Mitä kuunteleva_kirkko -vastaajat oppivat kritiikistä

Mitä olisin toivonut heidän oppivan:

- Ihmiset eivät ole niin kristinuskoisia kuin he haluaisivat näiden olevan. Kirkossa silloin tällöin nähtävät ihmisjoukot eivät ole siellä uskonnollisuuden takia, vaan perinteen "velvoittamana".

- Kritiikki hautaustoimen järjestämisestä ja kirkon varojen priorisoimisesta on täysin aiheellista, eikä pikkumaista nillittämistä. Kirkon talous on julkisivultaan maalattu sellaiseksi, että lasten, nuorten, hädänalaisten yms auttamisen osuus on saatu näyttämään todellista suuremmalta. Tämä mielikuvakikkailu olisi syytä myöntää ja korjata.

- Tapahtuneet massaeroamiset eivät ole hätiköityjä päätöksiä jonkun julkisuudessa olleen kommentin vuoksi siitäkin huolimatta, että monet sen lyhyesti muotoillen ilmoittavat ensisijaiseksi syyksi erokaavakkeeseen. Aikuiset ihmiset ihan oikeasti osaavat laskea yhteen 1 1. He tiedostavat, että nämä ihmisarvoa romuttavat kommentoijat saavat laajalti kumarteluja kirkon sisällä, ja että kirkko on valinnut olevansa kyvytön tekemään asialle mitään. Plus että kirkon sanoma on täysin yleismaailmallinen eikä veden päällä kävelevät kaiffaritkaan enää oikein uppoa (pun intended).

- Se mitä yritetään vasta-argumenttien puutteessa leimata "taistelevaksi ateismiksi" yms, on itseasiassa vain niiden samojen oikeuksien käyttämistä, mitä muissakin mielipidekysymyksissä on käytettävissä. Oli kyse poliittisesta mielipiteestä, urheiluseuran kannattamisesta tms, myös ihmisten henkilökohtaista jumaluskoa on voitava roimia samoin retorisin keinoin. Jos ei, niin sitten olisi syytä kieltää poliittiset pilakuvatkin, koska nehän yhteiskuntarauhan kannalta pitäisi olla paljon tärkempiä; ne koskettavat suoraan niihin tuntoihin, joita ihmisillä on koko yhteiskunnan konkreettisen rakentamisen suhteen. Ei vain henkilökohtaisia suhteita henkiolennon ja itsen välillä.

- Kirkko ei voi mitään veriselle historialleen, mutta se ei voi myöskään Pilatuksen lailla pestä käsiään siitä. On kuvottavaa, miten kauan on kestänyt edes julkisten anteeksipyyntöjen esittäminen tietyille tahoille.

- Moniäänisyys on sitä, että kumartaa yhdelle ja pyllistää toiselle. Kirkolla ei ole suuntaa, vaan se ajelehtii nykyvirtausten mukana. Syykin on selvä: kautta luterilaisen kristinuskon, uskonnoton maallistuminen on muuttanut evl-kirkkoa enemmän kuin mikään hengellinen ajatus. Se mikä aiemmin oli Jumalan Sanaa, on nyt vain Raamatussa sanajonoina, joita on -koska nini on opetettu - helppo toistaa, kun niistä on muodostunut amerikkalaistyylistä "small talkia" ilman sanojen takana seisomista.

- Raha. Se on se, mikä kirkkoa pyörittää, ja se on edellisen kohdan taustavaikutin. Minkään henkiolennon ihmeet eivät pidä kirkkoa yli 50% kansanosuuden kannatusluvuissa, mutta aiemmin niin tärkeän ja erehtymättömän jumalallisen totuuden kompromissointi sen voi tehdäkin. Ja siitä saa rahaa.

Kristinusko ei oikeuta ketään katsomaan alaspäin muita uskontoja tai maailmankatsomuksia. Tämä myönnetään helposti, mutta käytäntöä rikotaan hyvin luontevasti, kenties osin ns. vanhasta tottumuksesta, täysin asiaan kuulumattomin perusteluin. Ajatellaan nyt vaikka keskustelua koulujen uskonnonopetuksesta.

- Lasten käyttäminen oman vakaumuksen ylläpitämiseksi on moraalitonta ja kaikin tavoin oksettavaa. Olisi korkea aika tunnustaa, että syy siihen, miksi lapsen liittäminen uskonnolliseen yhteisöön katsotaan perustellummaksi kuin poliittiseen puolueeseen, on raha, eikä päälaelleen käännetty "lapsen oikeus uskonnolliseen elämään", saati "pääsy osaksi Jumalan karitsalaumaa". Ihan oikeasti hei.
---

Mitä luulisin että kirkko on oppinut:

- No, meidän tulee kuunnella enemmän ja olla ihmistä lähellä ja sitten vielä jotain yhtä ympäripyöreää, eikä sovi unohtaa sanoa että lapset, nuoret, vanhukset, vähäosaiset, niin ja kerhotoiminta ja kriisiapu, onko mulla silmät sopivalla tavalla kostuneet ja alaluomet värisevinä? Kyllä selvästi on käynyt ilmi tämä uskonnollisuuden tarve ihmisissä ja että meitä tarvitaan, ainakin niiden tyhillään olevien kirkkojen ja seurakuntatalojen ilmatiloja lämmittämään. Ai niin se konkretia. No sanotaan nyt vaikka että meidän pitää olla myymässä Jeesusta siellä, missä ihmisetkin ovat: kauppakeskuksissa, lasten lähellä ja sairaaloissa, koska ihmiset ovat ihan että "daa, kuka se on, nevahöörd jeesuksesta". Voivoi kun tarttis tehdä jottai, mutku ei me oikein voida koska meillä menee kaikki aika tähän kumarteluun ja myyntityöhön :( .