Taloudelliset ja tuotannolliset syyt mahdollistavat lähdön kohti Välimerta ensi keväänä. Vene on 37 -jalkainen kunnollinen matkapursi ja olen todennut sen toimivaksi yksinpurjehduksillani vuosien mittaan, mm. vinssit ruorimiehen ulottuvilla, keulapotkuri, järjestelmäpilotti jne.
Kokeneilta isompien merien purjehtijoilta kysynkin, mitkä ovat pahimmat sudenkuopat ja etapit suunnitellulla reissulla. Aikaa on vuosikausia ja tarvittaessa saan joillekin legeille auttavia käsiä mukaan. Matkaa on tarkoitus tehdä pääosin päivävetoina sään ja vuorovesien määrääminä. Ennakkoon hankalimpana pidän Bretagnen aluetta ja Biskajaa, joka tulisi kierrettäväksi pääosin rannikon kautta, vaikka aikaa viekin. Kiirettä ei ole, kunhan syksyksi ehtii vaikka Almeriaan.
Kipparointikokemista on Itämereltä noin 15000 mpk, rannikkolaivurin tutkinto ja VHF -lupa löytyy. Euroopan kartat sisältävä plotteri AIS -vastaanotin harkinnassa, vinkkejä?
Purjehdusfilosofiasta ja varusteista pyydän vinkkejä.
Yksin Välimerelle
21
887
Vastaukset
- 12@5
Hanki alan kirjallisuutta. Ei täältä saa mitään tolkullista tietoa. Täältä kannattaa kysyä, jos on tiedon tarvetta jostakin hyvin yksilöidystä ongelmasta. Useimmiten täältä saat vain mieliphaa. Valitettavasti.
- autetaan kumminkin
Omasta mielestäni tuuliperäsin on yksinpurjehtijan tärkein "kaveri" ja tähystyksen paras apuri on tutka. Keulapotkureista ym hienouksista minulla ei ole kokemusta eikä tarvettakaan. AIS on hyvä hankinta ja vhf itsestään selvyys.
Jos nyt hankkisin uuden AIS:n, Seatec voisi kiinnostaa: http://www.svb24.com/en/seatec-ais-receiver-ais-6.html
Olen pitänyt mastoon kiinteästi asennettua tutkaheijastina tärkeänä varusteena (suosittuja malleja ovat Exhomax ja Firdell Blipper), koska se ei ole riippuvainen sähköstä. Reedsin almanakka sinulla tietysti onkin samoin kuin paperikartat.
Englannin kanaalia ei pidä vähätellä, vaikka ensimmäinen Biskajan ylitys jännittäisi enemmän. Maltti sopivan sääikkunan odotteluun on se kaikkein oleellisin asia! Pahin sudenkuoppa on riskin otto sään suhteen. Silloin kun sääikkuna on suotuisa, se kannattaa hyödyntää tekemällä mahdollisimman pitkä eteneminen eikä hukata sitä lyhyisin päiväpurjehduksiin. Satamissa ehtii kyllä lorvia ja harrastaa turismia silloin, kun purjehdussää on huono.
Itse odottelin sääikkunaa toista viikkoa Falmouthissa (voi ankkuroida lähes ilmaiseksi ja silti marinan fasiliteetit ovat käytettävissä), josta sitten mukavassa kelissä seilasin Baionaan. Sen jälkeen voi tehdä lyhyempiä etappeja Välimerelle.
Kiva reissu sinulla on edessä!- suwena
Viime kesällä purjehdimme Saksasta Englantiin. Blogissamme on vinkkeja paikoista missä pysähtyä. Toki omat mieltymykset, mitä halua nähdä, vaikuttavat paljon. Blogista löytyy yhteystiedot niin laita mailia ja voin vastata kysymyksiin tarkemmin.
Vuorovettä ei kannata jännitää. Lyhyillä matkoilla saa helposti solmun lisää vauhtia jä pidemillä myötä- ja vastavirta kumoavat toiseensa. Mekin ollaan mietitty mennä Biskaja rantoja pitkiin kunhan sinne asti ehditään. Ei kait siinä ole mitään syytä jättä kauneinta Ranskaa näkemättä unohtamatta Bordeauxin viinialueita.
Me ajateltiin tehdä myös kierros Skotlannissa ennen kun käänetään kokka kohti Välimerta.
Andrus.
S/Y Suwena - http://www.suwena.net
- Siellä 4 kertaaKäyny
Kerrotko sähköpostiosoitteesi jos haluaisit suoraan kirjoitella ?
Oletko miettinyt leppoisampaa kanavareittiä euroopan halki?
- Yksin Välimerelle
1,85 on syväys ja olen olettanut sen olevan liikaa kanaville. Lisäksi veneen masto on 19-metrinen ja siksi se vaatisi rekkarahdin mantereen yli jonkinlaisena ekstrahinnan erikoiskuljetuksena? Kannella kaadettuna ei missään nimessä onnistu, vahinkoja tulee niin omiin kuin vieraisiinkin.
Blipper Firdell -heijastin on mastossa, tutkaa ei ole. Keulapotkurin olen todennut erinomaiseksi varusteeksi yksin rantautuessa ja varsinkin lähdöissä ulos laitureista sivutuulilla.
Ankkurivinssiin lienee syytä rakentaa joku etäohjaus, jotta laskut ja nostot onnistuvat kun vene ajetaan perä edellä laituriin monessa paikassa.
Onko tuuliperäsimestä muuta isompaa hyötyä kuin virransäästö? Olen laskenut pilottiajossa tarvittavan noin 5 tuntia moottorilatausta / vuorokausi. Kone vie polttoainetta siinä käytössä (1100 rpm.) noin 3 litraa / vrk. Tuuliperäsin ei siten maksaisi tämän tyyppisessä käytössä itseään takaisin. Valtamerellä toki ehdoton varuste. Dieseltankit 350 litraa ja hupiakut 540 Ah. - tuuliperäsimen edut
Yksin Välimerelle kirjoitti:
1,85 on syväys ja olen olettanut sen olevan liikaa kanaville. Lisäksi veneen masto on 19-metrinen ja siksi se vaatisi rekkarahdin mantereen yli jonkinlaisena ekstrahinnan erikoiskuljetuksena? Kannella kaadettuna ei missään nimessä onnistu, vahinkoja tulee niin omiin kuin vieraisiinkin.
Blipper Firdell -heijastin on mastossa, tutkaa ei ole. Keulapotkurin olen todennut erinomaiseksi varusteeksi yksin rantautuessa ja varsinkin lähdöissä ulos laitureista sivutuulilla.
Ankkurivinssiin lienee syytä rakentaa joku etäohjaus, jotta laskut ja nostot onnistuvat kun vene ajetaan perä edellä laituriin monessa paikassa.
Onko tuuliperäsimestä muuta isompaa hyötyä kuin virransäästö? Olen laskenut pilottiajossa tarvittavan noin 5 tuntia moottorilatausta / vuorokausi. Kone vie polttoainetta siinä käytössä (1100 rpm.) noin 3 litraa / vrk. Tuuliperäsin ei siten maksaisi tämän tyyppisessä käytössä itseään takaisin. Valtamerellä toki ehdoton varuste. Dieseltankit 350 litraa ja hupiakut 540 Ah.Tuuliperäsimistä on itselleni kertynyt monivuotiset kokemukset kahdesta erilaisesta veneestä ja kahden tyyppisestä tuuliperäsimestä, monilta meriltä. Oman kokemukseni mukaan tuuliperäsin on autopilottia, jopa gyrotoimintaista, parempi varsinkin kovemmissa tuulissa ja erityisesti hankalassa ristiaallokossa. Tuuliperäsimissäni ei ole ollut ongelmia, autopiloteissani on ollut erilaisia vikoja melko usein. Hydrovane-tuuliperäsimeni toimi hätäohjauksena, kun rattiohjauksen mekanismi jumittui yllättäen (episodi sattui "tietenkin" silloin kuin ei pitäisi eli yöllä merenkäynnissä satamaa lähestyessä, kun tuulta oli n. 16-18 m/s). Itse tykkään paitsi luotettavuudesta ja sähköttömyydestä, myös tuuliperäsimen äänettömyydestä.
Jos teet pääasiassa päiväpurjehduksia Välimerelle ja -merellä, tuuliperäsimen hankkiminen voi olla turha kuten itse arvelit. Tuuliperäsin on tiellä, jos tarkoituksesi on parkkeerata ns. Välimeren tyyliin eli keula ulos ja perä laituriin.
Mikäli tarkoituksesi on Välimereltä jatkaa valtamerille, harkitset uudelleen niinkuin totesitkin.
Nimim. spkoo pitää kanavamatkailua leppoisampana. Hollannin kanaville olen kyllä poikennut useasti, kun Pohjanmeri on ollut ärtyisä. Mastoa ei tarvitse laskea, jos ajelee esim. Lauwersoogista Amsterdamiin. 1.85m syväyksellä voi tulla pehmeitä pohjakosketuksia, yli 2 m syväys on liikaa. Kun sää on kaunis, kanavissa motorointi tiheine manöövereineen on mielestäni enemmän ahdistavaa kuin leppoisaa! Makuasia. - Välimerellä
Yksin Välimerelle kirjoitti:
1,85 on syväys ja olen olettanut sen olevan liikaa kanaville. Lisäksi veneen masto on 19-metrinen ja siksi se vaatisi rekkarahdin mantereen yli jonkinlaisena ekstrahinnan erikoiskuljetuksena? Kannella kaadettuna ei missään nimessä onnistu, vahinkoja tulee niin omiin kuin vieraisiinkin.
Blipper Firdell -heijastin on mastossa, tutkaa ei ole. Keulapotkurin olen todennut erinomaiseksi varusteeksi yksin rantautuessa ja varsinkin lähdöissä ulos laitureista sivutuulilla.
Ankkurivinssiin lienee syytä rakentaa joku etäohjaus, jotta laskut ja nostot onnistuvat kun vene ajetaan perä edellä laituriin monessa paikassa.
Onko tuuliperäsimestä muuta isompaa hyötyä kuin virransäästö? Olen laskenut pilottiajossa tarvittavan noin 5 tuntia moottorilatausta / vuorokausi. Kone vie polttoainetta siinä käytössä (1100 rpm.) noin 3 litraa / vrk. Tuuliperäsin ei siten maksaisi tämän tyyppisessä käytössä itseään takaisin. Valtamerellä toki ehdoton varuste. Dieseltankit 350 litraa ja hupiakut 540 Ah.Kanavilla 1,85 on siinä rajoilla. Pari kertaa jäätiin kunnolla kiinni ja aika useasti köli kynti pohjassa. Meillä virallinen syväys on 1,80, mutta todellisuudessa uimme kyllä syvemmällä. Kanavilla veden määrä myös vaihtelee aikalailla riippuen vuodenajoista ja sateista kuin myös sulunhoitajien veden juoksutuksista. Korkeimmalla kohdalla kanavilla meille esim. lisättiin vettä tiettynä päivänä ja kehoitettiin lähtemään. Masto on helppo lähettää Travemundestä Välimerelle.
Kanavat olivat hieno kokemus ja jos vain mahdollista paluumatkakin tehdään kanavien kautta. Venäjän läpi (Mustameri-Pietari) olisi myös mahdollista tulla, mutta toistaiseksi eivät salli Volgalle/kanaville muita kuin Venäjällä rekisteröityneitä veneitä.
- fiksu purjehtija
Mitäs jos varaisit vuokraveneen välimereltä 2 viikoksi, ja käyt hieman maistelemassa mitä se oikeasti on!
Nää hitsarihessut ei ole käyneet edes Saksassa omalla veneellään, jotka auliisti neuvvoooooo.
Kroatia, Turkki, Kreikka
http://www.purjehdus.org/purjehdus-kroatiassa/- Mivalo1
Olen purjehtinut yksin Välimerelle ja takaisin. Välimeren kiersin kokonaisuudessaan lukuunottamatta Pohjois-Afrikan satamia. Yksinpurjehduksen ainoa ongelma on väsymys , joka takuuvarmasti iskee viimeistään Biscajan ylityksen aikana. Suoraa
mentäessä se kestää 3 - 3,5 vuorokautta (Brest - La Corunia). Biscayan ylityksen jälkeen elosi tulee olemaan yhtä juhlaa eli mukavia satamia aika tiheästi, joista löytyy
kaikki tarvittava.
Jos haluat keskustella aiheesta, niin minut tavoittaa mailistä [email protected].
- sy Snoopy
Kiersin pallon Uuden-Seelannin ja Kapkaupungin kautta yksin. Pisin pysähtymätön legi oli 44 vrk Balilta Mauritiukseen. Se ei ollut nukkumisen kannalta pahin, vaan pahin oli Etelä-Itämeri - Englannin kanaali ja kaikkein pahin oli tullessa Pohjanmeri. Vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, jotka ovat lisäksi tännä "meriesteitä" kannattaa olla gasti mukana. Minä torkahtelin, mutta lopulta alkaa helposti nukkua pommiin. Helpointa on mennä suorinta tietä ja vähin pysähdyksin. Jos aiot kierrellä rantoja ja tutustua satamiin ja kaupunkeihin ota gasti mukaan, koska rantautuminen yksin voi olla hankalaa. Minä pysähdyin Kielin kanavan jälkeen vain kerran ennen Madeiraa. Lisää tietoa löytyy www.snoopy.fi
- Välimeren veneilijä
Yhtyisin Snoopyn kommentteihin vaikka oma kokemukseni on melko vaatimaton tuohon verrattuna. Vilkkaasti liikennöidyillä alueille ei pysty lepäämään. Rantautuminen väsyneenä ja rankassa virtauksessa esim. Englannin kanaalissa on ehdottomasti riski jota en ottaisi. Ota gasti mukaan. Mieluiten semoinen joka on jo käynyt ko. paikoissa. Säästyt muutamalta haverilta.
Itse olen rantautunut Isle of Wightille muutama tunti vuoroveden vaihtumisen jälkeen, kolmen hengen miehistöllä. Vene otti reippaan kontaktin laituriin ja ilman käsipareja olisimme osuneet myös muihin veneisiin. Vene oli vuokralla ja pääsimme hommasta ilman kuluja, mutta kyllä hävetti. - seppomartti
Suomi24 sivuilla saa sen käsityksen, että yksinpurjehdus on jonkinlainen kuningaslaji, mihin tarkoituksellisesti pyritään. Jos näin on niin ajattelen, että asenteessa on jotain pielessä?. Tai kippari on sellainen psykopaatti, ettei kukaan lähde mukaan. Pitemmät yksinpurjehdukset ovat lähinnä väsyttävää suorittamista ja selviämistä. Vaikka viihtyisikin itsensä kanssa. Jos jokin menee pieleen niin esim mastossa käynti tai muiden ongelmien hoito on kaksin purjehtiessa oleellisesti helpompaa. Samoin lain mukaisen jatkuvan tähystyksen järjestäminen- vaikka valtamerellä näkyykin vain yksi alus/ viikko. On hyvä jos pystyy purjehtimaan yksinkin silloin kun siihen tilanteeseen joutuu- muttei kannata erityisesti pyrkiä jos yksikin gasti on saatavilla.
Muita kommentteja aikaisemmasta:
Kanavilla et selviä yksin. Mastosi kannella kuljetettuna on pitkä ja särkynee.. Syväys 1.80 maksimi ja silläkin osuu pohjaan. Unohda paitsi Hollanin "Standemaste route".
Yksi mainitsematta jäänyt halpa ja hyvä turvallisuusväline on tutkanpaljastaja. Piippaa ennen kuin silmällä näet laivaa horisontissa. Herättää miehistön.- vanha ohlson
Hei, voitko vinkata lisää tutkanpaljastajasta ! Merkki, hankintapaikka..
- Seppomartti
vanha ohlson kirjoitti:
Hei, voitko vinkata lisää tutkanpaljastajasta ! Merkki, hankintapaikka..
Omani on ranskalainen Mer-Veille ja maksoin siitä 395€. Kun oli niin hyvä niin ostin juuri 2 kpl lisää mutta ne ovat vielä paketissa ja botskissa Karibialla. Nettimyynnissä hinnat alkavat 275€ mikäli ovat vielä voimassa. Useita myyjiä ja tuoteselostusta ranskaksi tai englanniksi löytyy kun googlaat. Englantilainen (Seafahrer?) oli aikanaan viekä fiksumpi, koska se oli varustettu radiosuuntimalaitteen tavoin ferriittiantennilla. Saattoi suuntia lähettävän tutkan ja arvioida muuttuuko suuntima. Mer- Veillessä taulu ilmoittaa vain missä suuntimaneljänneksessä tutka on. Tehonapilla saa karkean arvion lähestyykö vei loittoneeko. Pidän avomerellä aina tutkavaroitusta päällä ja usein on ollut tilanne, ettei silmällä olisi havainnut kun jo piippaa. Muualla kuin Euroopassa jokunen laiva on ajanut ilman tutkaa. Navigon " broad band" tutka ei ilmeisesti hälytä mutta kaikki laivojen pulssitutkat kylläkin.
- AIS:n lisäksikö?
vanha ohlson kirjoitti:
Hei, voitko vinkata lisää tutkanpaljastajasta ! Merkki, hankintapaikka..
Avomerellä, vaikkapa valtamerten ylityksissä, tähystys on käytännössä enimmäkseen kulkusuuntaan katselemista. Joskus on takaa lähestyvä alus päässyt yllättämään niin, että väistöliike on jouduttu tekemään viime hetkellä (näin kävi mm. ARC:ssa). Siksi aloin pitää tutkaa ja tutkahälytystä päällä silloinkin, kun veneessäni on miehistöä mukana. AIS on omassa veneessäni “uudempi tulokas” ja se on aina päällä avomerellä. Elektroniikka, tutka/AIS tähystää oikeastaan luotettavammin kuin meren tai tähtitaivaan ihailuun keskittynyt gasti tai univelkainen yksinpurjehtija.
Tutkanpaljastajat eivät oman ymmärrykseni mukaan anna lisähyötyä, jos veneessä on ennestään AIS ( /- tutka). AISin etu tutkaan nähden on halvempi hinta, helpompi asennus ja pienempi virrankuliutus. Haitta on tietenkin se, että AIS hälyyttää vain niistä aluksista, jotka lähettävät AIS-signaalia. Tutkanpaljastaja hälyyttää vain tutkasta. Vaikka virrankulutus on pieni, en itse ole nähnyt syytä sen hankkimiseen. Tässä linkissä on perustietoa veneen tutkanpaljastajista:
http://www.safetyatsea.com.au/aust/cardts.asp
Seppomartti voinee kokemuksensa perusteella kertoa, onko tutkanpaljastaja näyttänyt sellaisia aluksia, joista AIS ei ole hälyyttänyt. Omasta mielestäni tutka on näistä kolmesta tähystyksen apulaisesta paras ja luotettavin. Virrankulutus ei ole ollut ongelma, kun käytän virransäästäohjelmaa (lyhyt näyttö 5 tai 10 min välein). - Seppomartti
AIS:n lisäksikö? kirjoitti:
Avomerellä, vaikkapa valtamerten ylityksissä, tähystys on käytännössä enimmäkseen kulkusuuntaan katselemista. Joskus on takaa lähestyvä alus päässyt yllättämään niin, että väistöliike on jouduttu tekemään viime hetkellä (näin kävi mm. ARC:ssa). Siksi aloin pitää tutkaa ja tutkahälytystä päällä silloinkin, kun veneessäni on miehistöä mukana. AIS on omassa veneessäni “uudempi tulokas” ja se on aina päällä avomerellä. Elektroniikka, tutka/AIS tähystää oikeastaan luotettavammin kuin meren tai tähtitaivaan ihailuun keskittynyt gasti tai univelkainen yksinpurjehtija.
Tutkanpaljastajat eivät oman ymmärrykseni mukaan anna lisähyötyä, jos veneessä on ennestään AIS ( /- tutka). AISin etu tutkaan nähden on halvempi hinta, helpompi asennus ja pienempi virrankuliutus. Haitta on tietenkin se, että AIS hälyyttää vain niistä aluksista, jotka lähettävät AIS-signaalia. Tutkanpaljastaja hälyyttää vain tutkasta. Vaikka virrankulutus on pieni, en itse ole nähnyt syytä sen hankkimiseen. Tässä linkissä on perustietoa veneen tutkanpaljastajista:
http://www.safetyatsea.com.au/aust/cardts.asp
Seppomartti voinee kokemuksensa perusteella kertoa, onko tutkanpaljastaja näyttänyt sellaisia aluksia, joista AIS ei ole hälyyttänyt. Omasta mielestäni tutka on näistä kolmesta tähystyksen apulaisesta paras ja luotettavin. Virrankulutus ei ole ollut ongelma, kun käytän virransäästäohjelmaa (lyhyt näyttö 5 tai 10 min välein).Luultavasti tutkanpaljastaja varoittaa muita aikaisemmin. Ison laivan tutkan tehosta johtuen tulee usein piippaus jo ennen kuin runko kunnolla näkyy horisontissa. Kun alltoa on 4-6m niin kuuntelija oppii tietämään ajottaisesta piippauksesta, että alus on horisontissa. Ais ja oma tutka eivät minusta voi yltää yhtä kauas. Varmaa vertaisevaa tietoa tämä ei ole. Muita etuja ovat halpa hinta, pieni koko ja vähäinen virran kulutus.
- X- ja S-radar
Seppomartti kirjoitti:
Luultavasti tutkanpaljastaja varoittaa muita aikaisemmin. Ison laivan tutkan tehosta johtuen tulee usein piippaus jo ennen kuin runko kunnolla näkyy horisontissa. Kun alltoa on 4-6m niin kuuntelija oppii tietämään ajottaisesta piippauksesta, että alus on horisontissa. Ais ja oma tutka eivät minusta voi yltää yhtä kauas. Varmaa vertaisevaa tietoa tämä ei ole. Muita etuja ovat halpa hinta, pieni koko ja vähäinen virran kulutus.
Mastonhuippuantennin kanssa AIS löytää laivat yleensä noin 20 nm päästä ja AIS-B lähettimellä varustetut pienet alukset noin 5 nm päästä. Vaihtelua tuohon voi olla reilusti omasta antennista, syöttökaapelista ja laitemerkistä tai sen herkkyydestä riippuen.
AIS on laivoilla pakollinen (kuten tutkakin) ja siihen perustuva hälytys toimii aika hyvin, tutkien kanssa pitää olla hiukan varovainen.
Laivatutkia on kahdenlaisia, 3 GHZ S-band ja 10 GHz X-band. Yleensä kaikki tutkailmaisimet löytävät ne tavalliset X-band-tutkat, mutta jotkut eivät haista S-bandin tutkia (oletan pitemmän kantaman S-bandia käytettävän lähinnä vain avomerellä).
Yksi lisäongelma on, että useimpien tutkanilmaisijoiden kanssa taitaa lisäksi olla hankala käyttää omaa tutkaa samanaikaisesti.
Jos tutkan ja AIS:n lisäksi miettii tutkanilmaisimen hankintaa, voisi saman tien harkita ilmaisimen tilalle aktiivista tutkaheijastinta.
http://www.marinea.fi/echomax_active-xs_2-taajuus_aktiivinen_tutkaheijastin
Tuon suurin etu on, että se vahvistaa laivan tutkanäytölle oman aluksen heikon kaiun tosihyvin näkyväksi, kuin ison laivan kaiku, ja antaa kohtaavalle laivalle näin jo kaukaa mahdollisuuden pieneen väistöön. Aktiivisen tutkaheijastimen hälytystoiminnot ovat riittävät vaikka hiukan Seppomartin kuvaamia vaatimattomammat, mutta AIS näyttää laivan joka tapauksessa plotterin näytöllä paraiten.
- Nöjd
Vilkaisepa http://www.medelhav.se. Lukemaan pääsevät tietysti vain jäsenet.
- seppomartti
Enpä taida viitsiä vilkaista. Välimeren purjehdusta vuodesta 1987 ja jälleen matkalla sinne. Inschallah
- Nöjd
seppomartti kirjoitti:
Enpä taida viitsiä vilkaista. Välimeren purjehdusta vuodesta 1987 ja jälleen matkalla sinne. Inschallah
Anteeksi, seppomartti.Tässä ei ollut mitään henkilökohtaista. Vastasin ketjun aloittajalle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1619319Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde492879Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja352671- 572551
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1971955- 981872
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai241826Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä501361Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1091227- 281211