Betonitiilikatto

historiaa

Onko kellään tietoa betoniitiilen historiasta kattokatteena. Rintamamiestaloissa sitä näkyy käytetyn...mutta milloin siihen siirryttiin.. tuskin se alkuperäis katteena on ollut????
Eli onko tietoa milloin niitä on asennettu vanha huopa- tai pärekaton päälle? Mikä tehdas niitä on valmistanut ja onko vielä saatavana uutta vastaavaa tavaraa???

15

2620

Vastaukset

  • 40-luvulla niitä alettiin laitella. Mistähän valmistaja mahtoi saada sementin. Pärekattojen päälle niitä tehtiin yleisesti. Tiilikattohan vaatii lumenkin takia aluskatteen.

    Tehtaasta en tiedä, ja tuskin enää vamistetaan. Nuo katot kun eivät ole kovin tiiviitäkään. Räystäät tuppaavat mätänemään pohjoispuolelta.



    • Jocu kirjoitti:

      Puupaanukattokin on varsin vanha keksintö. Vanhasta betonitiilikatostahan on nyt puhe. Älä suotta rakentele rönsyjä

      Pakkohan kirjoituksiisi on puuttua, kun annat täällä selvästi virheellistä tietoa! Ettäkö betonikattotiilien valmistus olisi lopetettu? Vastahan (muutama vuosikymmen sitten) se on aloitettu! Ei pitäisi vastata kysymyksiin, joista on itsellä vaan mutu-tietoa.
      Huomaa selvästi, että itse olet "peltikattomiehiä". Ole vaan, se on jokaisen oma asia.
      Täällä monet kysyjät ottavat saamansa vastaukset ihan tosissaan, kun luulevat, että täällä asiantuntijat vastaavat! Mutta täällähän vaan "sokea taluttaa toista sokeaa"! Oikein pahaa tekee lukea välillä esim Valaistus & sähkötyöt-palstaa, siellä annetaan jos jonkinlaisia neuvoja...


    • Sulo Wilen kirjoitti:

      Pakkohan kirjoituksiisi on puuttua, kun annat täällä selvästi virheellistä tietoa! Ettäkö betonikattotiilien valmistus olisi lopetettu? Vastahan (muutama vuosikymmen sitten) se on aloitettu! Ei pitäisi vastata kysymyksiin, joista on itsellä vaan mutu-tietoa.
      Huomaa selvästi, että itse olet "peltikattomiehiä". Ole vaan, se on jokaisen oma asia.
      Täällä monet kysyjät ottavat saamansa vastaukset ihan tosissaan, kun luulevat, että täällä asiantuntijat vastaavat! Mutta täällähän vaan "sokea taluttaa toista sokeaa"! Oikein pahaa tekee lukea välillä esim Valaistus & sähkötyöt-palstaa, siellä annetaan jos jonkinlaisia neuvoja...

      Kysyjä tarkoitti ymmärtääkseni kattotiielejä, joita valmistettiin takavuosina. Niistähän monilla on pula. Luehan kysymykset tarkemmin. Tai sitten minä ymmärrän ne samoin kuin viralliset tekstit, joita työkseni luen.

      Lämmittää, kun sanotaan peltikattomieheksi. Saan edes täällä ydinvoimalahenkilön raskaan viitan pois harteiltani!


    • Jocu kirjoitti:

      Kysyjä tarkoitti ymmärtääkseni kattotiielejä, joita valmistettiin takavuosina. Niistähän monilla on pula. Luehan kysymykset tarkemmin. Tai sitten minä ymmärrän ne samoin kuin viralliset tekstit, joita työkseni luen.

      Lämmittää, kun sanotaan peltikattomieheksi. Saan edes täällä ydinvoimalahenkilön raskaan viitan pois harteiltani!

      Toivottavasti olet ydinvoimalassa vaan talonmiehenä (kaikki kunnia silti talonmiehille) etkä missään vastuullisemmassa tehtävässä, koska et tunnu lukemaasi ymmärtävän.

      Alkup. kysyjä;
      "Onko kellään tietoa betoniitiilen historiasta kattokatteena... ...Mikä tehdas niitä on valmistanut ja onko vielä saatavana uutta vastaavaa tavaraa???"

      Ja Sinä vastaat;
      "Tehtaasta en tiedä, ja tuskin enää vamistetaan."

      Tuoko ei sinun mielestäsi ole virheellisen tiedon jakamista?

      Jatkat vielä;
      "Räystäät tuppaavat mätänemään pohjoispuolelta."

      Mihinkäköhän tietoon tämä perustuu? Hevosmiesten tietotoimistosta saatuun? Kyllähän vanhoissa taloissa tuppaavat mätänemään vähän muutkin paikat, johtuen varmaan paljon sen aikaisesta materiaalipulasta ja myös rakennusvirheistä.

      Nooh, eihän tämä niin vakavaa harhaan johtamista ole, tässähän on vaan kysymys ihmisten rahoista eikä esim hengestä.

      En jaksa sinun kanssasi enää tästä aiheesta kinata, joten jätän sinulle viimeisen sanan :)

      PS. Kaikesta huolimatta en ole tiili- enkä myöskään peltikattomyyjä. Jos ja kun taloni joskus vesikattoremonttia vaatii, niin todennäköinen valintani siihen on konesaumattu peltikatto. Että tulkoon tämäkin nyt julki.


    • Sulo Wilen kirjoitti:

      Toivottavasti olet ydinvoimalassa vaan talonmiehenä (kaikki kunnia silti talonmiehille) etkä missään vastuullisemmassa tehtävässä, koska et tunnu lukemaasi ymmärtävän.

      Alkup. kysyjä;
      "Onko kellään tietoa betoniitiilen historiasta kattokatteena... ...Mikä tehdas niitä on valmistanut ja onko vielä saatavana uutta vastaavaa tavaraa???"

      Ja Sinä vastaat;
      "Tehtaasta en tiedä, ja tuskin enää vamistetaan."

      Tuoko ei sinun mielestäsi ole virheellisen tiedon jakamista?

      Jatkat vielä;
      "Räystäät tuppaavat mätänemään pohjoispuolelta."

      Mihinkäköhän tietoon tämä perustuu? Hevosmiesten tietotoimistosta saatuun? Kyllähän vanhoissa taloissa tuppaavat mätänemään vähän muutkin paikat, johtuen varmaan paljon sen aikaisesta materiaalipulasta ja myös rakennusvirheistä.

      Nooh, eihän tämä niin vakavaa harhaan johtamista ole, tässähän on vaan kysymys ihmisten rahoista eikä esim hengestä.

      En jaksa sinun kanssasi enää tästä aiheesta kinata, joten jätän sinulle viimeisen sanan :)

      PS. Kaikesta huolimatta en ole tiili- enkä myöskään peltikattomyyjä. Jos ja kun taloni joskus vesikattoremonttia vaatii, niin todennäköinen valintani siihen on konesaumattu peltikatto. Että tulkoon tämäkin nyt julki.

      Onhan tuolla vastattu siten kuin kysyjä on tarkoittanutkin. Eli, jos kysyjä olisi kynyt, että kuka valmisti piikkipyörä-Valmettia ja valmistetaanko vielä, olisi sinun mielestäsi oikea vastaus että kyllä traktoreita valmistetaan vieläkin.

      Tuo räystäiden mätänemistaipumus on yleistä. Sammaloitumisen lisäksi sen aiheuttaa olematon otsalaudan ylitys, jolloin kapillaari-ilmiö kastelee otsalaudan ja ylemmätkin rakenteet. Katon kaltevuus toki vaikuttaa asiaan.

      Kyllä minä joskus toivon, että olisi talonmieshommissa, mutta minun osani on ratkoa vähän isompia ongelmia. Sellaisia, jotka liittyvät melko läheisesti laitoksemme käyntiin ja turvallisuuteenkin.

      Ymmärrän hyvin, että et halua jatkaa juttuamme.


    • Jocu kirjoitti:

      Onhan tuolla vastattu siten kuin kysyjä on tarkoittanutkin. Eli, jos kysyjä olisi kynyt, että kuka valmisti piikkipyörä-Valmettia ja valmistetaanko vielä, olisi sinun mielestäsi oikea vastaus että kyllä traktoreita valmistetaan vieläkin.

      Tuo räystäiden mätänemistaipumus on yleistä. Sammaloitumisen lisäksi sen aiheuttaa olematon otsalaudan ylitys, jolloin kapillaari-ilmiö kastelee otsalaudan ja ylemmätkin rakenteet. Katon kaltevuus toki vaikuttaa asiaan.

      Kyllä minä joskus toivon, että olisi talonmieshommissa, mutta minun osani on ratkoa vähän isompia ongelmia. Sellaisia, jotka liittyvät melko läheisesti laitoksemme käyntiin ja turvallisuuteenkin.

      Ymmärrän hyvin, että et halua jatkaa juttuamme.

      Sulo Wilenin perustelut ovat parempia ja uskottavampia kuin tämän Jocun, mutta väitelkää lisää.

      Tiili- (niin savi kuin betoni) ja peltikatto ovat riittävän hyviä molemmat suomen oloihin. Oleellista on se, että molemmat ovat oikein tehty. Virheitä ei saa tehdä kummankaan asennuksessa. Molemmat kestävät vuosikausia ja ovat hyviä ja kauniita katsella.

      Molempia valmistetaan edelleen betoni- ja savitiiliä. Kattotiili vuotaa aina ja edellyttää tietysti aluskatteen, jonka tulee olla ehyt. Peltikatto voi olla hyvinkin tiivis, mutta edellyttää aina aluskatteen, koska kosteus kondensoituu pellin alapuolelle höyrysuluista yms. huolimatta.


  • Joskus 1950-luvun puolivälissä tuli voimaan säännös, joka kielsi syttyvää ainetta olevien kattopinnoitteiden käytön kaupungeissa. Kyse oli yleensä pärekatoista.

    Luulisin, että betonikattotiili on ideana ainakin sadan vuoden ikäinen. Suomessa tuo katetyyppi tuli laajempaan käyttöön juuri 1950-luvulla. Sodan jälkeinen säännöstely poistui, nyt myös sementtiä alkoi saada ilman ostolupia. Betonikattotiiltä varten tarvitaan hiekkaa, vettä ja sementtiä. Halpoja aineita, siinä se. Ei vaadi polttamista perinteisten savikattotiilten tapaan.

    Omistamassani 1940-luvun lopussa rakennetussa niin sanotussa rintamamies- tai oikeammin sanoen evakkotalossa oli alunperin pärekatto. Tuon päreen päälle on kuulemma vuonna 1955 laitettu betonitiili.

    Betonitiilien valmistus ei vaatinut kattotiilipuristinta kummempia laitteita. Niinpä tiiliä tehtailtiin innokkaasti pienemmissä ja suuremmissa pajoissa. Oman taloni kattotiilet talon omistanut kirvesmies kuulemma puristi pihamaallaan, tekipä kattoja tuotteistaan myös naapureille.

    Taloni betonikattotiilet ovat 50 vuuoen iästään huolimatta yhä kovaa tavaraa, mitä nyt väri on haalistunut. Heppoiseen peltikattoon tai nykyisentyyliseen raskaaseen kattotiileen en niitä vaihda, vaikka kattourakoitsijoita näyttää riittävän ovikelloa soittamaankin.

    • Uusia, 1950-luvun profiililla tehtyjä kattotiiliä ei saa mistään, mutta ihmiset näyttävät jostain syystä purkavan tällaisia kattoja niin innokkaasti, ettei varatiilistä ainakaan vielä ole pulaa.


    • "Heppoiseen peltikattoon tai nykyisentyyliseen raskaaseen kattotiileen en niitä vaihda, ..."

      Ovatko ne siis vielä ohkaisempia ja köykäisempiä kuin nykyiset, joita sanot raskaiksi? Ihmettelen vain, jos ne senaikaisilla massoilla ja menetelmillä tehtyinä ovat vieläkin kunnossa.


    • Tiedoksi sinulle. Entisen ja nykyisen kattotiilen neliö painossa ei ole merkittävää eroa. Yksittäisessä tiilessä kylläkin. Menekki per neliö myös poikkeaa.....


  • http://www.talotori.net/okorjausKatto.php
    Sementtikattotiilet
    Yleistyivät 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Tärkeimpänä etuna oli suurempi mittatarkkuus. Aluksi sementtitiilet tehtiinkäsin valamalla ja siveltiin väriaineella, joka samalla muodosti vettä pitävän pinnan, jonka kulumisen jälkeen tiili rapautuu. Ne olivat valssitiiliä, eivätkä välttämättä tarvinneet vedenpitävää aluskatetta (saumojen laastitseminen ullakolta käsin). Yleensä vanha kate jäi aluskatteeksi (päre). Tiilet olivat edullisia ja niiden saanti helppoa, joten niiden käyttö levisi maaseudullekin nopeasti. Sittemmin sementtikattotiilen on korvannut betonikattotiili.

    http://www.nba.fi/fi/4_restmaailma
    Sementti- eli betonikattotiili kehitettiin rinnakkaiseksi tuotteeksi poltetuille savitiilille. Sen erottaa poltetusta tiilestä karkeamman rakenteen ja sementinharmaan alapinnan perusteella, eikä se myöskään soi, kun sitä napauttaa. Tiilen käyttöikä ei ylitä seitsemääkymmentä vuotta, ja yli viidenkymmenen vuoden ikäiset tiilet ovat todennäköisesti jo osin rapautuneita. Sementtitiilikatteen osittainen korjaus ei siksi kannata, mutta uusimista voidaan pienillä paikkauksilla lykätä muutamilla vuosilla.

  • Meillä vaihdettin juuri vanha, v.1939 asennettu betonitiilikatto vastaavanlaiseen uuteen.
    Vanhojen tiilien joukosta löytyi sellainen tiili, missä luki "Kupittaa", että olisikohan sitten Kupittaan saven tekosia.

  • Kuka hullu laittaa rekan painoksi katolle?.Itse laitoin tienpohjaksi siellä oikea paikka.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.