi vaikka metristä, mikä ei ole tavatonta eli yksittäinen aalto 2m. Lautalla ei silloin voi seistä koska ei pysy pystyssä. Mennään siis istumaan tai ollaan polvillaan. Puhelimen antennin korkeus on vedestä 0,5m. Voihan sen nostaa korkeammallejkin, mutta silloin siihen ei voi puhua eikä sitä voi kuunnella.

Käytännössä yhteys katkeaa aallon pohjalla eli yhteys ei toimi. Nostetaan kaveria ylemmäksi, niin, että puhelin on 60 cm korkeudella, nyt kantama on n.1 km, mutta katkeaa niihin isompiin yksittäisiin aaltoihin.

Tyynellä kelillä lautalla seisoessa kantama on käsiVHF:llä 4km luokkaa. Kannattaa sitten haaksirikkoutua vain silloin, vaikka 4 km ei ole avomerellä pitkä matka sekään.

Olisi kiva saafda muutakin kommenttia kuin "sontaa", mutta jokainen antaa sitä, mitä oman päänsä sisällä on, enempää ei voi vaatia.

kuusamox kirjoitti:

Onko sähkö tuttu termi?
VHF ei toi ilman sitä ja kun se veneestä loppuu loppuu lähettäminenkin.

Satelliittipuhelimella saa yhteyden veneen upottuakin. Sitä ei saa käsiVHF:llä.

VHF: etuja on hehkutettu alueella, jolla ei puhelin kanna, meidän oloissamme saa mennä aika ulos sitä varten. Jospa aallokko olisi vaikka metristä, mikä ei ole tavatonta eli yksittäinen aalto 2m. Lautalla ei silloin voi seistä koska ei pysy pystyssä. Mennään siis istumaan tai ollaan polvillaan. Puhelimen antennin korkeus on vedestä 0,5m. Voihan sen nostaa korkeammallejkin, mutta silloin siihen ei voi puhua eikä sitä voi kuunnella.

Käytännössä yhteys katkeaa aallon pohjalla eli yhteys ei toimi. Nostetaan kaveria ylemmäksi, niin, että puhelin on 60 cm korkeudella, nyt kantama on n.1 km, mutta katkeaa niihin isompiin yksittäisiin aaltoihin.

Tyynellä kelillä lautalla seisoessa kantama on käsiVHF:llä 4km luokkaa. Kannattaa sitten haaksirikkoutua vain silloin, vaikka 4 km ei ole avomerellä pitkä matka sekään.

Olisi kiva saafda muutakin kommenttia kuin "sontaa", mutta jokainen antaa sitä, mitä oman päänsä sisällä on, enempää ei voi vaatia.

Lue lisää

Muistatko ulkoa, mihin numeroon soitetaan, kun ollaan merihädässä 13 mailia Nordeneystä pohjoiseen?

Entä mikä on numero, kun ollaan uppoamassa Solentilla?

kuusamox kirjoitti:

Onko sähkö tuttu termi?
VHF ei toi ilman sitä ja kun se veneestä loppuu loppuu lähettäminenkin.

Satelliittipuhelimella saa yhteyden veneen upottuakin. Sitä ei saa käsiVHF:llä.

VHF: etuja on hehkutettu alueella, jolla ei puhelin kanna, meidän oloissamme saa mennä aika ulos sitä varten. Jospa aallokko olisi vaikka metristä, mikä ei ole tavatonta eli yksittäinen aalto 2m. Lautalla ei silloin voi seistä koska ei pysy pystyssä. Mennään siis istumaan tai ollaan polvillaan. Puhelimen antennin korkeus on vedestä 0,5m. Voihan sen nostaa korkeammallejkin, mutta silloin siihen ei voi puhua eikä sitä voi kuunnella.

Käytännössä yhteys katkeaa aallon pohjalla eli yhteys ei toimi. Nostetaan kaveria ylemmäksi, niin, että puhelin on 60 cm korkeudella, nyt kantama on n.1 km, mutta katkeaa niihin isompiin yksittäisiin aaltoihin.

Tyynellä kelillä lautalla seisoessa kantama on käsiVHF:llä 4km luokkaa. Kannattaa sitten haaksirikkoutua vain silloin, vaikka 4 km ei ole avomerellä pitkä matka sekään.

Olisi kiva saafda muutakin kommenttia kuin "sontaa", mutta jokainen antaa sitä, mitä oman päänsä sisällä on, enempää ei voi vaatia.

Lue lisää

Kerrankin kuusamox puhuu asiaa. Siis juuri sitä, mistä viimeisessä kappaleessa puhuu.

Puhelimen kantaman liiottelu kertoo lähinnä omista rannikkoveneilytavoista. Avomeri on ilmeisesti vieras käsite. Keskustelu käsittelee kuitenkin tässä matkapurjehdusta Itämerellä ja siellä VHF on täysin riittävä ja toisaalta käytännöllinen varuste. Satelliittipuhelin taas pelkkä turhake, jolle ei löydy mitenkään hintansa edestä tarvetta. Sekä hankinta että käyttö maksavat paljon. Käyttöähän ei toisaalta ole mihinkään muuhun kuin hätäpuheluihin, joten ehkä käyttökustannuksia ei kannata korostaa.

Napin painallus VHF:n distress-nappulaan riittää. Jos vene uppoaa sekunneissa alta, et ole ehtinyt edes sitä puhelintasi siepata mukaan, mutta VHF on jo ehtinyt hätäviestin lähettää täsmällisen paikkatiedon kanssa. Käsikapula on sitten yhteydenpitoa varten pelastajien kanssa. Kantomatka näköyhteyteen jo riittää. Ja tulee pelastamaan mikä hyvänsä alus tai lentolaite, heillä on VHF, satelliittipuhelinta ei ole läheskään kaikilla.

sitä ihteään kirjoitti:

Kerrankin kuusamox puhuu asiaa. Siis juuri sitä, mistä viimeisessä kappaleessa puhuu.

Puhelimen kantaman liiottelu kertoo lähinnä omista rannikkoveneilytavoista. Avomeri on ilmeisesti vieras käsite. Keskustelu käsittelee kuitenkin tässä matkapurjehdusta Itämerellä ja siellä VHF on täysin riittävä ja toisaalta käytännöllinen varuste. Satelliittipuhelin taas pelkkä turhake, jolle ei löydy mitenkään hintansa edestä tarvetta. Sekä hankinta että käyttö maksavat paljon. Käyttöähän ei toisaalta ole mihinkään muuhun kuin hätäpuheluihin, joten ehkä käyttökustannuksia ei kannata korostaa.

Napin painallus VHF:n distress-nappulaan riittää. Jos vene uppoaa sekunneissa alta, et ole ehtinyt edes sitä puhelintasi siepata mukaan, mutta VHF on jo ehtinyt hätäviestin lähettää täsmällisen paikkatiedon kanssa. Käsikapula on sitten yhteydenpitoa varten pelastajien kanssa. Kantomatka näköyhteyteen jo riittää. Ja tulee pelastamaan mikä hyvänsä alus tai lentolaite, heillä on VHF, satelliittipuhelinta ei ole läheskään kaikilla.

Lue lisää

jos jos ja jos. Entäpä jos purjehdittaisiin sillä lailla ,että vene ja miehistö tulee aina hyvässä kunnossa rantaan omin avuin.

Totta, täällä on jo jodlari pierujaan päästelemässä, toista ei enää kaivattaisi.

Kuules matti, jos sun argumentit on tollasia, ei sulla ole lihaksia kommentoida ketään

faktat pöytään kirjoitti:

Kuules matti, jos sun argumentit on tollasia, ei sulla ole lihaksia kommentoida ketään

Muistan kun Estonian onnettomuus tapahtui, viestit lähetettiin laivasta vhf radion välityksellä. Aikaa on siitä kulunut jo, ja tekniikka kehittynyt. Mitenkähän vastaavassa tilanteessa nyt siellä toimittaisiin? Merenkulun ammattilaiset sen parhaiten tietää. Itse kuitenkin veikkaan, että ihan samalla tavalla vhf radion välityksellä,

näin on kirjoitti:

Totta, täällä on jo jodlari pierujaan päästelemässä, toista ei enää kaivattaisi.

Uppotukkiveneilijöillä on huono vene ja fiilis, siksi tuollaiset teksti.

Luettuani ketjun läpi sanoisin kyllä, ettei Kuusamox:n kirjoituksissa ole mitään todellista asiavirhettä. Hän kehuu satelliittipuhelinta ja on siinä täysin oikeassa. Kyllä se on ihan fakta, että avunsaannin kannalta satelliittipuhelin ja yhteys hätäkeskukseen on täysin toimiva konsti ja vähintään tasaveroinen VHF:n kanssa. Meripelastuskeskus pystyy ohjaamaan (ja sillä on siihen jopa käskyvalta) avun perille. Lisäksi satelliittipuhelimen yhteysvarmuus on parempi, niin veneen kiinteään VHF-laitteeseen kuin etenkin käsi-VHF:aan verrattuna.

VHF ei ole millään lailla toiminnallisesti parempi. Halvempi se kyllä on.

14+20 kirjoitti:

Luettuani ketjun läpi sanoisin kyllä, ettei Kuusamox:n kirjoituksissa ole mitään todellista asiavirhettä. Hän kehuu satelliittipuhelinta ja on siinä täysin oikeassa. Kyllä se on ihan fakta, että avunsaannin kannalta satelliittipuhelin ja yhteys hätäkeskukseen on täysin toimiva konsti ja vähintään tasaveroinen VHF:n kanssa. Meripelastuskeskus pystyy ohjaamaan (ja sillä on siihen jopa käskyvalta) avun perille. Lisäksi satelliittipuhelimen yhteysvarmuus on parempi, niin veneen kiinteään VHF-laitteeseen kuin etenkin käsi-VHF:aan verrattuna.

VHF ei ole millään lailla toiminnallisesti parempi. Halvempi se kyllä on.

Lue lisää

Onko kukaan väittänyt, ettei satelliittipuhelin toimisi Itämerellä. Tosin sillä on puutteita verrattuna VHF:ään. Vaikka meripelastuskeskuksella olisi käskyvalta, siitä ei ole paljoa apua, jos ei tiedä ketä käskyttäisi, eli sitä ehkä lähintä auttajaa. Ja käsikapula taas on itse pelastustoiminnassa takuuvarmasti paras kommunikointivälinen, koska se on auttajalla varmimmin.

Pointti on kuitenkin siinä, että se satelliittivehje on Itämerellä selvää ylivarustelua.

meni aidanseipäisiin kirjoitti:

Onko kukaan väittänyt, ettei satelliittipuhelin toimisi Itämerellä. Tosin sillä on puutteita verrattuna VHF:ään. Vaikka meripelastuskeskuksella olisi käskyvalta, siitä ei ole paljoa apua, jos ei tiedä ketä käskyttäisi, eli sitä ehkä lähintä auttajaa. Ja käsikapula taas on itse pelastustoiminnassa takuuvarmasti paras kommunikointivälinen, koska se on auttajalla varmimmin.

Pointti on kuitenkin siinä, että se satelliittivehje on Itämerellä selvää ylivarustelua.

Lue lisää

Meripelastuskeskus kyllä tietää, ketä käskeä, koska heillä on samoin kuin VTS:llä tieto kaikista alueella seilaavista kauppalaivoista ja tietysti myös meripelastusaluksista. Huviveneitä ei ole syytä ottaa tässä lukuun lainkaan. Muuten, "käskyttää" ei ole suomea, oikea ilmaus on "käskeä".

Saaristossa kännykkä riittää, koska sillä on todellisuudessa (Suomesta puhuen, muista maista en sano mitään) aina kenttä siellä. Avomerellä VHF parantaa asemaansa kännykkään nähden, koska kännykältä voi kenttä loppua ja taas se auttamaan pystyvä kauppalaiva voi olla kuuloetäisyydellä. Mutta satelliittipuhelin on silti aina varmin. En kutsuisi sitä ylivarusteluksi, koska puolinaiset ratkaisut ovat usein niitä vaarallisimpia (luovat väärää turvallisuuden tunnetta) ja VHF on puolinainen.

Joku aika sitten oli ketju, jossa kummasteltiin, miksi Itämeren ulkopuolellakin purjehtineet suomalaiset ovat hankkineet apua soittamalla satelliittipuhelimella suomalaiseen meripelastuskeskukseen. Kysymys oli nurinkurinen. Tapauksethan nimenomaan todistivat, että se on toimiva ja tehokas menettelytapa.

Eli hissi ei mene vintille? Kun " uhraat sen 5 sekuntia DSC:en, niin sijaintisi lähtee mukana! Jos baatti sen jälkeen uppoaa, ei se imaise hätähälyytystä takaisin! Kyllä silloin kun tälläisessä tilanteessa "rupattelu" ei kanavalla 16 jatku hätäliikenteenä, ymmärretään että hälyytyksen lähettäjällä on kiire. VHF on osa GMDSS- järjestelmää, mitä taas satelliittipuhelin ei välttämättä ole! Kuusamox voi lukea mitä se tarkoittaa, kun näköjään ei tiedä! Ei siinä tarvitse mitään kanavaa 16 päivystellä välttämättä... Capito?

407 kirjoitti:

Eli hissi ei mene vintille? Kun " uhraat sen 5 sekuntia DSC:en, niin sijaintisi lähtee mukana! Jos baatti sen jälkeen uppoaa, ei se imaise hätähälyytystä takaisin! Kyllä silloin kun tälläisessä tilanteessa "rupattelu" ei kanavalla 16 jatku hätäliikenteenä, ymmärretään että hälyytyksen lähettäjällä on kiire. VHF on osa GMDSS- järjestelmää, mitä taas satelliittipuhelin ei välttämättä ole! Kuusamox voi lukea mitä se tarkoittaa, kun näköjään ei tiedä! Ei siinä tarvitse mitään kanavaa 16 päivystellä välttämättä... Capito?

Lue lisää

Älkää upottako paattejanne. Yksinkertaisin ratkaisu Itämerellä ja täysin mahdollista.

Olipa sääli, ettei tämä meripelastuksen tosiammattilainen ollut siellä myrskyssä yöllä johtamassa hommaa. Ei olisi varmaan tullut yhtäkään uhria koko haverista. Olisi kiva kuulla asiantuntijan käsitys siitä, mitä kaikkea ammattilaiset tekivät väärin.

407 kirjoitti:

Eli hissi ei mene vintille? Kun " uhraat sen 5 sekuntia DSC:en, niin sijaintisi lähtee mukana! Jos baatti sen jälkeen uppoaa, ei se imaise hätähälyytystä takaisin! Kyllä silloin kun tälläisessä tilanteessa "rupattelu" ei kanavalla 16 jatku hätäliikenteenä, ymmärretään että hälyytyksen lähettäjällä on kiire. VHF on osa GMDSS- järjestelmää, mitä taas satelliittipuhelin ei välttämättä ole! Kuusamox voi lukea mitä se tarkoittaa, kun näköjään ei tiedä! Ei siinä tarvitse mitään kanavaa 16 päivystellä välttämättä... Capito?

Lue lisää

Nimimerkin pesruteella Pösö?
Jep, DSC lähettää signaalin ja uppoaa veneen mukana. Ja sitten?
Epirbin voi ottaa mukaan ja se lähettää paikkatiatoa jatkuvasti, parempi.

Satelliittipuhelimella voi viestiä puheella, tekstareilla tai sähköpostilla. Se näyttää paikkatietoa, joka on helppo välittää eteenpäin.

Olemme kaiketi yhtä mieltä siitä, että pelastuksen tärkein asia on paikkatieto? Epirb lähettää sitä ja satellittipuhelimella sen saa myös välitettyä. DSC lähettää sitä niin kauan, kun on virtaa ja vene pinnalla. Tosin paikka ei ole vältämättä sama, missä pelastettavat on.

Informaation välityksen kannalta laitteen pitää olla mukaan otettava ja sillä pitää pystyä viestimään lautalta. EPIRB täytää nämä vaatimukset, mutta viesti on suppea (paikkatieto). Sitä täydentää satelliittipuhelin. VHF ei tuo mitään lisää tähän kuvioon eikä sillä voi korvata kumpaakaan.

kuusamox kirjoitti:

Nimimerkin pesruteella Pösö?
Jep, DSC lähettää signaalin ja uppoaa veneen mukana. Ja sitten?
Epirbin voi ottaa mukaan ja se lähettää paikkatiatoa jatkuvasti, parempi.

Satelliittipuhelimella voi viestiä puheella, tekstareilla tai sähköpostilla. Se näyttää paikkatietoa, joka on helppo välittää eteenpäin.

Olemme kaiketi yhtä mieltä siitä, että pelastuksen tärkein asia on paikkatieto? Epirb lähettää sitä ja satellittipuhelimella sen saa myös välitettyä. DSC lähettää sitä niin kauan, kun on virtaa ja vene pinnalla. Tosin paikka ei ole vältämättä sama, missä pelastettavat on.

Informaation välityksen kannalta laitteen pitää olla mukaan otettava ja sillä pitää pystyä viestimään lautalta. EPIRB täytää nämä vaatimukset, mutta viesti on suppea (paikkatieto). Sitä täydentää satelliittipuhelin. VHF ei tuo mitään lisää tähän kuvioon eikä sillä voi korvata kumpaakaan.

Lue lisää

Jos olisi kyse valtamerestä ja pelastajien tuloa paikalle laskettaisiin vuorkausissa, olisit aivan oikeassa. Mutta kun nyt on kyse Itämerestä ja muutamasta tunnista, on EPIRB ja satelliittipuhelin täydellinen overkill.

muista mittakaava kirjoitti:

Jos olisi kyse valtamerestä ja pelastajien tuloa paikalle laskettaisiin vuorkausissa, olisit aivan oikeassa. Mutta kun nyt on kyse Itämerestä ja muutamasta tunnista, on EPIRB ja satelliittipuhelin täydellinen overkill.

Lue lisää

Satelliittipuhelimella on muutakin käyttöä, mutta jos ei ole, niin sitten se on vain yksi kustannus lisää. Toisaalta jos ei itse asenna tai laske työlle hintaa, niin VHF maksaa 4-500 € antenneineen, johtoineen ja sulakkeineen. Satelliittipuhellimesta maksaa helposti 500 € enemmän.

Jos puhelimellle on 500€ edestä muuta käyttöä, vaikkapa yhteydenpitoon saaristossa, jossa kännykkä ei kanna tai haluaa katsoa sähköpostit, niin sitä on helppo suositella.

Epirb on välineenä erinomainen, vaikkakin kallis. Toisaalta niin on pelastuslauttakin. Jokainen päättä millä riskitasolla liikkuu ja paljonko haluaa maksaa. Minulla on kaikki kolma, mutta VHF on ainoa, josta voisin hyvin luopua.

kuusamox kirjoitti:

Satelliittipuhelimella on muutakin käyttöä, mutta jos ei ole, niin sitten se on vain yksi kustannus lisää. Toisaalta jos ei itse asenna tai laske työlle hintaa, niin VHF maksaa 4-500 € antenneineen, johtoineen ja sulakkeineen. Satelliittipuhellimesta maksaa helposti 500 € enemmän.

Jos puhelimellle on 500€ edestä muuta käyttöä, vaikkapa yhteydenpitoon saaristossa, jossa kännykkä ei kanna tai haluaa katsoa sähköpostit, niin sitä on helppo suositella.

Epirb on välineenä erinomainen, vaikkakin kallis. Toisaalta niin on pelastuslauttakin. Jokainen päättä millä riskitasolla liikkuu ja paljonko haluaa maksaa. Minulla on kaikki kolma, mutta VHF on ainoa, josta voisin hyvin luopua.

Lue lisää

No luovupa nyt sitten siitä VHF:stäsi.

kuusamox kirjoitti:

Satelliittipuhelimella on muutakin käyttöä, mutta jos ei ole, niin sitten se on vain yksi kustannus lisää. Toisaalta jos ei itse asenna tai laske työlle hintaa, niin VHF maksaa 4-500 € antenneineen, johtoineen ja sulakkeineen. Satelliittipuhellimesta maksaa helposti 500 € enemmän.

Jos puhelimellle on 500€ edestä muuta käyttöä, vaikkapa yhteydenpitoon saaristossa, jossa kännykkä ei kanna tai haluaa katsoa sähköpostit, niin sitä on helppo suositella.

Epirb on välineenä erinomainen, vaikkakin kallis. Toisaalta niin on pelastuslauttakin. Jokainen päättä millä riskitasolla liikkuu ja paljonko haluaa maksaa. Minulla on kaikki kolma, mutta VHF on ainoa, josta voisin hyvin luopua.

Lue lisää

"Epirb on välineenä erinomainen, vaikkakin kallis. Toisaalta niin on pelastuslauttakin. Jokainen päättä millä riskitasolla liikkuu ja paljonko haluaa maksaa. Minulla on kaikki kolma, mutta VHF on ainoa, josta voisin hyvin luopua."

Edullisin PLB sisäänrakennetulla GPS:llä maksaa reilut 200 €. Tähän päälle tulee toki jotain Viestintäviraston maksuja, mutta en pitäisi hintaa kalliina ottaen huomioon sen tuoman turvan. Satelliittipuhelimen ja PLB:n erotuksen voi käyttää vaikka sen käsi-VHF:n ostoon, jolla yhteydenpito itse pelastustilanteessa sujuu kätevämmin. Harvalla Itämeren alueella liikkuvalla on satelliittipuhelimelle muuta käyttöä kuin avun hälyttäminen mahdollisessa hätätilanteessa.

Pelastuslautta on sitten aivan toisella mitta-asteikolla hinnasta puhuttaessa verrattuna PLB:hen.

Luovu jo kirjoitti:

No luovupa nyt sitten siitä VHF:stäsi.

Se on ruuvattu kiinni, saa olla.
Onhan Helsingin VTS:n kuuntelusta ihan hyötyäkin.

kuusamox kirjoitti:

Nimimerkin pesruteella Pösö?
Jep, DSC lähettää signaalin ja uppoaa veneen mukana. Ja sitten?
Epirbin voi ottaa mukaan ja se lähettää paikkatiatoa jatkuvasti, parempi.

Satelliittipuhelimella voi viestiä puheella, tekstareilla tai sähköpostilla. Se näyttää paikkatietoa, joka on helppo välittää eteenpäin.

Olemme kaiketi yhtä mieltä siitä, että pelastuksen tärkein asia on paikkatieto? Epirb lähettää sitä ja satellittipuhelimella sen saa myös välitettyä. DSC lähettää sitä niin kauan, kun on virtaa ja vene pinnalla. Tosin paikka ei ole vältämättä sama, missä pelastettavat on.

Informaation välityksen kannalta laitteen pitää olla mukaan otettava ja sillä pitää pystyä viestimään lautalta. EPIRB täytää nämä vaatimukset, mutta viesti on suppea (paikkatieto). Sitä täydentää satelliittipuhelin. VHF ei tuo mitään lisää tähän kuvioon eikä sillä voi korvata kumpaakaan.

Lue lisää

Dsc lähettää hätäsanoman VHF- kanavalla 70. Se sisältää mahdollisesti hädän laadun (jos on aikaa valikosta se laittaa), kellonajan ja ennenkaikkea senhetkisen sijainnin. Tämän jälkeen Dsc- laite saa upota ihan rauhassa, paikkatieto on jo lähetetty ja onnettomuuspaikasta ei kovin kauas pääse, ku veneellä, joka tässä tapauksessa on jo pohjassa. Huonoa tässä on se että rahtilaivoilla ei ole Dsc- laitetta vhf- radioille, joka pystyisi Dsc- viestin vastaanottamaan. Dsc-laite löytyy ainoastaan mf/hf- radioille. Normaali Vhf- radio tottaki löytyy ja ihan kaksin kappalein.

kuusamox kirjoitti:

Satelliittipuhelimella on muutakin käyttöä, mutta jos ei ole, niin sitten se on vain yksi kustannus lisää. Toisaalta jos ei itse asenna tai laske työlle hintaa, niin VHF maksaa 4-500 € antenneineen, johtoineen ja sulakkeineen. Satelliittipuhellimesta maksaa helposti 500 € enemmän.

Jos puhelimellle on 500€ edestä muuta käyttöä, vaikkapa yhteydenpitoon saaristossa, jossa kännykkä ei kanna tai haluaa katsoa sähköpostit, niin sitä on helppo suositella.

Epirb on välineenä erinomainen, vaikkakin kallis. Toisaalta niin on pelastuslauttakin. Jokainen päättä millä riskitasolla liikkuu ja paljonko haluaa maksaa. Minulla on kaikki kolma, mutta VHF on ainoa, josta voisin hyvin luopua.

Lue lisää

Kännykkä on turvallisuusvälineenä kelvoton, mutta katveista huolimatta aina löytyy kenttäkin, jos keula on kiinni rannassa. Pitää ehkä hiukan kiivetä tietysti kalliolle. Jos ei hengenlähtö ole kiinni välittömästi saatavasta yhteydestä tai miljoonat pysyvästä datayhteydestä, ei satelliittipuhelimella ole muuta virkaa kuin brassailu.

Jäipä vielä auki sekin, miten kuusamox hoitaa itse pelastustilanteessa kommunikoinnin.

Oma varustus Itämerelle on sekä kiinteä että kannettava VHF ja lautta. VHF:ään on sisäänrakennettu AIS, jota voi katsella joko plotterilta tai radion omalta näytöltä. Enkä muista tulleen vastaan tilannetta, ettei Itämerellä joku näkyisi plotterissa.

407 kirjoitti:

Eli hissi ei mene vintille? Kun " uhraat sen 5 sekuntia DSC:en, niin sijaintisi lähtee mukana! Jos baatti sen jälkeen uppoaa, ei se imaise hätähälyytystä takaisin! Kyllä silloin kun tälläisessä tilanteessa "rupattelu" ei kanavalla 16 jatku hätäliikenteenä, ymmärretään että hälyytyksen lähettäjällä on kiire. VHF on osa GMDSS- järjestelmää, mitä taas satelliittipuhelin ei välttämättä ole! Kuusamox voi lukea mitä se tarkoittaa, kun näköjään ei tiedä! Ei siinä tarvitse mitään kanavaa 16 päivystellä välttämättä... Capito?

Lue lisää

Olet kuitenkin aika heikoilla tuon satelliittipuhelimen mollauksen kanssa. Eihän sen tarvitsekaan olla GMDSS:n osa. Jos ja kun sillä saa yhteyden johonkin hätäkeskukseen kerran, niin tilanne on ns. hanskassa.

Tuo kanavan 16 hiljaisuuden tulkinta hätätilanteen kiireisyydeksi on muuten vähän hutera. Se hiljaisuus kun voi johtua siitä, että hätäviesti on lähtenyt vahingossa lähettäjän ehkä sitä edes huomaamatta (vaikkapa lapsi on räplännyt omin luvin laitetta) eikä kanava 16 ole lähettäjän laitteessa kuuntelussa. Vaikka useimmat laitteet voikin virittää niin, että ne kuuntelevat sekä kanavaa 16 että jotain muuta ja pysähtyvät kanavalle 16, jos siellä on liikennettä, niin se ei ole oletusasetus ainakaan minun näkemissäni laitteissa.

se mittakaava kirjoitti:

Kännykkä on turvallisuusvälineenä kelvoton, mutta katveista huolimatta aina löytyy kenttäkin, jos keula on kiinni rannassa. Pitää ehkä hiukan kiivetä tietysti kalliolle. Jos ei hengenlähtö ole kiinni välittömästi saatavasta yhteydestä tai miljoonat pysyvästä datayhteydestä, ei satelliittipuhelimella ole muuta virkaa kuin brassailu.

Jäipä vielä auki sekin, miten kuusamox hoitaa itse pelastustilanteessa kommunikoinnin.

Oma varustus Itämerelle on sekä kiinteä että kannettava VHF ja lautta. VHF:ään on sisäänrakennettu AIS, jota voi katsella joko plotterilta tai radion omalta näytöltä. Enkä muista tulleen vastaan tilannetta, ettei Itämerellä joku näkyisi plotterissa.

Lue lisää

Olen käyttänyt hätätilanteessa kännykkää, joten sekin on selvillä :D
Kännylkkä toimii eritäin hyvin aluevesillä ja sitä voi tehostaa vahvistimella.

Satelliittipuhelin ei todellakaan ole niin kallis kuin mitä kuvitellaan. hyvä laite maksaa tonnin ja puhuminen n. 70 snt/min. Sähköposti (data) on ihan järkevän hintainen, jos käyttää POP eikä IMAP protokollaa.

kuusamox kirjoitti:

Olen käyttänyt hätätilanteessa kännykkää, joten sekin on selvillä :D
Kännylkkä toimii eritäin hyvin aluevesillä ja sitä voi tehostaa vahvistimella.

Satelliittipuhelin ei todellakaan ole niin kallis kuin mitä kuvitellaan. hyvä laite maksaa tonnin ja puhuminen n. 70 snt/min. Sähköposti (data) on ihan järkevän hintainen, jos käyttää POP eikä IMAP protokollaa.

Lue lisää

Kännykän käyttökelpoisuus on täysin toinen topicci, mutta sanotaan nyt, että kun kenttää ei ole, ei sen vahvistaminen auta. Ja kenttä ei ulotu lähellekään aluvesirajojen reunoja, lisäksi ulkomerellä mennään usein gsm:n teknisen kantaman ulkopuolelle lähimmästä tukiasemasta. Saarten takana olevat katveet on sitten oma juttunsa.

Edelleen on auki, miten se yhteydenpito pelastajiin tehdään.

DolphinD kirjoitti:

"Epirb on välineenä erinomainen, vaikkakin kallis. Toisaalta niin on pelastuslauttakin. Jokainen päättä millä riskitasolla liikkuu ja paljonko haluaa maksaa. Minulla on kaikki kolma, mutta VHF on ainoa, josta voisin hyvin luopua."

Edullisin PLB sisäänrakennetulla GPS:llä maksaa reilut 200 €. Tähän päälle tulee toki jotain Viestintäviraston maksuja, mutta en pitäisi hintaa kalliina ottaen huomioon sen tuoman turvan. Satelliittipuhelimen ja PLB:n erotuksen voi käyttää vaikka sen käsi-VHF:n ostoon, jolla yhteydenpito itse pelastustilanteessa sujuu kätevämmin. Harvalla Itämeren alueella liikkuvalla on satelliittipuhelimelle muuta käyttöä kuin avun hälyttäminen mahdollisessa hätätilanteessa.

Pelastuslautta on sitten aivan toisella mitta-asteikolla hinnasta puhuttaessa verrattuna PLB:hen.

Lue lisää

No ei se pelastuslautta nyt mitenkään "toisella mitta-asteikolla" ole, sadoista euroista puhutaan yhä. Mutta toki kalliimpi.

Minulla on veneessä kännykkä, VHF ja pelastuslautta. Jos jostain kumman syystä joku pakottaisi yhden niistä jättämään pois, niin se olisi VHF.

8+10 kirjoitti:

Olet kuitenkin aika heikoilla tuon satelliittipuhelimen mollauksen kanssa. Eihän sen tarvitsekaan olla GMDSS:n osa. Jos ja kun sillä saa yhteyden johonkin hätäkeskukseen kerran, niin tilanne on ns. hanskassa.

Tuo kanavan 16 hiljaisuuden tulkinta hätätilanteen kiireisyydeksi on muuten vähän hutera. Se hiljaisuus kun voi johtua siitä, että hätäviesti on lähtenyt vahingossa lähettäjän ehkä sitä edes huomaamatta (vaikkapa lapsi on räplännyt omin luvin laitetta) eikä kanava 16 ole lähettäjän laitteessa kuuntelussa. Vaikka useimmat laitteet voikin virittää niin, että ne kuuntelevat sekä kanavaa 16 että jotain muuta ja pysähtyvät kanavalle 16, jos siellä on liikennettä, niin se ei ole oletusasetus ainakaan minun näkemissäni laitteissa.

Lue lisää

Hätähälytys kanava 70, kun se kuitataan tapahtuu seuraavaa. Lähettäjän VHF siirtyy kanavalle 16 ja kuittaajan toosa siirtyy kanavalle 16. Sitten lätistään, jos pystytään...

mittakaava kirjoitti:

Kännykän käyttökelpoisuus on täysin toinen topicci, mutta sanotaan nyt, että kun kenttää ei ole, ei sen vahvistaminen auta. Ja kenttä ei ulotu lähellekään aluvesirajojen reunoja, lisäksi ulkomerellä mennään usein gsm:n teknisen kantaman ulkopuolelle lähimmästä tukiasemasta. Saarten takana olevat katveet on sitten oma juttunsa.

Edelleen on auki, miten se yhteydenpito pelastajiin tehdään.

Lue lisää

Jokaisen pelastuskopterin ja pelastusveneen kyljessä on sen puhelinnumero, johon voi soittaa vesitiiviillä satelliittipuhelimella vaikka lautasta.

Satelliittipuhelimen käyttö pelastustilanteessa on myös paljon helpompaa kuin vhf:n, koska ei tarvitse painella tangenttia.

Lisäksi satelliittipuhelimen kuuluvuus ja äänenlaatu ovat aivan toista luokkaa kuin vhf-kapuloiden.

Tekniikka kehittyy, vhf:stä alkaa aika jättää. Ei mene pitkään, kun siitä luovutaan kokonaan. Ammattimerenkulku on jo käytännössä luopunut vhf:stä. Sitä ei pidetä edes päällä, saati kuunnella, juuri missään kauppa-aluksessa.

kuusamox kirjoitti:

Jokaisen pelastuskopterin ja pelastusveneen kyljessä on sen puhelinnumero, johon voi soittaa vesitiiviillä satelliittipuhelimella vaikka lautasta.

Satelliittipuhelimen käyttö pelastustilanteessa on myös paljon helpompaa kuin vhf:n, koska ei tarvitse painella tangenttia.

Lisäksi satelliittipuhelimen kuuluvuus ja äänenlaatu ovat aivan toista luokkaa kuin vhf-kapuloiden.

Tekniikka kehittyy, vhf:stä alkaa aika jättää. Ei mene pitkään, kun siitä luovutaan kokonaan. Ammattimerenkulku on jo käytännössä luopunut vhf:stä. Sitä ei pidetä edes päällä, saati kuunnella, juuri missään kauppa-aluksessa.

Lue lisää

"Jokaisen pelastuskopterin ja pelastusveneen kyljessä on sen puhelinnumero, johon voi soittaa vesitiiviillä satelliittipuhelimella vaikka lautasta.
"

Kiikarit jäävät kyllä meidän venessä karttapöydän tienoille, jos vene menee alta. Ellei sitten lautassa ole kiikareita. Soihtuja/raketteja lautassa taitaa olla.


"Lisäksi satelliittipuhelimen kuuluvuus ja äänenlaatu ovat aivan toista luokkaa kuin vhf-kapuloiden."

Niin varmaan, mutta itämerellä kausi ja etäisyydet ovat niin lyhyitä, ettei sateliitipuhelin tai vhf ole järkevä investointi, paitsi jos retkeilee paljon saimaan ja meren välillä, niin vhf vene ei tarvitse luotsia. Jos kuitenkin kaverin veneessä on vhf, niin sekin riittää ja mennään jonossa.

5+16 kirjoitti:

No ei se pelastuslautta nyt mitenkään "toisella mitta-asteikolla" ole, sadoista euroista puhutaan yhä. Mutta toki kalliimpi.

Minulla on veneessä kännykkä, VHF ja pelastuslautta. Jos jostain kumman syystä joku pakottaisi yhden niistä jättämään pois, niin se olisi VHF.

Lue lisää

No ei ehkä toisella mitta-asteikolla, mutta lautta maksaa helposti 1000 € tai yli Suomesta ostettuna. Käytettynä voi saada halvemmalla, mutta niistä on usein huolto edessä.

Ulkomailta saa lauttoja sitten reilusti halvemmallakin, mutta ainakaan kaikista verkkokaupoista ei lauttoja lähetetä ulkomaille.

23+22 kirjoitti:

"Jokaisen pelastuskopterin ja pelastusveneen kyljessä on sen puhelinnumero, johon voi soittaa vesitiiviillä satelliittipuhelimella vaikka lautasta.
"

Kiikarit jäävät kyllä meidän venessä karttapöydän tienoille, jos vene menee alta. Ellei sitten lautassa ole kiikareita. Soihtuja/raketteja lautassa taitaa olla.


"Lisäksi satelliittipuhelimen kuuluvuus ja äänenlaatu ovat aivan toista luokkaa kuin vhf-kapuloiden."

Niin varmaan, mutta itämerellä kausi ja etäisyydet ovat niin lyhyitä, ettei sateliitipuhelin tai vhf ole järkevä investointi, paitsi jos retkeilee paljon saimaan ja meren välillä, niin vhf vene ei tarvitse luotsia. Jos kuitenkin kaverin veneessä on vhf, niin sekin riittää ja mennään jonossa.

Lue lisää

monijalkainen vene voi kävellä saimaalta mereen

23+22 kirjoitti:

"Jokaisen pelastuskopterin ja pelastusveneen kyljessä on sen puhelinnumero, johon voi soittaa vesitiiviillä satelliittipuhelimella vaikka lautasta.
"

Kiikarit jäävät kyllä meidän venessä karttapöydän tienoille, jos vene menee alta. Ellei sitten lautassa ole kiikareita. Soihtuja/raketteja lautassa taitaa olla.


"Lisäksi satelliittipuhelimen kuuluvuus ja äänenlaatu ovat aivan toista luokkaa kuin vhf-kapuloiden."

Niin varmaan, mutta itämerellä kausi ja etäisyydet ovat niin lyhyitä, ettei sateliitipuhelin tai vhf ole järkevä investointi, paitsi jos retkeilee paljon saimaan ja meren välillä, niin vhf vene ei tarvitse luotsia. Jos kuitenkin kaverin veneessä on vhf, niin sekin riittää ja mennään jonossa.

Lue lisää

Avomerivaatimukset täyttävässä lautassa on kiikarit vakiovarusteena. Minulla on lisäksi pimeänäkökiikarit, nekin vesitiiviit. Kyllä varmasti näkyy numero.

Soihtuja ja rakettejakin lautassa on, mutta ne ovat tositilanteessa enemmän vaaraksi kuin hyödyksi. Raketti voi olla vaarallinen myös pelastushelikopterille, jos raketin ampuu sitä kohti.

Mercator kirjoitti:

Dsc lähettää hätäsanoman VHF- kanavalla 70. Se sisältää mahdollisesti hädän laadun (jos on aikaa valikosta se laittaa), kellonajan ja ennenkaikkea senhetkisen sijainnin. Tämän jälkeen Dsc- laite saa upota ihan rauhassa, paikkatieto on jo lähetetty ja onnettomuuspaikasta ei kovin kauas pääse, ku veneellä, joka tässä tapauksessa on jo pohjassa. Huonoa tässä on se että rahtilaivoilla ei ole Dsc- laitetta vhf- radioille, joka pystyisi Dsc- viestin vastaanottamaan. Dsc-laite löytyy ainoastaan mf/hf- radioille. Normaali Vhf- radio tottaki löytyy ja ihan kaksin kappalein.

Lue lisää

Täh? Onko tuo siis ihan aitoa tietoa, ettei kauppalaivojen VHF-laitteet osaisi ottaa vastaan DSC-kutsua? Olen kuvitellut nimenomaan niistä löytyvän jokseenkin varmasti modernit laitteet.

JOS tuo väite pitää paikkansa, niin silloinhan koko DSC-hätäkutsun idea sortuu. Todennäköisyys saada hätäsanoma perille onkin huomattavasti luultua huonompi.

kuusamox kirjoitti:

Jokaisen pelastuskopterin ja pelastusveneen kyljessä on sen puhelinnumero, johon voi soittaa vesitiiviillä satelliittipuhelimella vaikka lautasta.

Satelliittipuhelimen käyttö pelastustilanteessa on myös paljon helpompaa kuin vhf:n, koska ei tarvitse painella tangenttia.

Lisäksi satelliittipuhelimen kuuluvuus ja äänenlaatu ovat aivan toista luokkaa kuin vhf-kapuloiden.

Tekniikka kehittyy, vhf:stä alkaa aika jättää. Ei mene pitkään, kun siitä luovutaan kokonaan. Ammattimerenkulku on jo käytännössä luopunut vhf:stä. Sitä ei pidetä edes päällä, saati kuunnella, juuri missään kauppa-aluksessa.

Lue lisää

Tuota... Tuo viimeinen kappaleesi ei oikein tunnu paikkansapitävältä. Tietääkseni kauppa-aluksilla on yhä voimassa VHF:n kuunteluvelvoite yleensäkin ja VTS-alueilla erityisesti.

Alunperin VHF-kuunteluvelvoitteesta oli tarkoitus luopua jo vuosia sitten, mutta päätöstä on lykätty.

kuusamox kirjoitti:

Avomerivaatimukset täyttävässä lautassa on kiikarit vakiovarusteena. Minulla on lisäksi pimeänäkökiikarit, nekin vesitiiviit. Kyllä varmasti näkyy numero.

Soihtuja ja rakettejakin lautassa on, mutta ne ovat tositilanteessa enemmän vaaraksi kuin hyödyksi. Raketti voi olla vaarallinen myös pelastushelikopterille, jos raketin ampuu sitä kohti.

Lue lisää

Olet siis valtamerivarustellut veneesi mitä ihmeellisimmillä härpäkkeillä. Mutta et ole tietoinen kännykän kuuluvuusrajoista edes Suomenlahdella. Ja mitä lautan varusteisiin tulee, kiikari ei niihin normaalisti kuulu. Ja vaikka kuuluisikin, sillä näkisi ainoastaan hyvällä onnella ja vain viranomaisaluksesta. Missään kauppa- tail huvialuksessa ei numeroita ole. Eikä tule. Jos pystyn jotain laitetta kädessä pitämään, pystyn painamaan yhdellä sormella sitä tangenttiakin puhuessani, ei ole kovinkaan vaativaa.

Käsittämätön ajatus muuten hylätä huvialukset avuntarjoajina, jos veneesi on uppoamassa. Minulle kyllä kelpaisi sekin apuuimisen vaihtoehtona, jopa lautalla istumisen vaihtoehtona. Ja kyllä ainakin minun VHF:ni rupeaa pahasti rääkymään, jos joku on distress-nappia painanut.

kuusamosoopaa kirjoitti:

Olet siis valtamerivarustellut veneesi mitä ihmeellisimmillä härpäkkeillä. Mutta et ole tietoinen kännykän kuuluvuusrajoista edes Suomenlahdella. Ja mitä lautan varusteisiin tulee, kiikari ei niihin normaalisti kuulu. Ja vaikka kuuluisikin, sillä näkisi ainoastaan hyvällä onnella ja vain viranomaisaluksesta. Missään kauppa- tail huvialuksessa ei numeroita ole. Eikä tule. Jos pystyn jotain laitetta kädessä pitämään, pystyn painamaan yhdellä sormella sitä tangenttiakin puhuessani, ei ole kovinkaan vaativaa.

Käsittämätön ajatus muuten hylätä huvialukset avuntarjoajina, jos veneesi on uppoamassa. Minulle kyllä kelpaisi sekin apuuimisen vaihtoehtona, jopa lautalla istumisen vaihtoehtona. Ja kyllä ainakin minun VHF:ni rupeaa pahasti rääkymään, jos joku on distress-nappia painanut.

Lue lisää

Tangenttia et paina, jos ovat sormet kohmeessa hypotermiasta.

Satelliittipuhelimessa näppäimet ovat paljon kevyemmät ja näyttökin parempi kuin missään VHF:ssä.

Kokemukseni kännykästäkin on, että se kyllä kuuluu missä tahansa Suomenlahdella, ja Itämerelläkin lähes kaikkialla. Olen puhunut puheluita Gotlannin ja Viron välissä keskellä merta monta kertaa.

Satelliittipuhelin taas on kehitetty nimenomaan vanhanaikaisten radioiden korvaajaksi. Jos sellainen olisi ollut käytössä esim Estoniassa, luultavasti olisi säästetty paljon ihmishenkiä. Laivan paikka olisi välittynyt pelastajille heti, ja paikalle olisi voitu soittaa pelastajia paljon nopeammin. VHF:n kanssa leikkiessä kului paljon kallista aikaa viestien relay-välittämiseen ennen kuin päästiin pelastustoimiin.

kuusamox kirjoitti:

Tangenttia et paina, jos ovat sormet kohmeessa hypotermiasta.

Satelliittipuhelimessa näppäimet ovat paljon kevyemmät ja näyttökin parempi kuin missään VHF:ssä.

Kokemukseni kännykästäkin on, että se kyllä kuuluu missä tahansa Suomenlahdella, ja Itämerelläkin lähes kaikkialla. Olen puhunut puheluita Gotlannin ja Viron välissä keskellä merta monta kertaa.

Satelliittipuhelin taas on kehitetty nimenomaan vanhanaikaisten radioiden korvaajaksi. Jos sellainen olisi ollut käytössä esim Estoniassa, luultavasti olisi säästetty paljon ihmishenkiä. Laivan paikka olisi välittynyt pelastajille heti, ja paikalle olisi voitu soittaa pelastajia paljon nopeammin. VHF:n kanssa leikkiessä kului paljon kallista aikaa viestien relay-välittämiseen ennen kuin päästiin pelastustoimiin.

Lue lisää

Kappas, sulla on joku muu kuin gsm-kännykkä. Gsm-tekiikka kun mistään kentän voimakkuuksista riippumatta aikajaollaan katkaisee yhteydet 32 km päähän tukiasemasta. Mun 900 MHz taajuudella toiminut NMT toimi kyllä Tallinastakin käsin Suomen verkkoon, kun antenni oli 17 m korkeudessa. Nykyinen kännykkä pimenee jopa tässä lähellä Helsinkiä saaren väärällä rannalla.

Erikoista muuten, että siinä hypotermisessä tilassa ensin kiikaroit sen tarvittavan puhelinnumeron vaikka pimeässä ja sitten niillä samoilla sormilla näpyttelet sen puhelimeen! Ei, kyllä yhden napin painaminen on sata kertaa helpompaa. Tai ehkä tuhat...

kuusamox kirjoitti:

Tangenttia et paina, jos ovat sormet kohmeessa hypotermiasta.

Satelliittipuhelimessa näppäimet ovat paljon kevyemmät ja näyttökin parempi kuin missään VHF:ssä.

Kokemukseni kännykästäkin on, että se kyllä kuuluu missä tahansa Suomenlahdella, ja Itämerelläkin lähes kaikkialla. Olen puhunut puheluita Gotlannin ja Viron välissä keskellä merta monta kertaa.

Satelliittipuhelin taas on kehitetty nimenomaan vanhanaikaisten radioiden korvaajaksi. Jos sellainen olisi ollut käytössä esim Estoniassa, luultavasti olisi säästetty paljon ihmishenkiä. Laivan paikka olisi välittynyt pelastajille heti, ja paikalle olisi voitu soittaa pelastajia paljon nopeammin. VHF:n kanssa leikkiessä kului paljon kallista aikaa viestien relay-välittämiseen ennen kuin päästiin pelastustoimiin.

Lue lisää

En epäile, etteikö satelliittipuhelin olisi hätätilanteessa hyvä apuväline. Kyse on enemmän siitä, että mitä siitä kannattaa maksaa ja onko se hintansa arvoinen. Oletetaan, että varustehankintoihin on budjetoitu esim. 1500 €. Kannattaako siitä käyttää esim. 1000€ sat puhelimeen ja jättää lautta ostamatta? Mielestäni ei kannata.

Toisaalta, Ericsson r290 puhelinta näkyy olevan myynnissä verkkokaupan poistotuotteena 390 € hintaan. Onko ko. laitteessa joku vika? Tuohon hintaan olisin jo valmis harkitsemaan sat puhelimen hankintaa.

mitkä argumentit! kirjoitti:

Kappas, sulla on joku muu kuin gsm-kännykkä. Gsm-tekiikka kun mistään kentän voimakkuuksista riippumatta aikajaollaan katkaisee yhteydet 32 km päähän tukiasemasta. Mun 900 MHz taajuudella toiminut NMT toimi kyllä Tallinastakin käsin Suomen verkkoon, kun antenni oli 17 m korkeudessa. Nykyinen kännykkä pimenee jopa tässä lähellä Helsinkiä saaren väärällä rannalla.

Erikoista muuten, että siinä hypotermisessä tilassa ensin kiikaroit sen tarvittavan puhelinnumeron vaikka pimeässä ja sitten niillä samoilla sormilla näpyttelet sen puhelimeen! Ei, kyllä yhden napin painaminen on sata kertaa helpompaa. Tai ehkä tuhat...

Lue lisää

Kannattaisi nyt uskoa, että VHF on antiikkinen laite, jota ei käytä enää juuri kukaan viranomaistahokaan.

Kokemusta on, että satelliittipuhelin on jo Itämerellä ainoa varma hätäväline, kännykän lisäksi. Kuka voi tosissaan väittää, että apu tulee tangenttia näpelöimällä ja maydaytä huutelemalla nopeammin kuin soittamalla suoraan viranomaisen hätänumeroon?

Tänäkin vuonna on varmasti menetetty ihmishenkiä, koska ollaan oltu hädässä VHF:n varassa. Satelliittipuhelin olisi pelastanut, mutta sitä turhaan pelätään, tai ei ymmärretä investoida oikeisiin asioihin.

kuusamox kirjoitti:

Kannattaisi nyt uskoa, että VHF on antiikkinen laite, jota ei käytä enää juuri kukaan viranomaistahokaan.

Kokemusta on, että satelliittipuhelin on jo Itämerellä ainoa varma hätäväline, kännykän lisäksi. Kuka voi tosissaan väittää, että apu tulee tangenttia näpelöimällä ja maydaytä huutelemalla nopeammin kuin soittamalla suoraan viranomaisen hätänumeroon?

Tänäkin vuonna on varmasti menetetty ihmishenkiä, koska ollaan oltu hädässä VHF:n varassa. Satelliittipuhelin olisi pelastanut, mutta sitä turhaan pelätään, tai ei ymmärretä investoida oikeisiin asioihin.

Lue lisää

VHF on edelleen tätä päivää ja sitä käyttävät viranomaiset, kauppa-alukset, pelastusalukset ja huvialukset. Siis edelleen ainoa kaikille yhteinen. Itämeren piirissä VHF on riittävä. Sehän ei suinkaan vie mitään pois satelliittipuhelimen hyvistä ominaisuuksista.

Sinulla ilmeisesti on tietoa, missä ja milloin on ihmishenkiä menetetty, kun ei VHF:llä ole yhteyttä saatu. Kerro meille tietosi, äläkä jätä sitä noin irtonaisen heiton varaan. Kännykkä lakkaa toimimasta tietyllä etäisyydellä tukiasemasta tehoista ja antenneista riippumatta. Se on armoton fakta.

Naurattaa kyllä edelleen argumentointi sillä, että VHF:ssä pitää oikein napiia painaa ja puhelimen napin ovat kevyempitoimisia. Miten muuten onnistuu puhelimen näppäily hanskat kädessä?

jaahans, japanilainen valmistaja väittää moottorin mittaritaulun olevan vesitiivis. Eikö pidä paikkaansa?

14+4 kirjoitti:

jaahans, japanilainen valmistaja väittää moottorin mittaritaulun olevan vesitiivis. Eikö pidä paikkaansa?

Taisi liittyä johonkin Rolexin kelloihin viittaavaan artikkeliin, jossa sanottiin: "Nothing man-made is completely waterproof". Moottoreiden mittaripanelit ovat melkoisen kaukana Rolexeista. Ja roiskevesi on vastaavasti yhtä kaukana päälle kaatuvasta aallosta ja sen dynaamisesta paineesta.

Ehkä kannattaisi hankkia vähän lisää kokemusta hätäviesteistä ja -laitteista ennen kuin lähdet vaelluksille leikkimään.

Satelliittipuhelin on myös maissa paras mahdollinen hätäpuhelin. Lisäksi luet sillä sähköpostisi vaikka missä korvessa.

Henkensä paneminen napinpainallusten varaan ei ole järkevää, ja myös merellä kaikenlaiset PLB:t ovat turhia leluja.

Meneeköhän PLB:n viesti aina viranomaisten tietoon? Vai onko terminologia epäselvä. Viestintävirastosta sain tiedon epirbiä ostaessa, että nämä pienet hätälähettimet ovat usein kaupallisten firmojen hoitamien yhteyksien varassa ja tiedon välitys ei ole isestään selvyys kaikkialla ja kaikkina aikoina. Esimerkiksi ARC ei hyväksy niitä hätälähettimen korvikkeeksi.

seppomartti kirjoitti:

Meneeköhän PLB:n viesti aina viranomaisten tietoon? Vai onko terminologia epäselvä. Viestintävirastosta sain tiedon epirbiä ostaessa, että nämä pienet hätälähettimet ovat usein kaupallisten firmojen hoitamien yhteyksien varassa ja tiedon välitys ei ole isestään selvyys kaikkialla ja kaikkina aikoina. Esimerkiksi ARC ei hyväksy niitä hätälähettimen korvikkeeksi.

Lue lisää

Muistaakseni hätälähetinbisneksessä on useita kaupallisia toimijoita, joilla on hieman erilaisia järjestelmiä hätäviestin lähettämiseen. Näitä käsiteltiin muistaakseni jossain veneilylehden artikkelissa, mutta en sitä nyt löytänyt tähän "hätään". SPOT-lähetin on esimerkiksi yksi tällainen, ja se käyttää tietoliikennesatelliitteja viestin välittämiseen. Tämä ei kuitenkaan käsittääkseni ole määritelmällisesti PLB-laite. Esimerkiksi nämä McMurdon Fastfind PLB toimii Cospas-Sarsat verkossa 406 mhz taajuudella, joten mekanismi pitäisi käsitykseni mukaan olla yhtenevä Epirbin kanssa.

Muistaakseni hätäviesti menee Pohjoismaissa ensimmäisenä Norjaan, josta soitetaan Turun meripelastuskeskukseen.

DolphinD kirjoitti:

Muistaakseni hätälähetinbisneksessä on useita kaupallisia toimijoita, joilla on hieman erilaisia järjestelmiä hätäviestin lähettämiseen. Näitä käsiteltiin muistaakseni jossain veneilylehden artikkelissa, mutta en sitä nyt löytänyt tähän "hätään". SPOT-lähetin on esimerkiksi yksi tällainen, ja se käyttää tietoliikennesatelliitteja viestin välittämiseen. Tämä ei kuitenkaan käsittääkseni ole määritelmällisesti PLB-laite. Esimerkiksi nämä McMurdon Fastfind PLB toimii Cospas-Sarsat verkossa 406 mhz taajuudella, joten mekanismi pitäisi käsitykseni mukaan olla yhtenevä Epirbin kanssa.

Muistaakseni hätäviesti menee Pohjoismaissa ensimmäisenä Norjaan, josta soitetaan Turun meripelastuskeskukseen.

Lue lisää

Vene-lehdessä oli tosiaan juttu aiheesta vuosi-kaksi sitten. Laitteistoa testattiinkin viranomaisten luvalla, ja testit onnistuivat. Muistaakseni se kaupallinen firma otti aika nopeasti pelastusviranomaisiin yhteyttä ja kertoi mitä, missä ja milloin.

Bossu kirjoitti:

Vene-lehdessä oli tosiaan juttu aiheesta vuosi-kaksi sitten. Laitteistoa testattiinkin viranomaisten luvalla, ja testit onnistuivat. Muistaakseni se kaupallinen firma otti aika nopeasti pelastusviranomaisiin yhteyttä ja kertoi mitä, missä ja milloin.

Lue lisää

PLB on eri asia kuin kaupallisten toimijoiden kilkkeet. PLB vaatii myös viranomaisen luvan. Tuolta voi lukea. SPOTiin ja vastaaviin ei voi luottaa.

"PLB-lähetin on ohjelmoitava ennen käyttöönottoa. PLB-lähettimen edustaja tai sen valtuutettu huoltoliike huolehtii laitteen ohjelmoinnista hankinnan yhteydessä. Laitteeseen ohjelmoidaan Suomen maatunniste sekä yksilöllinen tunnistenumero, jonka Viestintävirasto antaa omasta järjestelmästään. Näiden tunnisteiden avulla voidaan laitteen käyttäjä tunnistaa. Viestintävirasto huolehtii lupamenettelyn kautta, että PLB-lähettimeen ja sen luvanhaltijaan liittyvät tunniste- ja yksilöintitiedot ovat aina pelastusviranomaisten saatavilla. Vaikka laitetta käytettäisiinkin aluksessa tai ilma-aluksessa, on laitteen ohjelmointi tehtävä edellä mainitulla tavalla."

http://goo.gl/W7BfL1

Pelastajien on hyvä saada tietoa olosuhteista, missä toimitaan. Jos vaikka poiju saadaankin kuivalle maalle, voi vedessä olla edelleen hädässä olevia. Niitä ei autolla kannata lähteä pelastamaan.

Veneen tiedoista voi päätellä myös kuinka monta ihmistä saattaa olla hädässä ja lisäksi päätellä, että hukkumisvaara on olemassa siinä missä hypotermiankin.

" se on yleensä vain parista kymmenestä viiteen kymmeneen tuntiin "

Parista tunnista, kymmenestä tunnista? Vai viidestä kymmeneen tuntiin?

Osaatko sanoa? kirjoitti:

" se on yleensä vain parista kymmenestä viiteen kymmeneen tuntiin "

Parista tunnista, kymmenestä tunnista? Vai viidestä kymmeneen tuntiin?

20-50 tuntia.

kuusamox kirjoitti:

Pelastajien on hyvä saada tietoa olosuhteista, missä toimitaan. Jos vaikka poiju saadaankin kuivalle maalle, voi vedessä olla edelleen hädässä olevia. Niitä ei autolla kannata lähteä pelastamaan.

Veneen tiedoista voi päätellä myös kuinka monta ihmistä saattaa olla hädässä ja lisäksi päätellä, että hukkumisvaara on olemassa siinä missä hypotermiankin.

Lue lisää

... Mitä ne "hypotermiset sormet"tässäkohtaa mahtaa naputella?

Mistä näitä syyllistäjiä oikein riittää?

oma vika kirjoitti:

Mistä näitä syyllistäjiä oikein riittää?

Eero asuu turunpuolessa.