Ikävä vanhoja ateisteja

Jolkkonen haluaisi ateistien olevan kristinuskon kyllästämiä saksalaisia filosofeja kammioissaan synkkinä ummehtumassa. No voi voi.

"Toiseksi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön käytetään noin puolet kirkon tuloista. Kuopion seurakunnat ovat tästä tyypillinen esimerkki. Loppu menee jumalanpalveluselämään ja yleiseen seurakuntatyöhön. On totta, että kirkon tulojen vähentyminen osuu kipeästi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön. "
Jos esim. tätä Jolokkosen väitettä ruvettaisiin tarkemmin tutkimaan, niin pitäisköhän paikkaansa?

Jolkkonen valehtelee oikein urakalla ja tekee juuri sitä nykyisille ateisteille, mistä hän syyttää ateisteja kristinuskon suhteen.

Ja jälleen kerran löytyy yksi, joka yrittää omia hyvät puolet omalle uskolleen ja tehdä ateisteista synkkiä nihilistejä.

Noh, tuo kertookin hyvin siitä, millaisiin ennakkoluuloihin joidenkin uskonto ajaa. Jälleen yksi hyvä syy erota kirkosta ja olla uskontoa vastaan. Jolkkosta ilmeisesti harmittaa, että ateistit eivät enää ole hiljaa tai pelkästään synkistele elämää. Tietysti se on ongelma Jolkkoselle, koska ateismi saattaa olla houkuttelevampi kuin jonnekin viime vuosituhannelle jymähtänyt kristinusko, jonka puheet rakkaudesta jne. näyttävät olevan lähinnä ulkokultaisia puheita, kun kyseessä on esimerkiksi homoseksuaalit.

"Jos Suomessa on oltava ateisteja, toivoisin, että he olisivat tuota vanhaa 1800-luvun sorttia. He sentään etsivät totuutta. Luulen, että viihtyisin heidän seurassaan."
Niin mitähän 1800 luvulla tehtiin ihmiselle, jos hän sanoi etten usko Jumalaan? Jolkkosella taitaa olla ikävä vaan sitä aikaa kun kirkolla ovähän enemmän valtaa.

Onko Jolkkosella ikävä vanhoja ateisteja vai vanhoja aikoja? Ehkä hän haluaisi elää jollain toisella aikakaudella, jossa hänen ajatusmaailmaansa eli taikauskoon suhtauduttiin vielä totena. Siellä ihanassa entisajan nostalgiamaailmassa Jolkkosen diibadaaba-ajatukset olisivat saaneet vielä kunnioittavan vastaanoton, mutta tässä kylmässä nykymaailmassa Jolkkosen ajatuksiin yliluonnollisista ajatuksista suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin Me Naiset -lehden horoskooppeihin. Jolkkosen viimeaikaiset ulostulot koskien evoluutiota ja ateismia argumentointeineen korostavat Jolkkosen irtiottoa tästä maailmasta.

"Palvelun tarjoajat ilmoittavat vastustavansa valtionkirkkoa. Sellainen on mielikuvitusolento. Suomessa ei ole valtionkirkkoa. En tunne ketään sellaisesta haaveilevaa. Valtionkirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa kirkko on valtion hallinnon osa, hieman samaan tapaan kuin puolustusvoimat. "

Jolkkosen mukaan Suomessa ei ole valtionkirkkoa mutta jättää mainitsematta mm. sen, että valtion kustantamissa kouluissa opetetaan tunnustuksellista kristinuskoa. Esimerkiksi raamatun kymmenen käskyä täytyy oppia ulkoa (kertovat lapsenlapseni). Jos se ei ole "valtionkirkkoa", niin mitä se on?

Miten niin ei vie loppuunasti ateismiaan?

Jolkkoseltako sitä pitäisi kysyä mihin saa tai pitää uskoa?

Kyllä itse ainakin voin sanoa että jonkunverran tunnen kristinuskoa ja kiittisyydelle on aihetta, senverran mielellään kaikista uskonnon aiheuttamista epäkohdista halutaan vaieta.Miten ihmiset voivat tehdä järkeviä päätöksiä esim. iittymisestä johonkin seurakuntaan, jos vakavista haitoista mitä jotkut uskonkappaleet aiheuttavat ei puhuttaisi ollenkaan.Kirkko sitä ei ainakaan halua tehdä, siltä näyttää.

Kai minullakin Jolkkosen asemassa olisi ikävä niitä aikoja, jolloin ateistin tuli pitää turpansa kiinni ajatuksistaan jos meinasi henkensä pitää.

Mitä ihmettä Jolkkonen tarkoittaa taistelevalla ateismilla? Entä tämä:

"Toisin on äänekkäimpien uusateistien laita. Monet heistä eivät näytä tuntevan kristinuskoa. Siitä piirretään itse keksitty pilakuva, joka sitten poltetaan voitonriemuisesti. Näistä lähtökohdista ei voi syntyä mitään aitoa kohtaamista eikä vakavasti otettavaa totuuden etsimistä."

- Luuleeko Jolkkonen, että hän on löytänyt "totuuden"?

"Useimmat eivät myöskään vie ateismiaan loppuun saakka vaan rakentavat tiedeuskovaisuudesta, kristillisperäisestä etiikasta ja länsimaisista ihmisoikeuksista vakaumuksen, joka vaikuttaa sisäisesti jännitteiseltä. "

- Minun ateismini on ihan loppuun viety. En usko jumaliin. Muuten tuo Jolkkosen kommentti on kyllä aikamoisen epäselvä. Mitä hän sillä mahtaa tarkoittaa?

"Palvelun tarjoajat ilmoittavat vastustavansa valtionkirkkoa. Sellainen on mielikuvitusolento. Suomessa ei ole valtionkirkkoa. En tunne ketään sellaisesta haaveilevaa. Valtionkirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa kirkko on valtion hallinnon osa, hieman samaan tapaan kuin puolustusvoimat."

- Suomessa on valtionkirkko. Sen asema on perustuslaissa ilmaistu, sen lait ovat osa Suomen säädöskokoelmaa, sillä on verotusoikeus, se on julkisoikeudellinen toimija jolla on myös vihkioikeus, se saa valtiolta ja yrityksiltä suuret summat rahaa vuosittain jne.

"Toiseksi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön käytetään noin puolet kirkon tuloista. Kuopion seurakunnat ovat tästä tyypillinen esimerkki. Loppu menee jumalanpalveluselämään ja yleiseen seurakuntatyöhön. On totta, että kirkon tulojen vähentyminen osuu kipeästi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön."

- Härskiä valehtelua. Eikö Jolkkonen ole tutustunut kirkon omiin tilitietoihin? Toisaalta taas, kirkko perustelee yhteisöveron saamista hautaustoimella, kirkonkirjojen pidolla ja diakonialla. Eli saako kirkko yhteisöveroa myös diakoniaan, vai maksetaanko se kirkollisveroilla?

Tässä linkissä väitetään, että kirkollisveroja käytetään hautaustoimeen 11%. Sehän ei pidä paikkaansa. Hautaustoimeen kirkko saa yhteisövero-osuuden plus vielä kuolinpesältä hautausmaksut ja haudanhoitomaksut.

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/42F4A1E240018523C2257384003CF0AD?OpenDocument&lang=FI

"Kirkollisvero on kustannustehokas tapa kerätä 4,2 miljoonan yhteisön jäsenmaksu, hieman samaan tapaan kuin ay-maksu peritään palkan yhteydessä."

- Aivan varmasti on kustannustehokas, ei käy kieltäminen:) Mutta ay-jäsenmaksuja ei kuitenkaan kerää verohallinto.

Jolkkosella on ikävä niitä aikoja, kun kaikki kuului kirkkoon eikä kukaan voinut erota, jos mieli päästä töihin. Tärkeää tuossakin Jolkkosen tekstissä oli se pidätelty raivo, jota Jolkkonen kokee, kun muutama ateisti upottaa kirkkolaivaa ja hänen organisaationsa merkitys kyseenalaistetaan.

Jolkkonen tuntuukin lukevan ahkerammin vapaa-ajattelijoiden sivuja ja Jumalharhaa kuin raamattua.

Jarla kommentoi nasevasti.

http://suomenkuvalehti.fi/tahanontultu/ihmisella-ei-ole-itseisarvoa-sanoo-jari-jolkkonen/

Huvittavaa! Just eilen vastasin piispa Luoman kirjoitukseen Kotimaa24.fi:ssä. Sanoin siinä että Luoma toivoo että ateistit olisivat edelleen perinteisiä vanha-ateisteja, jotka vain hiljaa mielessään ovat uskomatta mielikuvitusolentoihin ja katselevat vierestä tumput suorina kirkon porsastelua, kuin sika pellossa.

Sellaiset on Luoman mielestä hyviä ateisteja jotka eivät keikuta kirkkovenettä ja ovat kuin kusi sukassa, eivätkä tuo julki uskomattomuutaan. (Ihan niin kuin uskovaiset eivät koskaan eivätkä missään tuputa omia uskomuksiaan toisille.) Sellaisia atteja piispatkin arvostavat ja kunnioittavat. No eipäs nyt sentään liioitella - sietävät!

Sen sijaa UUSateistit ovat pahoja kun eivät pysy kaapissa. Luoman mielestä "lähtökohtaisesti" pitää kunnioittaa ja arvostaa kaikkien vakaumusta, mutta ilmeisesti tuo lähtökohtaisesti-sana indikoi, että poikkeuksiakmin Luoman mielestä on, ja nimen oman pahojan UUSateistien vakaumusta ei tarvitse arvostaa saati kunnioittaa.

Kirkon suosituimmuusasemaan ja sen perustettomiin ikiaikaisiin etuoikeuksiin taoudellisiin ja toiminnallisiin, ja uusien etujen kahmimiseen mitenkään puutumatta niitä vastustamatta.

Ja nyt sitten heti perään Jolkkonen sanoo asian vielä Luomaakin selkeämmin. Ihan kuin tarjotakseen kirjoituksen, mielipiteen johon vastaukseksi vastaukseni Luomalle sopii vieläkin paremmin, kuin nyrkki silmään.

Sanoin eilen että Luoma on ollut aktiivinen hyökkäämään pahoja UUSateisteja vastaan ja että hän sovittaa ilmeisesti harteilleen kirkon päämanaajan viittaa, pahan pois karkoittajaa.

Ihan unohdin Jollkosen. Hän on kovasti kamppailemassa ykkösmanaajan tittelistä Luoman kanssa, eikä hevillä taistelua tuosta asemasta luovuta.

Puolet kirkon tuloista lapsi-, nuoriso- ja dikoniatyöhön? Megalomaaninen vale!

"Kaikkihan me samassa veneessä ollaan, mutta järjestys on toki saatu tähänkin jollaan, toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Ja kalasaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuutähteitä kasan, mutta solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan, eikös vaan!"

Ilman aatteellista tyranniaa valtion tai hallinnon osalta, tai teokraattista totalitarismia jota voisi konkreettisesti vastustaa, on jokseenkin mieletöntä käyttää ilmaisua "taisteleva ateismi" ihmisistä jotka yksinkertaisesi vain ilmaisevat sen ettei heillä ole uskonnollista vakaumusta.
Paitsi jos kysymys on puolustustaistelusta jossa uskonnottomat yrittävät pitää kiinni ja harjoittaa oikeuksiaan, jotka jatkuvasti joutuvat hyökkäyksen kohteeksi uskonnollisten ideologioiden ajamien henkilöiden toimesta.
Sellaisten henkilöiden toimesta kuten Jari Jolkkonen.

Varsin tarkoitushakuiselta kun vaikuttaa se että epäuskon kulta-ajaksi Jolkkonen luonnehtii jotakin tiettyä ajankohtaa, sillä jos kysymys on yksinkertaisesti epäuskosta niin kautta ihmiskunnan historian suurin osa ihmisistä on ollut epäuskoisia kaikkia esitettyjä ideologisia käsityksiä kohtaan.
Ja kun katsotaan lähihistoriaa ja nykyaikaa niin se uskonnollinen ryhmä joka kasvaa kaikkein nopeiten tällä hetkellä, ovat ne ihmiset jotka kysyttäessä eivät ilmaise mitään uskonnollista vakaumusta.
Oudolta vaikuttaa myös se että tästä nimilistasta, jonka Jolkkonen artikkelissaan tarjoaa, puuttuvat muun muassa sellaiset nimet kuin David Hume, John Locke ja Bertrand Russell.
Jotakin mikä ei ole ollenkaan outoa kun vaivautuu lukemaan mitä muuta Jolkkosella on sanottavanaan.

Nämä mainitsemani nimet kun esittivät ajatuksia jotka eivät kovin hyvin sovellu siihen kuvaan ateisteista jota Jolkkonen kirjoituksellaan pyrkii ateistien puolesta ajamaan.
Jolkkonen kun tavanomaiseen kristilliseen tapaan pyrkii ajamaan läpi ajatusta jossa merkitys, tarkoituksenmukaisuus ja perusteltavissa oleva moraali, ovat jotakin mitä on saavutettavissa ainoastaan omaksumalla jonkinlainen jumalusko.
Tietenkin tavanomaiseen kristilliseen tapaan Jolkkonen yksinkertaisesti vain olettaa, ilman minkäänlaista perustelua että hänen omaksumansa jumalkäsitys on se oikea , saati että hän kykenisi mitenkään perustelemaan sitä miten auktoriteetin julistus missään muodossa tekee merkityksien, arvojen ja moraalin kokemisesta yhtään sen enempää todellisia kuin mitä ne ovat.
Samalla hän onnistuu korostamaan käsitystään jonka mukaan aatteet jotka eivät pidä sisällään tällaista auktoriteettiuskoa, jota ei voi oikeuttaa, johtavat merkityksettömään, arvottomaan ja vailla moraalia toimivaan yhteiskuntaan.
Käsitys jota hän pyrkii oikeuttamaan aiemmin mainitsemiensa kirjoitusten perusteella, jotka hän on mitä loistavimmin valinnut voidakseen vahvistaa ja oikeuttaa näiden avulla sen käsityksen jota hän pyrkii ajamaan.

Jolkkonen kutsuu tätä käsitystä jonka hän on luonut johdonmukaiseksi epäuskoksi uskonnollisia vakaumuksia kohtaan.
Ja miksi Jolkkonen ei näin tekisi, pappis henkilö kun itse on?
Tämä määritelmä kun mahdollistaa hänen esittää niitä samoja epäjohdonmukaisia ja tunteisiin vetoavia uskonnollisia argumentteja joiden varaan hänen koko julkisesti esittämänsä ideologia perustuu.
Sillä monien uskonnollisten henkilöiden tapaan Jolkkonen on mitä todennäköisimmin havainnut sen että hänen koko uskonnolliselta vakaumukseltaan on katoamassa pohja, niiden "taistelevien ateistien" toimesta joista hän ei erityisemmin pidä.
Ei siksi että nämä henkilöt välttämättä millään tavalla edes vastustaisivat erityisesti kristillistä uskoa tai uskonnollisuutta ylipäätään, vaan yksinkertaisesti siksi että nämä henkilöt elämällä ilman minkäänlaista jumaluskoa osoittavat toiminnallaan ja ilmaisemalla ajatuksiaan että uskonto on täysin tarpeeton merkityksien ja arvojen kokemiselle sekä kyvylle toimia moraalisesti ja eettisesti oikein muita kohtaan.

Toisin sanoen koko hänen maailmankuvansa on romahtamassa kasaan ja tämä on varsin säälittävä pyrkimys mustamaalta niitä jotka eivät jaa hänen käsityksiään, sekä pyrkimys vahvistaa niitä käsityksiä joita hänellä itsellä on, hakemalla hyväksyntää ja kannatusta niiden henkilöiden osalta jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä hänen kanssaan.
Sillä kuten tästä artikkelista voi hyvin nähdä, kyseessä on yksinkertaisesti mielipide, ei argumentti tai näkemys jota hän millään muotoa pyrkisi edes oikeuttamaan taikka perustelemaan.

Mikä tietenkin sopii varsin hyvin Jolkkoselle itselleen ,sillä hän toivoo että ihmiset vetävät johtopäätöksiä tämän kirjoituksen perusteella, jotka palvelevat hänen tarkoitushakuisuuttaan, ilman että hänen tarvitsee ilmaista taikka perustella käsityksiään millään tavalla.

Jotakin mitä olen myös omalta osaltani tehnyt. Tosin johtopäätökset joihin itse olen tullut tuskin ovat niitä joita Jolkkonen kirjoituksellaan ajaa takaa.

Jolkkonen:

"Valtio voi olla tunnustukseton, mutta julkinen tila ei: siellä erilaisten uskonnollisten vakaumusten on saatava näkyä. Niiden eristäminen yksityiskotien ja temppelien kätköihin muistuttaa neuvostoliittolaista tulkintaa uskonnonvapaudesta. Sellaista ei Suomeen tarvita."

Se ei tule jatkossa menemään näin. Koska tila jossa uskonnollista toimintaa harjoitetaan on juuri julkinen, on hartauden tai mietinnän harjoittamisen pystyttävä olemaan vailla mitään kuppikuntaista.

Tila uskonnon harjoittamiseen toimisi parhaiten ilman mitään rakennuksessa olevia symboleja, aivan kuten taidemuseoissa joissa on vaihtuvat näyttelyt. Näin toimien mikä tahansa uskontokunta voi käyttää tilaa. Vaihtaa vaikka seinille tunnuksensa diaheittimillä tai screeneillä.

Tässä on kysymys siitä miten tulevaisuuden uskonnon harjoittamisten paikat olisi paras järjestää.