Vähän taustaa sen takia että saatan olla myös vainoharhainen.
Eli siskollani on poika jolla todettu vaikea autismi ja sitä on ollut jo rankkaa seurata näin sivusta, kuinka paljon se on aiheuttanut sisarelleni kärsimystä ja hänellä on todella vaikeaa.varmaan myös masentunut.
No eli esikoiseni on nyt 3kk ikäinen.
Se suurin mikä huolestuttaa/mietityttää niin poika ei viihdy yhtään sylissä, muutoin kun syönnin aikana. Kun sylissä yrittää pitää niin poika alkaa itkeä ja vetää itseään jopa kaarelle, rauhoittuu heti kun laskee hänet johonkin. Neuvolanterkka on myös huomioinut ettei viihdy sylissä, mutta ei ollut kovin huolissaan tai niin hän sanoi, mutta oli jotenkin hämmentyneen oloinen.
Poika hymyilee minulle useasti päivässä ja saan häneen katsekontaktin, mutta silti useasti päivässä hän on jotenkin liian "omissa maailmoissaan" eli vähän vaikea saada kontaktia ja katsoo ikään kuin ohi "tyhjällä" katseellaan.
Poika myös todistettavasti kuulee, mutta välillä tuntuu kun häntä ei kiinnostaisi ympäristön äänet, vaikeaa selittää!
Olisiko minulla aihetta huoleen? Autismin tai jonkun muun suhteen?
Niin ja mainittakoon vielä että muutenkin vaikuttaisi ettei poika pidä kosketuksesta, vaipanvaihdosta, kylvystä jne...
Eli siskollani on poika jolla todettu vaikea autismi ja sitä on ollut jo rankkaa seurata näin sivusta, kuinka paljon se on aiheuttanut sisarelleni kärsimystä ja hänellä on todella vaikeaa.varmaan myös masentunut.
No eli esikoiseni on nyt 3kk ikäinen.
Se suurin mikä huolestuttaa/mietityttää niin poika ei viihdy yhtään sylissä, muutoin kun syönnin aikana. Kun sylissä yrittää pitää niin poika alkaa itkeä ja vetää itseään jopa kaarelle, rauhoittuu heti kun laskee hänet johonkin. Neuvolanterkka on myös huomioinut ettei viihdy sylissä, mutta ei ollut kovin huolissaan tai niin hän sanoi, mutta oli jotenkin hämmentyneen oloinen.
Poika hymyilee minulle useasti päivässä ja saan häneen katsekontaktin, mutta silti useasti päivässä hän on jotenkin liian "omissa maailmoissaan" eli vähän vaikea saada kontaktia ja katsoo ikään kuin ohi "tyhjällä" katseellaan.
Poika myös todistettavasti kuulee, mutta välillä tuntuu kun häntä ei kiinnostaisi ympäristön äänet, vaikeaa selittää!
Olisiko minulla aihetta huoleen? Autismin tai jonkun muun suhteen?
Niin ja mainittakoon vielä että muutenkin vaikuttaisi ettei poika pidä kosketuksesta, vaipanvaihdosta, kylvystä jne...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Missä iässä sisaresi pojan autistisuus huomattiin? Useihan autistinen lapsi on "normaali" noin vuoden ikään asti ja tavallaan taantuu autistiseksi siinä vaiheessa, kun jo aletaan odottaa puhetta ja leikkiä.
Monenkaan autistisen vauva-aika ei ole ollut mitenkään poikkeavaa. Lapsi on ottanut kontaktia, hymyillyt ja kehittynyt liikunnallisesti normaalisti. Esimerkiksi vastareilun vuoden iässä lapsi ei enää haluakaan olla sylissä, ei katsoa silmiin.
Ravitsemusta on osaltaan epäilty autismin aiheuttajaksi. Jotkut lapset voivat olla "allergisia" jollekin hyvin tavalliselle ruoka-aineelle - esimerkiksi vehnälle tai perunalle, mikä saattaa muuttaa suoliston bakteeritasapainoa, mikä taas aiheuttaa neurologisia häiriöitä avoissa. Tosin normaalin bakteeriflooran sotkijana voi myös olla esim. antibioottikuuri.
Uskotaan että autististien käytös muuttuu vähemmän autistiseksi luonnonmukaisella, puhtaalla ravinnolla, jossa ei ole lisäaineita. Sokeri, viljat ja roskaruoka puolestaan saa aikaan lisääntyvää autistista käyttäytymistä