Normaali riitely?

Surupaita

Kuuluuko toisen haukkuminen normaaliin riitelyyn? Meillä toinen osapuoli on alkanut haukkua minua. Ei tarvi olla edes riita, vaan tilanne, jossa hänen mielestään toimin väärin. Hän kiihtyy nollasta sataan pikkuasioista, ja silloin olen vitun kusipää, lehmä, vammainen, saatanan puupää, idiootti, runkkari, jne. Anteeksi ei jälkeenpäin pyydellä, ellen itse ota asiaa puheeksi. Silloin hän kyllä pyytää anteeksi.

Riitoja lukuun ottamatta hän on kiltti ja kultainen. Väkivallan uhkaa ei ole, eikä hän ikinä ole kohottanut kättään minua vastaan.

Yhteistä historiaa takana kymmenen vuotta. Tämä haukkuminen on alkanut viimisen kahden vuoden aikana. Meillä on myös yhteisiä lapsia.

242

8945

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Surupaita

      Jaaha, liian rajuja sanoja tälle palstalle... No sanotaan vaikka näin, että mulla on myös keltaista nestettä päässä. Huorittelua ei ole, mutta paljon ei puutu.

      • Selkeä tapaus

        Kyseessä on molemminpuolista homoseksuaalisuutta.


      • jiisuper
        Selkeä tapaus kirjoitti:

        Kyseessä on molemminpuolista homoseksuaalisuutta.

        just joo nimittelyn voi ottaa kiukunpurkauksina tai muodostaa oman yhteisen stressinpurku vitsailun jos kummatkin ottaa liian tosissaan tulee ero myös sairaus alkaa usein kiukutteluna kaverilla oli syöpä ja rupes sättimään ja sitten kuoli siihen muutaman kuukauden kuluttua että miettikää ennenkuin hutkitte


      • jepajeenn
        jiisuper kirjoitti:

        just joo nimittelyn voi ottaa kiukunpurkauksina tai muodostaa oman yhteisen stressinpurku vitsailun jos kummatkin ottaa liian tosissaan tulee ero myös sairaus alkaa usein kiukutteluna kaverilla oli syöpä ja rupes sättimään ja sitten kuoli siihen muutaman kuukauden kuluttua että miettikää ennenkuin hutkitte

        joo, loitava stressinpurku vitsailu! varsinki ku on lapsia! perusteleekohan ne lapsetkin käytöstään sit myöhimmin sillä, että on vaan stressin purkua ja vitsailua? voi vit tu mikä saa tanan huo ra säki oot, vi tun vajakki kusi pää... vai onko ok, että ne lapset sitte päivähoidossa käyttäytyy noin, ja naapurin mummoille? why not...eikös se ollu vitsailua?


      • Monta todellisuutta
        jepajeenn kirjoitti:

        joo, loitava stressinpurku vitsailu! varsinki ku on lapsia! perusteleekohan ne lapsetkin käytöstään sit myöhimmin sillä, että on vaan stressin purkua ja vitsailua? voi vit tu mikä saa tanan huo ra säki oot, vi tun vajakki kusi pää... vai onko ok, että ne lapset sitte päivähoidossa käyttäytyy noin, ja naapurin mummoille? why not...eikös se ollu vitsailua?

        Sanathan eivät itsessään sisällä mitään emotionaalista vaan ovat pelkästään informaatiota.

        Sanojen kuulija tekee oman elämänkokemuksensa perusteella sanoista johtopäätöksensä siitä mitä tunnetta sanoilla on tarkoitus välittää, kenties negatiivista, positiivista, tai mitä vain omasta tunteiden kirjosta löytyy.

        Sanojen ilmaisutapa auttaa kuulijaa ymmärtämään helpommin mistä on kyse, vaikka eihän sekään ole universaalisti kaikille samalla tavoin aukenevaa.


      • Desolationin enkeli
        Monta todellisuutta kirjoitti:

        Sanathan eivät itsessään sisällä mitään emotionaalista vaan ovat pelkästään informaatiota.

        Sanojen kuulija tekee oman elämänkokemuksensa perusteella sanoista johtopäätöksensä siitä mitä tunnetta sanoilla on tarkoitus välittää, kenties negatiivista, positiivista, tai mitä vain omasta tunteiden kirjosta löytyy.

        Sanojen ilmaisutapa auttaa kuulijaa ymmärtämään helpommin mistä on kyse, vaikka eihän sekään ole universaalisti kaikille samalla tavoin aukenevaa.

        Sanat voivat itsessään olla neutraaleja, mutta ei tunnelataus ole vain kuulijan päässä. Se on myös sanojan puolella ja koko kulttuurissa. Noita tiettyjä äärimmäisen rumia haukkumanimiä sanotaan juuri siksi, että niiden ääneen sanominen on vittuuntuneena tunteen tasolla palkitsevaa (samankaltainen ilmiö kuin joidenkin kiihottuminen "kiellettyjen", "tuhmien" sanojen sanomisesta). Noiden sanojen on tarkoitus satuttaa ja se on koko jutun pointti, muuta informaatioarvoa niissä ei ole.

        Aika kehnoa vihanhallintaa minusta. Ihmisillä on erilaisia sietokykyjä ja kommunikointitapoja, joillekin tuollainen p-jauhanta voi tosiaan olla stressinpurkuhuumoria. Mutta Surupaita, jos ja kun sinusta nimittely tuntui noin pahalta, ei sitä pidä sietää.

        Kun mies sauraavan kerran haukkuu, ota hänet siitä kiinni heti tilanteessa. Sano heti, ja mahdollisimman rauhallisesti, ettei sinua saa nimitellä noin. Jos leukojenlouskutus jatkuu, poistu paikalta ja jätä mies riitelemään ihan keskenään.

        Jos toinen on raivon sokeuttama, ei ehkä kannata alkaa haukkua takaisin, siitä tulee vain lisää sotkua. Toisaalta, jos muu ei toimi, kokeile itse latoa tiskiin rumimmat halvennusnimet mitä keksit ja kysy, tuntuuko nyt kivalta. Jos mies on yhtään fiksu ja osaa mennä itseensä, sokkiterapia voi auttaa.


      • 70 / 65
        Monta todellisuutta kirjoitti:

        Sanathan eivät itsessään sisällä mitään emotionaalista vaan ovat pelkästään informaatiota.

        Sanojen kuulija tekee oman elämänkokemuksensa perusteella sanoista johtopäätöksensä siitä mitä tunnetta sanoilla on tarkoitus välittää, kenties negatiivista, positiivista, tai mitä vain omasta tunteiden kirjosta löytyy.

        Sanojen ilmaisutapa auttaa kuulijaa ymmärtämään helpommin mistä on kyse, vaikka eihän sekään ole universaalisti kaikille samalla tavoin aukenevaa.

        Erinomainen analyysi pelkistetyssä ja ymmärrettävässä muodossa!
        Toivon tuon lukijoita ja mielellään myös asian ymmärtäjiä!

        Joskus on syytä harkita missä tilanteessa käyttää sisäpiirin ( kahdenkeskisiä ) ilmaisuja.

        Joskus vaimoni luonnehtii minua "monityydyttämättömäksi rasvahapoksi".
        Minä puolestani häntä "parkkinahka selluliitiksi".
        Kumassakin ilmaisussa on positiivinen perusvivahde joka ilmenee myös sanomisen sävyssä mutta eiväthän nuo avaudu ulkopuolisille.


      • Markkinatutkimus
        Desolationin enkeli kirjoitti:

        Sanat voivat itsessään olla neutraaleja, mutta ei tunnelataus ole vain kuulijan päässä. Se on myös sanojan puolella ja koko kulttuurissa. Noita tiettyjä äärimmäisen rumia haukkumanimiä sanotaan juuri siksi, että niiden ääneen sanominen on vittuuntuneena tunteen tasolla palkitsevaa (samankaltainen ilmiö kuin joidenkin kiihottuminen "kiellettyjen", "tuhmien" sanojen sanomisesta). Noiden sanojen on tarkoitus satuttaa ja se on koko jutun pointti, muuta informaatioarvoa niissä ei ole.

        Aika kehnoa vihanhallintaa minusta. Ihmisillä on erilaisia sietokykyjä ja kommunikointitapoja, joillekin tuollainen p-jauhanta voi tosiaan olla stressinpurkuhuumoria. Mutta Surupaita, jos ja kun sinusta nimittely tuntui noin pahalta, ei sitä pidä sietää.

        Kun mies sauraavan kerran haukkuu, ota hänet siitä kiinni heti tilanteessa. Sano heti, ja mahdollisimman rauhallisesti, ettei sinua saa nimitellä noin. Jos leukojenlouskutus jatkuu, poistu paikalta ja jätä mies riitelemään ihan keskenään.

        Jos toinen on raivon sokeuttama, ei ehkä kannata alkaa haukkua takaisin, siitä tulee vain lisää sotkua. Toisaalta, jos muu ei toimi, kokeile itse latoa tiskiin rumimmat halvennusnimet mitä keksit ja kysy, tuntuuko nyt kivalta. Jos mies on yhtään fiksu ja osaa mennä itseensä, sokkiterapia voi auttaa.

        Itse kysymykseen, mikä on normaalia riitelyä, saadaan tarkin vastaus ottamalla testiryhmä joiden riitelyt luokitellaan samankaltaisiin ryhmiin.

        Sadan testiparin riidoista pyritään rajaamaan samantyyliset riidat omiin ryhmiinsä, esimerkiksi kirosanojen käytön, äänenvoimakkuuden, ja riidan keston perusteella.

        Sadan testiparin testiriidoista varmasti löytyy se yleisin pariskuntaryhmä joka riitelee samantapaisesti. He ovat enemmistö sadasta eli normaalit.


      • armastelija

        mulla oli muutaman vuaden toisen kylä rouva rakastajana.aina kehuttiin toisiamme,välillä armastelijaksi.oli mahtavaa lemmen leikkejä viikolla monasti.koskaan en ole naista nimitellyt.nainenhan on elämän suola ja se muu homma on sokeria.aikun oli lustia molemmilla.


      • ouki doukkiii

        rakkaas alakaa silimistä,siitä se männöö tissii,ja siitä se männöö siihen paikkaan josta ne tytöt vissii


      • oli komia mimmi
        Selkeä tapaus kirjoitti:

        Kyseessä on molemminpuolista homoseksuaalisuutta.

        voisiko kiukun purkauksen syy mahdollisesti.kauko kaipuu naapurin antavaa osapuolta kohti.itselläni oli naapurin rouva montavuotta sydänkäpysenä,ja sänkyhommia tehtiin kovasti jopa useita kertoja päivässä.oli muuten komia mimmi.nyt voi vain kaiholla muistellä kulkusten kilkatusta.olis vielä kiva jos sais parikertaa reissussansa,komiata misua halata


      • Anonyymi
        Desolationin enkeli kirjoitti:

        Sanat voivat itsessään olla neutraaleja, mutta ei tunnelataus ole vain kuulijan päässä. Se on myös sanojan puolella ja koko kulttuurissa. Noita tiettyjä äärimmäisen rumia haukkumanimiä sanotaan juuri siksi, että niiden ääneen sanominen on vittuuntuneena tunteen tasolla palkitsevaa (samankaltainen ilmiö kuin joidenkin kiihottuminen "kiellettyjen", "tuhmien" sanojen sanomisesta). Noiden sanojen on tarkoitus satuttaa ja se on koko jutun pointti, muuta informaatioarvoa niissä ei ole.

        Aika kehnoa vihanhallintaa minusta. Ihmisillä on erilaisia sietokykyjä ja kommunikointitapoja, joillekin tuollainen p-jauhanta voi tosiaan olla stressinpurkuhuumoria. Mutta Surupaita, jos ja kun sinusta nimittely tuntui noin pahalta, ei sitä pidä sietää.

        Kun mies sauraavan kerran haukkuu, ota hänet siitä kiinni heti tilanteessa. Sano heti, ja mahdollisimman rauhallisesti, ettei sinua saa nimitellä noin. Jos leukojenlouskutus jatkuu, poistu paikalta ja jätä mies riitelemään ihan keskenään.

        Jos toinen on raivon sokeuttama, ei ehkä kannata alkaa haukkua takaisin, siitä tulee vain lisää sotkua. Toisaalta, jos muu ei toimi, kokeile itse latoa tiskiin rumimmat halvennusnimet mitä keksit ja kysy, tuntuuko nyt kivalta. Jos mies on yhtään fiksu ja osaa mennä itseensä, sokkiterapia voi auttaa.

        En tod suosittele! Tein noin yhden kerran nimittelevälle miehelle ja hän on siitä saakka sitä toitottanut pariterapeuteille, lapsille, ties kenelle. Yhtäkkiä minä olenkin se nimittelijä.
        Ja aika hurjaa on huomata, että läpi on mennyt. Vaikka olen yrittänyt selittää miksi ja missä tilanteessa päädyin tekemään niin.
        Lähtökohtaisesti tuntuu, että parisuhteessa nainen nähdään pahana.
        Lapsi sentään näkee päivittäisen elämän ja sanoo minulle suoraan: äiti sä et todellakaan ole mikään haukkuja ja nimittelijä, kun itse alan jo miettimään, että ehkä olen niin hullu, etten vain tajua millainen olen...


    • Setä Toivo

      Mitä tapahtui 2 vuotta sitten, kun tuo kaikki alkoi? Onko joku tapahtuma mikä on voinut jäädä kaihertamaan?

      Saako miehes tarpeeksi lepoa ja vapaa-aikaa? Väsyneenä pinna on kireellä, jolloin saattaa helposti napsahtaa.

      • Täti Rauha

        Noin se on varmaan naisellakin. Että väsyneenä saattaa napsahtaa. Eli kun tasapuolisesti matkaa tallaataan huomioden molemmin puolin toisten "epäoloja", ja suhtaudutaan ymmärtäväisesti niihin, puolin ja toisin toisten mahd. huonoihin päiviin, niin kyllä se siitä suttaantuu.

        Jos oikein mahdottomaksi menee, kaikki parisuhdetarapeutit yms. ovat aina käytettävissä ja saatavilla. matala kynnys tollaisiin on aivan must parisuhteen hyvinvointia ajatellen. Saati, jos on lapsia - kyllähän ne tollaisesta kärsivät. Pitää ajatella koko perheen hyvinvointia. Ja satsata ylipäätään suhteen hoitoon. Olen sitä mieltä että jotta toimii niin se kysyy vähän viitseliäisyyttä molemmilta osapuolilta.

        Toki ideaalitilanteessa jos kemiat oikein hyvin kohtaa (:)), voi säästyä turhilta arkipäivän kränöiltä.

        Huorittelua yms epäasiallista käytöstä ei TOKI TARVI SUVAITA!


      • mies41v

        Missä sanottiiin että haukkuja on mies? Puhuttiin vaan toisesta osapuolesta.

        Ilmeisesti nainen taas vastasi kun heti syylisti miestä?


      • Täti Rauha
        mies41v kirjoitti:

        Missä sanottiiin että haukkuja on mies? Puhuttiin vaan toisesta osapuolesta.

        Ilmeisesti nainen taas vastasi kun heti syylisti miestä?

        Harvemmin miestä huoritellaan. (Olisiko se pukittelu oikea termi kuvaamaan miehen holtitonta seksuaalista käyttäytymistä? - joskin harvemminhan se niin menee, että nainen miestä pukiksi haukkuu - vaikka periaatteesa vois olla aihettakin joissakin tapauksisssa/tilanteissa. Joten, miehet myös, siistikää suunne ja tulkaa korrekteiksi!)

        Keskustelun alun kuvassa mies huutaa ja nainen on lyönyt kädet korvilleen. Joten ei jäänyt arvelujen varaan, kuka on nyt haukkunut ja ketä.

        Ettette vaan siellä ylläpidossa olis asenteellisia / harhaanjohtavia (:D)? että taas pistetään miehiä kuus nolla...

        Vai kuka se on jos joku jotain väärin tulkitsee..?


      • nainen42v
        mies41v kirjoitti:

        Missä sanottiiin että haukkuja on mies? Puhuttiin vaan toisesta osapuolesta.

        Ilmeisesti nainen taas vastasi kun heti syylisti miestä?

        Jos luit sanat huo-ra, lehmä, niistä pystyy tulkitsemaan että sanat on kohdistettu naiselle?


      • Huomautus
        nainen42v kirjoitti:

        Jos luit sanat huo-ra, lehmä, niistä pystyy tulkitsemaan että sanat on kohdistettu naiselle?

        Huora sanaa siellä ei ole. Sitäpaitsi onhan sekin mahdollista, että vaikka aloittaja olisi nainen, niin myös hänen puolisonsa on nainen. Teiltä vähän vanhemmilta ihmisiltä unohtuu helposti se, että nykyään elämme homomaailmassa toisin kuin ennen.


      • "Täti" Rauha
        Täti Rauha kirjoitti:

        Harvemmin miestä huoritellaan. (Olisiko se pukittelu oikea termi kuvaamaan miehen holtitonta seksuaalista käyttäytymistä? - joskin harvemminhan se niin menee, että nainen miestä pukiksi haukkuu - vaikka periaatteesa vois olla aihettakin joissakin tapauksisssa/tilanteissa. Joten, miehet myös, siistikää suunne ja tulkaa korrekteiksi!)

        Keskustelun alun kuvassa mies huutaa ja nainen on lyönyt kädet korvilleen. Joten ei jäänyt arvelujen varaan, kuka on nyt haukkunut ja ketä.

        Ettette vaan siellä ylläpidossa olis asenteellisia / harhaanjohtavia (:D)? että taas pistetään miehiä kuus nolla...

        Vai kuka se on jos joku jotain väärin tulkitsee..?

        Olen tuolla alhaalla tuonnempana eräässä lyhyessä ja parissa piiiitkässä kommentissa nimimerkki "lumienkeli1".

        KÄYKÄÄ TSEKKAAN HYVÄT IHMISET, NIIN VÄLTYTÄÄN KAMALALTA JA AIHEETTOMALTA VÄÄRINKÄSITYKSELTÄ! (Toin tämän kommentin tähän, jotta TÄMÄ TÄRKEÄ POINTTI TULISI NOTEERATUKSI!

        KITTOS YHTEISYMMÄRRYKSESTÄ JO ETUKÄTEEN!


      • KALLE KELLO
        mies41v kirjoitti:

        Missä sanottiiin että haukkuja on mies? Puhuttiin vaan toisesta osapuolesta.

        Ilmeisesti nainen taas vastasi kun heti syylisti miestä?

        Mies 41 v.. Harvemmin miestä sanotaan LEHMÄKSI tai huoraksi.. Joten eiköhän haukkuja ole mies


      • ei lehmä
        mies41v kirjoitti:

        Missä sanottiiin että haukkuja on mies? Puhuttiin vaan toisesta osapuolesta.

        Ilmeisesti nainen taas vastasi kun heti syylisti miestä?

        No minäkin päättellin, että haukkuja on mies, koska käytti haukkumasanaa "lehmä". Miehiä ei tietääkseni lehmitellä.


    • Surupaita

      Ei tapahtunut mitään. Paitsi, että saimme vauvan. Itsekin oon ollut taipuvainen uskomaan, että väsymyksen syytä. Tuli vaan mieleen, että onko muillakin samaa? Mies tekee pitkää päivää töissä ja on aika rasittunut. Ei tuo onneksi jokapäiväistä ole. Yksi tai kaksi kertaa kuussa näitä herjoja kuulee.

      • 8+19

        Jos vaan 1-2 kertaa kuukaudessa niin sillonhan se on aivan normaalia.


      • mielensäpahoittaja

        "Ei tapahtunut mitään. Paitsi, että saimme vauvan."

        Kyllä tuo on "mitään"! Vauvan saaminen on suuri muutos. Siinä muuttuu paljon asioita, varsinkin parisuhteessa. Mies on selvästi stressaantunut ja väsynyt, eikä osaa kommunikoida/ valita sanojaan oikein.

        Keskustelkaa asioista, kun tulee rauhallinen hetki. Nimittely ja haukkuminen ei ole koskaan oikein. Kumppania ei saa loukata, eikä mieltä saa ehdoin tahdoin pahoittaa.
        Lapsi oppii nimittelyn todella nopeasti, siitä olisi päästävä mahdollisimman pian.


      • on tietenkin syy

        Tuota, jos välität hänestä, niin puhu hänelle asista siten, että se loukaa sinun mieltäsi etkä haluaisi sellaista. On jokin asia joka teettää tuota. Vastuu lapsen tulemisesta, sinun haluttomuus läheisyyteen tms?


      • Ei paluuta

        Minun mieheni alkoi nimitellä minua samoin sanoin. Sieltäpä paljastuikin sitten suhde. Ero se tuli ja mies kerjää takaisin. Eheiii noiden sanojen jälkeen.


    • 70 / 65

      Henkilkohtainen solvaaminen ei mielestäni ole perusteltavissa millään eikä milloinkaan!

      Yhdessäkin kerrassa alkaisi olla lopun tuntua ja toinen olisi viimeinen niitti.

      Ajatuskin tuntuu karmealle. Kyllä tunteensa voi ilmaista riittävän voimakkaasti muutenkin!

      • jfghjf

        Eli ovesta ulos jos nimittelet!!!
        Kyllä taas on joko-tai meininkiä.
        Tuskinpa nämä mustavalko-vastakkain asettelijat, ahdasmieliset, kapeakatseiset kerrasta poikki-tyypit TODELLISUUDESSA näin ITSE toimivat.

        Samaa mieltä olen siinä, että turhan rajua kielenkäyttöä, jos solvaaminen alkaa mitättömästä syystä.
        Taustalta löytyy aina jotain näin typerän käytöksen perusteeksi.


      • yli 20 vuotta sama
        jfghjf kirjoitti:

        Eli ovesta ulos jos nimittelet!!!
        Kyllä taas on joko-tai meininkiä.
        Tuskinpa nämä mustavalko-vastakkain asettelijat, ahdasmieliset, kapeakatseiset kerrasta poikki-tyypit TODELLISUUDESSA näin ITSE toimivat.

        Samaa mieltä olen siinä, että turhan rajua kielenkäyttöä, jos solvaaminen alkaa mitättömästä syystä.
        Taustalta löytyy aina jotain näin typerän käytöksen perusteeksi.

        Kerrasta poikki tyypit, eivät ole edes parisuhteessa...Se on totuus. Parisuhde on periaatteessa ihan samanlainen kuin muutkin suhteet, mutta sillä erotuksella että kumpikin on kotonaan yhdessä, se on myös toisen osapuolen koti. Me oltais tuolla linjalla erottu jo vuosia sitten, mutta joo väliin tulee sanottua pahasti puolin ja toisin, silti menee pääasiassa hyvin. Itse en väsyneenä tai kipeänä jaksa olla niin ihana, vaan sanon ja pahasti.


      • 70 / 65
        jfghjf kirjoitti:

        Eli ovesta ulos jos nimittelet!!!
        Kyllä taas on joko-tai meininkiä.
        Tuskinpa nämä mustavalko-vastakkain asettelijat, ahdasmieliset, kapeakatseiset kerrasta poikki-tyypit TODELLISUUDESSA näin ITSE toimivat.

        Samaa mieltä olen siinä, että turhan rajua kielenkäyttöä, jos solvaaminen alkaa mitättömästä syystä.
        Taustalta löytyy aina jotain näin typerän käytöksen perusteeksi.

        Koko 44-vuotisen liittomme aikana ei kumpikaan ole mennyt henkilöön kohdistuvan solvaamisen tasolle. Se ei kertakaikkiaan kuulu ajatusmaailmaamme.

        Sanomiset ovat kohdistuneet henkilön tekemiseen tai sanomiseen. EI HENKILÖN PERSOONAAN!
        Toivottavasti ymmärrät eron!

        Kantaa ilmaisevalla äänensävyllä ja äänen käytöllä ilmaistu tyytymättömyys kumppanin kumppanin tekemiseen on aina riittänyt.
        Aina on selvitetty syy tyytymättömyyteen.

        Pahimmillaan olen saattanuat sanoa: NYT LOPETA!

        Kyllä todellakin, jos vaimoni ryhtyisi solvaamaan aloittajan kuvaamalla tasolla niin tulkitsisin sen lopun enteeksi.
        Itse en voi kuvitella tilannetta jossa menisin henkilöön kohdistuvan herjaamisen linjalle.
        En edes vaikka suunnittelisin eroa.
        Minusta se olisi uskomattoman halventavaa.

        Siis, tuo ei mahdu ajatusmaailmamme!
        Isot kirjaimet ja äänensävyt ovat riittäneet.
        Mitään ei ole jäänyt selvittämättä.

        En kyllä kuuntelisi henkilötason vittuilua keneltäkään ulkopuoliselta. Sekin olisi kerrasta poikki.

        Voisit itse harkita sellaista mahdollisuutta, ettei kaikkien muiden arvomaailma ole identtinen sinun kanssasi.
        Yksikön toisen persoonan pienen etukirjaimen käyttö on hienovarainen kannanottoni kommenttiisi!


      • Zukmann

        "Henkilkohtainen solvaaminen ei mielestäni ole perusteltavissa millään eikä milloinkaan!



        Juu, kyllä mieluummin kannattaa aloittaa haukkuminen sukulaisista, niissa sitä aihetta riittää.


      • bumblari

        Solvaaminen ei ole minunkaan mielestäni perusteltua, mutta asiaa voi lähestyä myös eri kantilta.

        Mikäli suuttuessaan pystyy yhtään kontrolloimaan itseään, voi yrittää vaihtaa niitä haukkumasanoja ja solvauksia.

        Emme ole itse (vielä) riidelleet kertaakaan kunnolla kolmevuotisen suhteemme aikana, mutta tällaisia ärsyyntymistilanteita esimerkiksi liittyen toisen käyttäytymiseen on kyllä tullut vastaan.

        Ärsytyksestä huolimatta pystymme molemmat keskustelemaan suhteellisen järkevästi ja siellä missä muut käyttäisivät haukkumasanoja, käytämme me tilalla mm. höpönassua, mussukkaa, lempinimiämme, rakasta ja kultaa. Siis muun muassa.

        En tiedä toimisiko tämä kenelläkään muulla, mutta meillä ainakin. :)
        Sillä tavalla molemmat rauhoittuvat ja osoitamme kuitenkin rakastavamme toisiamme, vaikka ketuttaisikin välillä potenssiin 10.


      • Poikki mikä poikki
        yli 20 vuotta sama kirjoitti:

        Kerrasta poikki tyypit, eivät ole edes parisuhteessa...Se on totuus. Parisuhde on periaatteessa ihan samanlainen kuin muutkin suhteet, mutta sillä erotuksella että kumpikin on kotonaan yhdessä, se on myös toisen osapuolen koti. Me oltais tuolla linjalla erottu jo vuosia sitten, mutta joo väliin tulee sanottua pahasti puolin ja toisin, silti menee pääasiassa hyvin. Itse en väsyneenä tai kipeänä jaksa olla niin ihana, vaan sanon ja pahasti.

        Kummallista että pahasti sanotaan sille läheisimmälle ihmiselle johon olisi syytä pitää hyvät välit ja pitää koti viihtyisänä. Ihmeesti väsyneet hillitsevät itsensä töissä ja kaveriporukoissa joten johtopäätös lienee että nimittelijä on omasta puolestaan valmis eroamaan.


      • pyhä jysäys
        bumblari kirjoitti:

        Solvaaminen ei ole minunkaan mielestäni perusteltua, mutta asiaa voi lähestyä myös eri kantilta.

        Mikäli suuttuessaan pystyy yhtään kontrolloimaan itseään, voi yrittää vaihtaa niitä haukkumasanoja ja solvauksia.

        Emme ole itse (vielä) riidelleet kertaakaan kunnolla kolmevuotisen suhteemme aikana, mutta tällaisia ärsyyntymistilanteita esimerkiksi liittyen toisen käyttäytymiseen on kyllä tullut vastaan.

        Ärsytyksestä huolimatta pystymme molemmat keskustelemaan suhteellisen järkevästi ja siellä missä muut käyttäisivät haukkumasanoja, käytämme me tilalla mm. höpönassua, mussukkaa, lempinimiämme, rakasta ja kultaa. Siis muun muassa.

        En tiedä toimisiko tämä kenelläkään muulla, mutta meillä ainakin. :)
        Sillä tavalla molemmat rauhoittuvat ja osoitamme kuitenkin rakastavamme toisiamme, vaikka ketuttaisikin välillä potenssiin 10.

        Niin ja sitten kun on olemassa sellaisiakin ihmisiä joilla ei vaan ole tapana nimitellä toisiaan mussukaksi tai edes kullaksikaan.

        En edes minä nimittele näin (vaikka olen nainen!?), vaan kutsun toista etunimeltä.

        Eikä etunimellä nimittely/kutsuminen liity mitenkään siihen että olisi riitatilanne, vaan normaalia kahden aikuisen välistä kommunikointia.

        Tai kuinka "normaalia" se nyt sitten onkaan...xD

        18. vuosi menossa ja tiedostan itsestäni että välillä sanat ryöppyävät ulos vaikka olisinkin miettinyt ensin mitä sanon.

        Enkä suinkaan yritä toista syyllistää, vaan odotan myös häneltä ponnistelua puhumiseen, oli se negatiivissävytteistä tai positiivistakin.

        Yksinhän ei voi riidellä, joten kaippa sitä kieltä täytyy välillä lepuuttaakin...;)
        Ihmeellistä kyllä, se ns. riita/erimielisyystilanne hajoaa aina ja kaippa se ilma on jonkin verran puhdistunut.

        Miehelleni on kova pala ottaa vastaan negatiivissävytteistä sanomista, joten hän haluaa olla kärsivä syntipukki ja olla kuuro asioille, eli silloin kun ilmaisen omaa kantaani asioihin. Siihen hänen pitää sanoa piste.

        Eli toinen ei voi käsittää mikä minuun meni (vaikka alunperin olen kimpaantunut hänen käytöksestään), ja sitten kun selvennän asiaa hänelle, hän ei halua kuunnella ja sanoo minun olevan ilkeä, tai sitten joissakin tilanteissa olen vittumainen kusipää. Tai keksitään että olen kuin äitini.
        Voi hyvänen aika sentään.

        Näin käyttäytyy aikuinen 40 v mies. EI halua riidellä vaikka itse on mukana aiheuttamassa sitä, eikä ymmärrä mistä olen vihainen, vaikka sitä kerron hänelle. Nih.
        EN nimittele häntä, mutta hän sitten nimittelee minua.

        Sen verran alennun avautumaan hänelle, että tapahtumat ovat kuin toisintoja työpaikaltani päiväkodista. Sekin on huono idea....

        Ihan oikeasti, käyn läpi samalla johdonmukaisuudella (käsittääkseni muutamilla poikkeuksilla, esim. kirosanoilla=) tiettyä käytöskaavaa myös 5-7 vuotiaiden lasten kanssa kuin oman mieheni kanssa......xD

        Ensin mieheni on kuunnellut äitinsä voivottelua ja avautunut minulle että olisi kai pitänyt sanoa jotain, mutta eipä sanonut.
        Tästä sitten riemu repeää myöhemmin, kun mietitään muitten asioita ja vellotaan niissä yksinään alkoholin tuomalla energialla, kun ei sanottu sitä mitä olisi kai pitänyt.

        Itse olen päätellyt että normaalia erimielisyyttä ei miehen sukulaisissa suvaita tai ei haluta yrittää puhua asioista perusteellisesti, koska ihmisten pelätään loukkaantuvan. Kaikki haluavat olla kohteliaita, ja toiset heistä patoavat vuoskymmenien turhautumat sisäänsä.

        Sitten kun välinpitämättömyys kasvaa ja kasvaa, ja sillä ylläpidetään passiivista riitelyä, niin kaikki johtaa siihen että mykkyys on kasvava olotila omissa kotinurkissa.

        Mutta ei äidin luona, koska siellä kuunnellaan ja keskustellaan, muttei oteta kunnolla kantaa.
        Ja taas on lumipallo kasvanut.

        Arvatkaa olenko sanonut. Äiti eli anoppi on sanonut minulle, että asiat eivät
        minulle kuulu, koska olen ulkopuolinen.
        Mieluummin keksitään kärpäsistä härkäsiä ja tikusta asiaa, muttei ole halua/rohkeutta kohdata juuri niitä asioita, joista ne ongelmat syntyvät.

        Niihin minulla ei siis ole oikeutta kommentoida, vaikka juuri ne asiat tuovat ongelmia meidän suhteeseen. Mieskin tiedostaa saman asian, ja on oppinut näkemään toisenkin näkökulman, mutta sitten kun väsyttää niin silloinhan se paha mieli purkautuu.

        Olen myös koittanut selittää miehelleni, että tuskin hänen maailmansa romahtaa jos tulee riitoja, kun hän kuitenkin itsekin IHAN VARMASTI tajuaa, että
        ei tässä ekaa kertaa asiat tapahdu!
        Sama kaava, samat aiheet, samat ihmiset. Mikään ei muutu. Ei haluta asioiden muuttuvan.

        Pitkässä parisuhteessa olisi jo hälyttävää, jos ei olisi enää mitään riidankaan aihetta, vaan pelkkää hiljaisuutta. Se vasta epänormaalia olisi.
        Tai on kai sellaisiakin ihmisiä jotka nauttisivat riidattomasta elosta, pelkkää harmoniaa.

        Tottakai riitely kuluttaa henkisesti, ja esim. nostaa verenpainetta, mutta se menee ohi, ja siitä kyllä selviää hengissä. Mieheni inhottaviin kommentteihin olen aina sanonut takaisin, ja huolella. Sellaista sanankäyttöä en hyväksy.


      • pyhä jysäys
        pyhä jysäys kirjoitti:

        Niin ja sitten kun on olemassa sellaisiakin ihmisiä joilla ei vaan ole tapana nimitellä toisiaan mussukaksi tai edes kullaksikaan.

        En edes minä nimittele näin (vaikka olen nainen!?), vaan kutsun toista etunimeltä.

        Eikä etunimellä nimittely/kutsuminen liity mitenkään siihen että olisi riitatilanne, vaan normaalia kahden aikuisen välistä kommunikointia.

        Tai kuinka "normaalia" se nyt sitten onkaan...xD

        18. vuosi menossa ja tiedostan itsestäni että välillä sanat ryöppyävät ulos vaikka olisinkin miettinyt ensin mitä sanon.

        Enkä suinkaan yritä toista syyllistää, vaan odotan myös häneltä ponnistelua puhumiseen, oli se negatiivissävytteistä tai positiivistakin.

        Yksinhän ei voi riidellä, joten kaippa sitä kieltä täytyy välillä lepuuttaakin...;)
        Ihmeellistä kyllä, se ns. riita/erimielisyystilanne hajoaa aina ja kaippa se ilma on jonkin verran puhdistunut.

        Miehelleni on kova pala ottaa vastaan negatiivissävytteistä sanomista, joten hän haluaa olla kärsivä syntipukki ja olla kuuro asioille, eli silloin kun ilmaisen omaa kantaani asioihin. Siihen hänen pitää sanoa piste.

        Eli toinen ei voi käsittää mikä minuun meni (vaikka alunperin olen kimpaantunut hänen käytöksestään), ja sitten kun selvennän asiaa hänelle, hän ei halua kuunnella ja sanoo minun olevan ilkeä, tai sitten joissakin tilanteissa olen vittumainen kusipää. Tai keksitään että olen kuin äitini.
        Voi hyvänen aika sentään.

        Näin käyttäytyy aikuinen 40 v mies. EI halua riidellä vaikka itse on mukana aiheuttamassa sitä, eikä ymmärrä mistä olen vihainen, vaikka sitä kerron hänelle. Nih.
        EN nimittele häntä, mutta hän sitten nimittelee minua.

        Sen verran alennun avautumaan hänelle, että tapahtumat ovat kuin toisintoja työpaikaltani päiväkodista. Sekin on huono idea....

        Ihan oikeasti, käyn läpi samalla johdonmukaisuudella (käsittääkseni muutamilla poikkeuksilla, esim. kirosanoilla=) tiettyä käytöskaavaa myös 5-7 vuotiaiden lasten kanssa kuin oman mieheni kanssa......xD

        Ensin mieheni on kuunnellut äitinsä voivottelua ja avautunut minulle että olisi kai pitänyt sanoa jotain, mutta eipä sanonut.
        Tästä sitten riemu repeää myöhemmin, kun mietitään muitten asioita ja vellotaan niissä yksinään alkoholin tuomalla energialla, kun ei sanottu sitä mitä olisi kai pitänyt.

        Itse olen päätellyt että normaalia erimielisyyttä ei miehen sukulaisissa suvaita tai ei haluta yrittää puhua asioista perusteellisesti, koska ihmisten pelätään loukkaantuvan. Kaikki haluavat olla kohteliaita, ja toiset heistä patoavat vuoskymmenien turhautumat sisäänsä.

        Sitten kun välinpitämättömyys kasvaa ja kasvaa, ja sillä ylläpidetään passiivista riitelyä, niin kaikki johtaa siihen että mykkyys on kasvava olotila omissa kotinurkissa.

        Mutta ei äidin luona, koska siellä kuunnellaan ja keskustellaan, muttei oteta kunnolla kantaa.
        Ja taas on lumipallo kasvanut.

        Arvatkaa olenko sanonut. Äiti eli anoppi on sanonut minulle, että asiat eivät
        minulle kuulu, koska olen ulkopuolinen.
        Mieluummin keksitään kärpäsistä härkäsiä ja tikusta asiaa, muttei ole halua/rohkeutta kohdata juuri niitä asioita, joista ne ongelmat syntyvät.

        Niihin minulla ei siis ole oikeutta kommentoida, vaikka juuri ne asiat tuovat ongelmia meidän suhteeseen. Mieskin tiedostaa saman asian, ja on oppinut näkemään toisenkin näkökulman, mutta sitten kun väsyttää niin silloinhan se paha mieli purkautuu.

        Olen myös koittanut selittää miehelleni, että tuskin hänen maailmansa romahtaa jos tulee riitoja, kun hän kuitenkin itsekin IHAN VARMASTI tajuaa, että
        ei tässä ekaa kertaa asiat tapahdu!
        Sama kaava, samat aiheet, samat ihmiset. Mikään ei muutu. Ei haluta asioiden muuttuvan.

        Pitkässä parisuhteessa olisi jo hälyttävää, jos ei olisi enää mitään riidankaan aihetta, vaan pelkkää hiljaisuutta. Se vasta epänormaalia olisi.
        Tai on kai sellaisiakin ihmisiä jotka nauttisivat riidattomasta elosta, pelkkää harmoniaa.

        Tottakai riitely kuluttaa henkisesti, ja esim. nostaa verenpainetta, mutta se menee ohi, ja siitä kyllä selviää hengissä. Mieheni inhottaviin kommentteihin olen aina sanonut takaisin, ja huolella. Sellaista sanankäyttöä en hyväksy.

        Tarkennus. En siis ole 18 vuotias, vaan 40 ikäinen akankuvatus..xD
        yhdessäoloa 18 vuotta.


      • Jim ruuna

        "Henkilkohtainen solvaaminen ei mielestäni ole perusteltavissa millään eikä milloinkaan!
        Yhdessäkin kerrassa alkaisi olla lopun tuntua ja toinen olisi viimeinen niitti.
        Ajatuskin tuntuu karmealle. Kyllä tunteensa voi ilmaista riittävän voimakkaasti muutenkin!"

        oletan, että et ole parisuhteessa, eikä sinulla ole lapsia?
        Jos ei kestä silloin tällöin vähän sättimistä on täysin mahdotonta pitkästä suhteesta haaveilla. Aina jokaisella joskus se käämi palaa, so?
        Toisesta korvasta sisään jne.

        Täysin naurettava avaus mielestäni.


      • Ei kertakaikkiaan
        Jim ruuna kirjoitti:

        "Henkilkohtainen solvaaminen ei mielestäni ole perusteltavissa millään eikä milloinkaan!
        Yhdessäkin kerrassa alkaisi olla lopun tuntua ja toinen olisi viimeinen niitti.
        Ajatuskin tuntuu karmealle. Kyllä tunteensa voi ilmaista riittävän voimakkaasti muutenkin!"

        oletan, että et ole parisuhteessa, eikä sinulla ole lapsia?
        Jos ei kestä silloin tällöin vähän sättimistä on täysin mahdotonta pitkästä suhteesta haaveilla. Aina jokaisella joskus se käämi palaa, so?
        Toisesta korvasta sisään jne.

        Täysin naurettava avaus mielestäni.

        Minä olen naimisissa, ollut kymmenen vuotta, ja sitä ennen seurustelimme kolme vuotta. Haaveilen pitkästä parisuhteesta; voi kun saisin olla tämän miehen kanssa naimisissa vielä ainakin 40 vuotta (no silloin olisimme molemmat jo yli 100 joten ehkä hyvällä onnella :-)

        En kerta kaikkiaan voi kuvitella että mieheni IKINÄ kohtelisi minua kuten aloittajan mies kohtelee häntä. Eikä toisinpäin. On täysin mahdoton ajatus että kumpikaan loukkaisimme toista tuollaisilla sanoilla. Täysin riippumatta siitä miten "käämi palaa" tai mitä toinen tekee. Aikuinen ihminen kykenee ilmaisemaan suuttumuksen tunteensa muuten kuin järjettömällä haukkumisella.

        Minulle mieheni on se kaikkein rakkain ja tärkein ihminen maailmassa. Nimenomaan häntä minun pitää kohdella paremmin ja rakastavammin kuin ketään muuta.

        "vitun kusipää, lehmä, vammainen, saatanan puupää, idiootti, runkkari" ei muuten ole "pientä sättimistä".

        Avaus ei ole naurettava, vaan naurettava (ja myös säälittävä, kun nähtävästi et tosiaan paremmasta tiedä) olet sinä, joka kuvittelet että tuo on normaalia käytöstä parisuhteessa.


      • yhdessä eloa
        pyhä jysäys kirjoitti:

        Tarkennus. En siis ole 18 vuotias, vaan 40 ikäinen akankuvatus..xD
        yhdessäoloa 18 vuotta.

        Ymmärrän sinua, olen itsekin 40 ikäinen, yhdessä oltu jo reilusti yli 20 vuotta, lapsista vanhin jo muuttanut pois kotoa. Joo, en minäkään aina itseäni hillitse, mutta missä muualla sitä ihminen purkautuu jos ei kotonaan ? Kuitenkin kyseessä on koti, ja se toinen on ollut siinä vuosikausia, jos ei kestä välillä "avautumista", niin sitten voi lähteä. En itsekään ota henkilökohtaisesti kaikkia sanomisia, tiedän ettei tarkoita, vaikka väliin heitellään puolin ja toisin.


      • ei ymmärrä
        yhdessä eloa kirjoitti:

        Ymmärrän sinua, olen itsekin 40 ikäinen, yhdessä oltu jo reilusti yli 20 vuotta, lapsista vanhin jo muuttanut pois kotoa. Joo, en minäkään aina itseäni hillitse, mutta missä muualla sitä ihminen purkautuu jos ei kotonaan ? Kuitenkin kyseessä on koti, ja se toinen on ollut siinä vuosikausia, jos ei kestä välillä "avautumista", niin sitten voi lähteä. En itsekään ota henkilökohtaisesti kaikkia sanomisia, tiedän ettei tarkoita, vaikka väliin heitellään puolin ja toisin.

        miksi niihin purkautumisiin täytyy liittyä henkilökohtaista haukkumista? siis lehmä tai kusipää? eikö voi vain suuttua ja suuttua jostain asiasta..minkä pitää vetää jotain asiaan kuulumatonta mukaan? saako kumppani kärsiä omasta pahasta olosta, joka pitää purkaa kotona, vaikka on viaton? täh....... ei aina tarvi olla hyvällä päällä ja saa näyttää tunteet, mutta se, että pitää puolisoa ruveta haukkumaan...se on ala-arvoista!


      • bdf
        yli 20 vuotta sama kirjoitti:

        Kerrasta poikki tyypit, eivät ole edes parisuhteessa...Se on totuus. Parisuhde on periaatteessa ihan samanlainen kuin muutkin suhteet, mutta sillä erotuksella että kumpikin on kotonaan yhdessä, se on myös toisen osapuolen koti. Me oltais tuolla linjalla erottu jo vuosia sitten, mutta joo väliin tulee sanottua pahasti puolin ja toisin, silti menee pääasiassa hyvin. Itse en väsyneenä tai kipeänä jaksa olla niin ihana, vaan sanon ja pahasti.

        "Itse en väsyneenä tai kipeänä jaksa olla niin ihana, vaan sanon ja pahasti."

        ja se parantaa tilannetta jotenkin?

        kyllä voi pahasti sanoa ja suuttuakkin, mutta nimittely on jotain ihan muuta... kyllä sen verran pitää toista arvostaa että haukkumaan ei tarvi ruveta! ja turha luulla että kaikissa parisuhteissa haukutaan toista ;)

        ei tarvi kipeänä tai väsyneenä jaksaa olla ihana, mutta pitääkö haukkua? miksi? mitä se auttaa? ei oikein loogista mun mielestä.

        sitäpaitsi positiivinen ajattelu on aina hyödyllisempää kuin negatiivinen. minä ainakin yritän aina nähdä hyvää kaikessa. ja kun oon huonolla päällä, niin sanoa toiselle jotain mukavaa, kappas, tulee itsellekkin huono mieli. eikai oma väsy/kipeys nyt sentään puolison vika ole? aika sairasta ruveta toista nimittelemään siitä hyvästä... minä en ainakaan katsois sellasta sekunttiakaan!


      • 70 / 65
        Zukmann kirjoitti:

        "Henkilkohtainen solvaaminen ei mielestäni ole perusteltavissa millään eikä milloinkaan!



        Juu, kyllä mieluummin kannattaa aloittaa haukkuminen sukulaisista, niissa sitä aihetta riittää.

        Tuo sinun kokemuksesi ei liene kovin yleinen!


      • 70 / 65
        Jim ruuna kirjoitti:

        "Henkilkohtainen solvaaminen ei mielestäni ole perusteltavissa millään eikä milloinkaan!
        Yhdessäkin kerrassa alkaisi olla lopun tuntua ja toinen olisi viimeinen niitti.
        Ajatuskin tuntuu karmealle. Kyllä tunteensa voi ilmaista riittävän voimakkaasti muutenkin!"

        oletan, että et ole parisuhteessa, eikä sinulla ole lapsia?
        Jos ei kestä silloin tällöin vähän sättimistä on täysin mahdotonta pitkästä suhteesta haaveilla. Aina jokaisella joskus se käämi palaa, so?
        Toisesta korvasta sisään jne.

        Täysin naurettava avaus mielestäni.

        Ensimmäinen lause on tullut myös minun suustani.

        Avioliitossa on menossa 45:s vuosi. Kaksi aikuista, akateemisen koulutuksen hankkinutta ja vastaavissa toimissa työskentelevää lasta joiden kanssa olemme hyvissä suhteissa ja takemisissa toistuvasti maantieteellisestä erosta huolimatta.

        Henkilön sättiminen ei kuulu kuvioihin. Ei koskaan. Henkilön tekemistä voi arvostella jyrkästikin loukkaamatta ko. persoonaa.

        Jos tuo oma käsityksesi yhtään lohduttaa sättiviä kääminpolttajia uskossaan, että muunlainen elämä on mahdotonta, niin olkaa hyvät!


      • miesvm_1967x
        70 / 65 kirjoitti:

        Ensimmäinen lause on tullut myös minun suustani.

        Avioliitossa on menossa 45:s vuosi. Kaksi aikuista, akateemisen koulutuksen hankkinutta ja vastaavissa toimissa työskentelevää lasta joiden kanssa olemme hyvissä suhteissa ja takemisissa toistuvasti maantieteellisestä erosta huolimatta.

        Henkilön sättiminen ei kuulu kuvioihin. Ei koskaan. Henkilön tekemistä voi arvostella jyrkästikin loukkaamatta ko. persoonaa.

        Jos tuo oma käsityksesi yhtään lohduttaa sättiviä kääminpolttajia uskossaan, että muunlainen elämä on mahdotonta, niin olkaa hyvät!

        Mä olen näitä sun juttujas lukiessani oppinut kyllä kunnioittamaan sua. Ei ole teidänkään elämä aina ollut ihan helppoa mutta ootte silti selvinnyt. Täytyy kyllä pyrkiä samaan :D

        Kiitos kaikista tarinoista mies, se antaa toivoa. Siitä mitä elämä oikeastaan onja miten sitä tarttis tarkastella, miten suhtautua siihen.

        Jatketaan hommia :D


      • ei enää
        bdf kirjoitti:

        "Itse en väsyneenä tai kipeänä jaksa olla niin ihana, vaan sanon ja pahasti."

        ja se parantaa tilannetta jotenkin?

        kyllä voi pahasti sanoa ja suuttuakkin, mutta nimittely on jotain ihan muuta... kyllä sen verran pitää toista arvostaa että haukkumaan ei tarvi ruveta! ja turha luulla että kaikissa parisuhteissa haukutaan toista ;)

        ei tarvi kipeänä tai väsyneenä jaksaa olla ihana, mutta pitääkö haukkua? miksi? mitä se auttaa? ei oikein loogista mun mielestä.

        sitäpaitsi positiivinen ajattelu on aina hyödyllisempää kuin negatiivinen. minä ainakin yritän aina nähdä hyvää kaikessa. ja kun oon huonolla päällä, niin sanoa toiselle jotain mukavaa, kappas, tulee itsellekkin huono mieli. eikai oma väsy/kipeys nyt sentään puolison vika ole? aika sairasta ruveta toista nimittelemään siitä hyvästä... minä en ainakaan katsois sellasta sekunttiakaan!

        Aivan! Minulla oli juuri sellainen puoliso, joka käytti minua oksennusämpärinään. Tajuttomia raivareita pikkuasioista ja anteeksipyydellessään selitteli, että kun hänellä on välillä niin paha olla itsensä kanssa. Että minun pitäisi ymmärtää, ettei asialla ollut mitään tekemistä minun kanssa.

        Kyllä minä sen ymmärsin, mutta kun se ei muuttanut sitä, että tuli itku ja paha mieli ja päivä oli pilalla. Eli lopputulos oli sama riippumatta haukkumisen syistä.

        Muita kohtaan hän oli aina kohtelias ja empaattinen. Piti normaalina, että läheisimmälle ihmiselle voi aina räjähdellä ilman seurauksia.


    • Varasanasto

      Olen tuon saman kuullut erään sukulaismiehen suusta kun olimme yhteisellä matkalla eräässä Euroopan maassa.
      Tämän vaimo meni edellä ja oli jäädä auton alle, silloin mies käytti tuota sanavarastoaan ja silkasta suuresta rakkaudesta, hänhän pelästyi sydänjuuriaan myöten.
      Eli ei kannata aina ottaa niitä poroja nokkiinsa joka sanasta.
      Niin sinunkin miehesi suusta pääsee tuo sammakkolauma, kun muuta ei siihen hetkeen osaa sanoa.
      Kun vielä pyytää anteeksi, uskon vakaasti että hänen tarkoituksensa ei ole lainkaan sinua haukkua tai loukata, on vain itse pettynyt tai pelästynyt.

      Tunnusta vain heti suoraan, että osannut tai ymmärtänyt ja kerro että sinua loukkaa nuo sanat.

      Olikohan kyse puhtaasti siitä, että teilläkään ei osata vielä oikein keskustella, vaan sanavarasto on varsin pieni, silloin tämä varasanasto lipsahtelee esiin.

      • Rakkautta vain..

        Mikään ei ole niin eroottista ku äijä huutamassa omalle emännälleen, että KATO TYPERÄ HORO MIHIN ASTUT! :) Rakkauttahan se on.. Kerran meinasin nimittäin tippua melko korkeelta ku anto kivi periksi jalan alla.. Tämän jälkeen saiki kuulla kuin typerä ja saamaton ämmä sitä on..


      • tuija1
        Rakkautta vain.. kirjoitti:

        Mikään ei ole niin eroottista ku äijä huutamassa omalle emännälleen, että KATO TYPERÄ HORO MIHIN ASTUT! :) Rakkauttahan se on.. Kerran meinasin nimittäin tippua melko korkeelta ku anto kivi periksi jalan alla.. Tämän jälkeen saiki kuulla kuin typerä ja saamaton ämmä sitä on..

        Menee nyt kyllä samaan kategoriaan, kun saa lumipesut pojalta ala-asteen pihalla, ja siitä pitäisi olla onnellinen, koska se on "ihastumisen osoitus". Kyllä aikuinen mies voi omat tunteensa osoittaa muuten kuin haukkumalla lehmäksi.


    • Jadette

      Millaisia ne tilanteet ovat olleet, kun olet toiminut miehen mielestä "väärin"?

      Siis konkreettinen tilanne... koska sehän tässä on aika oleellinen juttu.
      Oletko itse sitä mieltä, että olisit toiminut väärin silloin?
      Miten vastaat miehesi syytöksiin?

      En tietenkään tarkoita, että ihmistä saa nimitellä ala-arvoisesti, vaikka olisi oikeasti tehnyt väärin. Ei saa. Pitäisi keskustella.
      Mutta joku pointti miehelläsi on siellä taustalla, mikä saa hänet kimahtamaan noin perusteellisesti.

      • D.E.

        Jos omasta mielestä toinen tekee jotain väärin, siitä pitää sanoa ensin neutraaliin sävyyn. Ja neutraaliin sävyyn kertoa, että ärsyttää.


    • Surupaita

      No. Jos kolistelen keittiössä, kun hän ja lapset ovat nukkumassa. Yhtenä iltana oli taas tällänen tilanne. Aiemmista kerroista viisastuneena odotin, että makkareissa hiljeni. Sitten menin laittamaan itelleni ruokaa. Yksi lapsi heräsi. Tää on tavallaan ymmärrettävää, koska mies menee aamulla kuudeksi töihin. Olin huolimaton.

      Tai jos siivoaminen etenee hänen mielestään liian hitaasti. Koska meillä on aina kamala sotku, en pahemmin ehdi ottaa "projekteja" kuten kylppärin perusteellinen pesu. Siivoan siis niin, että oleskelutilat on kondiksessa Mies saattaa yhtäkkiä vetää herneet nenään ja siivota sen kylppärin haukkumistensa lomassa. Hän ei itse siivoa kämppää juuri koskaan, eikä korjaa omia jälkiään oma-aloitteisesti.

      Sellanenkin tulee mieleen, kun olen joskus saanut vitosen maksumuistutuksen, kun oon unohtanut maksaa jonkun laskun. Siis oma puhelinlaskuni, miehellä ei ollut sen kanssa mitään tekemistä.

      • 17 + 4

        Vähän näyttää, että aiheutat huolimattomuuttasi kaikenlaista pientä harmia, joka varsinkin väsyneenä alkaa ymmärrettävästi ottaa pattiin. Miksi sinun muuten täytyy tehdä ruokaa yksin kun muut ovat nukkumassa? Eikö laskun voi maksaa saman tien kun se tulee, niin ei tule ylimääräistä riesaa ja maksuja?
        En puolustele miehesi solvaavaa sanankäyttöä, mutta kun tiedät että teillä on monella tapaa nyt vähän rankempi elämäntilanne niin voisit ehkä vähän skarpata itsekin noissa pienissä asioissa?


      • entinen solvaaja
        17 + 4 kirjoitti:

        Vähän näyttää, että aiheutat huolimattomuuttasi kaikenlaista pientä harmia, joka varsinkin väsyneenä alkaa ymmärrettävästi ottaa pattiin. Miksi sinun muuten täytyy tehdä ruokaa yksin kun muut ovat nukkumassa? Eikö laskun voi maksaa saman tien kun se tulee, niin ei tule ylimääräistä riesaa ja maksuja?
        En puolustele miehesi solvaavaa sanankäyttöä, mutta kun tiedät että teillä on monella tapaa nyt vähän rankempi elämäntilanne niin voisit ehkä vähän skarpata itsekin noissa pienissä asioissa?

        Siis aloittajan vikako jo toinen solvaa? Heittäkää jo hulluus pois. Näinhän ne solvattavat aina selittelevät ja antavat anteeksi kun toinen käyttäytyy itse kuin idiootti. Vaikka vika on solvaajassa. Solvaaja on vastuussa sanoistaan, ei muut hänen sanoistaan.

        Tuosta ei ole kuin lyhyt matka väkivaltaan ja itse asiassa tuollainen solvaus on jo henkistä väkivaltaa.

        Olen itse ollut samanlainen ja käynyt pitkä terapian vihani hallitsemiseksi. Vaimo lähti ja vei lapset. Vasta monen vuoden terapian käytyäni tajusin, että vika oli omassa sisimmässäni ja purin sen toisiin. Nyt olen ex-vaimon kanssa kaveri ja lapset huolehditaan yhdessä. Antaisin mitä tahansa, jos saisin avioliittoni takaisin, mutta exällä on uusi mies, joka on hyvä mies .Paluuta entiseen ei ole.


      • 2sides in every coin
        17 + 4 kirjoitti:

        Vähän näyttää, että aiheutat huolimattomuuttasi kaikenlaista pientä harmia, joka varsinkin väsyneenä alkaa ymmärrettävästi ottaa pattiin. Miksi sinun muuten täytyy tehdä ruokaa yksin kun muut ovat nukkumassa? Eikö laskun voi maksaa saman tien kun se tulee, niin ei tule ylimääräistä riesaa ja maksuja?
        En puolustele miehesi solvaavaa sanankäyttöä, mutta kun tiedät että teillä on monella tapaa nyt vähän rankempi elämäntilanne niin voisit ehkä vähän skarpata itsekin noissa pienissä asioissa?

        Syököhän äiti ollenkaan samaan aikaan perheensä kanssa?
        Jos on niin pieniä lapsia että heidät pitää syöttää, tai äidin aika valveilla menee siihen, että hän koko ajan huolehtii muun perheen hyvinvoinnista ja syö sitten yksinään kun muut ovat jo saaneet vatsansa täyteen...??
        Erittäin huolestuttavaa.
        Ja taatusti jokaisella pääsee joskus unohtumaan ekasta eräpäivästä laskunmaksu, itelläkin on näin päässyt joskus käymään.
        Ja nämä jotka etsimällä etsivät aloittajan käytöksestä vikaa, koska niinhän ei toimi kommentaattoreiden mielestä TÄYDELLINEN ÄITI, eivät OIKEASTI itse toimi näin.
        Vai onko taas käynyt niin että kaikki neuvojat ovat valittua kansaa, eliittiryhmää ja väittävät olevansa vain asiallisia ja muut loukkaantuvat heidän asiallisista kommenteistaan.
        Kaikista pahimmat loukkaukset tulevat niiltä jotka toteavat tarkoittavansa vain hyvää. Turvat kiinni tekopyhät teeskentelijät.
        Äiti, hae apua äläkä noteeraa näiden tekopyhien aivoituksia.


      • Potkut sulle

        Olet laiska ja huolimaton.


      • vvffff
        entinen solvaaja kirjoitti:

        Siis aloittajan vikako jo toinen solvaa? Heittäkää jo hulluus pois. Näinhän ne solvattavat aina selittelevät ja antavat anteeksi kun toinen käyttäytyy itse kuin idiootti. Vaikka vika on solvaajassa. Solvaaja on vastuussa sanoistaan, ei muut hänen sanoistaan.

        Tuosta ei ole kuin lyhyt matka väkivaltaan ja itse asiassa tuollainen solvaus on jo henkistä väkivaltaa.

        Olen itse ollut samanlainen ja käynyt pitkä terapian vihani hallitsemiseksi. Vaimo lähti ja vei lapset. Vasta monen vuoden terapian käytyäni tajusin, että vika oli omassa sisimmässäni ja purin sen toisiin. Nyt olen ex-vaimon kanssa kaveri ja lapset huolehditaan yhdessä. Antaisin mitä tahansa, jos saisin avioliittoni takaisin, mutta exällä on uusi mies, joka on hyvä mies .Paluuta entiseen ei ole.

        Ei ole pelkästään solvaajan vika. Vikaa voi olla muissakin. Saattavat huonolla käytöksellään aiheuttaa sen että joku sitten solvaa.


      • säälittävämies
        vvffff kirjoitti:

        Ei ole pelkästään solvaajan vika. Vikaa voi olla muissakin. Saattavat huonolla käytöksellään aiheuttaa sen että joku sitten solvaa.

        Se todellakin ON VAIN SOLVAAJAN VIKA. Solvaaja purkaa itseinhoaan toiseen ihmiseen. Surullista.


      • hsderw
        vvffff kirjoitti:

        Ei ole pelkästään solvaajan vika. Vikaa voi olla muissakin. Saattavat huonolla käytöksellään aiheuttaa sen että joku sitten solvaa.

        Jaa. Onko siis ihan okei että minä menen solvaamaan s-marketin kassatyttöä kun se antaa rahasta väärin takaisin? Tai lääkäriä kun se on tunnin aikataulustaan myöhässä? Entäs bussikuski, saanko solvata häntäkin v.itun k-usipää r-unkkariksi jos ei tule auto ajallaan?

        Mietis vähän nyt taas, aikuinen ihminen ei rupea holtittomasti nimittelemään vaikka miten toisen käytös vituttais.


      • toinenmokoma

        Olen itse samanlainen kuin miehesi. itsellä osa kiivaudesta tulee ehkä sukurasitteena. osa tulee varmasti töistä ja niihin liittyvistä ärsytyksistä jne. Harrastukset varmasti auttaisivat jos niihin olisi mahdollisuus, edes muutama 1-2krt viikossa. etenkin jos voisitte vaikka kahdestaan harrastaa jotain.

        Toinen iso juttu saattaa olla ruokavalio. saako miehesi tarpeeksi hyviä rasvoja ? Omalla kohdalla on auttanut mm. pähkinät, tumma suklaa ja muiden hyvien rssvojen lisääminen ruokavaliossa. suosittelen.


      • lumienkeli1
        säälittävämies kirjoitti:

        Se todellakin ON VAIN SOLVAAJAN VIKA. Solvaaja purkaa itseinhoaan toiseen ihmiseen. Surullista.

        Entinen solvaaja, sulle.

        Lue Dostojevskin Idiootti, ja kommentoi sitten.

        Ystäväni eilen suositteli sitä mulle. Sain pienen briiffin jo näin alkuun.

        Kukaan ei tappele yksin.


      • ei päätä ei häntää
        vvffff kirjoitti:

        Ei ole pelkästään solvaajan vika. Vikaa voi olla muissakin. Saattavat huonolla käytöksellään aiheuttaa sen että joku sitten solvaa.

        Ootko kuullut sanontaa:
        Jos joku provosoi, niin älä provosoidu.

        Provosoituja on tekijä. AINA.
        Oli provosoija sitten kuinka ärsyttävä ärsyttäjä hyvänsä.

        Tässä halutaan etsiä joukko syyllisiä ja unohtaa yksi tekijä.
        On siis useita väärinkäyttäytyjiä, joille täytyy antaa saman arvoinen kohtelu kuin tekijällekin.
        Yllyttäjääkään ei voi päästää pinteestä, mutta siltikin tekijä on eri henkilö kuin yllyttäjä!!


      • säälittävämies
        lumienkeli1 kirjoitti:

        Entinen solvaaja, sulle.

        Lue Dostojevskin Idiootti, ja kommentoi sitten.

        Ystäväni eilen suositteli sitä mulle. Sain pienen briiffin jo näin alkuun.

        Kukaan ei tappele yksin.

        Sinulle sanoisin ettet tiedä minkälainen on ihminen, joka ei pysty kontrolloimaan vihaansa.

        Olen muuten lukenut myös Idiootin, muttei se ole mikään autuaaksi tekevä psykologinen oppikirja. Itse et ole edes lukenut, mutta kommentoit kirjaan vedoten?

        Itseensä tyytymätön ihminen, joka on mahdollisesti kokenut vähättelyä ja sättimistä lapsuutensa, on ihan itse taakkansa kanssa syyllinen, ihmisvihaaja. Siinä ei kumppani voi tehdä oikein, eikä miellyttää tarpeeksi. Tilanne vain pahenee liiasta yrittämisestä.

        Yleensä tällainen inho toista (tod itseään) kohtaan pahenee vuosien saatossa, mikäli ei asiaan saada apua.


      • jebajee
        hsderw kirjoitti:

        Jaa. Onko siis ihan okei että minä menen solvaamaan s-marketin kassatyttöä kun se antaa rahasta väärin takaisin? Tai lääkäriä kun se on tunnin aikataulustaan myöhässä? Entäs bussikuski, saanko solvata häntäkin v.itun k-usipää r-unkkariksi jos ei tule auto ajallaan?

        Mietis vähän nyt taas, aikuinen ihminen ei rupea holtittomasti nimittelemään vaikka miten toisen käytös vituttais.

        nimenomaan! koska kyllähän oman rakkaan tulisi olla se kaikista tärkein ja läheisin maailmassa...jos sitä on valmis kohtelemaan noin, niin eikö muut ansaitsi silloin VÄHINTÄÄN saman kohtelun?


      • D.E.
        ei päätä ei häntää kirjoitti:

        Ootko kuullut sanontaa:
        Jos joku provosoi, niin älä provosoidu.

        Provosoituja on tekijä. AINA.
        Oli provosoija sitten kuinka ärsyttävä ärsyttäjä hyvänsä.

        Tässä halutaan etsiä joukko syyllisiä ja unohtaa yksi tekijä.
        On siis useita väärinkäyttäytyjiä, joille täytyy antaa saman arvoinen kohtelu kuin tekijällekin.
        Yllyttäjääkään ei voi päästää pinteestä, mutta siltikin tekijä on eri henkilö kuin yllyttäjä!!

        Haukkujahan tässä on se provosoituja. Vai sitäkö tarkoitit?

        Fiksu aikuinen osaa sanoa mielipiteensä äyhöttämättä.


      • lumienkeli1
        säälittävämies kirjoitti:

        Sinulle sanoisin ettet tiedä minkälainen on ihminen, joka ei pysty kontrolloimaan vihaansa.

        Olen muuten lukenut myös Idiootin, muttei se ole mikään autuaaksi tekevä psykologinen oppikirja. Itse et ole edes lukenut, mutta kommentoit kirjaan vedoten?

        Itseensä tyytymätön ihminen, joka on mahdollisesti kokenut vähättelyä ja sättimistä lapsuutensa, on ihan itse taakkansa kanssa syyllinen, ihmisvihaaja. Siinä ei kumppani voi tehdä oikein, eikä miellyttää tarpeeksi. Tilanne vain pahenee liiasta yrittämisestä.

        Yleensä tällainen inho toista (tod itseään) kohtaan pahenee vuosien saatossa, mikäli ei asiaan saada apua.

        Aika paksua tekstiä, "säälittävä mies". (..ja ethän sä nyt kovin säälittävä voi olla!?)

        Luuletko tietäväni, kuka olen - saati tuntevani minut?! Mistä ihmeestä niin kuvittelet!? - jotain ymmärtäväsi? Olen tuolla aiemmissa kommenteissani tuo "Täti Rauha", joka kävi pientä sananvaihtoa "Setä Toivon" kanssa. Kato ne keskustelut, ovat saaneet muute aika paljon plussiakin. Sellainen olen, en "tällainen", miksi mua kuvittelet.

        Vastasin niminerkille "entinen solvaaja". Oikaisenpa nyt siis muillekin kuin "säälittävälle miehelle" seuraavaa. Luin ylläolevasta "entisen solvaajan kommentista alkuun vain eka kappalleen, ja vastasin sen pohjalta, MITÄ TUNTEMUKSIA SE MUSSA HERÄTTI - JA AJATUKSIA. EI OLIS PITÄNY TEHDÄ NOIN. OLI NIMITTÄIN KIIRE JA LÄHTÖ JONNEKIN, En muista minne. Busille oli ehdittävä. Vastaus ja koko kommentti jäi vähän vaillinaiseksi, ja ennätin vain aatella, et toiv. ei tuu mitään hankaluuksia, vaikka en ennättänyt lukeen koko kommenttia. JA EIKÖHÄN SILLOIN JOKU SÄÄLITTÄVÄ MIES ENNÄTÄ PUOSKAROIMAAN. MUT, SORRY - EI OO IHAN TYYSTIN SUN VIKA - MUN ON - SIISPÄ OIKAISEN:

        Eka kappale siis herätti mussa voimakkaan tunnelatauksen. Ajatukseni suuntautuivat pari päivää sitten lukemaani keskustelunaloitukseen, jonka koin SUORANA HYÖKKÄYKSENÄ ITSEÄNI VASTAAN. NIINKUIN KOIN PARI MUUTAKIN KESKUSTELUNALOITUSTA TÄÄLLÄ SUOMI24SSÄ VUODEN VAIHTEEN TIENOILLA. TE, JOTKA LUETTE TÄMÄN, SAATATTE HONATA, MITÄ TARKOITAN.

        KOVIN RAADOLLINEN (käytännössä inhimillinen ja haavoittuva) on ihminen. Oppisiko sitä vielä tässä maailmassa ja elämässä siihen, että VASTAISI PAHAAN HYVÄLLÄ? Voiko joku röyhistää rintaansa, että olisi moisessa toiminnassa onnistunut. katsokaamme itse kukin peiliin, ja pyytäkäämme toisiltamme anteeksi. Itse teen sen tässä nyt.

        Ja oikaisempa vielä seuraavaa: mitään vähättelyä ja sättimistä en ole tod. lapsuudessa kokenut. Mistähän säälittävä mies päätteli moista? Tilanne nyt vaan meni niin, että äitini sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen syntymäni jälkeen. Sitä kesti varmaan jossain määrin sen eka vuoteni. Nykypsykologian valossahan joakinen ymmärtää, että lapsen myöhäisempää kehitystä ajatellen se voi olla aika tuhoisaa. Toki onneksi on myös muita väyliä ja ihmisiä, jotka otollisilla toimillaan voivat vaikuttaa asioiden kulkuun positiivisesti. TÄLLÄ TARKOITAN SITÄ, ETTÄ YMPÄRISTÖLLÄ ON SUURI MERKITYS (ETTEN SANOISI MYÖS VASTUU) IHMISEN KOKO ELÄMÄN AJAN. Näin se on meillä jokaisella. Meillä on vastuu itsestämme ja siitä, miten kohtelemme toisiamme. (jatkan seur. viestikentässä, ettei tuu liian pitkä - )


      • lumienkeli1
        lumienkeli1 kirjoitti:

        Aika paksua tekstiä, "säälittävä mies". (..ja ethän sä nyt kovin säälittävä voi olla!?)

        Luuletko tietäväni, kuka olen - saati tuntevani minut?! Mistä ihmeestä niin kuvittelet!? - jotain ymmärtäväsi? Olen tuolla aiemmissa kommenteissani tuo "Täti Rauha", joka kävi pientä sananvaihtoa "Setä Toivon" kanssa. Kato ne keskustelut, ovat saaneet muute aika paljon plussiakin. Sellainen olen, en "tällainen", miksi mua kuvittelet.

        Vastasin niminerkille "entinen solvaaja". Oikaisenpa nyt siis muillekin kuin "säälittävälle miehelle" seuraavaa. Luin ylläolevasta "entisen solvaajan kommentista alkuun vain eka kappalleen, ja vastasin sen pohjalta, MITÄ TUNTEMUKSIA SE MUSSA HERÄTTI - JA AJATUKSIA. EI OLIS PITÄNY TEHDÄ NOIN. OLI NIMITTÄIN KIIRE JA LÄHTÖ JONNEKIN, En muista minne. Busille oli ehdittävä. Vastaus ja koko kommentti jäi vähän vaillinaiseksi, ja ennätin vain aatella, et toiv. ei tuu mitään hankaluuksia, vaikka en ennättänyt lukeen koko kommenttia. JA EIKÖHÄN SILLOIN JOKU SÄÄLITTÄVÄ MIES ENNÄTÄ PUOSKAROIMAAN. MUT, SORRY - EI OO IHAN TYYSTIN SUN VIKA - MUN ON - SIISPÄ OIKAISEN:

        Eka kappale siis herätti mussa voimakkaan tunnelatauksen. Ajatukseni suuntautuivat pari päivää sitten lukemaani keskustelunaloitukseen, jonka koin SUORANA HYÖKKÄYKSENÄ ITSEÄNI VASTAAN. NIINKUIN KOIN PARI MUUTAKIN KESKUSTELUNALOITUSTA TÄÄLLÄ SUOMI24SSÄ VUODEN VAIHTEEN TIENOILLA. TE, JOTKA LUETTE TÄMÄN, SAATATTE HONATA, MITÄ TARKOITAN.

        KOVIN RAADOLLINEN (käytännössä inhimillinen ja haavoittuva) on ihminen. Oppisiko sitä vielä tässä maailmassa ja elämässä siihen, että VASTAISI PAHAAN HYVÄLLÄ? Voiko joku röyhistää rintaansa, että olisi moisessa toiminnassa onnistunut. katsokaamme itse kukin peiliin, ja pyytäkäämme toisiltamme anteeksi. Itse teen sen tässä nyt.

        Ja oikaisempa vielä seuraavaa: mitään vähättelyä ja sättimistä en ole tod. lapsuudessa kokenut. Mistähän säälittävä mies päätteli moista? Tilanne nyt vaan meni niin, että äitini sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen syntymäni jälkeen. Sitä kesti varmaan jossain määrin sen eka vuoteni. Nykypsykologian valossahan joakinen ymmärtää, että lapsen myöhäisempää kehitystä ajatellen se voi olla aika tuhoisaa. Toki onneksi on myös muita väyliä ja ihmisiä, jotka otollisilla toimillaan voivat vaikuttaa asioiden kulkuun positiivisesti. TÄLLÄ TARKOITAN SITÄ, ETTÄ YMPÄRISTÖLLÄ ON SUURI MERKITYS (ETTEN SANOISI MYÖS VASTUU) IHMISEN KOKO ELÄMÄN AJAN. Näin se on meillä jokaisella. Meillä on vastuu itsestämme ja siitä, miten kohtelemme toisiamme. (jatkan seur. viestikentässä, ettei tuu liian pitkä - )

        Olin siis äidin lempilapsi (eihän noin sais olla, et joku on erityinen!), uskottu ja oikea käsi lapsuuteni ja nuoruuteni (uskottu 13-vuotiaasta) ajan. Käytännössä olin siis myös varaäiti nuoremmille sisaruksilleni ajoittain silloin, kun-äiti-ei-vaan-jaksanut. Rakkautta häneltä kyllä yllin kyllin sain. Joskus tuntui, että liikaakin. Huomiota vaille koin toki toisinaan jääväni siksi, kun olin monilapsisessa sisarussarjassa toiseksi vanhin, ja tosiaan äidin lempilapsi. - Niin jouduin työntämään omia tarpeitani syrjään (olemaan se iso jo liian varhain!) Ja elämään toisille. Aina oli äidillä se pieni vauva siinä lähellä ja sitten ne pienemmät sisarukset. Jossain mielessä jäin sellaista huomiota vaille, mitä olisin tarvinnut.. LAPSENHAN NIMITTÄIN TÄYTYY SAADA OLLA MYÖS LAPSI. Tietyllä tapaa lapsuuteeni liittyy siis myös paljon surua ja kipeitäkin asioita, vaikka rakkautta toki kyllä sain. Jokainen vanhempi rakastaa lastaan niillä kyvyillä ja lahjoilla, mitä on itse saanut.

        "Entinen solvaaja", - nyt kun luen teksiäsi pidemmälle - kerrot saaneesi paljon apua vihanhallintaasi terapiasta. Itseänikin kolmevuotinen psykoterapia on auttanut siinä, miten saa hyväksytysti tuntea aggressioita ja vihaakin. Ilman että se tekee ihmisestä "epäihmistä".

        Väkivaltahan on kulttuurissamme tabu. Itse en ole väkivaltainen, mutta seuraava mietityttää: suomalaismiesten väkivaltahan on selvää. se on myös suuri häpeä ja kipeä asia. Usein siinä vihassa tutuu olevan jotain täysin hallitsematonta ja silmitöntä. Eihän sitä tietenkään hyväksytä. Eihän sitä ymmärretä. Miten sitä voisi ymmärtää? Mysteeri on ainakin itselleni. jostain se kertoo. Mitä sen eteen voisi tehdä. No, terapiastahan nyt ainakin luulisi olevan apua kaikkeen.

        Mutta naisten aggressiot ne vasta kummallisuuksia ovatkin! Naisenhan kuuluisi olla lempeä, ihana ja VIEHÄTTÄVÄ ennenkaikkea.(:D) Eihän kukaan halua olla raivotar! En ole minäkään. Mutta viimevuosina olen alkanut ymmärtämään, mistä ne aggressiot, jotka toisinaan mieltä niin kuohuttaa, mistä ne johtuvat. Ymmärryksen myötä ne ovat myös laantuneet. Pari päivää sitten vaan se eräs keskustelunaloitus pisti NEGAA itselläni kehiin, niin huumorin kannalta kuin yritinkin sen ottaa ja sitä siten ilmaista. Mutta ilmeisesti kuitenkin "poskelleen" meni.

        No nyt on tarinat tarinoitu. Ymmärtänette ihmiset.

        Armollisuutta itseämme ja toisiamme kohtaan. Elämä on -


      • säälittävämies
        lumienkeli1 kirjoitti:

        Olin siis äidin lempilapsi (eihän noin sais olla, et joku on erityinen!), uskottu ja oikea käsi lapsuuteni ja nuoruuteni (uskottu 13-vuotiaasta) ajan. Käytännössä olin siis myös varaäiti nuoremmille sisaruksilleni ajoittain silloin, kun-äiti-ei-vaan-jaksanut. Rakkautta häneltä kyllä yllin kyllin sain. Joskus tuntui, että liikaakin. Huomiota vaille koin toki toisinaan jääväni siksi, kun olin monilapsisessa sisarussarjassa toiseksi vanhin, ja tosiaan äidin lempilapsi. - Niin jouduin työntämään omia tarpeitani syrjään (olemaan se iso jo liian varhain!) Ja elämään toisille. Aina oli äidillä se pieni vauva siinä lähellä ja sitten ne pienemmät sisarukset. Jossain mielessä jäin sellaista huomiota vaille, mitä olisin tarvinnut.. LAPSENHAN NIMITTÄIN TÄYTYY SAADA OLLA MYÖS LAPSI. Tietyllä tapaa lapsuuteeni liittyy siis myös paljon surua ja kipeitäkin asioita, vaikka rakkautta toki kyllä sain. Jokainen vanhempi rakastaa lastaan niillä kyvyillä ja lahjoilla, mitä on itse saanut.

        "Entinen solvaaja", - nyt kun luen teksiäsi pidemmälle - kerrot saaneesi paljon apua vihanhallintaasi terapiasta. Itseänikin kolmevuotinen psykoterapia on auttanut siinä, miten saa hyväksytysti tuntea aggressioita ja vihaakin. Ilman että se tekee ihmisestä "epäihmistä".

        Väkivaltahan on kulttuurissamme tabu. Itse en ole väkivaltainen, mutta seuraava mietityttää: suomalaismiesten väkivaltahan on selvää. se on myös suuri häpeä ja kipeä asia. Usein siinä vihassa tutuu olevan jotain täysin hallitsematonta ja silmitöntä. Eihän sitä tietenkään hyväksytä. Eihän sitä ymmärretä. Miten sitä voisi ymmärtää? Mysteeri on ainakin itselleni. jostain se kertoo. Mitä sen eteen voisi tehdä. No, terapiastahan nyt ainakin luulisi olevan apua kaikkeen.

        Mutta naisten aggressiot ne vasta kummallisuuksia ovatkin! Naisenhan kuuluisi olla lempeä, ihana ja VIEHÄTTÄVÄ ennenkaikkea.(:D) Eihän kukaan halua olla raivotar! En ole minäkään. Mutta viimevuosina olen alkanut ymmärtämään, mistä ne aggressiot, jotka toisinaan mieltä niin kuohuttaa, mistä ne johtuvat. Ymmärryksen myötä ne ovat myös laantuneet. Pari päivää sitten vaan se eräs keskustelunaloitus pisti NEGAA itselläni kehiin, niin huumorin kannalta kuin yritinkin sen ottaa ja sitä siten ilmaista. Mutta ilmeisesti kuitenkin "poskelleen" meni.

        No nyt on tarinat tarinoitu. Ymmärtänette ihmiset.

        Armollisuutta itseämme ja toisiamme kohtaan. Elämä on -

        Köhöm.. Säälittävämies on nimimerkki jota käytin jo aiemminkin tässä ketjussa, ei mikään viittaus sinuun tai minuun, lähinnä ap:n mieheen. Olisit siis voinut jättää riipaisevan avautumisesi väliin :)

        Tiedän minkälainen ihminen on, kun ongelmana on vihanhallinta, näitä olen työssäni nähnyt valitettavan paljon, ja usein mukana on narsistinen persoonallisuushäiriö. Siitä sinulle kommentoin, ettet itse luultavasti tiedä. Idiootti ei ole mikään oppikirja, vaikka hyvä onkin, ja lukemisen arvoinen.

        Ei kannata kommentoida täällä mikäli elämän tasapaino riippuu ihmisten vastauksista. Puhalla siis herne ulos nenästä, ja hengitä vasta sitten syvään :)


      • surunsyöjä
        säälittävämies kirjoitti:

        Köhöm.. Säälittävämies on nimimerkki jota käytin jo aiemminkin tässä ketjussa, ei mikään viittaus sinuun tai minuun, lähinnä ap:n mieheen. Olisit siis voinut jättää riipaisevan avautumisesi väliin :)

        Tiedän minkälainen ihminen on, kun ongelmana on vihanhallinta, näitä olen työssäni nähnyt valitettavan paljon, ja usein mukana on narsistinen persoonallisuushäiriö. Siitä sinulle kommentoin, ettet itse luultavasti tiedä. Idiootti ei ole mikään oppikirja, vaikka hyvä onkin, ja lukemisen arvoinen.

        Ei kannata kommentoida täällä mikäli elämän tasapaino riippuu ihmisten vastauksista. Puhalla siis herne ulos nenästä, ja hengitä vasta sitten syvään :)

        Ei mun elämäni pääasiassa ja yleensäottaen riipu ihmisten vastauksista.

        VIIMEISEN PUOLENTOISTA VUODEN AIKANA, ERITYISESTI VIIMEKUUKAUSIEN OLEN OLLUT ERITYISEN HERKKÄNÄ - YLIPÄÄTÄÄN KAIKELLE. ENKÄ SUOTTA.

        ELETÄÄN, OLLAN IHMISIKSI, NIIN KYLLÄ SE SIITÄ.
        - EI OLE SIIS KYSYMYS SIITÄ, MITÄ IHMISET SANOVAT TÄÄLLÄ TAI / VAIKO SITTEN REALIELÄMÄSSÄ. MULLE SE ON OIKEASTAAN SAMA ASIA. Vaikka en itse "nimimerkissäni" omaa etu- ja sukunimeäni tuo julki (eihän sitä juuri tee kukaan muukaan), KAIKKI MITÄ OLEN T¨NNE TEKSTANNUT ON SELLAISTA, JOIDEN TAKAN SEISON. Eli periaatteessa olisin siis voinut allekirjoittaa omat ajatukseni etu- ja sukunimelläni.

        OTTAKAA SAMA PERIAATE MUUTKIN IHMISET! Ihmisiä me kaikki ollaan tunteinemme, haaveinemme, haavoinemme, kipuinemme, toiveinemme ja unelminemme -

        (.. ja nyt vasta tuklee se itku... )


      • Joopa joo
        lumienkeli1 kirjoitti:

        Entinen solvaaja, sulle.

        Lue Dostojevskin Idiootti, ja kommentoi sitten.

        Ystäväni eilen suositteli sitä mulle. Sain pienen briiffin jo näin alkuun.

        Kukaan ei tappele yksin.

        Aktiivinen tappelija passiivinen uhri = verbaalinen väännös "kukaan ei tappele yksin". Ja kukaan ei varasta yksin, ei murhaa yksin - vähintään kaksi siihen tarvitaan, tekijä ja kohde.


      • Risto ja Rauha
        Joopa joo kirjoitti:

        Aktiivinen tappelija passiivinen uhri = verbaalinen väännös "kukaan ei tappele yksin". Ja kukaan ei varasta yksin, ei murhaa yksin - vähintään kaksi siihen tarvitaan, tekijä ja kohde.

        Niin että fifty-fifty, tai fifty - siksty (matti nyköstä jos haluaa lainata - )

        Tähän käteen, kiitos. Ja se anteeksipyyntö, missä se siis oli?

        Mulla tuli jo tuossa äskettäin -


      • Rauha(llinenRäppääjä
        surunsyöjä kirjoitti:

        Ei mun elämäni pääasiassa ja yleensäottaen riipu ihmisten vastauksista.

        VIIMEISEN PUOLENTOISTA VUODEN AIKANA, ERITYISESTI VIIMEKUUKAUSIEN OLEN OLLUT ERITYISEN HERKKÄNÄ - YLIPÄÄTÄÄN KAIKELLE. ENKÄ SUOTTA.

        ELETÄÄN, OLLAN IHMISIKSI, NIIN KYLLÄ SE SIITÄ.
        - EI OLE SIIS KYSYMYS SIITÄ, MITÄ IHMISET SANOVAT TÄÄLLÄ TAI / VAIKO SITTEN REALIELÄMÄSSÄ. MULLE SE ON OIKEASTAAN SAMA ASIA. Vaikka en itse "nimimerkissäni" omaa etu- ja sukunimeäni tuo julki (eihän sitä juuri tee kukaan muukaan), KAIKKI MITÄ OLEN T¨NNE TEKSTANNUT ON SELLAISTA, JOIDEN TAKAN SEISON. Eli periaatteessa olisin siis voinut allekirjoittaa omat ajatukseni etu- ja sukunimelläni.

        OTTAKAA SAMA PERIAATE MUUTKIN IHMISET! Ihmisiä me kaikki ollaan tunteinemme, haaveinemme, haavoinemme, kipuinemme, toiveinemme ja unelminemme -

        (.. ja nyt vasta tuklee se itku... )

        Tuumasta pistin siis toimeen ja lainasin sen Dostojevskin Idiootin. (Nähtäväksi jää, mitä yhteistä Hällä on mun kanssani - :) )

        Mutt huh, mikä tiiliskivi. 829 sivua! *pyyhkii hikeä* . No, kk laina-aikaa, ja kaksi kertaa saa uusia (ellei ole varauksia tullut. HIDAS OLEN AINA OLLUT LUKEMAAN! kai mulla siis jonkinasteista lukihäiriötä siitä päätellen voisi olla.

        (Upea kokemus kaikille aisteille Richardinkadun kirjasto - käykää turistina ihmettelemässä kaikki te, joille se on vielä tuntematon paikka, helsinkiläiset siis. Samanlaista tunnelmaa Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä, Forumin rakennuksessa - )

        Luetaan (kaikki), ja yhä kokoajan tullaan lähemmäksi itseä, ja sitä myötä lähemmäs toista - ihmisiä, elämää, maailmaa avoimin mielin!


      • seesteinen nainen
        Rauha(llinenRäppääjä kirjoitti:

        Tuumasta pistin siis toimeen ja lainasin sen Dostojevskin Idiootin. (Nähtäväksi jää, mitä yhteistä Hällä on mun kanssani - :) )

        Mutt huh, mikä tiiliskivi. 829 sivua! *pyyhkii hikeä* . No, kk laina-aikaa, ja kaksi kertaa saa uusia (ellei ole varauksia tullut. HIDAS OLEN AINA OLLUT LUKEMAAN! kai mulla siis jonkinasteista lukihäiriötä siitä päätellen voisi olla.

        (Upea kokemus kaikille aisteille Richardinkadun kirjasto - käykää turistina ihmettelemässä kaikki te, joille se on vielä tuntematon paikka, helsinkiläiset siis. Samanlaista tunnelmaa Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä, Forumin rakennuksessa - )

        Luetaan (kaikki), ja yhä kokoajan tullaan lähemmäksi itseä, ja sitä myötä lähemmäs toista - ihmisiä, elämää, maailmaa avoimin mielin!

        Vielä sulle "säälittävä mies". Itselläni ei ole suinkaan ole vihanhallinta SE JUTTU, minkä miettiminen veisi voimavaroja tällä hetkellä. Ehkä kyse on ennemminkin aiemmin ollut patoutuneista negoista, että millä tavalla niitä on luvallista ilmaista. Mutta siitä on jo aikaa..

        Ja sitten vielä Narsismista. Jokainen voinee tykönään miettiä, mihin kohtaan sijoittuu asteikolla terve narsismi - sairas narsismi.

        TODELLISET narsistit eivät varmaan näe omassa käytöksessään ja toiminnassaan mitään kummallista, eivätkä siksi ole koskaan - näin luullakseni ja päätelläkseni - hankkituneet terapiaan SEN EIVÄTKÄ MINKÄÄN MUUNKAAN TAKIA, KOSKA HEISSÄHÄN EI OLE MITÄÄN VIKAA. EIVÄTKÄ VARMAAN KOSKAAN TULE HANKKITUMAANKAAN. KUN EIVÄT NÄE, EIVÄT KOE ITSE NIIN. Kaiken terapiatyöskentelyn lähtökohtahan tulee olla vapaaehtoisuus ja avoin mieli. Halu muuttua. Ei siis niin, että "tulinpa terapiaan, koska muiden mielestä olen "hullu". Ei niin.

        Lykkyä tykö jokaiselle (sinullekin "säälittävämies", olet sitten se jokin, mikä annat ymmärtää olevasi tai sitten et -)! Ja muistakaa narsistejakin joissain määrin ymmärtää, vaikka ette / emme heidän käytöstään aina / usein voikaan / voisikaan hyväksyä.

        Ihmisiä hekin ovat. Heille on vain annettu vähemmän kuin meille muille.


      • tappelematon (:))
        Risto ja Rauha kirjoitti:

        Niin että fifty-fifty, tai fifty - siksty (matti nyköstä jos haluaa lainata - )

        Tähän käteen, kiitos. Ja se anteeksipyyntö, missä se siis oli?

        Mulla tuli jo tuossa äskettäin -

        "Joopa joo", sulle vielä.

        Itse en suinkaan ole mikään aktiivinen tappelija täällä suomi24ssä ollut, enkä ylipäätään noin tappelija ole muutoinkaan.

        Jos olet eri mieltä, OLE HYVÄ JA KATSO PEILIIN. TÄÄLLÄ ON OLLUT PALJO DISSAREITA LIIKENTEESSÄ (ETTET VAIN KUULUISI HEIHIN!). HE OVAT HALUNNEET TOIMINNALLAAN JOHTAA HARHAAN HENKILÖITÄ, JOTKA OVAT EPÄMIELUISIA HEILLE.

        USKON KUULUVANI NÄIHIN "EPÄMIELUISIIN", sillä olen uskaltanut ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. ja siitähän tässä on mielestäni kysymys, että olemme asioista aikalailla eri mieltä. Mutta siihenhän meillä molemmilla on oikeus. Mielipiteisiimme siis! "Kukaan ei tappele yksin". Makuasioista ei siis kannata kiistellä!


      • luonnonLapsi2
        tappelematon (:)) kirjoitti:

        "Joopa joo", sulle vielä.

        Itse en suinkaan ole mikään aktiivinen tappelija täällä suomi24ssä ollut, enkä ylipäätään noin tappelija ole muutoinkaan.

        Jos olet eri mieltä, OLE HYVÄ JA KATSO PEILIIN. TÄÄLLÄ ON OLLUT PALJO DISSAREITA LIIKENTEESSÄ (ETTET VAIN KUULUISI HEIHIN!). HE OVAT HALUNNEET TOIMINNALLAAN JOHTAA HARHAAN HENKILÖITÄ, JOTKA OVAT EPÄMIELUISIA HEILLE.

        USKON KUULUVANI NÄIHIN "EPÄMIELUISIIN", sillä olen uskaltanut ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. ja siitähän tässä on mielestäni kysymys, että olemme asioista aikalailla eri mieltä. Mutta siihenhän meillä molemmilla on oikeus. Mielipiteisiimme siis! "Kukaan ei tappele yksin". Makuasioista ei siis kannata kiistellä!

        "Joopa joo", vielä yhden kerran sulle.

        Muista, että NARSISTI EI KOSKAAN PYYDÄ ANTEEKSI.

        MUISTA TUO SAMA, NIMIMERKKI "säälittävä mies".

        Mutta me / te ette / emmhän ole narsisteja? Itse ainakin koen kallistuvani sinne terveen narsismin puolelle. Kiitos äitini, jonka rakkautta silti sain - kaikista vastuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta.

        "Ennen osasi minun emoni / ennen osasi tehä omenan /
        taisi emoni taimen istutella / ei osant' tuota kasvatella." (- liian paljon kasvoin itsekseni.. Mutta elämä - sehän on sitten kasvattanut senkin edestä!)

        "Taiten taivas kirjaeltu / oikein tehty otavainen / ...

        korvessa miun kotini / majani /
        marjavarsilla on miun majani - " (Kiitos Luojani huolenpidosta!)


      • säälittävämies
        luonnonLapsi2 kirjoitti:

        "Joopa joo", vielä yhden kerran sulle.

        Muista, että NARSISTI EI KOSKAAN PYYDÄ ANTEEKSI.

        MUISTA TUO SAMA, NIMIMERKKI "säälittävä mies".

        Mutta me / te ette / emmhän ole narsisteja? Itse ainakin koen kallistuvani sinne terveen narsismin puolelle. Kiitos äitini, jonka rakkautta silti sain - kaikista vastuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta.

        "Ennen osasi minun emoni / ennen osasi tehä omenan /
        taisi emoni taimen istutella / ei osant' tuota kasvatella." (- liian paljon kasvoin itsekseni.. Mutta elämä - sehän on sitten kasvattanut senkin edestä!)

        "Taiten taivas kirjaeltu / oikein tehty otavainen / ...

        korvessa miun kotini / majani /
        marjavarsilla on miun majani - " (Kiitos Luojani huolenpidosta!)

        Ei tässä ole viitattu sinuun, kuka lienetkin, kun on puhuttu vihanhallinnasta?? Eihän tämä koko keskusteluketju liity sinuun. Mutta et taida käsittää sitä. Haluat vain kertoa itsestäsi. Sekin kertoo jo paljon. Keskitymme ap:n tilanteeseen, emme sinun. Kiitos ja näkemiin.


      • säälittävämies
        säälittävämies kirjoitti:

        Ei tässä ole viitattu sinuun, kuka lienetkin, kun on puhuttu vihanhallinnasta?? Eihän tämä koko keskusteluketju liity sinuun. Mutta et taida käsittää sitä. Haluat vain kertoa itsestäsi. Sekin kertoo jo paljon. Keskitymme ap:n tilanteeseen, emme sinun. Kiitos ja näkemiin.

        Viitattu siis siinä määrin ettet tiedä mitä se tarkoittaa, jos kommentoit kuten teit aiemmin "entiselle solvaajalle". Se oli ainoa asia joka viestissä liitettiin sinuun, ei enää tarkennus minkälainen on ihmisvihaaja. Siinä puhuttiin diagnoosista, ei sinusta.

        En todellakaan ole kiinnostunut ongelmistasi ja elämänvaiheistasi, tämä on väärä paikka kertoa niistä. Varmasti löytyy vertaisryhmiä, tai voit aloittaa oman keskustelun omalla otsikolla ja avauksella.


      • onnenkantamoinen1
        säälittävämies kirjoitti:

        Viitattu siis siinä määrin ettet tiedä mitä se tarkoittaa, jos kommentoit kuten teit aiemmin "entiselle solvaajalle". Se oli ainoa asia joka viestissä liitettiin sinuun, ei enää tarkennus minkälainen on ihmisvihaaja. Siinä puhuttiin diagnoosista, ei sinusta.

        En todellakaan ole kiinnostunut ongelmistasi ja elämänvaiheistasi, tämä on väärä paikka kertoa niistä. Varmasti löytyy vertaisryhmiä, tai voit aloittaa oman keskustelun omalla otsikolla ja avauksella.

        EI mulla millekään veratsiryhmille ole mitään tarvetta tällä hetkellä. Yksilöterapia voisi tehdä hyvää jokatapauksessa, kun on sellaiset prosessit olleet päällä.. vaikka nyt jo onkin helpottanut - SULLE LÄHINNÄ TÄLLÄ TEKSTIPÖTKÖLLÄNI OLEN JOTAIN HALUNNUT SANOA (ja hengenheimolaisillesi), ja hyvä jos viesti alkaa vähitellen mennä perille.

        MUTTA sulle vakavissani suosittelen jonkin sortin itsetutkistelua, vaikka sitten terapian muodossa. Itselläni on nimittäin hyvät kokemukset terapiasta - useammassa asiassa siitä on ollut hyötyä. Ihminenhän on nimittäin kokonaisuus.

        Onnea elämääsi! Kun pääset itseesi sisälle, opit sen myötä jotain siitä, miten katsoa toista ihmistä. Kun oppii olemaan armollinen itselleen, oppii sen myötä samaa asennetta myös toisia kohtaan.

        JA KAIKILLE TIEDOKSI. Yle-areenassa alkoi juuri 7-osainen sarja VOIMAUTTAVAN VALOKUVAUKSEN vaikutuksesta ihmiselossa ja -suhteiden hoitamisessa. Menetelmän on kehittänyt sosiaalikasvattaja ja valokuvaaja Miina Savolainen. Hän on lastensuojelutyössään tehnyt 10-vuotisen projektin: Maailman ihanin tyttö -kirjan sekä aiheen tiimoilta näyttelyjä vuosien varrella eri paikkakunnilla..

        Sillä miten katsomme toista (ja ensin lähtökohtaisesti itseämme) on suurempi merkitys, kuin osaamme arvatakaan!


      • onnenkantamoinen1
        onnenkantamoinen1 kirjoitti:

        EI mulla millekään veratsiryhmille ole mitään tarvetta tällä hetkellä. Yksilöterapia voisi tehdä hyvää jokatapauksessa, kun on sellaiset prosessit olleet päällä.. vaikka nyt jo onkin helpottanut - SULLE LÄHINNÄ TÄLLÄ TEKSTIPÖTKÖLLÄNI OLEN JOTAIN HALUNNUT SANOA (ja hengenheimolaisillesi), ja hyvä jos viesti alkaa vähitellen mennä perille.

        MUTTA sulle vakavissani suosittelen jonkin sortin itsetutkistelua, vaikka sitten terapian muodossa. Itselläni on nimittäin hyvät kokemukset terapiasta - useammassa asiassa siitä on ollut hyötyä. Ihminenhän on nimittäin kokonaisuus.

        Onnea elämääsi! Kun pääset itseesi sisälle, opit sen myötä jotain siitä, miten katsoa toista ihmistä. Kun oppii olemaan armollinen itselleen, oppii sen myötä samaa asennetta myös toisia kohtaan.

        JA KAIKILLE TIEDOKSI. Yle-areenassa alkoi juuri 7-osainen sarja VOIMAUTTAVAN VALOKUVAUKSEN vaikutuksesta ihmiselossa ja -suhteiden hoitamisessa. Menetelmän on kehittänyt sosiaalikasvattaja ja valokuvaaja Miina Savolainen. Hän on lastensuojelutyössään tehnyt 10-vuotisen projektin: Maailman ihanin tyttö -kirjan sekä aiheen tiimoilta näyttelyjä vuosien varrella eri paikkakunnilla..

        Sillä miten katsomme toista (ja ensin lähtökohtaisesti itseämme) on suurempi merkitys, kuin osaamme arvatakaan!

        Vielä jatkan sen verran, että vaikka kaikissa keskusteluissa on joku aloittaja, mielestäni viestiketjun tarkoitus ei ole, että kaikki vastaisivat aloittajalle, vaan että kekustelunavaus palvelee myös muita ja eri katsantokantoja. Sellaista voitaneen pitää yhtenä tärkeänä sosiaalisen median tehtävänä.

        Se, millaisia tarkoitusperiä ihmiset sisällyttävät toimintaansa on eri asia. Jokainen voineen katsoa peiliin ja tykönään miettiä, onko toiminut fiksusti.


      • säälittävämies
        onnenkantamoinen1 kirjoitti:

        Vielä jatkan sen verran, että vaikka kaikissa keskusteluissa on joku aloittaja, mielestäni viestiketjun tarkoitus ei ole, että kaikki vastaisivat aloittajalle, vaan että kekustelunavaus palvelee myös muita ja eri katsantokantoja. Sellaista voitaneen pitää yhtenä tärkeänä sosiaalisen median tehtävänä.

        Se, millaisia tarkoitusperiä ihmiset sisällyttävät toimintaansa on eri asia. Jokainen voineen katsoa peiliin ja tykönään miettiä, onko toiminut fiksusti.

        Voi voi, olet tosiaan kipeä.
        Sinulle en suosittele yhtään enempää itsetutkiskelua, kuten huomaan, sekin voi mennä aivan liian pitkälle.

        On todella surullista että levittelet elämääsi tilaisuuden tullen. Taidat tehdä sellaisia tilaisuuksia ihan väkisinkin. Tiedän kyllä mikä on sinun ongelmasi. Teitä ei jaksa psykiatritkaan kuunnella.

        Koita jo rauhoittua, minäkään en ole kiinnostunut sinusta edelleenkään, enkä jaksa lukea viesteistäsi kuin muutaman rivin. Tuskin muutkaan.


      • onnenkantamoinen1
        säälittävämies kirjoitti:

        Voi voi, olet tosiaan kipeä.
        Sinulle en suosittele yhtään enempää itsetutkiskelua, kuten huomaan, sekin voi mennä aivan liian pitkälle.

        On todella surullista että levittelet elämääsi tilaisuuden tullen. Taidat tehdä sellaisia tilaisuuksia ihan väkisinkin. Tiedän kyllä mikä on sinun ongelmasi. Teitä ei jaksa psykiatritkaan kuunnella.

        Koita jo rauhoittua, minäkään en ole kiinnostunut sinusta edelleenkään, enkä jaksa lukea viesteistäsi kuin muutaman rivin. Tuskin muutkaan.

        Ei ole kysymys siitä, että oletko kiinnostunut vaiko et. Tässä on sulle ja hengenheimolaisillesi jotku faktat kehiin vaan. Kyllähän me kaikki tiedetään se totuus, että näissä suomi24-keskusteluissa on ainakin kaksi "koulukuntaa". Me taidetaan molemmat edustaa noita ääripäitä - siitä on mielestäni vain kysymys, ei muusta.

        Vaikka en mä mikään äärifanaatikko halua olla. Olen humanisti, joka on vilpittömästi haluamassa rakentamaan siltoja eri maailmoiden välille. Jos jotain yhteisymmärrystä voisi syntyä.

        Kysymys on siitä, haluaako vastapuoli tulla vastaan?

        Eipä sillä, ettäkö kaikkia tulisi miellyttää. Ja kaikkien kans olla niin kaveria, että.

        Mutta molemminpuolinen kunnioitus ihmisyydessä on aina paikallaan.

        Vaikka tässä tapauksessa mulla on vakaa näkemys siitä, että juuri sinä, "säälittävä mies", et ymmärrä näistä henkisen puolen asioista paljoakaan. Ei tämän sanominen ääneen ole kuitenkaan "kunnioittamattomutta" sua kohtaan tässä yhteydessä.

        Joten sun kommentoinnin psykiatriaan liittyen voin näin ollen jättää omaan arvoonsa.


      • valaistunutNainen
        onnenkantamoinen1 kirjoitti:

        Ei ole kysymys siitä, että oletko kiinnostunut vaiko et. Tässä on sulle ja hengenheimolaisillesi jotku faktat kehiin vaan. Kyllähän me kaikki tiedetään se totuus, että näissä suomi24-keskusteluissa on ainakin kaksi "koulukuntaa". Me taidetaan molemmat edustaa noita ääripäitä - siitä on mielestäni vain kysymys, ei muusta.

        Vaikka en mä mikään äärifanaatikko halua olla. Olen humanisti, joka on vilpittömästi haluamassa rakentamaan siltoja eri maailmoiden välille. Jos jotain yhteisymmärrystä voisi syntyä.

        Kysymys on siitä, haluaako vastapuoli tulla vastaan?

        Eipä sillä, ettäkö kaikkia tulisi miellyttää. Ja kaikkien kans olla niin kaveria, että.

        Mutta molemminpuolinen kunnioitus ihmisyydessä on aina paikallaan.

        Vaikka tässä tapauksessa mulla on vakaa näkemys siitä, että juuri sinä, "säälittävä mies", et ymmärrä näistä henkisen puolen asioista paljoakaan. Ei tämän sanominen ääneen ole kuitenkaan "kunnioittamattomutta" sua kohtaan tässä yhteydessä.

        Joten sun kommentoinnin psykiatriaan liittyen voin näin ollen jättää omaan arvoonsa.

        Ei mutta "säälittävä mies"! Yhtäkkiä mulle välähti, KUKA MAHDATKAAN OLLA. Olin jo ennättänyt ounastella sun olevan eräs toinen henkilö, mutta seuraavat viimeviestisi "sanat" jäivät kaikumaan korviini. Siksi palasin. Nuo siraavat lauseen ikäänkuin PALJASTIVAT SINUT:

        "Tiedän kyllä mikä on sinun ongelmasi. Teitä ei jaksa psykiatritkaan kuunnella -"
        (Ai siis minulla on ongelma, ei sinulla? Ja sanot, TEITÄ, eihän minussa ole kahta.? Viittaat siis ilmeisesti USEAMPAAN HENKILÖÖN, joista sinulla on (ikäviä) kokemuksia. Jos olet narsisti, missä uskossa kokoajan vahvistun, sillä: narsistihan ei omaa ongelmaansa näe, vaan KIPERÄN TILANTEEN TULLEN näkee muut hoidon tarpeessa olevina. Joskin ihmettelee, voidaanko me naisparat psykiatreiltakaan apua saada, kun ei se (miespsykiatri?) kuitenkaan jaksa edes kuunnella.)???

        Ja sitten: "KOITA jo rauhoittua, minäkään en ole kiinnostunut sinusta edelleenkään."
        (Ai, olenko muka jotain mesonut. Tähän yhteyteen tuo repliikkisi ei sovi, mutta jos olet HENKILÖ, KENEN NYT USKON SINUN OLEVAN, ymmärrän laajennetussa mittakaavassa MITÄ MAHDAT TARKOITTAA. Ja SINÄKÄÄN et ole kiinnostunut minusta. A,i olenko jotain sellaista väittänyt, luullut, antanut ymmärtää. ELLET SITTEN OLE OIKEASTI SE HENKILÖ, JOHON OLIN OLLUT IHASTUNUT. Ja annat ikään kuin ymmärtää, ettei kukaan muukaan voi enää olla kiinnostunut minusta, jos aiemmin olisi ollutkin. Eli mitä siis halusit minulta? SITÄKÖ vain? No, jo oli korka aika mulla tajuta koko JUTTU. Jos olisit oikesti ollut kiinnostunut / ihastunut minuun, niin kyllä silloin toisen elämä kiinnostaa. Ihan jo sitä ajatellen, että millaisista lähtökohdista toinen on, ja näin ollen miksi hän on sellainen mahdollisesti kuin on.)

        Selvä juttu kuin vesi.

        Kaikkea hyvää silti edelleen elämääsi toivon! Sen vaan haluan vielä sanoa, että JOS kuitenkin olet se TODELLINEN NARSISTI, niin voiko minkään maailman terapiasta olla sulle hyötyä, jos nyt VIHDOIN EDES JOLLAIN TASOLLA YMMÄRRÄT TILANTEESI? Erittäin surullista, jos näin ei ole. Jos siis et voi hyötyä.

        Herran haltuun! ja kanssaihmisten. Ole ihmisiksi itsekin!


      • JOHTOPÄÄTÖKSENI
        valaistunutNainen kirjoitti:

        Ei mutta "säälittävä mies"! Yhtäkkiä mulle välähti, KUKA MAHDATKAAN OLLA. Olin jo ennättänyt ounastella sun olevan eräs toinen henkilö, mutta seuraavat viimeviestisi "sanat" jäivät kaikumaan korviini. Siksi palasin. Nuo siraavat lauseen ikäänkuin PALJASTIVAT SINUT:

        "Tiedän kyllä mikä on sinun ongelmasi. Teitä ei jaksa psykiatritkaan kuunnella -"
        (Ai siis minulla on ongelma, ei sinulla? Ja sanot, TEITÄ, eihän minussa ole kahta.? Viittaat siis ilmeisesti USEAMPAAN HENKILÖÖN, joista sinulla on (ikäviä) kokemuksia. Jos olet narsisti, missä uskossa kokoajan vahvistun, sillä: narsistihan ei omaa ongelmaansa näe, vaan KIPERÄN TILANTEEN TULLEN näkee muut hoidon tarpeessa olevina. Joskin ihmettelee, voidaanko me naisparat psykiatreiltakaan apua saada, kun ei se (miespsykiatri?) kuitenkaan jaksa edes kuunnella.)???

        Ja sitten: "KOITA jo rauhoittua, minäkään en ole kiinnostunut sinusta edelleenkään."
        (Ai, olenko muka jotain mesonut. Tähän yhteyteen tuo repliikkisi ei sovi, mutta jos olet HENKILÖ, KENEN NYT USKON SINUN OLEVAN, ymmärrän laajennetussa mittakaavassa MITÄ MAHDAT TARKOITTAA. Ja SINÄKÄÄN et ole kiinnostunut minusta. A,i olenko jotain sellaista väittänyt, luullut, antanut ymmärtää. ELLET SITTEN OLE OIKEASTI SE HENKILÖ, JOHON OLIN OLLUT IHASTUNUT. Ja annat ikään kuin ymmärtää, ettei kukaan muukaan voi enää olla kiinnostunut minusta, jos aiemmin olisi ollutkin. Eli mitä siis halusit minulta? SITÄKÖ vain? No, jo oli korka aika mulla tajuta koko JUTTU. Jos olisit oikesti ollut kiinnostunut / ihastunut minuun, niin kyllä silloin toisen elämä kiinnostaa. Ihan jo sitä ajatellen, että millaisista lähtökohdista toinen on, ja näin ollen miksi hän on sellainen mahdollisesti kuin on.)

        Selvä juttu kuin vesi.

        Kaikkea hyvää silti edelleen elämääsi toivon! Sen vaan haluan vielä sanoa, että JOS kuitenkin olet se TODELLINEN NARSISTI, niin voiko minkään maailman terapiasta olla sulle hyötyä, jos nyt VIHDOIN EDES JOLLAIN TASOLLA YMMÄRRÄT TILANTEESI? Erittäin surullista, jos näin ei ole. Jos siis et voi hyötyä.

        Herran haltuun! ja kanssaihmisten. Ole ihmisiksi itsekin!

        Ja jos jaksoit lukea viesteistäni vain muutaman rivin, KERTOO JO PALJON.

        KERTOO KAIKEN. JUURI TUOLLA ASIALLA PALJASTUT YHÄ ENEMMÄN JA VARMEMMIN.


    • 3+15

      Milloinkaan ei ole oikein haukkua toista, vaikka kuinka olisi väsynyt ja rasittunut.

      Voisitko vain mennä samaan aikaan nukkuun kuin muukin perhe, nouset sitten aamulla samaan aikaan miehen kanssa ja puuhaat kotihommat silloin kun mies on lähtenyt töihin.

      Meillä mennään yhtäaikaa nukkumaan ja noustaan aamulla yhdessä herätäänkin. Illalla jutellaan hetki ennen nukahtamista, silitellään ja toivotellaan hyvää yötä toisille.

      Voisitko yrittää tuollaista.

    • Surupaita

      Kiitti kommenteista ja hyvistä neuvoista :) Tuohon ruoka-asiaan, niin en siis ala mitään kokkailemaan keskellä yötä :D Vaan ihan iltapalaa laitan. Se on mun luksus-hetki, hetken oma rauha ja syöminen ilman keskeytyksiä. Siitä en mielellään luovu. Olen iltavirkku, niin nukkumisesta klo 22 ei vaan tuu mitään :-/

      • joku edellinen

        Mäkin luulin että olen illanvirkku, mutta kun mies herää aamulla 05,00 mäkin herään, saattelen miehen töihin ja toivottelen hyvää työpäivää. Keittelen itselle kahvit ja luen posteja nautin hiljaisuudesta parikin tuntia. Sit touhuilen päivätouhut muun perheen kanssa ja illalla olenkin valmis nukahtaan miehen kanssa 21,00 ja rakasteluunkin jää aikaa, yhteistä laatu-aikaa.

        Tästä illanvirkusta muotoitui aamunvirkku.


    • pussikuski1

      ei kuulu,käske miehesi katsoa peiliin.lapsetkin kärsii moisesta.

    • ei takaisin

      Juttu on niin ,jos ei kestä toisen idioottimaisuutta ,niin parempi pakkaa kamat ja lähteä

      • Kai jokin oikeus?

        Ellet kestä niin lähdet antereksi kuka lähtee ja ken lähtee? Lähteköön hän joka kaiken on aiheuttanutkin typeryydellään!


    • tz1

      Puolisolla on paineita lähtekää lomalle. Ja ota haukkuminen huumorilla sen jälkeen tai jutelkaan Asiasta.

      • ei katastrofi

        lähe lätkiin,ei lomat siihen mitään auta ,it´s over Vapaasti käännettynä ohi on


      • häpy end
        ei katastrofi kirjoitti:

        lähe lätkiin,ei lomat siihen mitään auta ,it´s over Vapaasti käännettynä ohi on

        Ei vaan menet Sin cityyn hankkimaan parisuhteen pelastamistarvikkeita!
        Se on sun velvollisuus vaimona.


      • Haaska

        Lähteköön v...uun hakemaan uutta uhria!


    • mimmi- äiti

      Voi ei! Tämä täti sanoo taas näin: Hei Surupaita! Älä ole suruinen, vaan luota siihen mitä tärkeää teet! Ei voi olla väärin, että vähän iltapalaa ihanassa omassa rauhassa tekee ja hetken nauttii hiljaisuudesta ja rauhasta! Rakkauden ei todellakaan ole tarkoitus olla yhtä ihanaa ja jumalallista seesteisyyttä, vaan jatkuvaa kamppailua sovussa, kärhämöinnissä ja halailussa yhteisen tavoitteen tavoittelua! Tsemppiä Teille! Ja ei Todellakaan tarvitse yhtäaikaista aikataulua noudattaa nukkumaanmenemisineen ym. ym. saatikka että sinun pitäisi aamupalaa nousta nauttimaan rakkaasi kanssa vain sen takia että joku ehdottaisi... hoh hoijaa! Ja rakastellakin voi ihan vaan vaikka keskellä päivää... vaikka lasten päiväunien aikaan! Ja sinä et todellakaan ole Huolimaton, jos et nyt heti siinä arjen keskellä huomaa jotain laskua maksaa tai ihan muuten vaan haluat huilata!

      • Veronmaksajien umts

        Mummilla on pääpaino yhdistää tyttärensä kaltaisia yhteen aiheuttamalla sossunkundeja maailma täyteen,sensijaan että olisi edes joitakin jotka omaisivat käytöksen ja tulisivat itse toimeen ilman virallista kerjääistä.


    • ticketackce

      Olen aika lailla samassa tilanteessa kuin sinä.. Jos tahdot jatkaa aiheesta niin heitä meilillä =) [email protected]

    • pöh

      ihme porukkaa täälläkin kun jotkut ensimmäisenä ehdottavat eroamista.. siinä sitten yksinhuoltaja äiti pällistelee.. voi jummi... :(

    • urts

      Ette ainakaan tarvitse hankkia koiraa kun akka haukkuu vieraat ja isäntä syö tähteet ja juoksentelee häntä pystyssä kylillä.

    • mdfhsdyhehdn

      Ite jos olisin tuollaisessa tilassa, jättäisin miehen heti. En jäisi katsomaan tuollaista miestä ollenkaan. Jotenkin vaikuttaa siltä et sun miehes kontrolloi sua ja kuvittelee mielessään että se saa kohdella sua miten lystää :/ teit sitte mitä tahansa, ni miehes ei oo tyytyväinen.. Jos oisin tuollaisessa tilanteessa, jättäisin koko miehen, oli se sit kuinka kultane tahansa, mut tuo käytös ei vaan osoita sitä. Jos se sua rakastaisi, ei se sua koko ajan haukkuisi.

      Unohda koko mies ja sen haukkumiset, jatka elämää ilman sitä, löydät vielä rakastavamman miehen joka osaa kunnioittaa ja arvostaa sinua oikealla tavalla ja varsinkin jutella jos joku painaa mieltä.

      • oprtet

        Niin, nyt heti pois kotoa.


    • ei edes vihassa

      Nimittely ei kuulu parisuhteessa (eikä muussakaan suhteessa) riitelyyn. Nimittely on alhaista ja osoittaa halveksuntaa. Sanoisin aloittajana miehelleni että ellei nimittely lopu, niin voi yhtä hyvin kävellä ovesta ulos. Tietenkin voi myös valaista että on alhaista nimitellä ja nimittely loukkaa niin paljon, että sitä ei voi edes anteeksi antaa koska se aina toistuu.

      Ei oikeasti ole kiltti ja kultainen, jos sisällä velloo tuollainen viha, inho ja tunnemyrsky, että pitää alkaa nimitellä. Tuosta ei oikeasti ole enää pitkä matka väkivaltaan. Mies terapiaan ja äkkiä. Vihanhallintaterapiaan.

      Lapsetkin oppivat nimittelyn. Millainen koti teillä oikein on, jos tuollainen nimittely sallitaan. Sitä ei kannata sietää.

      • gyllenberg

        Miehellä on kaksimielinen suuntahäiriö.


      • huono perhe

        Mitä pahaa perhe tekee että mies haukkuu. Ei ole pelkästään miehen vika.


    • juunu

      Parisuhteen perustaan kuuluu toisen kunnioitus. Jos toista kunnioittaa, ei silloin nimitellä. Tai jos jotain sattuu suusta suutuspäissään päästämään niin se tuntuu heti pahalta ja pyydetään anteeksi. Näin meillä.

      • meze

        Meillä pitää pyytää sanomaan anteeksi. Tää koskee siis aikuisia.
        Silloin se tuntuu aidoimmalta.


    • juunu1

      Parisuhteen perustaan kuuluu toisen kunnioitus. Jos kunnioittaa toista, silloin ei nimitellä. Jos suutuspäissään joskus sattuu sammakon suustaan päästämään, se tuntuu heti pahalta ja pyydetään anteeksi. Näin meillä.

    • Rakkaudella

      Hei surupaita! Epäilenpä, että se kuuluisa suomalainen kateus nostaa päätään tässäkin tapauksessa. Sinä saat olla kotona miehen mielestä "laiskottelemassa" etkä saa edes siivottua, kun taas hänen pitää herätä aikaisin töihin. Kannattaisikö asiasta keskustella kunnolla ja jakaa kokemuksia siitä, mitä sinun päivääsi lapsen kanssa kuuluu. Mitä hyviä puolia on siinä, että käy töissä tai että on kotona ja jäisikö miehesi mieluummin kotiin ja eläisi sinun saamallasi palkalla, joka tod. näk. on pienempi kuin miehesi. Joskus toisen on myös vaikeaa sietää sitä, että lapsen tuleminen muuttaa toisen tapoja. Ja kyllä se siivous todella muuttuu toissijaiseksi lasten tultua, jos ei, niin sitten on jotain pielessä. Tsemppiä koko perheelle, ei se lapsi kauan siinä jaloissa pyöri, antakaa hänelle hyväät eväät.

    • rehellisuusok

      Luulenpa, että nuoruuden huo raste lusi tulevat miehellesi mieleen joskus.
      Katsos, jos sinulla on ollut muitakin heiloja/rakastelukumppaneita ennen
      miestäsi, hän on niistä mustasukkainen. Kerro miehellesi avoimesti, mitä
      puuhasit ennen hänen astumistaan kuvioihin. Itse olen hyvin mustis vaimolle
      entisistä ajoista, jolloin hän riippui jokaisen jätkän hihassa ja kinusi heitä
      kämpilleen. Hän on ollut ihan hyvä vaimo jo 40 vuotta, joten olen päättänyt
      päästä eroon noista vanhojen huorastelujen jauhamisista.

      • olipa kerran...

        Luulen, että kaikki tämän tyyppiset vaimot, jotka on alistuneita, ovat tietynlaisten miesten mielestä olleet hyvin pitkälti maksullisia naisia.
        Katkerana todennäköisesti rehellisyyden perään kuuluttava mies on siitä, kun on viitsinyt katsoa ex-huoraa jo niinkin pitkään kuin 40 vuotta, eikä enää saa nuorta tavaraa. Elämä on siis ohitse, rehellinen mies. Nyyh.
        Avoimena kannattaa siis elää. Ja täydellinen mies voi jatkaa patsasteluaan ja keksiä lisää satuja omaksi ilokseen. Johan se vaimokin on tottunut, toisesta sisään ja toisesta ulos. Tarkoitan siis korvia, koska mitään kovaahan se rehti mies ei saa muijansa sisään laitettua.


      • olitko itse neitsyt?

        Ja itsekö et ole "huorastellut"? Vai olisiko vaimoltakin ihan ok pienimmästäkin virheestä alkaa nimitellä miestään, kuten ap:n ukko tekee, vaan koska mies on huorastellut nuoruudessaan?


    • 19+11

      Sanot vaan heti että sun ei tarvi sietää tuollasta!
      Itsellä vähän samanlainen tilanne, vaikkakin tuo haukkuminen
      korvautuu suoranaisella vittuilulla, enkä tiedä mitä teen ansaitakseni sen.
      Hän myös huutaa pienistäkin asioista, ei kylläkään minulle vaan yleisesti...
      Silti pelkään häntä joskus

      • Minimiiiiiiiiiiiiiii

        OPettele suuttumaan, mutta pysy asiassa ja rehellisenä itsellesi. Kerro kuinka pahalta se tuntuu ja snao ettet pidä hänen sävystään. Opettele sanomaan takaisin.
        Sanomaan. Anna toisen huutaa ja sano siitä, niin kyllä hän joskus hoksaa että hän huutaa kun sinä puhut. Sinä olet se aikuinen. Onko hän myös?


    • 3971

      Lähde lätkimään joka kerta, kun aloittaa solvaamisen. Siis kirjaimellisesti. Lähde lenkille ja palaa takaisin tunnin kuluttua. Siihenhän jää vahtimaan muksuja vaikka olisi ollut menoa. Oppii se typerinkin putkiaivo ennenpitkää että emäntä oikeesti jättää kaiken, jos ei osata käyttäytyä. Kun oma napa painaa, alkaa mieskin pitää suunsa kiinni. Tässä pitää tietysti olla johdonmukainen niinkuin kaikessa kasvatustyössä. Sun pitää lähteä joka kerta.

      Oletan, että keskustelu ei auttanut, joten on otettava käyttöön konkreettiset konstit.

      • D.E.

        Joo, tää on todella hyvä! Kannatetaan!


    • ssuoli24

      neuvoja besserwissereiltä;

      1. Äijä on narsisti
      2. äijä vaihtoon
      3. Ei pidä ihmetellä yh-ämmien rajua kasvun määrää meidän rakkaassa
      koto-Suomessa.....

      • naiset valehtelevat

        Yh- ämmät hulluja. Kaikki ei ole miehen vikaa. Totuutta ei tiedä kukaan. Naiset valehtelevat ovat itse tehneet jotain ilkeää ja sitten mies haukkuu. Esittävät vain kilttiä ulospäin totuus voi olla ihan jotain muuta.


      • ämmä vaihtoon
        naiset valehtelevat kirjoitti:

        Yh- ämmät hulluja. Kaikki ei ole miehen vikaa. Totuutta ei tiedä kukaan. Naiset valehtelevat ovat itse tehneet jotain ilkeää ja sitten mies haukkuu. Esittävät vain kilttiä ulospäin totuus voi olla ihan jotain muuta.

        Ämmä ja perhe vaihtoon. Mies voi hankkia hyvän naisen ja perheen niin loppuu haukkuminenkin kun ei ole aihetta. Monet ämmät ovat piiloilkeitä. Esittävät ystävällistä, verhoavat ilkeilynsä ystävällisyyteen. Mies on uhri.


      • naisihmisen mielipid
        naiset valehtelevat kirjoitti:

        Yh- ämmät hulluja. Kaikki ei ole miehen vikaa. Totuutta ei tiedä kukaan. Naiset valehtelevat ovat itse tehneet jotain ilkeää ja sitten mies haukkuu. Esittävät vain kilttiä ulospäin totuus voi olla ihan jotain muuta.

        Olen nainen, ja joka parisuhteessa on kaksi ihmistä. Aloittajalla alkoi ilmeisesti lapsen syntymän jälkeen (kuinka mones lapsi ?), entäpä jos mies ei halunnutkaan lasta ? Eikö aloittaja ole koskaan miestään nimitellyt, ei haukkunut, ei arvostellut ? Ja en todellakaan ymmärrä, ettei lapsiperheen äiti tajua kylppäriä ja vessaa siivota, itse siivosin lasten ollessa pieniä joka h**tin päivä kylppärin, pojilla kun ei aina osunut sinne minne pitää, pissat. Nykyäänkin siivoa kaksi kertaa viikossa, ja jos jollakulla on vatsatauti, niin päivittäin.


      • Kraktaatti
        naisihmisen mielipid kirjoitti:

        Olen nainen, ja joka parisuhteessa on kaksi ihmistä. Aloittajalla alkoi ilmeisesti lapsen syntymän jälkeen (kuinka mones lapsi ?), entäpä jos mies ei halunnutkaan lasta ? Eikö aloittaja ole koskaan miestään nimitellyt, ei haukkunut, ei arvostellut ? Ja en todellakaan ymmärrä, ettei lapsiperheen äiti tajua kylppäriä ja vessaa siivota, itse siivosin lasten ollessa pieniä joka h**tin päivä kylppärin, pojilla kun ei aina osunut sinne minne pitää, pissat. Nykyäänkin siivoa kaksi kertaa viikossa, ja jos jollakulla on vatsatauti, niin päivittäin.

        Hai työtähän se vaatii siisteysihanteen vaaliminen saati sitten porsaskatraan ylläpito.


      • minä vain
        naisihmisen mielipid kirjoitti:

        Olen nainen, ja joka parisuhteessa on kaksi ihmistä. Aloittajalla alkoi ilmeisesti lapsen syntymän jälkeen (kuinka mones lapsi ?), entäpä jos mies ei halunnutkaan lasta ? Eikö aloittaja ole koskaan miestään nimitellyt, ei haukkunut, ei arvostellut ? Ja en todellakaan ymmärrä, ettei lapsiperheen äiti tajua kylppäriä ja vessaa siivota, itse siivosin lasten ollessa pieniä joka h**tin päivä kylppärin, pojilla kun ei aina osunut sinne minne pitää, pissat. Nykyäänkin siivoa kaksi kertaa viikossa, ja jos jollakulla on vatsatauti, niin päivittäin.

        Jos mies ei olisi halunnut lasta, niin hänen velvollisuutensa olisi ollut huolehtia ehkäisystä. Ja jos ehkäisy pettää, niin pitää olla vastuuta vastata tekemisistään. Varmasti nykyaikana mies tietää miten lapsia tehdään. Eikä vastuu hänenkään osaltaan väisty mitenkään, vaikka nainen sen lapsen sitten synnyttää.

        Jos toista keljuttaa toisen sotkuisuus, niin silloin pitää siivota itse. Minulla on sottainen mies, joka ei koskaan siivoa, mutta itse inhoan sotkua. Siivoan ja minua ärsyttää siivota, kun toinen ei laita rikkaa ristiin, mutta sotkeminen onnistuu oikein hyvin. Kyllä monesti tekisi mieleni sanoa vaikka mitä, mutta en vielä ole solvaamiseen ryhtynyt.

        Mutta usein sotkuisen kodin viesti voi olla, ettei siivousvastuussa oleva vain osaa siivota. Esim. aikuisen ADHD voi olla sellainen, että yrittää siivota, mutta siitä vain ei tule valmista. Toisesta voi tuntua että toinen on idiootti, kun ei edes siivous onnistu, mutta silloin pitäisi auttaa toista eikä solvata. Parisuhteessa tuetaan toista - se on yksi parisuhteen tärkeimpiä merkityksiä.


      • D.E.
        ämmä vaihtoon kirjoitti:

        Ämmä ja perhe vaihtoon. Mies voi hankkia hyvän naisen ja perheen niin loppuu haukkuminenkin kun ei ole aihetta. Monet ämmät ovat piiloilkeitä. Esittävät ystävällistä, verhoavat ilkeilynsä ystävällisyyteen. Mies on uhri.

        Ha, aika hyvää ironiaa.


    • puskarunoilija

      Väkivalta tulee myöhemmin kuvioon, nyt hän tyytyy henkiseen väkivaltaan

    • KYPÄ YKÄ

      No suatana kuuluu vatun haaska, mitä pelle juttu taas...

      HANKKIKAA ELÄMÄ !!!!!

    • Nimittely ei kuulu tavalliseen ihmissuhteeseen, nimittely on yksi henkisen väkivallan muoto. ei henkistä väkivaltaa eikä nimittelyä voi tehdä hyväksyttäväksi millään selittelyllä esim. väsymys tms. Nimittely eli henkinen väkivalta on väärin ja sillä siisti. Nimittelij'än pitää ottaa täysi vastuu omista teoistaan eikä selitellä ja pyrkiä pääsemään eroon kaikin keinoin tällaisesta käyttäytymisestään.

      Anteeksi pyytäminenhän tarkoittaa myös sitä, että anteeksi pyytäjä kokee tehneensä väärin ja pyytää antekksi väärin tekemistään. Samalla hän lupaa sen, että tapahtuma ei toistu. Eli siis pitkässä juoksussa nimittelijän on todellakin päästävä eroon nimittelystään. Eli toista ihmistä ei voi eikä saa nimitellä ja sitä kautta mitätöidä jatkuvasti, se on henksitä väkivaltaa eikä tavanomaista toimintaa.

    • Se Kiltti "mies"

      Minulla on tuore kokemus hyvin samantapaisesta tilanteesta. Tilanteet eskaloitui niin pahaksi niin moneen kertaan että jouduin luopumaan toivosta saada siitå rakentavaa turvallista ja miellyttävää suhdetta. Meidän suhde kesti ainoastaan 4kk. Siinäkin ajassa hän kylmästi hylkäsi minut 6-7 kertaa. Riidat lähti lähes joka kerta yhdestä pienestä lauseesta tai jopa sanasta. Mikäli edes mainitsin jonkun toisen naisen nimen, sairaaloinen mustasukkaisuus draama pamahti ihan heti. Jopa omasta äidistäni. Henkisesti hän jatkuvasti toimi siten että yritti alistaa minua. Milloin mitäkin. Tunnekuohuissa en ollut mies vaan tyhmä urpo gigolo... sano se adjektiivi ja hän on käyttänyt sitä minuun. Anteeksi sanaa hän ei mielellään käyttänyt. Ainoastaan sana pahoillaan piti riittää. Jos minun piti pyytää anteeksi, sen tuli tapahtua juuri hänen antamillaan sanoilla ja tavoilla. Esimerkiksi vein kerran suklaata hänelle. Se oli väärin sillä hän oli pyytänyt kukkia ja ne olisi pitänyt olla vaikkapa hautausmaalta varastetttuja. Oli silloin sunnuntai ilta ja kaupat kiinni. Samassa tilanteessa avasin auton oven hänelle sisältä. Sekin oli väärin sillä, niinkuin hän sanoi, hänen kaltaiselle naiselle avataan ovi ulkoa koska hän ei ole mikään kaupan kassa. Mikäli hän sanoi jotain loukkaavaa ja kerroin siitä hänelle, hån kuittasi että se oli harmiton vitsi. Mikäli käytin samaa vitsiä hänelle. Räjähdys oli taattu. Spostia ja tekstiviestejä kauheilla syyttelyillä tuli kymmeniä. Riidat kesti pisimmillään viikko. Menin henkisesti loppujen lopuksi niin rikki koko suhteesta että en löytänyt muuta ratkaisua kun luopua kaikesta. Mitä mieltä te olette? Olisiko ollut muuta vaihtoehtoa?

      • mawa4

        Ei olisi


      • tämmöttistä:)

        Taitaa olla provo? Ei noin tyhmää ole olemassakaan? Olisit ottanut "tositukevaan otteesen" ja kysynyt että löytyykö ystävällisiä sanoja.
        Akan vittuiluun kaveri pusikossa kameran kanssa.
        Oikeuteen ja rahat siltä veks. Pientä vaivaa, mutta suuri tulevaisuus!


      • 3971
        tämmöttistä:) kirjoitti:

        Taitaa olla provo? Ei noin tyhmää ole olemassakaan? Olisit ottanut "tositukevaan otteesen" ja kysynyt että löytyykö ystävällisiä sanoja.
        Akan vittuiluun kaveri pusikossa kameran kanssa.
        Oikeuteen ja rahat siltä veks. Pientä vaivaa, mutta suuri tulevaisuus!

        Nii just. Väkivaltahan se on se ratkaisu kaikkeen... Kyllä lähtö oli oikea ratkaisu!


    • järki käteen

      Pariterapia tai ero? Asiat solmussa.

    • puolin ja toisin

      Miehelläsi taitaa olla stressiä ja väsymystä. Hän herää joka aamu töihin, vaikka yöunet ovat voineet jäädä vähiin. Hän purkaa oman väsymyksensä ja huonon olon sinuun.
      Voitteko keskustella asiasta? Jos tämmöiseen tapaan ei puutu, se saattaa vain jatkua ja muuttua pahempaan suuntaan. Anna miehellesi mahdollisuus puhua asiasta. Itselläni samantapainen tilanne johti eroon. Teillä on vielä mahdollisuus puuttua asiaan.
      Joustamista joutuu tekemään molemmat silloin, kun lapset ovat pieniä. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Jos miehesi on väsynyt illalla, olisiko mahdollista syödä iltapalana jotain, missä ei tarvitse kolistella? Ottakaa toisenne huomioon ja tukekaa toisianne. Kuunnelkaa ja tehkää kompromisseja. Ei sitä kylppäriäkään tarvitse hammasharjalla pestä.

    • Ystävien aikana

      Olen eronnut vuosia sitten. Mies haukkui ja huusi lasten aikana. En osannut tehdä mitään oikein. Ilkeitä tilanteita olivat minun itseni ja myös ystäviemme kannalta, kun hän juovuispäissään saattoi puhua ystävien aikana meidän yksityisasioistamme. Miten holtittomasti minä käytän rahaa ja kuinka huono minä olen keittiössä.

    • tri urol

      Veikkaisin että syynä on huonontunut seksielämä.

      • Pöllö

        Ja siihen on yleensä syy. Nykyään näyttää olevan ihan telkkaristakin saatavilla roppatolkulla ohjeistuksia, netti on avoin.. tässä on ihan oikeasti kyse siitä, että sivusto tarvitsee klikkauksia mainosrahaan .. edelleen..


    • 18+18

      Missä vika, miksi parisuhteistamme ei tule sitä mitä haluaisimme niiden olevan? Sille on jokin syy, ja jos sen syyn selvittää, voi asialle tehdä jotakin. Voin suositella tutustumaan Alkuajatukseen, siitä löytyy toimivaa tietoa elämän kysymyksien selkeyttämiseen.

    • mawa4

      Jätä ajoissa, ennekuin alkaa köydä huonosti. Jos merkitse ylös käikkki hänen sanomansa, niin huomaat, että ajan oloon se pahenee koko ajan. Ikinä se ei tule menemään parempaanpäin. Ja ajattelele mitä lapset joutuvat kärsimään, kunnellessaan, kun isä haukkuu äitiä. Lähde ajoissa.

    • Antaa ja Ottaa

      Ap, anna sille miehellesi "pesää" useimmin. Jos ei ymmärrä antaa niin mies "antaa ymmärtää".

    • MitenSeNyMeni

      ..Näin.. Jätä-.Se- Sika

    • -. -.

      Jokaisessa suhteessa laitetaan rajat sille, mitä sallitaan ja mitä ei. Jos haluat olla eteisen matto, johon pyyhitään jalat, siitä vaan. Minä lähtisin ovesta ulos jos mulle noin puhuttaisiin. Totta, pitkässä suhteessa kun toinen jo tunnetaan tulee helpommin suuttuessa sammakoita suusta, mutta silloin kyllä itse sen myöhemmin tajuaa ja oma-aloitteisesti pyytää anteeksi jos oikeasti arvostaa/rakastaa toista(minä olen pyytänyt). Sitä sanotaan henkiseksi väkivallaksi ja kuten fyysinen väkivalta, on sekin vallankäyttöä(hajota ja hallitse). Onko tämä kaksi vuotta sitten syntynyt lapsi teidän ensimmäinen? Onko miehen työpaikalla tapahtunut jotain? Entäpä jos mies on ihastunut esim. työpaikalla johonkin toiseen naiseen tai hänellä on sutinaa jonkun naisen kanssa? Mun mies oli joskus vuosia sitten iahstunut työpaikallaan erääseen työtoveriin ja meillä oli kotona pienet lapset. Ai että se oli äkäinen ja heti arvasin jotyain olevan pinnan alla. Tilanne rauhottui kun tästä naisesta tuli esiin jotain sellaista, mitä mies ei hyväksynyt. Asiasta keskusteltiin myöhemmin eikä siihen ole palattu sen koommin.

    • 19 vuotta näin.....

      Aloittajalle. Onko se oikeasti haukku vaan koetko sen semmoisena. Jos omalle vaimolle esitän kysymyksen tai pyynnön niin hän ärähtää heti ja ottaa nokkiinsa että haukun. Vaimo kun ei ota yhtään kommenttia vastaa vaikka olisikin väärässä ja korjailemisen varaa olisi. KOskee monia arjen askareita. Laittelee tyhjiä maito ja voilaatikoita jääkaappiin. Availee uusia maito ja leipiä vaikka vanhat vielä käyttämättä. Pistelee pienetkin ruuantähteet jääkaappiin mistä ne sitten työmatkojen jälkeen siivoaan roskiin haisevina. Lista pitkä. Jos näistä asioista edes kýselee taikka esittäisi pyynnön asian korjaamisesta niin syntyy sota ja haukkuja ihan eri aiheesta satelee takaisin. Eli peiliin ei voida missään nimessä katsella....

      • D.E.

        Tuossa aloituksessahan on selviä sanoja listattuna. Haukkuja ne ovat aivan kirkkaasti.


    • perheterapeutti --

      auttaa sinua ja perhettäsi tervehtymään hyvään ihmis-suhteeseen,,, hakeudu pikaisesti apua hakemaan,,,



      Ikävä kyllä puolisosi käytös on erittäin loukkaavaa, ilmeisesti hänellä on nyt jostain syystä TRESSIÄ jota hän ei hallitse,
      onko ehkä taloudellista huolta toimeentulosta, tai elääköhän kasoiselämää, ainaki nämä kaksi vaikeutta elämässä aiheuttaa suurta tressiä, ja jos ei osaa tai ei halua asioita käsitellä rehellisesti alkaa puoliso syyttämään toistaosapuolta joka on täysin syytön hänen ongelmiinsa,
      neuvoisinki sinua heti hakeutumaan perheterapiaan ja kertoisit siellä avoimesti huolesi, saat ainaki itse apua tilanteeseen ja voit harkita mitä oikeesti haluat elämältäsi, haluatko elää ihmisen kanssa joka alistaa, ja mitätöi sinua ihmisenä , joka ei pidä ollenkaa paikkaansa,
      sinun on ehdottomasti opittava luomaa hyvä itsetunto itsellesi, kun sinä voit hyvin , voi auttaa jopa ikävästi käyttäytyvää puolisoasiki, mikäli haluat elää vielä hänen kanssaan,

      • vikaa on

        Minun mielestäni stressi ei ole mikään syy käyttäytyä typerästi. Jos tilanteet ovat hankalia, niin ei niistä voi selvitä typerällä käytöksellä. Kyllä asiat pitäisi käsitellä älyllisesti, paitsi ei se tietystikkään mielenvikaisten kanssa onnistu.


    • miatä lienee johtunu

      Minäkin olen vanhemmiten alkanut käyttämään karkeampaa kieltä kuin nuorempana. En niinkään vaimoani kohtaan, mutta noin yleisesti jos joku toimii typerästi. Voin sanoa, että hän on paskaperse tai räkänokka.

    • kerro kaikki .

      Minun mielipide on, että vaimon on kerrottava mitä puuhasi nuorena miesten
      kanssa. Miehelle jää paha olo ja entiset petikaverit saattavat vielä vihjailla.
      Minun nainen käy vielä nykyisinkin jopa puliukkojen kimppuun kaupan
      jonossa. Hänelle kelpaa vaikka millainen mies. Yleensä, kun ollaan rehellisiä,
      mies ei nimittele. Minä olen kertonut vaimolle kaiken menneisyydestäni ja hän
      on minun ainut seksikumppani koko elämän aikana. Mutta vaimolla on jatkuvasti haku päällä ja oli myös seurustelumme aikana. Rehellisyys molemmin puolin
      on tärkeää.

      • Jatkuvuutta?

        Tästä tekstistä voi nyt päätellä, että emäntäsi käy siellä jossakin.. ihme.jos ei oma mies ole oma..?? Mutta jos rehellisesti viestittää, että et ole oikea, miksi roikut.. laita pihalle. Tämä on naispuolisen kirjoittama teksti, ei ukkelihörhö.


    • antti rokka

      Antti Rokka tietää kaiken. On hyvä että kysyt sitä täältä Suomi24:stä.
      Täällä tiedetään sinun parasta.
      Jos miehesi on älykäs ja sinä et, niin voi tulla tällaisia ongelmia.
      Miehesi on nyt väsy, motivaation puutteessa, puutteessa..?

      • Pssssst...

        Pieni salaisuus: älykäs ihminen ei käytä tuollaisia haukkumasanoja kuin aloittajan mies. Älykkäällä ihmisellä on paremmat defenssit, tai hän käyttää edes mielikuvituksellisempaa kieltä.


    • B-sarja

      Voisiko syy varsinkin tähän vuodenaikaan olla ihan ns elimellinen, eli vitamiinien puutos. B-sarja on aika yleinen. Räyskyttäminen voi viitata myös ihan aivotoimintaan, ryyppääkö paljon? Vai ehkä vaan vanhuutta kyseessä..

    • GamerGirl91

      Jaa, tulipa sopivasti tämä aihe esille tässä. Puolisentoista tuntia sitten pimahdin miehelleni. Hän pelaa tietokoneella ja käy koulua. Minä käyn koulua ja käyn osa-aikatöissä - siivousfirmassa.

      Olin pyörittelemässä sipseille dippiä ja kysyin mieheltäni miksei hän oel tehnyt kahta lupaamaansa asiaa kotona sillävälin kun olin töissä. Sekoitin dippijauhetta edelleen kermaviiliin, kunnes... Huusin "JUMALAUTA!" ja paiskasin dipit lattiaa kohti. Sen jälkeen siivosin itse koko kämpän, kun tuo ei jaksa nostaa persettään tietokoneelta. Nyt on kämppä puhdas.

      Vituttaa vaan kun ensin töissä puhkin ja ahkeroin, ja sitten vielä kotona pitää tehdä _kaikki_. Eikai se auta ku laittaa asuntohakemus menemään ja muuttaa erilleen ja alkaa lesboksi. Josko naiset ymmärtäisi, että kissanhiekat makuuhuoneessa sängyllä ja pölyvillakoirat ajelehtimassa lattialla ei ole normaalia.

      • Niitä löytyy tänään molemmista sukupuolista, mutta myös niitä toisenalaisia.


      • Etsi oikea M.

        Ei ole hyvin.


    • Normaalin epänormaalia. Eli suhteenne alkaa olla kriittisessä pisteessä, suhteen ei oikein toimi. Jokin taustalla mättää ja pahasti, kun pitää alkaa nimitteleen. Henkinen väkivallan tunnusmerkit täyttyy, jos ei itse samalla mitalla anna takaisin. Olisi aika keskustella ja kiiruusti, mistä vetää.

    • 1234567

      Oma isäni solvasi äitiäni kaikilla mahdollisilla haukkumanimillä koko mun lapsuuden ja nuoruuden ajan. Sitä sai kuulla ihan jatkuvasti ja jotenkin olen ajatellut että se, että niiden parisuhde huononi, liittyi minun syntymääni. Raskaus oli vahinko. Kaikki tämä on pyörinyt mielessäni jo niin kauan.

      Sitten kun kasvoin teini-ikään niin se haukkuminen siirtyi minuun. Aina jos tein jotain väärin niin sain kuulla miten tyhmä olen :/ siis isäni toimesta. Sitten vielä koulukiusaaminen päälle niin lopun voi arvata...

      Nykyään olen aika ahdistunut enkä enää tiedä mitä haluan. Kärsin sosiaalisesta pelosta sillä oma perheeni on nolannut minut niin monta kertaa että luulen että kaikilla vieraillakin on pahat aikeet mielessä. Monesti olen huomannut että oma perhe on se pahin, vieraat usein paljon mukavempia!

      Minun mielestä haukkuminen ja syyllistäminen on henkistä väkivaltaa eikä sitä pidä sietää! Se vie ihmiseltä itsetunnon ja aiheuttaa juuri sosiaalista pelkoa tai liikaa täydellisyyden tavoittelua. Onko niillä haukkujilla sitten varaa siihen? Lähinnä itsekritiikin puutetta haukkua toista ihmistä inhimillisistä vioista.

      • :=)

        Olet oikeassa alistusta ja henkistä väkivaltaa se on pahimmillaan.
        Ei sinun tarvitse elämää pelätä :)
        Löydät oikean kumppanin varmasti ja yhdessä touhutessa kasvat ulos vanhasta.
        Luota vain itseesi olet vahva , kun tuonkin olet kestänyt.
        Pärjäät siis aivan yksinkin... kerro ihmisille joille voit nuo asiat niin huomaat , että suhtautuminen muuttuu.


    • pehmopappa

      Ei saa haukkua toista, jos kuitenkin siihen sortuu, jollakin tavalla, pitää pyytää anteeksi heti. Jos toinen ei kuitenkaan pyydä anteeksi, pitää hänelle kuitenkin antaa anteeksi, ettei oma mieli myrkyty. Elämä on liian lyhyt, että sen haaskasi riitelyyn tai ilkeilyyn. Kannattaa rakentaa suhdetta hyvillä sanoilla ja teoilla.

      http://www.finbible.fi/head/raam1_uusi.htm

      http://www.tv7.fi/vod/player/?program=30445

      http://www.saarnatuoli.net/?page_id=35


      http://www.tv7.fi/vod/series/?series=314

    • Kokemuksen ääni

      Kyllähän sen nyt tietää mistä mies kiukuttelee , siihen on vain yksi syy .
      Kaikkiin miehiin tehoaa sama hoito .

    • Kupinan Alli

      Sano sille tinalolle äijälles että vetää vitun päähänsä ja lakkaa nimittelemästä ihmisiä.

    • tuttu tilanne, oltiin 20 v yhessä alko sama paska , selvisi .TOINEN ON !! ero tuli.
      yksi lapsi meilläkin , mutta omillaan jo. vanhuhset synt. -70 ja63 mutta parempi erota kuin kuunnella vittuilua tai yrittää miksi mikä vikana? meilä ei onnistunut.toivon teille et onnistuu.mutta jos olet luutturättinä niinkuin minä olin lähe , ihminen ei muutu, todettu on!!!

    • Paikkasa kullakin

      Se,että kaksi ihmistä,jakaa elämänsä,vaatii ,hieman "hiomista"..ei kaikki /kaikkee kerralla.....kaks ihmistä äkkisistä päikkäin? Aika on aikaa..koklatkaa,vaikka erillään oloo..jos vaikka sujuis??

    • gt1

      Ihan tyypillisen narsistin piirteet. Ajattelee vain itseään. Saman kokenut.
      jos eroon pääsisin olisin onnellinen.

    • Haukku tekee haavaa

      Ei kuulu toisen haukkuminen terveeseen parisuhteeseen. Käypä täältä katsomassa josko löytyisi teille jotakin hyödyllistä, jonka avulla pääsisitte eteenpäin tilanteesta. Ongelman ratkeaminen edellyttää toimia sekä sinulta että mieheltäsi ja jostakin pitää aloittaa.

      http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/

      Tunnen pariskuntia, jotka tölvivät toisiaan julkisesti. Hyvin epämiellyttävä tapa, joka asettaa yleisöksi joutuvan kiusalliseen tilanteeseen.

    • Väsynyt, stressaantunut.. jep jep. Tuota, kuka EI olisi? Oikeuttaako paskamaisuuteen? Ei. Miksi näin käy? Koska se kerran annettu anteeksi, katsotaan se käytökseksi joka on ok..

      Samassa veneessä alottaja! Itselläni hyvinkin hektinen elämä, jonka paineita en pura kolleegoihini, mieheeni, lähipiiriini ylipäätänsä.
      Miksi en kerta toiki saa? Koska itse olen elämäni valinnut.
      Monesti olen ihan maailman paskin ihminen jos en jaksa venyä vielä miehenikin tarpeisiin, hänellä haluna oma-aika.

    • Tavallinen mies

      Pahinta jos ämmä haukkuu miestä itsekkääksi, vaikka ei sitä ole.- Ämmä itse oli itsekäs, ettei kehannut laittaa edes ruokaa, vaan kävi usein ulkona syömässä. Tämmöisiä änkyrä-ämmiä löytyyy ruuhka Suomesta kokoomuksen piiristä.
      Sitten kun kysyin missä se itsekkyys minussa näkyy, hän perui puheitaan.
      Oikein riidan haastajaämmä ja sitten niin pirun itsekäs ihminen.
      Varokaa miehet tämmöisiä vuorineuvokselle sopivia eukkoja. Rahaa heillä kyllä on, mutta heille ei kelpaa tavallinen suomalainen mies. Semmoset ämmät pysykööt minusta hyvin hyvin kaukana.

      • hyi mikä törkyturpa

        ämmäämmäämmäämmä. toivottavasti tuollaisesta emä-ämmästä, kuin sinä "tavallinen mies" pysyy kaikki naiset erossa.


    • ilmaa

      Mun mies on haukkunut mua nyt puolitoista vuotta melkeen joka päivä. Alussa laitoin vastaan ja yritin keskustella, mistä se johtuu. Ei halua erota, räjähtää vielä kovemmin, jos edes kysyn... Meillä ei ole lapsia. Mies ei halua. Naimisissa ollaan oltu 10-vuotta.

      Ennen olin ulospäinsuuntautunut, naurava ja hellä ihminen. Nyt olen lähes täysin sulkeutunut, epävarma ja mua pelottaa. En näytä sitä ulospäin, koska se vaan laittaa vettä myllyyn.

      Mun mieskään ei ole vielä lyönyt. Karjuu kyllä raivon vallassa ja nostaa nyrkin. Silloin menen murusiksi lattialle ja alan itkemään. Suojaan päätä käsillä ja toivon, ettei se lyö.

      Lähtisin, jos voisin, mutta en uskalla. Ystäviä ei ole ja perhe... No, äitini ei ole kiinnostunut. Eli olen vaan niin näkymätön, kuin vain voin.

      • Jaksamistajavoimia

    • Gibran

      Sanoilla isketään pahimmat haavat sillä ne jäävät alitajuntaan.
      Minua ei ole milloinkaan nimitelty, enkä ole itsekkään harrasta-
      nut sitä. Tästä aiheesta olen keskustellut myös toisten ihmisten
      kanssa.
      Eriasia on onko minua itselleni täysin vieraat tai merkityksettö-
      mät nimitelleet.

    • anttoonialtman

      Tuollaista käytöstä ei tarvitse kenenkään sietää, saati sitten parisuhteessa. Noin rajusta nimittelystä on vain lyhyt matka väkivaltaan. Normaalissa parisuhteessa kumpikin kunnioittaa toistaan eikä riidoissakaan mennä henkilökohtaisuuksiin. Kannattaa ottaa asia puheeksi sopivalla hetkellä ja ilmoitat, että moinen ei käy. Jos alistut niin, vaan pahenee vuosien saatossa. Jos ei mene asiallisessa keskustelussa perille ja homma muutu niin anna ukolle kenkää. Niin se vaan on.

      Anttooni

    • :=)

      Haukkujalla on itsellään pahoja henkisiä ongelmia .... lääkäriin.
      Toinen mahdollisuus on erota.

    • vanha sielu

      Toiselle on annettava mahdollisuus korjata asennettaan. Ihmisiähän tässä ollaan. Pitää antaa selkeät ehdot ja mikä tärkeintä pitää niistä myös itse kiinni. Siis pitää huoli siitä että mikäli ehtoja rikotaan niin siitä seuraa myös se mitä sopimuksessa on sanottu.

      Toiset ovat kasvatettu niin pieleen että ovat ikuisia lapsia ja kokeilevat rajoja jatkuvasti. Tällaiset ihmiset eivät opi ja huomaavat kyllä nopeasti mistä voi lypsää loputtomasti.

      • Mikko K

        Kakkanaama tai suomursu on niitä pehmoisempia sanontoja. Rosommat "ämmä" "ajokoiran perse" "mätämälli" jne. Oltava harkitusti käytössä. Ei saisi haukkua kun tulee paha mieli. Jos kuitenkin verbaliikkaa käyttää niin voi kutsua pönöttävää tiskari-imuroijayhdistelmää vaikka nimellä tupalumppu, limalompakko, munakuoppa, linjastopöllö, suolassa pyöritelty kirsikka tai veneperuna.


      • LiisaLaulumaasta
        Mikko K kirjoitti:

        Kakkanaama tai suomursu on niitä pehmoisempia sanontoja. Rosommat "ämmä" "ajokoiran perse" "mätämälli" jne. Oltava harkitusti käytössä. Ei saisi haukkua kun tulee paha mieli. Jos kuitenkin verbaliikkaa käyttää niin voi kutsua pönöttävää tiskari-imuroijayhdistelmää vaikka nimellä tupalumppu, limalompakko, munakuoppa, linjastopöllö, suolassa pyöritelty kirsikka tai veneperuna.

        Sinullapa on kauniit nimitykset, joilla haluat itseäsi kutsuttavan herttainen munakuoppamme, herra veneperuna. :)


      • maija2
        LiisaLaulumaasta kirjoitti:

        Sinullapa on kauniit nimitykset, joilla haluat itseäsi kutsuttavan herttainen munakuoppamme, herra veneperuna. :)

        Mikko lopeta!

        Mitään en oo suuhun viitannu missään kirjoituksissa!

        Vai mistä johtuu tuo hernenenäargumentointi?


    • diabetes?

      Onko ap mieheltäsi tarkistettu sokeriarvot milloin viimeksi?

      Minun muuten niin kiltti ja rauhallinen mieheni alkoi muuttua 7 vuoden liiton jälkeen nopeasti räjähtäväksi ja suustaan erittäin pahaksi. Olin aivan ihmeissäni ja niin oli hänkin, koska hän käyttäytyi aivan luonteensa vastaisesti. Tätä jatkui puolisen vuotta kunnes sanoin, että epäilen hänellä olevan aivokasvaimen tai alzheimerin(vaikka ikää n40) . Sanoin hänelle suoraan, että jos hän ei mene lääkäriin, niin minä lähden, olen kuunnellut tarpeeksi.

      Hän kävi lääkärissä ja syy löytyi heti, diabetes oli puhjennut! Rajut sokerin vaihtelut vaikuttivat siis mieheni käytökseen, Hän sai lääkkeet diabetekseen ja raivarit jäivät sille tielleen. Eikö ole käsittämätöntä?

      Olemme lukeneet paljon diabeteksesta nyt ja sellainenkin tieto on, että hoitamaton diabetes ja siihen alkoholia sekaan, niin ihmisestä voi tulla tekoineen ja sanoineen aivan hullu.

      Joten, kun tämä teillä on alkanut noin yhtäkkiä, käske miehesi menemään huolineen lääkäriin.

    • Gideon Ashkenazi

      "Kuuluuko toisen haukkuminen normaaliin riitelyyn?"

      EHDOTTOMASTI! Ja naiselle pitää antaa myös kerran päivässä kunnolla piiskaa, muuten se ei tiedä paikkaansa perheessä.

    • Onnea matkaan

      Surupaidalle:

      Minun mielessä tuo kuullostaa siltä, että miehelläsi on aggressioita sinua kohtaan, vaikka muutoin onkin kiltti ja kultainen. Onko kenenkään perustunne yksipuolisesti kiltteys ja kultaisuus muita ihmisiä kohtaan? Alistuneelta kiltteyteen kuullostaa pikemminkin.

      Minä olen huono itsekkin muuttamaan asenteitani, mutta jos sinusta ja miehestäsi on siihen, niin katsoisin, että olisi viisasta antaa itselle ja toiselle lupa tuntea erilaisia tunteita. Siis muitakin kuin kiltteytenä ja kultaisuutena esiintyviä tunteita. Ja opetella siihen, että voi tulla toisen luokse ja sanoa, että on paha olla. Tuo sinun nikkikin kertoo minulle, että surua olisi sinulla. Millainen suhde teillä on oikeasti? Voitko kertoa miehellesi surustasi aivan arkisesti ja luonnollisesti.

      Tai alappa haukkumaan häntä aivan arkisissa tilanteissa ja seuraa hänen reagtioitaan. Reagtiot kertoisivat miehesi asenteen haukkumiseen. Ja jos sitä viisautta olisi, niin siitä olisi hyvä jatkaa molempien tunnereagtioiden luvallista esiintuloa rakentavassa ilmapiirissä. Ja itse en osaisi tuota vaan suhde loppuisi, mutta toivottavasti olette kyvyikkäämpiä.

    • nainen 52

      Vihan hallinnan vaikeuksia. Tuollainen jatkuva haukkuminen ei kuulu parisuhteeseen. lue kiintymyssuhdehäiriöstä.... sieltä saattaa löytyä vastaus. Älä alistu tuohon, mitä pitempää jatkuu, niin sitä pitempään se jatkuu ja ei lopu.

    • näin se käy,beibi

      Oletko itse arvioinut miestäsi toistuvasti väärin? Esimerkiksi oletat AINA ensin negatiivista asiaa herrasta, tyyliin "mennäänkös sitä viiiiiiiinnaaaaaaa hakemaan" kun on menossa korjaamaan autoa, tai vaikkapa hakemaan muksulle ja sulle kaupasta ruokaa?!
      Meillä kun tätä vittuilua on nimittäin JATKUVASTI ja sitten aviomiehessä on syy kun vaimo naputtaa joka asiasta MIELESTÄÄÄN OIKEIN.

      Väärä olettamus ja siitä vittuilu saa miehen helposti menettämään hermonsa,

      JOSPA PITÄYTYISIT TOSIASIOISSA KOTONASI JA KATSOT JATKUUKO ONGELMAT VIELÄ??!!PIDÄ TURPA KIINNI NOIN KUUKAUSI JA OLE VITTUILEMATTA NIIN USKOISIN ETTÄ SINUNKIN ONGELMAS KATOAA AIKA PIAN.

      • sdafdgdhfb

        Todella törkeää vastata noin ap:n tilanteeseen, joka ei välttämättä ole lainkaan samanlainen oman tilanteesi kanssa.


    • oliivi1

      Minunkin poikaystäväni nimitteli minua yhdessä vaiheessa. Ei mitään "huora" tai "lehmä" -tyylisiä, mutta hän nimitteli minua henkilökohtaisiin asioihin liittyen, mikä todella sattui. Hän kuitenkin lopetti sen kun kerroin kuinka se sattui. Hänkin on sitä tyyppiä että kiihtyy nollasta sataan.

    • pupu ja käpy

      en vastaa kelleen erityisesti...mutta minusta on rumaa haukkua ja nimitellä toista, en esim. ymmärrä naisia jotka puolisoaan aina muille haukkuvat tyyliin se on sellainen ja sellainen ja aina se tekee niin tai näin.... ne on asioita jotka pitää selvittää keskenään ,eikä pitkin kyliä haukkua sitä, jonka on itse valinnut kumppanikseen.Jokaisessa meissä on puuttemme ja virheemme, ei ole ainoakaan täydellinen vaikka joku voi sellaista itsestään luullakin.Ei tulisi mieleenikään haukkua miestäni ulkopuolisille, niin suurta vikaa ei hänessä ole.Ja se myös kertoo arvostuksen puutteesta haukuttua kohtaan.

    • Ei normaalia

      Ei kuulosta hyvältä, varsinkaan jos lapsen/lasten kuullen tällaista nimittelyä käytetään.

      Jos haluatte elää yhdessä niin menkää perheneuvolaan tai seurakunnan parisuhdekurssille. Mutta nimittelylle ja huutamiselle täytyy tulla loppu jos haluatte suhdettanne jatkaa ja antaa lapsellenne mallin aikuisista toisiaan rakastavista ihmisistä.
      Jos miehesi ei halua ulkopuolisen apua niin hän on jo valintansa tehnyt, siis haluaa päästä sinusta ja lapsestanne eroon mutta ei uskalla tätä sanoa vaan käyttäytyy aina vaan huonommin , kunnes sinä et enää suhdettanne kestä.

    • oskukoku

      Kaikki naiset ovat hulluja! Ei minulla muuta, tämän kuitenkin halusitte tietää.

      • viiden lapsen mummi

        Myös äitisikö?


    • Pitkä sytytyslanka

      Ilmeisesti haukkumisen rajusti tuomitsevat eivät ole eläessään kokeneet oikein kunnon riitaa.

      Nimittäin kokemuksesta voin sanoa, että kun yrittää aikansa riidellä asiallisesti mutta toinen esimerkiksi jatkaa syyttelyä asioista joihin on syytön, ei kuuntele minkäänlaista järkipuhetta, ei suostu kuuntelemaan toisen osapuolen näkökulmaa, eikä suostu keskustelemaan - vaan vaikka tunnin tai kahden verran jankuttaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan erittäin vihamieliseen ja halveksivaan sävyyn niin kyllä siinä saattaa lopulta kiehahtaa yli.

      Olen aloittajan kaltainen rauhallinen heppu sillä erolla, että yritän aina selvittää riitatilanteet rauhanomaisesti ja haukkumatta. Sovittelen ja otan vastaan paljon toisen kiukkua, mutta minullakin on rajani, ja jos puoliso ei kertakaikkiaan suostu kuuntelemaan sanaakaan vaan raivoaa täysin riippumatta siitä, mitä puhun, menee lopulta kuppi nurin.

      Ja ikävä kyllä siinä tilanteessa saattaa joku "turpa kiinni nyt, saatanan lehmä" tai "vittu sä olet kusipää paska" purkautua ilmoille tai jopa lautanen lentää seinään.

      Siihenkin, miten toinen reagoi riidellessä, voi vaikuttaa itse aika paljon. Jos tietää, että kumppani on hyvin kärsivällinen mutta sitten lopulta suuttuessaan raivostuu todella hurjasti, onko häntä pakko provosoida siihen pisteeseen asti? Miksi riiteleminen keskustelemalla on naisille joskus niin vaikea? Miksei voi erimielisyyksiään puhua halki rauhassa lapsellisen syyttelyn, mitätöinnin ja halveksimisen sijaan?

    • viiden lapsen mummi

      Kotoa opittu tapa.Ei huomata tehneensä mitään toista luokkaavaa. Sitä ei saa muuten pois kun puhumalla.ymmärrän että lapset tarvitsee aikaasi ja aikaamme ja vaikeudet on aina jäävä häviölle. Istuta nyt miehesi heti yhteiseen pöytään ilman lapsia. Tehkää vuorotellen että sidotte suunne liinalla,että ei tulusi keskeytettyä toista.Vapaana oleva suu saa puheenvuoron. Teillä on nyt vaikea kausi ja siitä kärsii kaikki.Kipeätkin asia pitää saada sanoa niin ettei toinen puhu päälle.Jos ette keskustele niin kohta kuvioihin astuu kolmas pyörä ja sitten se on menoa.Lapset vain kärsii tästä kaikkein eniten.Ettehän te halua varmaan kumpikaan tätä lapsillenne.Toistakaa puhetunti vaikka viikon päästä ja koittakaa siinä kehua toisianne missä olette edistyneet hyvään suuntaa. Mies on selvästi tyytymätön johonkin asiaan.Sinä myös olet vaikkakin siitä hiljaa kärsit.Mies on vahvempi ja niin erilaiseksi rakennettu ja myös ajattelee erilailla,niin siksi yhteishetki on nyt tarpeen.Voitko pyytää vanhempiasi lastenvahdiksi viemään lapset mummolaan siksi aikaa ja sano äidillesi suoraan että keskustelette. Toivon että mies ymmärtää eikä jätä sinua asiassa yksin.Meillä oli samassa tilanteessa jo miehellä toinen,mutta puhumisella tuo kakkonen saatiin karkotettua.Tämä on vakava asia. Älä kuuntele ketään ystävääsi neuvoillaan.He riemuitsevat vaan siitä että esim eroatte.Kateus on kavalaa .YHdessäolo on teidän päätettävä.Älkää katsoko mitä naapurilla on. Nauttikaa siitä mitä teillä on.Ei kukaan saa tavaroiden paljoudella liittoaan pysymään koossa.Rakkaus on nyt teillä piilossa etsikää se. Onnea matkaan

    • 8+5

      Haukkumiset alkaneet lasten tultua kuvioihin? Eiköhän tuossa ole jo aika selvä syy mistä siis johtuu=seksielämä ja ylipäätään parisuhde on tainnut kuivua kasaan? Se ei tietenkään oikeuta haukkumiseen tai muuhunkaan epäasialliseen käytökseen, mutta tuosta rivien välistä lukemalla kerta mies kyseessä, niin ei tuohon sen suurempia draamoja tarvita.

      Joten jos aloittaja rehellisesti miettii asiat puhki ja laskee yks plus yks yhteen, niin taitanet päästä samaan tulokseen. Edelleen se ei tietenkään ole sinun syytäsi ja et missään nimessä ansaitse solvausta osaksesi, mutta kannattanee nostaa se kissa pöydälle ja tehdä asioille jotakin jos haluat, että tuo suhde jatkuu ja paranee.

      • Puhukaa.

        Siinä lasten tullessa kuvioihin on äidillä ja isällä paljon vastuuta. Varmaan on nyt käynyt niin että ette tee yhdessä juuri mitään niitä yhteisiä kodinaskareita,vaan ne jäävät sinulle ja väsyt. Nyt miehelle tämä kertomaan jos pääsisitte tästä pattitilanteesta.Kyllä pitää molempien osallistua kaikkeen perheessä joka arki ja sunnuntai.Ei sitä silloin paljon levätä kun lapset ovat pieniä.Kyllä se siitä muuttuu lasten kasvaessa.Tulee vielä aika jolloin olette kahden. Riemuitkaa ihanista lapsistanne kun ovat yhteisiä.Hullummaksi se menee jos joudutte lapsia retuuttamaan kahdessa kodissa vuoroviikoin ja sitten se uuspuoliso joka haluaa vain oman lapsen .HUH HUH. Pistä mies kuuntelemaan tämä tosiasia. Ero ei auta tilannetta yhtään.Päinvastoin se romuttaa molempien talouden.


      • KALLE KELLO
        Puhukaa. kirjoitti:

        Siinä lasten tullessa kuvioihin on äidillä ja isällä paljon vastuuta. Varmaan on nyt käynyt niin että ette tee yhdessä juuri mitään niitä yhteisiä kodinaskareita,vaan ne jäävät sinulle ja väsyt. Nyt miehelle tämä kertomaan jos pääsisitte tästä pattitilanteesta.Kyllä pitää molempien osallistua kaikkeen perheessä joka arki ja sunnuntai.Ei sitä silloin paljon levätä kun lapset ovat pieniä.Kyllä se siitä muuttuu lasten kasvaessa.Tulee vielä aika jolloin olette kahden. Riemuitkaa ihanista lapsistanne kun ovat yhteisiä.Hullummaksi se menee jos joudutte lapsia retuuttamaan kahdessa kodissa vuoroviikoin ja sitten se uuspuoliso joka haluaa vain oman lapsen .HUH HUH. Pistä mies kuuntelemaan tämä tosiasia. Ero ei auta tilannetta yhtään.Päinvastoin se romuttaa molempien talouden.

        "Puhukaa". Kuule, sinulla ei liene tuota omaa kokemusta tuollaisista perhettä repivistä asioista (oli se sitten viina, nimittely) , joten helppo se on kirjoitella viisaita.. Joskus on vain parempi kaikkien (myös niiden lapsien) kannalta lyösä kantapäät yhteen. Saattaa monestä äidistä ja isästä tulla sitten vasta hyvä vanhempi.


    • Ei kuulu

      Haukkuminen ei kulu parisuhteeseen. Suhteen loppua ennustavat pahoinpitely sekä haukkuminen ja nimittely. Myös valehtelu kuuluu tähän kategoriaan. Katsele uutta miestä itsellesi. Miehelläsi on joko toinen tai hän ei yksinkertaisesti välitä, miltä sinusta tuntuu. ja kun ei välitä, niin ei rakasta.

      • keinona matkalaukku

        No minun mies pitää koko ajan matkalaukkua sängyn vierellä...ikään kuin lähtövalmiina. Hän on käyttänyt jo pitkät ajat avioerouhkausta keinona kielteiden tunteidensa hallintaan. Hän sanoo, että hänellä ei ole muita keinoja kuin pako, kun tulee kielteisiä tunteita esim. hermostuu. Ei sekään ole kivaa...


    • maallikkosaarnaaja..

      Naisen kunnia on, että ei ole muuta seksikumppania elämässä kuin oma aviomies. Jos näin ei ole, niin haukut ovat ansaittuja. Nainen ei saa alkaa
      sukupuoliyhteyteen ennen kuin papin aamenen jälkeen, sen yhden ja ainoan
      kanssa. Muuten hän on h u o r a.

      • Jumalanpilkkaaja oot

        Ota nappis sekopää.


      • KALLE KELLO

        Mistähän maallikkosaarnaaja-sekopää on karannut? Tässä hyvänä esimerkkinä se, kun kaikki mielensekopää-sairaalat on alas ajettu


      • puolukka3
        Jumalanpilkkaaja oot kirjoitti:

        Ota nappis sekopää.

        MAALLIKKOSAARNAAJA, SULLE. JA NOIN SE ON MIEHENKIN KOHDALLA.

        MITÄ SANOT JOS MINÄ NEITSYENÄ VAADIN JA ILMOITAN TÄSSÄ NYT SAMALLA JULKISESTI, ETTÄ EN HYVÄKSU TULVAKSI PUOLISOKSENI KUIN SELLAISEN "PERÄKAMMARIN TUMPUTTAJAN" JOKA ON VIELÄ NEITSYT NIINKUIN ITSEKIN??


      • reipas nainen
        KALLE KELLO kirjoitti:

        Mistähän maallikkosaarnaaja-sekopää on karannut? Tässä hyvänä esimerkkinä se, kun kaikki mielensekopää-sairaalat on alas ajettu

        Voi KALLE.:D

        Huonosti on asiat Suomen hyvinvointiyhteiskunnassa.

        Kun vuodenvaihteessa kävelin hypomaniassani (luulin, että olin oikeasti menossa psykoosiin - ja esipsykoottiseksi tilaksi sitä alkuun luonnehdittiinkin) Aurooraan yöreissukassini kanssa, petyin, kun he eivät siellä ottaneetkaan mua yön yli.

        OLI NIMITTÄIN VAIN SULJETTUJA OSASTOJA SIELLÄ, JA SELLAISEN TARPEESSA EN SENTÄÄN OLLUT.

        Nyt on opinnot breikillä, huhtikuun alusta meen taas muiden mukaan, kun opintojakso vaihtuu. Joten älä syyttä huoli. Mummoja olen jo jokusen vuoron onnekkaasti hoitanut viiemviikosta lähtien.

        Joskus on vaan latauksen paikka.


    • Nyt iloinen

      Ex oli narsisti.Räjähtävän aggressiivinen.
      Ensin alkoi fyysinen väkivalta, kun sanoin, että lähden, jos jatkaa,
      niin alkoi henkinen(se oli vieläkin pahempaa).
      Juurikin samanlainen lehmä yms.
      Ei ollut mitään syytä raivostua, vaikka aloinkin sitten uskomaan häntä.
      Lapsi alkoi myös sanomaan minua lehmäksi.
      Nyt minulla on terapiat takana ja ihana mies.Kunnioitamme toisiamme.
      Tuo ex on yksin, kun jatkoi seuraavallekin naiselle samaa rumaa käytöstä.
      Hänellä on ongelmia itsetunnossaan laajasti.

    • Kylmät kädet

      Älkää naiset ottako pienikalloista mieheksenne!

      Rotuun ja uskontoon katsomatta, aivojen koolla on eroa, vaikka tätä nykypoliittisesti kiusallista faktaa pyritäänkin peittelemään. Suurinosa ei edes tiedä, että ihmisten aivojen koot vaihtelevat kahdesta litrasta jopa alle litraan eri yksilöiden välillä.

      Kaikki ovat kuin samasta puusta:
      -valtava itsekeskeisyys ja itserakkaus (sekoitetaan hyvään itsetuntoon)
      -naisten, vanhusten ja eläinten julma kohtelu
      -uhkapelihimo
      -itsensä koristelu (korvakoruja, ketjuja, sormuksia, jne.)
      -erittäin alhainen työmoraali (työtä tehdään, jos on aivan pakko ja silloinkin homma hoidetaan juostenkusten)

      •  K 

        Parisuhde merkitsee matalaotsaiselle, pienillä aivoilla varustetulle pitkätukkarentulle vain ja ainoastaan seksiä. Naista rakastetaan kuin autoa, tai uutta sossun maksamaa älypuhelinta.


    • saman1

      Jätä se, tuo nimittäin vaan lisääntyy.....tuollasta kusipäätä ei tartte kenenkään kestää. Nollaa sinut ihmisenä, et ole minkään arvoinen. Herätys !

    • 70 / 65

      Lapsuuden painolastia?

      Jo ensimmäisiä muistikuviani hallitsi omien vanhempieni päivittäinen riitely joka eteni henkilökohtaisesta solvaamisesta ja syyttelystä sukulaisten haukkumiseen.

      Itkin usein ullakolla kuunnellen alakerran meteliä.
      Usean vuoden ajan olin vakuuttunut, etten ole heidän lapsensa.
      Kuulin myös useaan kertaan, että vanhempieni kurjuus on minun syytäni.

      Oli helppo lähteä siitä talosta!

      Ryhtyessäni harkitsemaan vakiintumista olimme seurustelusuhteessa pari vuotta.
      Vielä avioitumisen jälkeenkin elimme kahdestaan 3-vuotta koska halusin varmistua, ettei minun lasteni tarvitse varttua riitaisessa kodissa.
      Ei tarvinnut!

      Kyse ei ole ollut mistään "kilpalaulannasta" vaan aidosta yhdessä viihtymisestä johon on mahtunut suurin kirjaimin asioista puhumista mutta ei koskaan henkilöön menevää panettelua.

      Vaimoni on temperamenttinen ihminen. Ei missään tapauksessa mikään kynnysmatto.
      Se, että liittomme alkuaikoina jouduin kerran väistelemään lentäviä tekstiilejä, on melko kuvaavaa.
      Sitäkään ei saatellut henkilöön menevät saatesanat vaan hän tehosti sillä kehnoksi osoittautunutta sanomaansa tavastani pudotella vaatteeni eteisen lattialle.

      Meille riittää kun toinen sanoo asiansa vakavalla naamalla, painokkaasti. Ei tarvitse korottaa ääntään.
      Olen itse joskus syyllistynyt siihen. Hyvin harvoin!

      Elämämme on sujunut kymmeniä vuosia ilman pakottautumista "parisuhteen hoitoon" joka ilmaisunakin kielii keinotekoisuudesta.

      Ketjussa useat samaistavat käsitteet kiukustuminen, tekemisestä moittiminen, henkilöön kohdistuva syyttely ja solvaus.
      Viimeeksi mainittu on minusta anteeksiantamatonta kaikissa tilanteissa.

    • elämääm vauhtia

      Tuo on totta, mies rakastaa autoansa, haitariansa, äitiänsä, siskoansa sain myös kokea. Vaimo tulee sitten siellä häntäpäässä.

      Riidat syntyvät kun kyllästytään tosiinsa. Samat jutut, samaa aina kaikki. Jos osattaisi aina tehdä joka päivä toisillemme erilaiseksi. Jos vielä rakkauselämässä jää toiseksi tai toinen on uskoton, ei osaa käyttää rahaa, tuhlaa, ei huolehdi ulkonäöstänsä, niin ihmiset riitelevät ja rakkaus lentää ikkunasta ulos.

      • Varmaan vaimo tässä

        kertoo omista rakkaudenkohtaistaan ennen miestään, mutta ovelasti kuin kettu kääntää asian nurinpäin ja todellisuudessa mies on ihan hulluuden partaalla rakkaudesta miestään kohtaan ja vaimo vain soimaa miestään "mikset sitten ..."

        Toki eri perheissä on erilaisia totuuksia ja syitä ja moninaiset ovat ihmisten tiet ja ajatukset ja prioriteettijärjestykset ja muutkin asiat varmaan.

        Rakkaudesta ihan totuudellisesti juuri kukaan ihminen ei todellisuudessa tiedä juuri mitään, näin olen tähän loppupäätelmään tullut tutkiessani elämää ja ihmisiä tässä asiassa.

        Jeesus on Rakkaus, ja moniko ihminen ihan oikeasti rakastaa ja kunnioittaa Jeesusta ihan elämässään ja vieläpä kokosydämisesti. Ei käsi sydämellä vaan ihan sydän totuudellisesti Jumalassa!


    • Aivan väärän mieli-

      kuvan tämä aloitus pyrkii antamaan miehestä huutajana, sillä naisille tuo sopii paljon paremmin, ja suomalainen mies jököttää tai jöröttää, miten vaan, ja nainen painaa päälle kunnes jälleen tahtoo ...

    • sajdlk

      Olet ottanut hänen nimittelynsä puheeksi ja sama toistuu edelleen. Itse en jäisi kuuntelemaan tuollaista henkistä väkivaltaa. itseään kannattaa arvostaa, mutta tee niinkuin itse oikeaksi tunnet.Tuollainen nimittely syö sun itsetuntoa.

    • femakot lappiin

      Naisella on oikeus vittuilla ja hyökätä sanallisesti sekä fyysisesti miehen kimppuun.
      Jos mies sanoo jotain takaisin, tai vastaa fyysisyyteen, on miehessä vika.
      Femakkojen mielestä miehen pitäisi vain seisoa aloillaan ja antaa toisen pahoinpidellä sanoin ja teoin.

      Vittu mikä maailma.

      • Kuudeskymmenes aluil

        Nelosella klo 19.00
        Holmes. Se on huono, mutta sentään parempi kuin tämän avauksen ja keskustelun aihe.


    • hellä vaimo

      Mun mies tuli kotia ja valehteli missä oli ollut yön. Revin paidan päältä ja loin leuan alle yhden vasemmalla ja oikean suoran perään. Rakasti hirveesti, erosimme, mutta vielä vuosien jälkeenkin kertoi puhelimessa, että olen ainut nainen jota on rakastanut.

      Ukoille kuri.

      • TOSIrealisti Kokkola

        Yli 20 vuotta: "Anna perrseeni olla. Mikään ei ole niin kuvottavaa kuin naiminen". Voi s........ Nyt hän saa olla perseineen ja naimisineen...


      • ajat on sairaat
        TOSIrealisti Kokkola kirjoitti:

        Yli 20 vuotta: "Anna perrseeni olla. Mikään ei ole niin kuvottavaa kuin naiminen". Voi s........ Nyt hän saa olla perseineen ja naimisineen...

        Ei tarvitse ihmetellä suurta erojen määrää, jos ihmiset on näin vieraantuneita jo todellisuudesta.
        Herra isä sentään, jos ei enää suutuspäissään kärsi puolisoa haukkua eroamatta, niin terve!


      • Annan samalla mitall
        ajat on sairaat kirjoitti:

        Ei tarvitse ihmetellä suurta erojen määrää, jos ihmiset on näin vieraantuneita jo todellisuudesta.
        Herra isä sentään, jos ei enää suutuspäissään kärsi puolisoa haukkua eroamatta, niin terve!

        Mutta jos suutuspäissään sanoo puolisoa esim. h__r_ks_, eikä puoliso ole sellainen, niin kuka on vieraantunut todellisuudesta? - Ajat taas ovat olleet ennen paljon sairaampia, silloin vain mieäs haukkui, nainen kuunteli, totteli, sisäisti ja kärsi hiljaa.


    • Pyydän anteeksi..

      Hyvä riita joskus puhdistaa ilman ja se sovinnon teko on suloista. Sitten vasta kun toinen on mennyt. Haudassa muistellaan miten hyvä tama oli. Kannattaisi käyttää sitä kaunista sanaa, Anteeksi enemmän.

    • Ilmaisutaito nollass

      Tosiasia on, että immeiset eivät osaa riidellä parisuhteissa eivätkä missään muuallakaan. Ts. asiat joista ollaan eri mieltä, päätetään riitoina, kun niitä ei osata käsitellä pelkkänä asiana. Joukkoon sekoitetaan henkilökohtaiset solvaukset ja kaunaiset ajatukset, vaikka niillä ei olisi itse asian kanssa mitään tekemistä.

    • klllöö

      Oletko antanut puolisollesi seksuaalisesti kaiken sen mitä hän haluaa?

    • merimaari

      Tuon jälkeen ei varmaan enää tee mieli olla lähelläkään toista ihmistä!

    • onks meitä muitakin

      Juu se on kumma miten tuo käytös taantuu, kun on oikein väsynyt, erittäin nälkäinen tai hirmuisen sairaana, ja kumma kyllä silloin jos lähdemme autolla liikenteeseen. Kesti hetken, ennen kuin tajusin noiden tilanteiden toistuvuuden ja sen, että se iskee jonkin asteisen psykoosin vallitessa. Silloin saattaa lipsahtaa ruma nimitys ja olen myös täysin toivoton tapaus kuulemma. Aina väärässä, laiska ja saamaton ja sitä rataa. Itse ei edes jälkeenpäin muista sanoneensa jopa lasten kuullen hyvin ilkeästi. Joudun vain sanomaan joo ja joo kyseisissä tilanteissa, sitten ollaan hiljaa ja koetan harhauttaa keskustelua muihin aiheisiin. Jos alan väittämään vastaan tai kertomaan, että nyt olet kyllä erehtynyt tai tyyliin itsekin olet vielä pahempi, niin siitä sitten kimmastuu ja väittää vielä huikeampia ruokottomuuksia. Joskus olen hyvin loukkaantunut. Olen selittänyt selkeämpinä rauhallisina hetkinä, miten en jaksaisi sellaista. Ei kuulemma näe siinä mitään ihmeellistä, vain sen että vaikeistakin asioista ja sellaisesta missä olen väärässä, pitäisi voida keskustella. Olen sitten sanonut että senkun keskustellaan, mutta jätetään ne nimittelyt. Siitä lähtien on tullut hiukan tolkkuihinsa. Jostain syystä meillä alkoi myös mölyt lipsahdella mahasta tuossa lasten hankinnan aikaan. Kai se on niin rankkaa. Ihan kuin ei itselläni olisi. Onnettomaksi se vetää eikä parane, jos et tunne kestäväsi kunnes kohtaus menee ohi, on parasta harkita vetäytymistä. Sellaiseen kestämiseen käyttää niin paljon arvokasta energiaa joka on lapsilta ja omasta iloisuudesta ja voimista pois, että en tiiä kannattaako.

    • juutu

      sanohan sille ukolle rinta rottingilla että "sähän et mulle puhu noin"! siis oikeasti, kohoat henkisesti metrin korkeammaksi kuin hän! osoitat ettet oo mitenkään häntä alempiarvoinen! meillä on toiminut eikä oo sen kerran jälkeen törkeyksiä ladellut. mutta edellyttää tietysti sitä että itsekkin ajattelet niin... se vaan tuppaa menemään niin että ihmiset kohtelee sua niin huonosti kun annat niiden kohdella.

      mulla on sen verran terve itsetunto etten ikinä antais kenenkään mulle noin puhua. kunnioitus pitää olla toista kohtaan. itse myös kunnioitan muita. älkää hyvät naiset antako miesten tallata teitä!

      • lisäys

        toinen, mikä tepsii normaaliin mieheen on se, että jos vaikkaa haukkuu huo-raksi, niin kun sovitaan, et unohda sitä...käsket miehen katsoa silmiin ja sanoa samalla nimellä. yksikään normaali mies ei pysty sanomaan: huo-ra mä rakastan sua. käske vielä puhutella samalla nimellä koko päivä, muuten ei saa anteeksi..ei välttämättä tee mieli enää uudestaan...


    • Sisin tulee esiin.

      mikä ero on keskustelulla ja riitelyllä tai haukkumisella elleivät molemmat edes tiedä mitä ovat tekemässä ja onko totuus jompaa kumpaa vai toisen pinnan kiristämistä huomaamatta vai tahallaan?Jos olette niin eri tasoiset pitkästä yhdessä olostanne huolimatta kuten lapsistannekin huolimatta että avioliittonne alkaa oikutella?Oliko avioliittonne alun perin törmännyt prinsessa ruususeen tai pullistelevaan pekka punttiin kiinnittämättä huomiota sisäisiin arvoihin huomioida älykkyyteen taikka topnen toisenne muihin henkisiin arvoihin kuin peltilehmänne silmänkääntö temppuihin? ihminen on luonnosta ja muusta teissä en tiedä.

    • Perus Pekka vaan

      Kun on muuten hyvä hetki, kerro hänelle, että haluat puhua yhdestä asiasta joka on mietityttänyt pitkään.

      Sitten kerrot, että onko hän itse huomannut, että hän menettää pikana malttinsa ja nimittelee.

      Kysy, mistä Se nimittely johtuu, mutta ole ymmärtäväinen häntä kohtaan.

      jutelkaa asiasta, mutta omalta osaltasi päätät keskustelun siten, että kertast hänelle, että nimittely sattuu ikävästi, etkä jatkossa aio alistua ottamaan sitä vastaan.

      Mikäli tulee riitaa ja nimittelyä uudelleen, kerro että olette sopineet, että hän ei loukkaa ja vaadi puhumaan asiallisesti sopimuksen mukaan.

      Palaa palstalle kysymään neuvoja lisää jos tämä ei toimi, mutta ymmärrä, että mekanismin pois kitkentä kestään hetken.

    • nainen 37

      Ei ole normaalia riitelyä!! Ala-arvoinen nimittelyä tuhoaa suhdetta. Se tuhoaa parin välillä olevaa arvostusta ja kunnioitusta. Jos mies haukkuu naista noin kauheilla nimityksillä, niin mitenkä niitä voi unohtaa varsinkin kun käytös toistuu säännöllisin väliajoin?

      Olen ollut mieheni kanssa 6,5 vuotta. Pahinta mitä olen hänelle jokusen kerran sanonut on, että haista paska tai haista v...ttu! Mies on yhden kerran näyttänyt minulle keskisormea. Olemme kumpikin katuneet käytöstä jälkeenpäin. Vaikka kuinka vihaisia olisimme kumpikin, niin emme sorru toisen nimittelyyn. Minusta sellainen olisi kauheaa.

      Miehesi olisi tärkeää ymmärtää, että kuinka paha asia on sanoa kumppanille tuollaisia asioita.

    • Voimia aloittajalle!

      Voi olla, että miehelläsi on persoonallisuushäiriö, mikä vasta nyt on puhjennut kukkaan. Hän ehkä kiristää sillä, että teillä on jo lapsia ja haukkuu nautinnolla, tietäen tilanteen. Narsisti voisi tulla kysymykseen tälläisen käytösmuutoksen kohdalla. Oletko koskaan tai vahingossa mennyt loukkaamaan tätä jo mahd. syvästi loukattua miehesi itsetuntoa?
      Narsisti kun tapaa seota vasta siinä vaiheessa kun uskallat olla tämän kanssa erimieltä, tai sanot suoraan päin naamaa miten asia on.

      • onks meitä muitakin

        Itse olen tullut siihen tulokseen, että siinä vaiheessa kun elämä on oikeasti rankkaa putoaa huoliteltu käytös ja todellinen minä tulee esille varsinkin kun toisen reaktioita ei tarvitse varoa eikä pelätä hylätyksi tulemista. Lapsiperheen isänä tuntee olevansa vastuussa kaikesta ja se hiukan harmittaa sekä tuskastuttaa eli purkautuu huonona kohteluna, mutta on myös varma olo, ettei perhe pärjää ilman häntä tai ei hylkäisi, vaikka mitä tekisi ja, voi ilmeisesti sitten olla just niin sikamainen kuin vaan huvittaa? Meillä mies ei myöskään tajunnut lainkaan, että miltä minusta tuntui nimittely tai vähättelevä haukkuminen. Sanoi että älä ota niin vakavasti. Mitenköhän se on mahdollista. No sitten päädyn vähättelemään hänen sanomisiaan, mikä ei toisaalta taas ole kovin hyvän tuntuista.


      • Voimia aloittajalle!
        onks meitä muitakin kirjoitti:

        Itse olen tullut siihen tulokseen, että siinä vaiheessa kun elämä on oikeasti rankkaa putoaa huoliteltu käytös ja todellinen minä tulee esille varsinkin kun toisen reaktioita ei tarvitse varoa eikä pelätä hylätyksi tulemista. Lapsiperheen isänä tuntee olevansa vastuussa kaikesta ja se hiukan harmittaa sekä tuskastuttaa eli purkautuu huonona kohteluna, mutta on myös varma olo, ettei perhe pärjää ilman häntä tai ei hylkäisi, vaikka mitä tekisi ja, voi ilmeisesti sitten olla just niin sikamainen kuin vaan huvittaa? Meillä mies ei myöskään tajunnut lainkaan, että miltä minusta tuntui nimittely tai vähättelevä haukkuminen. Sanoi että älä ota niin vakavasti. Mitenköhän se on mahdollista. No sitten päädyn vähättelemään hänen sanomisiaan, mikä ei toisaalta taas ole kovin hyvän tuntuista.

        Tuossa on myös perää. Yleensä ihminen muuttuu monaasti kuin piruksi jos ja kun se oma elämä on rankkaa ja samaan aikaan kokee kuin kateutta niitä kohtaan, joilla tämän mielestä on helpomaa.
        Näin voi käydä myös tavallisten kavereidenkin kesken kun koetaan oma elämä raskaammaksi, aletaa kaivelemaan sen toisen heikkouksia. Verrataan itseä toiseen toisinsanoen. Vähän narsistista sekin.


      • Voimia aloittajalle!
        Voimia aloittajalle! kirjoitti:

        Tuossa on myös perää. Yleensä ihminen muuttuu monaasti kuin piruksi jos ja kun se oma elämä on rankkaa ja samaan aikaan kokee kuin kateutta niitä kohtaan, joilla tämän mielestä on helpomaa.
        Näin voi käydä myös tavallisten kavereidenkin kesken kun koetaan oma elämä raskaammaksi, aletaa kaivelemaan sen toisen heikkouksia. Verrataan itseä toiseen toisinsanoen. Vähän narsistista sekin.

        Avauksen kaltainen käytös on kuitenkin mielestäni ominaista pääosin vain itsekkäiden ihmisten keskuudessa.
        Syitä tälläiseen käytökseen voi olla moneen junaan ja sen todellisen narsistin tunnistaminen yhtä vaikeaa kuin neulan etsiminen heinäsuovasta.
        Moni kun käyttäytyy itsekkäästi olematta kuitenkaan mikään hirviö pohjimmiltaan.
        Ja niin moni pari riitelee ja eroon päätyy noin joka kolmas suhde vai miten se nyt oli.
        Yhteistä lähes jokaisessa eroon johtaneessa suhteessa on juuri toisen osapuolen, (sivusta seuraanjan mielestä) tarpeeton mollaaminen ja henkinen alistaminen.
        Miksikö Suomen perhesurma ja väkivaltatilastotkin ovat muita pohjoismaita suuremmat?
        Kyllä meissä Suomalaisiissa on jokin pahasti pielessä. Liekö alkoholilla osuutta tilastoihin?


      • Vaikuttava tekijä
        Voimia aloittajalle! kirjoitti:

        Avauksen kaltainen käytös on kuitenkin mielestäni ominaista pääosin vain itsekkäiden ihmisten keskuudessa.
        Syitä tälläiseen käytökseen voi olla moneen junaan ja sen todellisen narsistin tunnistaminen yhtä vaikeaa kuin neulan etsiminen heinäsuovasta.
        Moni kun käyttäytyy itsekkäästi olematta kuitenkaan mikään hirviö pohjimmiltaan.
        Ja niin moni pari riitelee ja eroon päätyy noin joka kolmas suhde vai miten se nyt oli.
        Yhteistä lähes jokaisessa eroon johtaneessa suhteessa on juuri toisen osapuolen, (sivusta seuraanjan mielestä) tarpeeton mollaaminen ja henkinen alistaminen.
        Miksikö Suomen perhesurma ja väkivaltatilastotkin ovat muita pohjoismaita suuremmat?
        Kyllä meissä Suomalaisiissa on jokin pahasti pielessä. Liekö alkoholilla osuutta tilastoihin?

        Suomen kurjat ilmat.


      • Voimia aloittajalle!
        Vaikuttava tekijä kirjoitti:

        Suomen kurjat ilmat.

        Varmasti osa syyllinen Suomen valtavaan alkoholinkulutuskulttuuriin tuokin.
        Kun ulkona sataa loskaa on mukavaa istua muki sorkassa takan äärellä. Hyvä huomio!


    • mikä muu mikä mies

      Ehkä miehen kotona nimiteltiin äitiä näillä nimillä. Meillä jää paljon infoa alitajuntaan 0-3v ajalla. Siinä mielessä puhetta opettelevan lapsen kanssa miettisin millaisessa ympäristössä elää. Mies on varmaan tavallista tasoa tyhmempi ollut kouluaikoina ja saanut ko sanoja kuulla. Niitä sitten viljellään muihin mitä itse onkaan.
      Mun tuttava ex lopetti vasta kun vein sille testi tulokset älykkyydestä luovuudesta ja tuosta vammaisuudesta etenkin. Hain lääkäriltä b.todistuksen jossa todettiin minun vammani tulleen synnytyksessä eikä se pahene eikä parane.
      On siis oikeasti näitä vammautuneita ihmisiä täälläkin jolla kuitenkin kädet silmät ja jalat toimii ja etenkin se tunne äly. Terveisiä sun miehelle ap. eräältä suomalaiselta vammaiselta. .

    • rakkautta?

      googlatkaa "neljä ratsumiestä"

    • Elämää elämään

      rakkautta? -nimimerkille:

      Kylläpä oli hyvä kirjoitus!

      Itse nykyisin, kun hieman katsastelen mahdollista uutta miesystavää, olen mielessäni tehnyt selkeät vaatimukset miehen asenteissa naista kohtaan. Hänen tulee pitää minua ykkösenä kaikista ihmissuhteistaan ja minä häntä. Hänen tulee osata ja ennen kaikkea haluta keskustella. Hänen tulee olla niin täysipäinen, että uskaltaa tuntea kaikkia tunteita. Hänen tulee olla uskova kristitty. Jos kohtaan hänet, niin tiedän, että silloin ELÄN.

    • turhauttaa

      Itse nimittelyyn syyllistyneenä voin omalta kohdaltani kertoa syyn miksi nimittelyyn sorrun... aina riidat olivat samoista asioista joissa meillä klikkaa, ei kerta kaikkiaan ymmäretä toistemme näkökulmia. Kompromissia hakiessamme ja aina vain riitaan ajautuen tulee valtava turhautuminen: "miksi v*tussa ihmeessä toi ei ymmärrä???". Silloin tulee purkauduttua hyvin rumin sanoin...

    • Ehdotus lyhyesti

      Kerro hänelle, miten pahalta nimittely tuntuu.

    • Puupää

      Moni asia opitaan jo lapsuudessa ja iän (ja pitkän parisuhteen) myötä moni huomaakin menneensä oikeastaan anopin/appiukon kopion kanssa naimisiin. Ainakin itse olen huomannut puolisoni tavassa käsitellä ja esittää negatiivista palautetta hyvin paljon samaa mitä jo anoppini esitti appiukolleni jo 20 vuotta sitten. Ja appiukon kanssa tarinoidessa olen ymmärtänyt että edesmenneellä mummolla (eli appiukon anopilla) oli ihan sama meno päällä silloin kun alkoi konehuoneessa keittämään:) Kiihtyvyys nollasta sataan on muutama mikrosekunti, mutta sitkeyttä paasata on parhaimmillaan jopa päiviä.

      Sitä kuunnellessa on ollut joskus varsin vaikea muistaa mihin puolisossa mahdoinkaan aikanaan rakastua...(ks. Pekka ja Pätkä elokuvien Justiina). Kun toimintamalli on jo ainakin osaksi geeneissä, niin eipä siinä taida terapeutin kauniit puheetkaan paljon auttaa.

      Yksi asia jonka aion omille lapsilleni (sekä pojille että tytöille) opastaa, on se että kannattaisi katsoa ja kuunnella sen morsiamen/sulhasen perheen tapoja käsitellä asioita aika tarkkaan ennen kuin tekee koko loppuelämään vaikuttavia ratkaisuja.

      • Onnekasko?

        Myös immuniteetin saaminen on mahdollista. Mieheni kohdalla se toteutui.
        En nähnyt appeni ja anoppini värikkäimpiä vuosia joten niiden suhteen olen mieheni kertomusten varassa mutta seurusteluaikamme ja liittomme vuosien saatossa kertomukset heidän riitaisasta ja ajoittain väkivaltaisesta elämästä ovat uskottavia.

        Mieheni on temperamenttinen ja särmikäs mutta koskaan en ole kuullut hänen suustaan minua loukkaavaa sanaa!
        Enkä minä ole sortunut sellaiseen. Tosin kotioloni olivat täysin erilaiset.

        Minulla on joskus pimahtanut ja nuorena olen ärsyyntyneenä jopa heitellyt tavaroita ja saanut viestini perille mutta en ole haukkunut henkilöä vaan hänen tekemättä jättämiään asioita.
        Joskus minua on raivostuttanut kun oikein puran vimmaani niin näen mieheni pidättelevän hymyään mutta solvaaminen ei ole käynyt mielessänikään!

        Molemminpuolinen vilpitön ja pyyteetön tahto tehdä puolison elämä miellyttäväksi on saatellut meitä nämä vuosikymmenet toisiamme solvaamatta mieheni lapsuusajan kokemuksista huolimatta.


    • KALLE KELLO

      Selvä merkki.. Miehesi on pettänyt sinua ja on toinen jo kiikarissa, ehkäpä vielä alkoholikin on mukana. Hän haukkuu sinua siksi, että pettää ja ryyppää ja saa sillä omat tekemisensä (häntä ei kaduta) kaadettua sinun niskaasi, että sinä tuntisit itsesi huonoksi ja kaikki on sinun syytäsi. Kuuntele sitä vielä muutama vuosi, niin olet nuijittu täysin lattia n rakoon etkä tunne itseäsi minkään arvoiseksi. Samalla lapset ikävä kyllä oppivat mallia ja tulevat käyttäytymään aikuisina samoin,. Mieti nyt hyvä ihminen kaksi kertaa jäätkö siihen kakaroiden kanssa mollattavaksi. Äijälläs on toinen muija jo katottuna.

    • nimimerekki

      jätä se

    • älä oo moukka

      Todella moukkamaista nimitellä toista, oli kyse sitten kaverista, vaimosta yms. Itsehän en tyttöystävääni hauku enkä moiti kuin ainoastaan sillon, kun horo kieltäytyy siivoamasta, tekemästä ruokaa tai antamasta peppua.

    • surkeeta touhua

      Toisen nimittelystä voi nostaa syytteen kunnialoukkauksesta. Voit nauhoittaa ja ja muistuttaa häntä siitä. Sakot ovat aika kovat. Ehkä se panee miettimään. Kyllähän parisuhteessa voi riidellä ja korottaa ääntänsäkin, mutta tuo ei ole toisen kunnioittamista. Ja siihen mielestäni parisuhde perustuu.

    • Solvaaminen

      Hei

      Kuulostaa todella pahalta.
      Nimittely on aina väärin, katsoi sitä miltä kantilta vain.
      Suhteessa tulee kunnioittaa ja arvostaa toista.

      Jokainen suuttuu joskus - ero onkin siinä alentuuko solvaamaan toista vai riiteleekö asiasta.

      Itselläni samanlaista kokemusta ja loppupelissä lähdinkin suhteesta.
      Nimittelyn lisäksi hän kävi jopa kiinni ja aloin tosissani pelkäämään raivokohtauksia jotka alkoi milloin mistäkin - yleensä sellaisesta mihin ei itse voinut mitenkään vaikuttaa.
      Ei siis ollut kyse provosoimisesta minun puoleltani. Käsitän ettei sinunkaan...

      Sinun tulee itse arvioida miltä tilanne tuntuu. Jos puhe / keskustelu ei auta - aika mahdotontahan sitä on yksinkään korjata.

      Tuollainen käytös vain antaa lapsille täysin väärän kuvan parisuhteesta eikä voi tehdä hyvää teille kenellekään.
      Jos voi pahoin, tilanne täytyy korjata ennemmin tai myöhemmin.

      Mutta ei siis ole mitenkään "normaalia" solvaaminen kummaltakaan osapuolelta..

    • Anonyymi

      Mua vaa haukutaan aina kotona homoks ja strippariks jos alan joskus vaa tanssii fortnite tansseja peilin edessä ja muutenki haukutaa eikä vanhemmat puutu asiaan ollenkaa ja koulussa vaa haukutaa ja otetaa yhteen oon 10.v

    • Anonyymi

      Mun seinänaapurit riitelee aika äänekkäästi... ovat yli 90 v...

    • Anonyymi

      Kymmenen vuotta kanssa takana, mies haukkui ennen, paljonkin, nykyään vähemmän ja huomauttelen hänelle asiasta. Meillä ei kyl hellyyttä erityisemmin ole ollut.
      Lieneekö sinun miehellä joku stressi, ehkä hänellä on joku kriisi ja hän ei ole tyytyväinen johonkin itsessään ja sen takia hän haukkuu sinua.

    • Anonyymi

      Yli 50:n vuoden aikana, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta emme ole henkilöön kohdistuen solvanneet toisiamme.
      Se ainoa poikkeus tapahtui pari vuotta sitten. Minä olen aina hoitanut videotallennukset ja muun vastaavan.
      Kerran vaimoni ei ollut tyytyväinen toimintaani joten heitin ohjaimen hänelle sanoen, että hoida sinä kun olet etevämpi!
      Vaimoni reaktio. Heitto ohjaimen takaisin laukaisten HAISTA PASKA!
      On jäänyt pysyvästi mieleeni.

      Kumppanin ominaisuutta tai vastaavaa emme ole haukkuneet.
      Moitteet ovat olleet kysymyksen omaisia. Oliks tuo nyt tarpeen? Jos nyt kuitenkin?
      Perusteista voi keskustella maltillisesti. Ei koskaan mitään henkilöön menevää loukkaavaa.
      Tekemisestä voi sanoa tai kysyä mutta ei koskaan kohdistuen loukkaavasti henkilöön.
      Mitä hyötyä olisi kumppanin tölvimisestä?

      Mitään ei ole jäänyt selvittämättä näiden vuosikymmenten aikana.

    • Anonyymi

      Aika hirveältä kuulostaa. Itse en pystyisi tuollaisen suhteeseemme. Olen niin herkkä että jäisin niitä vaan pohtimaan. Vaikka toinen kuinka vakuuttelisi ettei tarkoittanut ei tuollaista voisi unohtaa. Toisaalta parempi kerta leimahdus kun kyröily ja mykkäkoulu. Mutta haukkuminen ei mielestäni kuulu suhteeseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      184
      8485
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4588
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4158
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      54
      3632
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3156
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      2910
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2616
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      38
      2394
    9. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2083
    10. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      29
      2056
    Aihe