Tämä on varmasti useasti kysytty kysymys, mutta haluaisin kuulla varsinkin TEFYläisten mielipiteitä.
Eli miksi suosittelisitte teknillistä fysiikkaa yli teoreettisen fysiikan ja päinvastoin?
Kiitos kommenteistanne jo etukäteen.
Eli miksi suosittelisitte teknillistä fysiikkaa yli teoreettisen fysiikan ja päinvastoin?
Kiitos kommenteistanne jo etukäteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Teknillistä fysiikkaa opiskelleen on paljon helpompi saada työpaikka. Teoreettinen fysiikka vastaa työllistävyydeltään humanistien kulttuuriantropologiaa.
Toisaalta sekä teoreettinen fysiikka että kulttuuriantropologia voivat olla mielenkiintoisia opiskelu- tai tutkimusaiheina.
Onko teknillinen fysiikka vain soveltavaa fysiikkaa ? Onko TKK:n tekillinen fysiikka vain annettujen tehtävien laskemista ? Ovatko teknillisen fysiikan opinnotkin vain insinööritieteiden opintoja, joiden ainoa ero muihin insinööriopintoihin on lakentataitojen painotus ?
Ovatko teoreettinen fysiikka ja teknillinen fysiikka kuin saman lantin kääntöpuolia, jotka eivät kuitenkaan näe toisiaan ?
Eikö teoreettisen fysiikan opintojen antamilla valmiuksilla todellakaan voi hoitaa samoja tehtäviä kuin teknillisen fysiikan koulutuksella ? Teoria ja käytäntö ovat tietenkin kaukana toisistaan, mutta ovatko myös näiden tutkintojen antamat valmiudet täysin kaukana erillään toisistaan ?
Esim. Oulun yliopiston sivuilla http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka on mielestäni hyvin mainostettu, mitä teoreettinen fysiikka siellä on.
Juuri tämän tapaiset asiat minua kiinnostaakin, vaikka mietinkin kumpi on sen oikea paikka, HY:n teoreettinen vai TKK:n teknillinen fysiikka.
Jos en erikseen tietäisi, mitä kyseiset sivut mainostavat, voisin luulla niiden mainostavan teknillistä fysiikkaa. Myös nuo tutkimusprojektit voisivat hyvin olla teknillisen fysiikan tutkimusprojekteja mielestäni.
Toisaalta prioriteeteissäni paljon korkeammalla on työskentely tutkijana vaikka toimeentulotukeen nojautuen kuin paksu lompakko. Esim. en ikinä lähtisi opiskelemaan TuTaan. Tuntuisi, että menisi elämä hukkaan maallisen mammonan haalimiseen jonkun hyödyllisen tai tieteellisen tekemisen sijasta.
Yritetään kuitenkin pysyä aiheessa ja jäsentää selviä konkreettisia eroja teknillisen fysiikan ja teoreettisen fysiikan välillä (jos niitä juurikaan on), kun tähän ei tunnu oikein tyhjentävää vastausta koskaan löytyvän.
Itse erottelisin nämä tällä tavalla:
Teknillinen fysiikka: Kuinka sovelletetaan fysiikkaa nykypäiväisiin esineihin ja muihin tarpeisiin.
Teoreettinen fysiikka: Puhdasta teoriaa. Sovelletaan fysiikkaa ja matematiikkaa parantamaan fysiikan lakeja ja muita mahdollisia ilmiöiden havainnollistamista. Avaruusfysiikka menee tähän myös.
Laskennallinen ja teknillinen fysiikka: Tietotekniikkaa ja tietojenkäsittelyä fysiikan kannalta.
Teoreettisessa fysiikassa saattaa mennä niiden teoreettiseksi, että on niin abstraktia puuhaa ettei itsekään enää tiedä mitä tekee.
Jos tavoitteenasi on mennä tutkijaksi, niin suosittelen noita kahta muuta. Niistä menestyy ja on muutenkin vähän "mukavampaa" tutkia kuin jotain mustia aukkoja.
Teknillinen fysiikka pyrkii ainakin Otaniemessä tutkimaan uusia asioita eli sovelletaan fysiikkaa tulevaisuuden esineiden ja asioitten tarkastelussa ja luodaan uutta fysiikkaa.
Hyvä esimerkki on grafeeni, ks. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1024&artikel=4511519, http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/hiili lahtee typpi jaa ndash suomalaistutkijoilta uutta tietoa typpiseostetusta grafeenista/a847971, http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Ajankohtaiset-uutiset/Sahkoisia-kytkentoja-grafeeninanonauhoihin-atomitasolla/, http://www.aalto.fi/fi/current/events/1e2d4d2041d9c2ad4d211e29ac5b955ee4cd014d014/ ja teknillisen fysiikan aloista muuten http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknillinen_fysiikka.
Oma käsitykseni on että ainakin teknillisen fysiikan alalla tehdään maailman luokan fysiikkaa Suomessa jos sellainen jota kuta kiinnostaa. Jos on valmistunut alalta niin yleensä työpaikka on järjestynyt mutta nykymenosta en tiedä.
Ihan jo sen puolesta että teoreettisesta fysiikasta ei ole teknisiä sovelluksia. Teoreettisessa fysiikassa tutkitaan fysiikan ilmiöitä joita ei ole edes vahvistettu luonnontieteellisiksi faktoiksi.
Tuollaisen spekulatiivisen tiedon soveltaminen käytännön insinöörityössä on ajanhukkaa
teoreettinen fysiikan tutkijat eivät elä kuplassa. Kyllä sieltä puolelta tulee inputia kokeellisen
fysiikan puolelle ja päinvastoin myöskin. Kvanttitetokoneiden laskentatehon myötä teorioita voidaan koeponnistaa vallan uudella tavalla sekä matemaattisesti kuin myös kokeellisen fysiikan puolella. Toki teorettisen fysiikan tutkimushorisontti on tulevaisuudessa 30-100 vuoden päässä ihmisen aikaperspektiivillä. Ilman teorettista fysiikkaa kokeellinen fysiikka joutuisi input ongelmatilaan. Jos itsellä on intoa ja älypotentiaalia niin kyllä teoreettinen fysiikka antaa hyvän tutkijuran. Toki rikastumaaan sillä puolella ei pääse. Jos rikastuminen on se tavoite, niin sitten on ruvettava mieluummin insinööriksi.