vauva 9kk ei syö kiinteitä, miten olla stressaamatta?

huolestunut äiti

Eli otsikossa kysymys. Vauva kohta 9kk ja syönyt koko ikänsä huonosti kiinteitä, nykyään kuitenkin ihan surkeasti, ehkä 1/4 desi per ateria, aika usein ei sitäkään. RIntamaitoa juo ihan hyvällä halulla, mutta ei näytä kasvavan sillä tarpeeksi, ollaan neuvolan tehoseurannassa, kun painoa sen paremmin kuin pituuttakaan ei ole tullut kolmeen kuukauteen paljon yhtään. Olen yrittänyt kaikkea mahdollista, mm.

- lusikka omaan käteen
- sormiruokaa (tykkää sormiruokailusta, mutta ei siinä paljon mitään ruokaa mene alas, suurin osa lattialle, tai ympäri pöytää)
- eri lämpötilaiset soseet
- kaupan ja omat
- ällötyssoseet (makeaa suolaisen joukkoon)
- leluja, lauluja, hassuttelua

Syödään, tai yritetään, neljä kertaa päivässä, välipalaa en ole ottanut kuvioihin, koska hedelmäsoseen jälkeen ruokahalu vielä huonompi päivällisellä. SAa hedelmäsosetta jälkkäriksi, se on ainoa josta tuntuu tykkäävän. Syödään myös yhtä aikaa muun perheen kanssa. On toki päiviä, jolloin ruoka maistuu paremmin, mutta viime aikoina tosi huonosti ja äitiä masentaa. Yritän olla näyttämättä huoltani, mutta vaikeaa on kun huoli painaa. Eniten mietin sitä, MIKSI lapsi ei syö. Toki ei itsellänikään ole aina nälkä joka päivä, mutta pääasiassa on. Luulisi että kasvavalla lapsellakin olisi ainakin joskus nälkä.

KOkemuksia tai neuvoja?

32

7244

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • syökö vielä

      öisin? Varmaankin jos päivällä syö huonosti.Yösyönti tietenkin vaikuttaa päivän syönteihin. Jos siis öisin syödään niin varmaan voisi yrittää sieltä kertoja vähentää,ei tietty kerralla tarvitse kokonaan lopettaa.
      Ja sitten hampaitten tulo vaikuttaa toisilla hurjasti ruokahaluun,ei siis maistu ruoka silloin.Oletko kokeillut bataattia mikä on aika makeaa? Itse varmaan antaisin enemmän hedelmäsoseita jos ne kerran maistuu,ainakin illalla ja aamulla niitä voi antaa puuron sijaan(jos puurokaan ei maistu).

    • olisiko apua??

      Entäs jos kääntäisit tilanteen päälaelleen.. Anna niitä hedelmäsoseita niin paljon kuin vain uppoaa ja sitten sen jälkeen makupalana normaaliruokaa, että tutustuu vähitellen niihinkin makuihin?? Hedelmäsoseiden avulla saat mahaa täydennettyä muullakin kuin vain maidolla ja vauva ehkä huomaa, että syömällä kiinteitä tulee kylläisempi olo.. Ja sitä rataaa ehkä alkaisi sitten ruokakin maistumaan kun kiinteitä uppoaisi enemmän. Ja kun vauhtiin pääset niin jonkin ajan kuluttua anna vauvan syödä pari lusikkaa hedelmä sosetta, yksi lusikallinen ruokaa väliin ja sitten taas hedelmäsosetta.

      Uskon sen, että kaikkea olet kokeillut.. Mikäpä estää kokeilemasta tätä? Jos kerta hedelmät uppoaa niin anna vaan syödä.. Sillä saat edes pikkuisen kasvuun vauhtia ja ruokahaluun lisäystä.

      Meillä oli esikoinen sihtikurkku, jolle syötin niitä hienoimpia soseita 10 kk ikään saakka... Neuvolan käyrät laahasivat jne jne.. Mutta minkäs teet kun 4 kk pilttipurkkia karkeamman ruoan kakoi pois. Ei ollut mitään mahdollisuutta kotitekoiseen. Sitten kerran tajusin tarjota hedelmiä ja makeita marjoja kokonaisina ja nehän alkoivat uppoamaan ilman ongelmia.. Riittävän hyvää kun oli, niin pienet kokkareet eivät siis haitanneet :D Sitten aloin tarjota kaikki hedelmävälipalat kokonaisina paloina ja siitä viikon päästä alkoi normaali ruokakin kelpaamaan karkeampana vähitellen. Kuopus on taas ollut niiiiiin helppo ruokittava, että ei mitään rajaa.. Kaikki kelpaa ja palojen koolla ei ole mitään merkitystä.. Jos ei osaa syödä niin tunkee kouran suuhunsa ja kaivaa ulos :D uskomatonta miten erilaisia nämä lapset voivat olla!

      Tsemppiä!! Tekisi mieli käskeä olemaan stressaamatta, mutta tiedän ettei se ole helppoa. Itse päätin esikoisen kohdalla, että sirkusta en järjestä lapsen syönnin ajaksi vain siksi, että saisin lapsen syömään (siitä tulee valtapeli hyvin nopeasti jossa lapsi on voitolla).... ja kun lapsi ei halua enää syödä niin silloin vaan pois pöydästä ja totean "hienosti syöty", vaikka ruokaa on mennyt ehkä se lusikallinen.. Seuraavan kerran ruokaa saa vasta seuraavalla ruoalla, pikkunälkävälipaloja en anna ja janoon saa juoda vettä. Näillä eväillä on esikoisesta tullut iloinen syöjä, joka syö kaikkea laidasta laitaan ja maistaa rohkeasti uutta.

    • huolestut äiti

      Syö öisin 1-3 kertaa, yleensä kaksi, viime yönä vain kerran vaikkei syönyt päivälläkään melkein mitään. Olen ajatellutkin yrittää vähentää yösyötöt yhteen, vaikka välistä kuulee, että 'kun lapsi syö viisi ateriaa päivässä' yösyöttöjä ei tarvita... Mutta mm. eilen yöllä vauva söi vain kerran ja tänään taas ihan surkea ruokahalu.

      Hampaista: niitä ei ole vielä yhtään ja huonoa ruokahalua on jatkunut kuukausitolkulla. Ei ole myöskään muuten huonotuulinen, paitsi ruokapöydässä, eikä suussa tunnu mitään. Toki ne joskus puhkeaa, mutta ei kait ne nyt ruokahaluun voi kuukausitolkulla vaikuttaa?

      Bataatti on meidän perusaines, sekä lounaan että päivällisen pohja, kun perunasta tulee mahapuruja. Se maistui silloin aikanaan, ylipäänsä kiinteitä upposi paremmin joskus 7kk kieppeillä, eikä silloin ollut kasvustakaan niin paljon huolta.

      Tuota hedelmäsoseasiaa olen miettinyt, kun siinä ei ole kovin paljon mitään hyvää ravintoa, lähinnä sokeria (hedelmäsokeria siis) ja hiilihydraatteja. Ei rasvaa eikä proteiineja. Tähän mennessä olen tarjoillut niitä hyvin maltillisesti, koska rintamaito on kuitenkin ravitsevampaa ja sekin on koettu että jos kiskaisee satsin hedelmää, ei jaksa enää maitoa päälle. Puuro ei ole maistunut viime aikoina sen paremmin kuin vihannes/lihasoseet.

      Olen aika loppu tän asian kanssa, en vaan käsitä mikä siinä syömisessä mättää. Eilen tuli ihan itku itsellekin ja itkettiin siinä sitten molemmat ruokapöydässä. Tiedän että lapsi vaistoaa tunnelmat ja yritän piilottaa niitä minkä osaan, mutta vaikeaa on.

      Kiitos vinkeistä kuitenkin! Toivotaan että jos yösyötöt saisi yhteen, ruokahalu päivälläkin paranisi. En kyllä tiedä mitä teen jos ei parane. Alan syöttää uudestaan öisin enemmän?

      • huolestunut äiti

        Kiitos myöskin toisesta vastauksesta, jota en huomannut ennen kuin oma vastaukseni oli lähtenyt. Pitäisiköhän sitten tosiaan alkaa lappaa sitä hedelmää kurkkuun? Toisaalta onko siinä se vaara, että tulee entistä krantummaksi oikean ruuan suhteen, eikä suostu enää mitään muuta ottamaan kuin hedelmää (neuvolan mukaan on tällainen riski, ja käskivät olla tarjoamatta turhan paljon makeaa).

        Meillä ei mielestäni ole tätä 'sihtikurkku'ongelmaa, koska hyvinä päivinä menee hiutalepuurot ja varsinkin aiemmin meni kaikenlainen, en alkuun edes muussannut haarukkaa kummemmalla välineellä. Ongelma on minusta se, ettei lapsella vaan kertakaikkiaan ole nälkä melkein koskaan. Ja ruokailu on hänestä ikävä tilanne. Usein ei haluaisi maistaa lusikallista enempää.

        Pitää koittaa myös luovuttaa syöttmisen suhteen nopeammin, sorrun usein maanitteluun, kun kasvu huolestuttaa. Huomenna koitan, etten tuputa yhtään ja kiitän vaikka siitä olemattomasta lusikallisesta. Toivottavasti hän on niitä tapauksia, joille vaan yhtäkkiä alkaa ruoka maistumaan...


      • Älä hätäile
        huolestunut äiti kirjoitti:

        Kiitos myöskin toisesta vastauksesta, jota en huomannut ennen kuin oma vastaukseni oli lähtenyt. Pitäisiköhän sitten tosiaan alkaa lappaa sitä hedelmää kurkkuun? Toisaalta onko siinä se vaara, että tulee entistä krantummaksi oikean ruuan suhteen, eikä suostu enää mitään muuta ottamaan kuin hedelmää (neuvolan mukaan on tällainen riski, ja käskivät olla tarjoamatta turhan paljon makeaa).

        Meillä ei mielestäni ole tätä 'sihtikurkku'ongelmaa, koska hyvinä päivinä menee hiutalepuurot ja varsinkin aiemmin meni kaikenlainen, en alkuun edes muussannut haarukkaa kummemmalla välineellä. Ongelma on minusta se, ettei lapsella vaan kertakaikkiaan ole nälkä melkein koskaan. Ja ruokailu on hänestä ikävä tilanne. Usein ei haluaisi maistaa lusikallista enempää.

        Pitää koittaa myös luovuttaa syöttmisen suhteen nopeammin, sorrun usein maanitteluun, kun kasvu huolestuttaa. Huomenna koitan, etten tuputa yhtään ja kiitän vaikka siitä olemattomasta lusikallisesta. Toivottavasti hän on niitä tapauksia, joille vaan yhtäkkiä alkaa ruoka maistumaan...

        Minä en alkaisi lappamaan sitä hedelmää tolkuttomasti. :) Juurikin tuon takia, että sokeria se on hedelmäsokerikin, eikä hedelmällä kyllä rintamaitoa paremmin kasva, ei. Rintamaidossa on enemmän kaloreita kuin samassa määrässä esim. kasvissosetta, joten ei se neuvolan kiinteiden tuputus todellakaan automaattisesti mikään vastaus ole kasvuun. Kuinka kauan olette kasvuseurannassa olleet? Minkä verran painoa on tullut viime kerroilla, entä pituutta?Ryömiikö, konttaako lapsi, milloin lähtenyt liikkeelle?

        Se on vähän harmi, että suomalaisissa neuvoloissa ollaan monasti lähes hysteerisiä tuon kiinteiden menekin ja kasvukäyrien kanssa. Ei pidä käsittää väärin, on todella hyvä, että seurataan. Kuitenkin monessa muussa maassa suhtaudutaan eri lailla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa asuva ystäväni on kertonut, että heillä on neuvolassa painotettu "food before one is just for fun". Etenkin rintamaitoa saavien kohdalla on ihan ok edetä hitaasti kiinteiden ruokien suhteen. Mitä nyt tällä sitten haen? Sitä, että en sinuna lähtisi rajoittamaan ainakaan sitä rintamaidon saantia, vaan kärsivällisesti jatkaisin kiinteiden ruokien tarjoamista monipuolisesti. Kyllä ne alkavat maistua lapselle sitten, kun hän on valmis siihen. Muista vain itse edelleen juoda riittävästi, jotta maidontuotanto pysyy hyvänä. Yöimetyksiä en missään nimessä lopettaisi (ainakaan kokonaan), koska ne pitävät maidontuotantoa parhaiten yllä. Tsemppiä!


      • Älä hätäile
        Älä hätäile kirjoitti:

        Minä en alkaisi lappamaan sitä hedelmää tolkuttomasti. :) Juurikin tuon takia, että sokeria se on hedelmäsokerikin, eikä hedelmällä kyllä rintamaitoa paremmin kasva, ei. Rintamaidossa on enemmän kaloreita kuin samassa määrässä esim. kasvissosetta, joten ei se neuvolan kiinteiden tuputus todellakaan automaattisesti mikään vastaus ole kasvuun. Kuinka kauan olette kasvuseurannassa olleet? Minkä verran painoa on tullut viime kerroilla, entä pituutta?Ryömiikö, konttaako lapsi, milloin lähtenyt liikkeelle?

        Se on vähän harmi, että suomalaisissa neuvoloissa ollaan monasti lähes hysteerisiä tuon kiinteiden menekin ja kasvukäyrien kanssa. Ei pidä käsittää väärin, on todella hyvä, että seurataan. Kuitenkin monessa muussa maassa suhtaudutaan eri lailla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa asuva ystäväni on kertonut, että heillä on neuvolassa painotettu "food before one is just for fun". Etenkin rintamaitoa saavien kohdalla on ihan ok edetä hitaasti kiinteiden ruokien suhteen. Mitä nyt tällä sitten haen? Sitä, että en sinuna lähtisi rajoittamaan ainakaan sitä rintamaidon saantia, vaan kärsivällisesti jatkaisin kiinteiden ruokien tarjoamista monipuolisesti. Kyllä ne alkavat maistua lapselle sitten, kun hän on valmis siihen. Muista vain itse edelleen juoda riittävästi, jotta maidontuotanto pysyy hyvänä. Yöimetyksiä en missään nimessä lopettaisi (ainakaan kokonaan), koska ne pitävät maidontuotantoa parhaiten yllä. Tsemppiä!

        Kirjoitit muuten, että lapsi tykkää sormiruokailusta. Tarjoa sitten ihmeessä sitä lisää. Ei se haittaa vaikkei niin paljon mahaan menisikään, jos se on hänestä mukavaa, niin se antaa hänelle positiivisia kokemuksia ruokailusta. Voithan samalla kokeilla syöttää väliin lusikallisia sosetta, jos haluat. Tarjoa vaikka sitä bataatti sekä höyrytettyinä paloina sormiruokana että soseena lusikalla.


      • Itse annoin..
        huolestunut äiti kirjoitti:

        Kiitos myöskin toisesta vastauksesta, jota en huomannut ennen kuin oma vastaukseni oli lähtenyt. Pitäisiköhän sitten tosiaan alkaa lappaa sitä hedelmää kurkkuun? Toisaalta onko siinä se vaara, että tulee entistä krantummaksi oikean ruuan suhteen, eikä suostu enää mitään muuta ottamaan kuin hedelmää (neuvolan mukaan on tällainen riski, ja käskivät olla tarjoamatta turhan paljon makeaa).

        Meillä ei mielestäni ole tätä 'sihtikurkku'ongelmaa, koska hyvinä päivinä menee hiutalepuurot ja varsinkin aiemmin meni kaikenlainen, en alkuun edes muussannut haarukkaa kummemmalla välineellä. Ongelma on minusta se, ettei lapsella vaan kertakaikkiaan ole nälkä melkein koskaan. Ja ruokailu on hänestä ikävä tilanne. Usein ei haluaisi maistaa lusikallista enempää.

        Pitää koittaa myös luovuttaa syöttmisen suhteen nopeammin, sorrun usein maanitteluun, kun kasvu huolestuttaa. Huomenna koitan, etten tuputa yhtään ja kiitän vaikka siitä olemattomasta lusikallisesta. Toivottavasti hän on niitä tapauksia, joille vaan yhtäkkiä alkaa ruoka maistumaan...

        joskus esikoiselle sekaisin hedelmäsosetta ja liha-/kanasosetta. Eli samaan lusikalliseen oikeaa ruokaa ja mauksi puolet hedelmäsosetta. En muista oliko silloin sairas vai oliko vain muuten huonompi syömiskausi. Mielestäni voisi olla ihan hyvä keino, jos tarkoitus on oikeasti saada "keinoja kaihtamatta" sitä ruokaa alas. Ja samoin puuroon voisi lisätä vaikka puolet hedelmäsosetta, jos se sitten maistuu paremmin.

        Lisäätkö öljyä vauvan ruokaan? Sitähän voi laittaa ihan vaikka jokaiseen neljään ruokaan, jos kasvu on kovin huonoa.


    • huolestunut äiti

      Täytyy kokeilla enemmän sormiruokailua. LIsään öljyä jokaikiseen ateriaan. Hedelmäsosetta suolaisessa soseessa on kokeiltu (ällötyssoseet), ei mene sen paremmin alas. Puurossa ainakin 1/3 hedelmää aina, muuten ei mene yhtään alas.

      Lapsi ei vielä pahemmin liiku, pyörii akselin ympäri ja ryömii puolivahingossa taaksepäin. Ei eteenpäinmenoa yhtään.

      Tänä aamuna alkoi heti taas huuto kun syöttötuoliin istutin, karjui suu auki, eikä loppunut vaikka odottelin, osasin sitten kuitenkn tulkita, että jotenkin odottaa lusikkaa suuhun ja söikin muutaman lusikalliset, ikään kuin itki ja avasi suuta yhtä aikaa. Sitten tuli taas stoppi (käänsi pään pois ja jatkoi itkua). Eli kyllä tässä aika negatiiviset assosiaatiot jyllää, vauva ei halua syödä vaikka olisi nälkäkin.

      Elokuusta on tullut painoa 300 grammaa. Pituutta paremmin, 3 cm. Ravintoterapeutille lähete neuvolasta.

      Toivon parasta lapsen ruokahalun suhteen ja itselle kärsivällisyyttä ja hyviä hermoja. Ne joiden lapsella on ollut huono ruokahalu, miten asia sitten muuttui ja milloin? Kun alkoi itse syödä? Kun ikää karttui? Oliko mitään tekijää joka liittyi ruokahalun paranemiseen?

      • Itse annoin..

        Meillä esikoisella oli oksentelua joskus alle vuoden ikäisenä ja sitten siinä vuoden paikkeilla aloitettiin refluksilääkkeet, vaikka varsinaisia refluksin oireita ei ollut juurikaan. Lääkkeet kuitenkin auttoi ja oksentelut loppui. Esikoinen oli myös sihtikurkku ja 1-vuotiaaksi syötiin täysin sileitä ruokia ja vasta 2 vuotta täytettyään alkoi syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa. Silloin jätettiin pikkuhiljaa refluksilääkkeetkin pois. Esikoisella oli myös tapana säilöä ruokaa suussaan pitkiä aikoja, eli ruoka saattoi olla suussa 5minuuttiakin ennen kuin nielaisi sen. Syönnit kesti siis piiiitkään.

        Silloin kaksi vuotiaana alkoi ruoka mennä ihan hyvin ilman taisteluita ja vasta yli 2-vuotiaana oppi syömään itse.


      • voi olla että

        hampaiden takia on nyt vaikea saada lisättyä kiinteitä.Täälläkään ei syöty mitenkään pajon alle vuoden ikäisenä(josko nyt vieläkään..) ja hampaidentuloaikana vielä vähemmän..Itsellä ei tietty stressiä asiasta koska paino kuitenkin nousi hyvin.
        Sormiruokailua kannattaa varmaan kokeilla tosiaan enemmän jos vauva siitä tykkää,toki kestää aikansa että oppii kunnolla mättään ruokaa suuhun.
        Tykkäiskö kirjaa katsella samalla kun syötät? Toisista tietenkin kamalaa jos joku lelu mukana kuvioissa mutta tärkeintä nyt saada syömään enemmän.Tai voisit kokeilla syöttää sylissä jos kerran syöttötuolissa heti itku tulee.


      • tuli mieleen
        voi olla että kirjoitti:

        hampaiden takia on nyt vaikea saada lisättyä kiinteitä.Täälläkään ei syöty mitenkään pajon alle vuoden ikäisenä(josko nyt vieläkään..) ja hampaidentuloaikana vielä vähemmän..Itsellä ei tietty stressiä asiasta koska paino kuitenkin nousi hyvin.
        Sormiruokailua kannattaa varmaan kokeilla tosiaan enemmän jos vauva siitä tykkää,toki kestää aikansa että oppii kunnolla mättään ruokaa suuhun.
        Tykkäiskö kirjaa katsella samalla kun syötät? Toisista tietenkin kamalaa jos joku lelu mukana kuvioissa mutta tärkeintä nyt saada syömään enemmän.Tai voisit kokeilla syöttää sylissä jos kerran syöttötuolissa heti itku tulee.

        vielä että anna maissinaksu käteen ennen kuin istutat syöttötuoliin niin keskittyy naksun mussuttamiseen eikä itkemiseen(toivottavasti).


    • olisiko apua??

      Ehdotin aikaisemmin tuota hedelmäsoseiden antamista, sillä juuri ajattelin sitä että vauvalla on nyt jonkinlainen assosiaatio ruokailutilanteesta ja pelkällä hedelmäsoseella (kun se ap:n kertoman mukaan kelpaa) voisi tuota syntynyttä assosiaatiota muuttaa positiivisemmaksi. Nämä ovat nyt ihan puhtaita olettamuksia siis ap:n kertoman perusteella. Muuten en pelkkää hedelmäsosetta antaisi juuri siksi, koska vauva tarvitsee juuri muutakin ravinteita esim. rasvoja ja proteiineja mitä hedelmissä ja marjoissa ei oikein ole.

      Olen pohtinut paljon tuota yleistä ajatusta siitä, ettei vauvalle saisi antaa paljoa makeaa että oppii syömään oikeaa ruokaa. Kuitenkin vauvan ensisijainen ravinto on yleensä 6 kk:n ikään saakka äidinmaito/korvike, joka on erittäin makeaa ainakin omaan suuhun. :) Silti vauva oppii syömään ruokaa ja erilaisia makuja, jotka poikkeavat saadusta maidon imelyydestä.. ja minusta nuo hedelmäsoseet eivät ole mitenkään erityisen makeita jos vertaa esim äidinmaitoon. Esikoiselle aloitin soseet perinteisellä peruna-porkkana-kukkakaali-yms. linjalla ja kuopukselle puolestaan luumu-mango-bataatti aloituksella ja kuopus on näistä kahdesta se, jolle ruoka on kelvannut todella helposti alusta lähtien ja esikoisen kanssa taistelin (kuten jo aikaisemmassa viestissä kerroin). Tosin ruoan syöminen on paljon persoona kysymys, joten en voi tätä yleistää toimivana ohjeena missään nimessä :D

      Sinulla vauva on jo saanut makuja syömästäsi ruoasta äidinmaidon välityksellä! Se on jo iso plussa!! :)

      Kerroit ap, että eilen olitte molemmat itkeneet ruokapöydän ääressä vauvan kanssa ja nyt tänään vauva oli alkanut itkemään kun olit laittanut hänet syöttötuoliin. Sinulla taitaa olla erittäin empaattinen ja tunteikas pieni vauva siellä? :) Vauva peilaa sinun käyttäytymistä omiin tunteisiinsa ja tuo sen esille niin kuin omilla kyvyillään pystyy eli nyt ruokailutilanteissa itkemällä. Olen huomannut sen itse, että jos itsellä on ollut kiire ja vähän kireä olo syöttäessä lapsiani niin varmasti on ollut yhtä sähläystä koko syöminen vaikka olen olotilani yrittänyt piilottaa.. lapset ovat yllättävän tarkkoja havannoimaan vanhemman olotilaa ja varsinkin jos on tunneälykäs vauva.

      osittain tuo kiukkuaminen ruoan kanssa voi tosiaan olla hampaiden tuloa ennustavaa.. meillä on ruokahalu ollut molemmilla kateissa kolmisen viikkoa ennen kuin hampaita on alkanut tulemaan.

      Olisiko helpompaa, jos pilkkoisit ongelman vaikka viiteen eri osaan ja yksi kerrallaan keskittyisit yhden ratkomiseen tärkeysjärjestyksessä. Tässä on muutama juttu mitä poimin sinun kertomastasi, numeroi ne ykkösestä lähtien mikä on tärkein ja mikä on seuraava jne. Kun olet laittanut ne itsellesi tärkeysjärjestykseen niin yritetään keksiä juuri siihen se ratkaisu.

      - Vauvan ravinnon sisältö (rasvat, proteiinit, kuitu jne)
      - Vauvan syömän ravinnon määrä / sen lisääminen
      - Ruokailuhetkien rauhoittaminen ja sinun rauhoittuminen
      - Ruokailutavat (syöttäminen/sormiruokailu)
      - Pituuden ja painon saaminen vauvalle
      - Assosiaation muuttaminen ruokailussa

      Laita itse ratkaistavia kohtia lisää, jos niitä tulee mieleen. Pieninä palasina iso ongelmakin on helpommin ratkaistavissa. Tärkeysjärjestyksen luominen ei ole helppoa ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta se selkeyttää ongelmaa.

      Hyvä, että olette saaneet lähetteen ravintoterapeutille. Hän varmasti auttaa ongelman ratkomisessa lisää, mutta varmasti tämä keskustelu täällä auttaa sinua hahmottamaan ongelman ja asioiden avaaminen terapeutille on helpompaa (jo ongelman kirjoittaminen ylös monesti auttaa). Muista, että kaikista lapsista ei tule ikinä supersyöjiä vaan toiset ovat nirsompia ja vähä ruokaisempia.. ja silti he pärjäävät loistavasti elämässä.

      Tästä tuli nyt vähän pitkä kirjoitus keittiöpsykologiaa... :) toivottavasti on enemmän hyötyä kuin haittaa :D

    • fryyppid

      Tällälailla rivien välistä tulkattuna tulee yksi huomio kirjoituksissasi mieleen. Kiinnität ruokailuun hirveästi huomiota, ja koska yhdessä itkettekin ruokapöydässä, ilmeisesti se myös ahdistaa sinua? Pelkäät heittäytyä kokeilemaan erilaisia juttuja painon tippumisen pelossa. Ihan ensimmäisenä muutoksena ehdottaisin, että unohda se paino ja pakkosyöminen. Teillä on jo lähete ravitsemusterapeutille, siellä kattovat kyllä sitä asiaa! Ala sinä tehdä nyt siitä ruokailusta leikkiä sillä välin, unohda oma stressisi syömisestä, koska se ilmiselvästi heijastuu lapseen. Kokeilkaa sormiruokaa, anna vaikka muusata banaania pöytään ja lopetatte ruokailun, jos tulee itkuparku tai ahdistus kummallekaan.

      Minä olen aina ollut sitä mieltä, ettei terve lapsi itseään nälkään tapa, mutta tuttavallani oli juuri tällainen huonoruokainen kaveri, joka söi vain yhtä-kahta ruokalajia ja äärettömän vähän. Ja minä ku luulin, että omani söivät vähän, tälle kaverille riitti vuosikkaanakin vielä pikku purkki pilttiä päiväksi. He kävivät ravitsemusterapeutilla ja saivat ohjeita jotain ruokahalua herättävää jauhetta ja vitamiineja ja niin vain alkoi lapselle hiljokseen ruoka maistumaan.

      Joskus olen lukenut lastenlääkärin tekstiä huonoruokaisista lapsista ja hän suositteli korvaamaan öljyt suolattomalla voilla, koska se herättää lapsen ruokahalua paremmin. Siinä yksi idea mitä kokeilla.

      Mutta ennenkaikkea, anna ammattilaisten hoitaa ne puljailut mitä teette ja keskity sinä miettimään miten teet ruokailutilanteesta miellyttävän teille kummallekin!

    • huolestunut äiti

      Heippa

      Kiitos vastauksista taas. Kiva että joku jaksaa ottaa kantaa asiaan. Voi olla vaikea ymmärtää miten hankalalta asia saattaa äidistä tuntua, jos ei oman lapsen kanssa ole koskaan ollut mitään syömisongelmia. En toki itke alvariinsa lapsen kanssa pöydässä! 9kk ikään mennessä olen pari kertaa purskahtanut itkuun ruokapöydässä ja eiköhän yövalvomisilla liene aika lailla tekemistä asian kanssa.

      Voivinkki on muuten hyvä, mutta lapsella on maitoallergia. Eli ei voida käyttää mitään maitoon liittyvää. Mahdollisesti tän ruokahaluttomuuden takana on jotain muuutakin allergiaa, ei vaan oireile milllään muulla tavalla niin vaikea päästä kärryille mistä on kyse. Maidosta, myös minun rintamaidon kautta saatuna, tulee selkeää itkuisuutta ja iho-oiretta, silloin kyllä myös ruokahalu on täysin olematon.

      Olen miettinyt vaihtoehtoisia öljyjä, esim. avokadoöljyä ja kookosöljyä tai -kermaa puuroon. Oliivi- tai rypsiöljy puurossa tekee siitä kyllä aika pahanmakuisen.

      Sormiruokailua on nyt harrastettu vähän enemmän, vaikka ei se kyllä ravinnon saantia helpota, lapsi ei varsinaisesti mitään syötyä, lähinnä leikkii ruualla mikä sekin on ihan ok. Mutta sitten tulee välillä haukanneeksi omppulohkosta niin suuren palan, että se menee kurkkuun ja sitten tuleekin oksennuksen mukana se vähäkin ruoka ylös, mikä on juuri saatu alas. Eli itsellä mixed feelings tän ruokailun suhteen.

      Tuo priorisointi oli kyllä hyvä idea. Minusta tärkeintä olisi että vauva saa riittävästi ravintoa että jaksaa kasvaa ja tietty se, että ruokailu olisi mukavaa. Tänään aion tarjota avokadoa ja lohta lounaaksi, katsotaan kelpaako. Hyvää ja ravinteikasta ainakin olisi.

      • Älä hätäile

        Sen verran vielä vinkkiä, että sen sormiruokailun kanssa pitää olla aika kärsivällinen. Lapsi saattaa pitkäänkin vain leikkiä ruoalla. Ja sitten vielä kysymys: mitä sinä itse teet, kun lapsi sormiruokailee? Oletko kokeillut, että itse syöt samalla, kun lapsi ruokailee? Siinä on lapselle esimerkkiä ruokailusta ja tilanteesta tulee myös rennompi, kun et "kyttää" koko ajan lapsen ruokailua, vaan puuhastelet itse omiasi, lapsen vieressä toki.

        Täytyy sanoa, että minun lapseni kun sormiruokaili pelkästään (en siis syöttänyt häntä lainkaan), niin ei takuulla mennyt tuon ikäisenä enempää ruokaa kuin teilläkään. Tosin juuri yhdeksän kuukauden iässä sitä ruokaa sitten alkoi mennäkin. Ja tässä on se ero, että meillä kasvussa ei ollut ongelmia. Tai no, en tiedä oliko, mutta neuvolassa ei sanottu mitään. Näemmä kahdeksan kuukauden ja vuoden iän välillä (eli neljässä kuukaudessa) meilläkin on tullut vain 600 g painoa ja pituutta neljä senttiä, mutta eipä tuosta neuvolassa mitään sanottu. Lapsi kyllä siinä välissä lähti liikkeelle ja itse tulkitsin, että sen takia ei niin painoakaan tullut (ja tokihan kasvu vähän hidastuu muutenkin lapsen tullessa isommaksi).

        Jos teillä on jotain muutakin allergiaa kuin maito, niin sehän voi hyvin selittää mahdollisen kasvuhidastuman. Ravintoaineet eivät yleensä imeydy niin hyvin. Toivottavasti asia joka tapauksessa selviää pian!


      • ehkä omenan

        anto ei ole hyvä jos vielä harjoittelee sormiruokailua.Jotain pehmeämpää kehiin.


      • Älä hätäile
        ehkä omenan kirjoitti:

        anto ei ole hyvä jos vielä harjoittelee sormiruokailua.Jotain pehmeämpää kehiin.

        Aivan, omenaa voi antaa lohkoina, mutta mieluiten pehmeäksi höyrytettynä.


    • huolestunutäippä

      Hei! Minulla on 7 kk ikäinen poika, joka menee painon nousun suhteen -20 käyrällä ja käyrä on vaan laskusuunnassa. Aiemmin söi hyvin kun oli erinäisiä virikkeitä, nyt on alkanut syömään tosi huonosti, menee ehkä puolet mitä ennen. Poikani on hyvin liikkuvainen ja kuluttaa tosi paljon energiaa. Olen alkanut miettiä, että jos näin "vauvana" ruokailun yhteydessä antaa näperrellä leluja, niin onko siitä tavasta vaikeaa päästä? Vai jääkö se tapa sitten helposti pois, kun lapsi alkaa itse kiinnostumaan ruokailusta ja alkaa itse syömään? Täällä siis myös yksi huolestunut äiti. Huolestuttaa jos poika ei syö, kun on niin laiha. Hän ei ole koskaan pitänyt syömisestä, vauvasta asti syönyt aika huonosti. Välillä ollut parempia jaksoja kumminkin. :)

    • huolestunut äiti

      Heippa

      AP täällä. Olen osannut vähän relata ruokailun suhteen, mutta kiinteiden suhteen on nyt täysi nollalinja, ei mene edes kylmät hedelmäsoseet, joista yleensä tykkää. Hampaita näyttäisi kuultavan ikenien läpi, ei kuitenkaan kärkiä vaan ihan hampaan etupintaa, en tiedä kuinka tuloillaan ovat, lapsi on esikoinen. Ruokahalu on jokatapauksessa nyt ihan nolla. En enää yritä tuputtaa lainkaan, otan pois syöttötuolista sen ekan lusikallisen jälkeen. Maitoa juo 4x päivässä kiinteiden, tai siis niiden yrityksen jälkeen, ja kaksi tai kolme kertaa yöllä. Kysymys: kannattaako alkaa antaa maitoa useammin nyt kun kiinteitä ei mene yhtään? Vai yrittää pitää kiinni normaaleista ruoka-ajoista, jotta menisi edes se lusikallinen. Eilen käytiin neuvolassa, lapsen paino on LASKENUT kahden viikon takaa. En hoksannut tätä imetysasiaa kysyä, sanoivat vaan, että kokeile kylmiä ruokia jne, mutta ei toimi. Se ravintoterapeutti on ensi viikolla, mutta viikko pitäisi vielä selvitä käytännössä ilman kiinteitä.....

      Tälle toiselle huolestuneelle äidille sanoisin, että jos vaan millään keinoin, leluin tai muuten, saat ruokaa menemään yhtään, niin anna mennä. Voin sanoa että tämä tilanne kun lapsi ei syö yhtään mitään on tosi raskas vanhemmalle.

      • mä yrittäisin

        aina ekana ruokaa ja sitten antaisin rintamaitoa jos muu ei maita.


      • entisen syömättömän äiti

        Meillä alkoi kiinteät upota vasta kun lopetin yöimetykset kokonaan 9,5kk iässä, ennen sitä meni ehkä 2-5 pientä lusikallista per ruokailu ja nyt reilua kuukautta myöhemmin jopa iso pilttipurkillinen kerralla! Päivisin imetän yhä kiinteiden jälkeen.


      • Älä hätäile

        Mutta kun tässä on nyt edelleen se suomalainen ajatus, että rintamaito ei ole ruokaa. Siis lapsihan syö ja juo, jos syö sitä maitoa. Ja kyllä, yli puolivuotias tarvitsee jo muutakin, mutta se on niin valtavan yksilöllistä, milloin se kiinteä sapuska alkaa kunnolla upota. Jos yli yksivuotias edelleen syö pelkästään maitoa, niin silloin alkaisin itsekin vähän huolestua (tosin satunnaiset maitokaudet eivät ole syy huoleen), mutta yhdeksänkuinen, joka juo pelkkää maitoa välillä ja välillä syö vähäsen kiinteitä ei minusta ole huolestuttava juttu. Ja käännetäänpä näin päin: terve lapsi syö, kun on nälkä. Jos lapsi on sairas tai hänellä on joku fyysinen poikkeama, joka estää häntä nauttimasta kiinteää ravintoa, niin eipä siinä sitten auta mitkään lelut tai kikat. Eräs lastenpsykologi on sanonut, että "Suomessa ei ole yksikään terve lapsi täyden ruokalautasen ääreen nälkään kuollut". Sitten jos lapsi alkaa toden teolla kuihtua, niin pitää tutkia asiaa tarkemmin, mutta pienet notkahdukset painonnousussa ja kiinteiden syömättömyys alle yksivuotiaalla eivät ole huolestuttavia. Se on vain harmi, että meidän neuvolajärjestelmässämme usein annetaan vanhempien ymmärtää, että näin olisi.


    • 43tg4646g43634

      Hei, entä jos vauva ei syösty juomaan maitoa? Onko silloin "syömään pakottamista" että pitää pulloa vauvan suussa ja yrittää saada pulloa suuhun ja vauva "riuhtoo" sen pois? Jolloin pitää tauon ja kokeilee kohta uudestaan samaa että vauva söisi? Jos selvästi näkee että vauvalla on nälkä..

      • 3rgberhe

        Ja ollut siis syömättä yli 7h


    • 41rg23tg45

      Voiko tälläinen traumatisoida vauvan?

    • Nirsoilijoiden äiti

      Toiv teillä jo tilanne helpottanut, vastaan silti, jos vaikka on vielä apua sulle tai jollekin muulle. Mulla oli esikoinen kanssa huono syömään ja meilläkin oli niitä allergioitakin, ja selvästi ne vaikutti hänen ruokahalua heikentävästi. Kuopuksellakin (nyt 9kk) kesti tosi pitkään hiffata kiinteät, pari kk, mutta nyt semtään syö pääsääntöisesti suht yvin, joskus on päiviä ettei mee paljoa muuta kuin rintamaitoa, ja joskus saan vajaan desin verran muuta ruokaa uppoamaan joka aterialla.

      Onko vauvasi vauhdikas? Mun lapsilla osa ruokailukieltäytymistä on selvästi ihan selkin, et jos/kun se ruoka itsessään ei niin kiinnosta, niin inhoavat istua syöttötuolin "vankina" varsinkin just tuossa vaiheessa kun harjoittelevat liikkumista. Niinpä mä usein ihan omaa" laiskuuttani" syötän lasta niin, että kanniskelen tuossa lonkalla samalla kun syötän. Joskus jopa niin,että teen samalla jotain kotityöntynkää ja sitten vähän väliä napataan lusikallinen tai saa uuden banskunpalan/leipämurun suuhun. Jos meinaa tulla känkäränkkä, niin hyppyytän hetken tms ja tulee paremmalle tuulelle ja sitten saattaa taas muutama maistua. Selvästi jos kunnolla kieltäytyvät ruuasta, niin ei kannata syöttää. Mut tuota sylissä syöttämistä (ja vielä seisten, niin et liikuskelet ja saa katella ympärilleen) suosittlen. Imetetyillä on usein niin, että saa tasapainoilla sen välillä, että ei ole yhtään nälkä (rinnasta liian lyhyt aika) ja kiinteät ei siksi maistu tai että liian kova nälkä, eikä mikään muu kuin rinta enää kelpaa. Jos juuri heränneen lapsen tuuppaa sitteriin/syöttötuoliin, niin ainakin meillä päröhtävät takuulla loukkaantuneeseen itkuun eikä syömisestä tuu mitään, sen sijaan kun saivat roikkua lonkalla herättyään, niin saattoivatkin nälkäisinä huolia ison satsin sosetta, ja sitten sitä rintaa vasta puoltatuntia/tuntia myöhemmin. Jos imetin heti kun heräsivät, niin kiinteät ei kyllä kunnolla uppoa puoleentoista tuntiin ainakaan, jos silloinkaan. Suosittelen siis kokeilemaan tuota syömistä ihan muualla kuin siinä syöttötuolissa, jonka on nyt assosioinut kaikkeen ikävään. Syötä rennosti ja puolihuolimattomasti lusikka siellä toinen täällä samalla kun mönkii ja leikkii, ja kokeile tosiaan tuota sylissä roikottamista syödessä, lähkontaktissa hän on tähänkin asti ollut rinnalla ruokaillessaan, ja saattaa helpommin hoksata kiinteiden syömisenkin sylkyssä. Ja älä vaan kuuntele mitään "vauvan lellimis" juttuja tms, kunhan hoksaa, että syöminen on kivaa ja tottuu makuihin, niin varmasti se pöydän ääressä syöminenkin sitten taas sujuu, nyt siitä on vaan tullut teille molemmille vähän tympeät mielleyhtymät, niin kokeilkaa rauhassa muuta. Todennäköisemmin hankit ongelmia hakkaamalla päätäsi seinään saman asian kanssa, kuin ihab vapaasti kokeilemella uusia toimintamalleja.

      Allergisen lapsen suoliston hyvinvointia edesauttavat maitohappobakteerit (runsain mitoin, anna joka käänteessä) ja useinmille suoliturvallisia ruokia ovat banaanit, päärynä, bataatti, riisi, kaura, quinoa, kurkku, marjat, parsakaali, ruusukaali, kana, purjo,lammas, peruna (yleensä! ellei alkuun sopinut, niin saattaa nyt jo sopia!)Ja kaikki täysjyväviljat on yleensä kohtuudella syötyinä ok, mutta vehnää kannattaa välttää kaikissa muodoissa. Nauta sopii useimmille, ei kaikille, possu huonommin, Noista saat kuule jo hyvän alun uusiin kokeiluihin.

      VÄLTETTÄVIÄ eli suolistoa herkillä helposti häiritseviä ovat vehnä, porkkana, omena, maissi, lehmänmaito kaikissa muodoissa, tomaatti, herneet, kananmuna, sokerit (myös/etenkin fruktoosi eli hedelmäsokeri lisättynä), rypäleet, kuivatut hedelmät, persikka/aprikoosi, mango jne

      Kun suoli voi paremmin, niin ruoka maistuu paremmin. Ei ole kovin montaa valmissosetta, joita voi herkkämahaisen äiti käyttää :/ Kauramaito on soseita tehdessä kätevää, tulee maistuvampia ja täyteläisempiä, jos oman maidon lypsäminen notkistajaksi on hankalaa, siint lukee että ei suos alle 1vuotiaille, mutta se siis tarkoittaa, ettei sitä voi minkään äidinmaidonkorvikkeen sijasta

      • Nirsoilijoiden äiti

        ..jatkuu

        Ei tarvitse olla montaa ainesta, jotta saa vauvalle ihan tarpeeksi monipuoliset eväät. Mun vauvan tavallinen kattaus vois olla Esim aamulla kaurapuuroa joko vauvojen kaurapuurojauheesta tai itse keitetty, jos teen esikoisellekin, voi makeuttaa pikkutipalla (Muksu!) päärynäsosetta, (piltin on karseeta mautonta mössöä ja bonassa on omenaa) tai minimaalisella tipalla vaahterasiirappia. Teen puurot yleensä kauramaitoon, tai ton jauhepuuron niin et puolet kiehuvaa vettä puolet kauramaitoa, tulee maistuvampaa ja täyteläisempää. Sit lounaaksi (ennen päikkäreitä) usein osin samaa kuin esikoinen eli esim perunaa kauramaitoon muusattuna ja jauhelihaa tai kanaa siellä seassa ja kurkuista pikkupaloja sitä pehmeää siemen-osaa sisältä. Päikkäreiltä herätessä joku hedelmäsose, eli kuningatar/mustikka/päärynä/luumu ja sit napsii talk-muroja (http://www.taivalkoskenmylly.fi/en/talkmuru-kevyen-olon-salaisuus) riismnuroja tai (ite tehtyjä) spelttisämpylän muruja sormiruokana. Toisena ruokana (joka päivä ei edes yritetä) keittäisin esim parsakaalia ja riisipastaa (http://www.moilas.fi/fi/?ID=1918 tuo on hiukan ylikypsennettynä LOISTAVAA sormiruokaa, muussautuu hampaattomassakin suussa ja on jotenkin helppo käsitellä ja pyöritellä siellä kidassa, harvoin tulee kakomisia) Parsakaalit maistuu joskus sormiruokana niin, et pitää varresta kahvanomaisesti ja imee kukinnot, toisinaan ei maistu hyvin noin, vaan sit itse taas hiukan ylikypsennän niin et kukinnot irtoaa helposti ja murustan kukinnot vaikka tuon riisipastn päälle. Jos mulla on ite tehtyjä soseita pakkasessa,, niin otan vielä jonkun kasvissoseen "kastikkeeksi" noille riisimakaroneille . Illalla sit taas joku puuro ja sormien välissä liiskattuja pikku banaaninkikkareita,kun tuo huolii suuhun laitetut pehmeät palaset oikeastaan paremmin kuin lusikoitavat.

        Tämä kuulostaa valtavan paljolta, mutta syödyt määrät vaihtelee, välillä syö vaan vähän, mutta kun monena kertana pv tarjotaan, niin niistä kaikkein huonoimmistakin syönneistä kertyy päivän kuluessa ainakin desi! Selvästi syö yhteensä enemmän, kun on useampaa makua samaan aikaan tarjolla, ja usein jos vaikka sose ei uppoa, niin tarjoan väliim Talk muroja tai jtn leipää tai riisikakkua, niin taas maistuukin sen jälkeen vielä muutama lusikallinen. Tarjoa usein ja tosiaan vaikka ensialkuun hiukan vaivihkaa ja ilman draamaa muun touhun ohessa, edes yrittämättä mitään syöttötuolisessiota. jos kääntää päätä pois ja aktiivisesti kieltäytyy on turha tuputtaa, uusi yritys vaan vaikka tuntia myöhemmin tai seuraavalla aterialla. Älä vaan vähennä/lopeta,imetystä, se on parasta ravintoa! Ne kiinteät voi ihan yhtäkkiä alkaa upota paremmin, kun lapsi kypsyy niihin! Vaikka on turhauttavaa kkdestav toiseen tarjota ja yrittää, niin muuta et voi, ja usko pois, et joku kaunis pv se vaan alkaakin syödä ihan eri meiningillä!


      • Siitä sormiruoasta
        Nirsoilijoiden äiti kirjoitti:

        ..jatkuu

        Ei tarvitse olla montaa ainesta, jotta saa vauvalle ihan tarpeeksi monipuoliset eväät. Mun vauvan tavallinen kattaus vois olla Esim aamulla kaurapuuroa joko vauvojen kaurapuurojauheesta tai itse keitetty, jos teen esikoisellekin, voi makeuttaa pikkutipalla (Muksu!) päärynäsosetta, (piltin on karseeta mautonta mössöä ja bonassa on omenaa) tai minimaalisella tipalla vaahterasiirappia. Teen puurot yleensä kauramaitoon, tai ton jauhepuuron niin et puolet kiehuvaa vettä puolet kauramaitoa, tulee maistuvampaa ja täyteläisempää. Sit lounaaksi (ennen päikkäreitä) usein osin samaa kuin esikoinen eli esim perunaa kauramaitoon muusattuna ja jauhelihaa tai kanaa siellä seassa ja kurkuista pikkupaloja sitä pehmeää siemen-osaa sisältä. Päikkäreiltä herätessä joku hedelmäsose, eli kuningatar/mustikka/päärynä/luumu ja sit napsii talk-muroja (http://www.taivalkoskenmylly.fi/en/talkmuru-kevyen-olon-salaisuus) riismnuroja tai (ite tehtyjä) spelttisämpylän muruja sormiruokana. Toisena ruokana (joka päivä ei edes yritetä) keittäisin esim parsakaalia ja riisipastaa (http://www.moilas.fi/fi/?ID=1918 tuo on hiukan ylikypsennettynä LOISTAVAA sormiruokaa, muussautuu hampaattomassakin suussa ja on jotenkin helppo käsitellä ja pyöritellä siellä kidassa, harvoin tulee kakomisia) Parsakaalit maistuu joskus sormiruokana niin, et pitää varresta kahvanomaisesti ja imee kukinnot, toisinaan ei maistu hyvin noin, vaan sit itse taas hiukan ylikypsennän niin et kukinnot irtoaa helposti ja murustan kukinnot vaikka tuon riisipastn päälle. Jos mulla on ite tehtyjä soseita pakkasessa,, niin otan vielä jonkun kasvissoseen "kastikkeeksi" noille riisimakaroneille . Illalla sit taas joku puuro ja sormien välissä liiskattuja pikku banaaninkikkareita,kun tuo huolii suuhun laitetut pehmeät palaset oikeastaan paremmin kuin lusikoitavat.

        Tämä kuulostaa valtavan paljolta, mutta syödyt määrät vaihtelee, välillä syö vaan vähän, mutta kun monena kertana pv tarjotaan, niin niistä kaikkein huonoimmistakin syönneistä kertyy päivän kuluessa ainakin desi! Selvästi syö yhteensä enemmän, kun on useampaa makua samaan aikaan tarjolla, ja usein jos vaikka sose ei uppoa, niin tarjoan väliim Talk muroja tai jtn leipää tai riisikakkua, niin taas maistuukin sen jälkeen vielä muutama lusikallinen. Tarjoa usein ja tosiaan vaikka ensialkuun hiukan vaivihkaa ja ilman draamaa muun touhun ohessa, edes yrittämättä mitään syöttötuolisessiota. jos kääntää päätä pois ja aktiivisesti kieltäytyy on turha tuputtaa, uusi yritys vaan vaikka tuntia myöhemmin tai seuraavalla aterialla. Älä vaan vähennä/lopeta,imetystä, se on parasta ravintoa! Ne kiinteät voi ihan yhtäkkiä alkaa upota paremmin, kun lapsi kypsyy niihin! Vaikka on turhauttavaa kkdestav toiseen tarjota ja yrittää, niin muuta et voi, ja usko pois, et joku kaunis pv se vaan alkaakin syödä ihan eri meiningillä!

        Tuo syöttötuolimalttamattomuus on muuten ratkaistavissa ihan sillä, että antaa lapsen syödä itse. :) Ihan aina. Eli pelkkää sormiruokaa. Ei se lapsi alkuun (muutamat ensimmäiset kuukaudet) välttämättä pitkään tai paljon syö, mutta takuulla viihtyy paremmin kuin lusikalla syötettäessä. Meidän lapsikin alkoi syömään enemmän kuin maisteluannoksia yhdeksän kuukauden iässä, mutta en minä häntä nirsona tai huonoruokaisena osannut pitää, vetelihän hän valtavat määrät rintamaitoa ja kasvoi oikein hyvin.

        Se kakominen muuten kuuluu sormiruokaillessa asiaan ja opettaa lapselle, millaisia paloja hän voi yrittää niellä. Sen takia ei tarvitse yrittää etsiä ruokia, jotka eivät johtaisi kakomiseen.


    • huolestunut äiti

      Heippa

      AP täällä, meillä menee nykyään syömiset tosi hyvin! En tiedä mitä tapahtui, mutta yksi päivä ne alkoi vaan maistua ihan loistavasti, oliskos ollut tuossa vähän marraskuun puolivälin jälkeen. Pari hammasta ehti tulla (ne ekat) ja siihen se ehkä liittyi tai sitten ei, mutta ruokailu on iso ilo nykyään, syö hyvin lusikalla syötettynä ja siihen päälle jotain sormiruokaa, esim. riisikakkua tai leipää tai mandariinia tms.

      Pari kuukautta sitä tosi huonosti syömistä taisi kestää ja oli kyllä tuskallista aikaa, sekä äidille että lapselle. Nyt on ruokailut iloisia hetkiä molemmille. Ja unikoulukin uskallettiin pitää syömisten parannuttua ja nyt lapsi nukkuu lähes heräämättä 20-06.30, jolloin noustaan ylös ja juodaan aamumaidot, tunnin parin päästä puuro (puuro ei maistu ekana aamulla, kokeiltu on).

      Eli kiitos vaan kaikille vinkeistä ja tsemppiä nillle äideille / isille, joiden lasten syöminen takkuaa. Meillä auttoi selkeästi parhaiten aika!

    • ifjfjfjfjxjx

      Meillä ei herra 1v syö kuin puuroa illalla. Kaikki muu ns normaali ruoka ei mene edes lähellekkään suuta. Ei jumalauta kertakaikkiaan syö päivisin kuin satunnaisesti pienen kinkkusiivun palan. Nälkää huudetaan ja roikutaan housun lahkeessa vaikka koko päivä, mutta kun yrittää antaa vaikka muusia niin alkaa rimpuilu ja huitominen.

      Jätkä odottaa vaikka iltaan asti että saa puurot ja sen päälle tissiä. Iltapuurokin menee alas vain jos antaa helvetti 5 tähden viihdyttäviä teatteriesityksiä samalla kun toinen lappaa puuroa. Hyvänä iltana se menee lusikalla mutta perusiltana joutuu isolla ruiskulla antaa se suuhun.

      Sanotaanko että tilanne on melko vitun perseestä.

    • vauva 7 kk

      Meillä vauva syö innokkaammin kun öljyä laittaa ruokaan. Se varmaan liukastuttaa ruokaa joten on helpompi syödä. Meillä tosin öljyä laitetaan ihan muusta syystä kuin siitä, että vauva ei söisi (eli energiamäärän kasvattamiseksi koska vauvan energiantarve on niin suuri että hän ei kykene saamaan tarvittavaa energiamäärää tavallisista ruoista). Olen vain "sivuvaikutuksena" huomannut, että öljyinen ruoka on maistuvampi ruoka.

    • neuvoi..

      Ekana tulee mieleen että et imetä vasta kun soseruuan jälkeen. Maito täyttää mahaa ja syö huonosti sosetta.

      Meillä syödään seuraavasti (10kk ikäinen)

      aamupuuro (lisätty teelusikka rasvaa marjasosetta ( puuro täysjyvä kaura) semmoista jauhemaista. kannattaa kokeilla vaihtaa puuromerkkejä kaikista meidän tyttökään ei tykkää. Huonosti syövälle voi tarjota maitopohjaista puuroa, lukee pakkauksessa. määrä noin 1 dl

      Lounas lihasosetta 1 prk johon lisään taas rasvaa

      välipala hedelmäsosetta 1 prk (jugurttipohjaisista saa enemmän energiaa)

      päivällinen liha/kasvissosetta jossa lisättyt rasvaa

      välipala sormiruokailua,sosetta syö pehmeää leipää jossa ei kuoria, tai banaania, viinirypäleitä, maissinaksuja, sormiruuaksi vaikka lapsi tutkiikin niitä ja sotkee vo antaa kaikkea pehmeää esim. keitettyjä kasviksia, täälä tykätään parsakaalista ja porkkanasta.

      iltapala puuro, jossa marjasosetta,rasvaa.

      Maidon olen antanut aina ruuan jälkeen siihen päälle. Osittain tuuti korvikemaitoa, imetystä olen vähentänyt että enää yöllä 2-3 krt. lapsi juo nokkamukista korvikemaitoa. syy miksi lisään rasvaa ruokiin on saatu ohje, kun vauva oli huonoruokainen. lisää makua ja nostaa painoa ylöspäin.

      Olen huomannut että vauva syö paremmin kun virittää sitterin telkun eteen ja laittaa jotain lasten ohjelmaa, niin keskittyy siihen ohjelmaan ja helpompi lappaa ruokaa suuhun. =) Noita sormiruokailuja taas kokeilee pöydän ääressä syöttötuolissa. Meillä myös vauva välillä vilkas ja mielummin leikkisi pelleisi kuin söisi, mutta olen keksinyt semmoisen kikan että silloin kun vilkkaampi laitan lelun siihen vauva syliin voi hypistellä sitä ,niin saan syötettyä paremmin.

      äläkä hermostu jos vauva ei syö koko tarjottua määrää koska se huomaa sen että hermostut. =) ja sitten ei ainakaan syö. En tiedä miten syötät mutta syötä hitaasti ja rauhallisesti, odota että vauva on niellyt ennen kuin annat lisää, muuten se saattaa pistää stopin koko syöttämiselle tai sylkeä ruuan pois.

      tarjoa aina vauvalle ruoka suunnilleen samaan aikaan, jos nukkuu niin sitten tietenkin joustat. Säännöllinen ruokailu on kasvavalle lapselle tärkeää. =)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      139
      7880
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      41
      2039
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1970
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1663
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1595
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1050
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      989
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      50
      955
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      840
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      822
    Aihe