Kokemuksia Elan 33, vm 1989 ->

Moi. Olen etsimässä uutta venettä. Elan on yksi vaihtoehto. Anna vaan yhteystiedot jos kaverillasi on tälläinen vene myytävänä. T: Juha
[email protected]

"Akselivetoisena (ja potkuri suhteellisen takana) satamamanöveerit varsinkin reippaalla sivutuulella ahtaissa satamissa hivenen haasteellista"

Mihin tällainen mielikuva perustuu? En tarkoita Elan-venettäsi, vaan ajatustasi potkurin sijainnista. Eikö se tehosta manöövereitä, jos potkurivirta on melko lähellä peräsintä?

En myöskään usko, että 18hv Yanmar voisi olla liian tehoton satamamanöövereissä. 2-lapaisen taittolapapotkurin tehokkuus peruuttaessa on yleensä hiukan heikompi kuin vastaavalla kiinteälapaisella.

väärä mielikuva? kirjoitti:

"Akselivetoisena (ja potkuri suhteellisen takana) satamamanöveerit varsinkin reippaalla sivutuulella ahtaissa satamissa hivenen haasteellista"

Mihin tällainen mielikuva perustuu? En tarkoita Elan-venettäsi, vaan ajatustasi potkurin sijainnista. Eikö se tehosta manöövereitä, jos potkurivirta on melko lähellä peräsintä?

En myöskään usko, että 18hv Yanmar voisi olla liian tehoton satamamanöövereissä. 2-lapaisen taittolapapotkurin tehokkuus peruuttaessa on yleensä hiukan heikompi kuin vastaavalla kiinteälapaisella.

Lue lisää

Olen kyllä samaa mieltä nimimerkin "itsellä ollut" kanssa Elanin satamamanöövereistä ainakin moottorin tehon suhteen.

Uusitun isomman moottorin ja Volvon 3-lapaisen taittopotkurin kanssa vene oli näppärä ja reipas pyöriteltävä, auttoi varsinkin sivutuulen laiturioperaatioissa ahtaissa satamissa. Aiemmin veneen kääntely paikallaan tuulessa laiturien välissä oli vaikeaa ja stressaavaa hitaan kiihtyvyyden ja jarrutuksen vuoksi.

väärä mielikuva? kirjoitti:

"Akselivetoisena (ja potkuri suhteellisen takana) satamamanöveerit varsinkin reippaalla sivutuulella ahtaissa satamissa hivenen haasteellista"

Mihin tällainen mielikuva perustuu? En tarkoita Elan-venettäsi, vaan ajatustasi potkurin sijainnista. Eikö se tehosta manöövereitä, jos potkurivirta on melko lähellä peräsintä?

En myöskään usko, että 18hv Yanmar voisi olla liian tehoton satamamanöövereissä. 2-lapaisen taittolapapotkurin tehokkuus peruuttaessa on yleensä hiukan heikompi kuin vastaavalla kiinteälapaisella.

Lue lisää

voi olla, että kankeuden syy oli jossain muualla, aina sitä oppii uutta tätä palstaa lukiessa . Jotenkin tuli vain sellainen mieli kuva, että kankeuden syynä olisi mm. potkurin paikka. Kokemuksia on muistakin veneistä, mutta tuon Elanin satamamanöveerit varsinkin sivutuulilla vaativat erittäin tarkkaa suunnittelua ja koneen käyttämistä isolla kaasulla, mitä en ole muissa veneissäni kokenut niin selkeänä piirteenä.
Muista tarkistaa mahdolliset vuodot, masto tulee kannesta läpi ja tästä tulee herkästi vettä, mikä oli tehnyt meidänkin veneen sisäkattolevyihin omia tuhojaan.

kankee oli kirjoitti:

voi olla, että kankeuden syy oli jossain muualla, aina sitä oppii uutta tätä palstaa lukiessa . Jotenkin tuli vain sellainen mieli kuva, että kankeuden syynä olisi mm. potkurin paikka. Kokemuksia on muistakin veneistä, mutta tuon Elanin satamamanöveerit varsinkin sivutuulilla vaativat erittäin tarkkaa suunnittelua ja koneen käyttämistä isolla kaasulla, mitä en ole muissa veneissäni kokenut niin selkeänä piirteenä.
Muista tarkistaa mahdolliset vuodot, masto tulee kannesta läpi ja tästä tulee herkästi vettä, mikä oli tehnyt meidänkin veneen sisäkattolevyihin omia tuhojaan.

Lue lisää

Toppirikisessä Elanissa masto ei mene kannen läpi.
Yksi perusvika näkemissäni Elaneissa on. Sisustuskankaan liiman pettäminen, jonka takia kattoverhoilut yms alkavat ikävästi repsottaa. Omassa nämä oli onneksi korjattu edellisen omistajan toimesta.

Elan 33 muistikuva kirjoitti:

Olen kyllä samaa mieltä nimimerkin "itsellä ollut" kanssa Elanin satamamanöövereistä ainakin moottorin tehon suhteen.

Uusitun isomman moottorin ja Volvon 3-lapaisen taittopotkurin kanssa vene oli näppärä ja reipas pyöriteltävä, auttoi varsinkin sivutuulen laiturioperaatioissa ahtaissa satamissa. Aiemmin veneen kääntely paikallaan tuulessa laiturien välissä oli vaikeaa ja stressaavaa hitaan kiihtyvyyden ja jarrutuksen vuoksi.

Lue lisää

Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn (ks. John Vigor, The Seaworthy Offshore Sailboat).

Jos Elan 33:n uppouma on 3.5 tn, 18 hv konetehon (5.1 hv/tn) pitäisi riittää vasta-aallokossa, tavallisista satamamanöövereistä nyt puhumattakaan. En jaksa uskoa isomman moottorin asennusta hintansa väärttiseksi. Pelkkä potkurin vaihto riittäisi, koska vikahan ei koskaan ole kipparissa ;-)


Vertailun vuoksi kerron, että ekan veneeni (pitkäkölinen puuvene) uppouma oli 3.6 tn ja koneteho 5hv. Hyvin silläkin koneteholla pärjäsi Itämeren satamissa. Seuraavassa veneessäni koneteho oli 7 hv ja dspl 3.5tn. Sillä selvisi ilman ongelmia myös vuorovesivirtojen satamamanöövereissä, vaikka potkuri oli 2 lap. folding.

2+16 kirjoitti:

Toppirikisessä Elanissa masto ei mene kannen läpi.
Yksi perusvika näkemissäni Elaneissa on. Sisustuskankaan liiman pettäminen, jonka takia kattoverhoilut yms alkavat ikävästi repsottaa. Omassa nämä oli onneksi korjattu edellisen omistajan toimesta.

Lue lisää

näin oli käynyt meidänkin Elanissa, taitaa olla kyllä aika monessa tuon ikäkauden veneessä. Meidän nykyisessäkin Beneteaussa (vm. 85) jouduimme korjailemaa paria kohtaa kun hankimme sen.

3-4hv/tn riittää! kirjoitti:

Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn (ks. John Vigor, The Seaworthy Offshore Sailboat).

Jos Elan 33:n uppouma on 3.5 tn, 18 hv konetehon (5.1 hv/tn) pitäisi riittää vasta-aallokossa, tavallisista satamamanöövereistä nyt puhumattakaan. En jaksa uskoa isomman moottorin asennusta hintansa väärttiseksi. Pelkkä potkurin vaihto riittäisi, koska vikahan ei koskaan ole kipparissa ;-)


Vertailun vuoksi kerron, että ekan veneeni (pitkäkölinen puuvene) uppouma oli 3.6 tn ja koneteho 5hv. Hyvin silläkin koneteholla pärjäsi Itämeren satamissa. Seuraavassa veneessäni koneteho oli 7 hv ja dspl 3.5tn. Sillä selvisi ilman ongelmia myös vuorovesivirtojen satamamanöövereissä, vaikka potkuri oli 2 lap. folding.

Lue lisää

Kiitos, on se mukavaa, että saatiin oikein asiantuntijan lausunto veneestä. Vain todellinen asiantuntija voi venettä kokeilematta mitätöidä kokemuksen antamat tulokset.

Täytyy kuitenkin huomauttaa, että puhutaan aivan eri asiasta, jos sanotaan "selvisi ilman ongelmia" ja "pärjäsi Itämeren satamissa" tai sitten "vene oli näppärä ja reipas pyöriteltävä".

3-4hv/tn riittää! kirjoitti:

Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn (ks. John Vigor, The Seaworthy Offshore Sailboat).

Jos Elan 33:n uppouma on 3.5 tn, 18 hv konetehon (5.1 hv/tn) pitäisi riittää vasta-aallokossa, tavallisista satamamanöövereistä nyt puhumattakaan. En jaksa uskoa isomman moottorin asennusta hintansa väärttiseksi. Pelkkä potkurin vaihto riittäisi, koska vikahan ei koskaan ole kipparissa ;-)


Vertailun vuoksi kerron, että ekan veneeni (pitkäkölinen puuvene) uppouma oli 3.6 tn ja koneteho 5hv. Hyvin silläkin koneteholla pärjäsi Itämeren satamissa. Seuraavassa veneessäni koneteho oli 7 hv ja dspl 3.5tn. Sillä selvisi ilman ongelmia myös vuorovesivirtojen satamamanöövereissä, vaikka potkuri oli 2 lap. folding.

Lue lisää

'Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn'. Tarkoitatko AINAKIN 3-4 hv/t? Nykyään myytävissä avomeripursissa vakiomoottorin teho on noin 5 hv/t ja optiolistalta voi yleensä valita selvästi tehokkaammankin koneen, jolloin koneteho on jo luokkaa 7 hv/t..Tässä joitain nyt myytäviä uusia veneitä peruskoneellaan:
Hp/t Venemerkki
4,8 Swan 53
5,4 Swan 66
4,8 Xc 38
5,9 Xc 50
4,7 Xc 35
4,6 Xp 33
5,1 Najad 440 AC
4,3 Beneteau Oceanis 31
4,8 Beneteau Oceanis 38
5,4 Beneteau Sense 43
5,3 Beneteau First 35

3-4hv/tn riittää! kirjoitti:

Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn (ks. John Vigor, The Seaworthy Offshore Sailboat).

Jos Elan 33:n uppouma on 3.5 tn, 18 hv konetehon (5.1 hv/tn) pitäisi riittää vasta-aallokossa, tavallisista satamamanöövereistä nyt puhumattakaan. En jaksa uskoa isomman moottorin asennusta hintansa väärttiseksi. Pelkkä potkurin vaihto riittäisi, koska vikahan ei koskaan ole kipparissa ;-)


Vertailun vuoksi kerron, että ekan veneeni (pitkäkölinen puuvene) uppouma oli 3.6 tn ja koneteho 5hv. Hyvin silläkin koneteholla pärjäsi Itämeren satamissa. Seuraavassa veneessäni koneteho oli 7 hv ja dspl 3.5tn. Sillä selvisi ilman ongelmia myös vuorovesivirtojen satamamanöövereissä, vaikka potkuri oli 2 lap. folding.

Lue lisää

tuo 3,5 tonnia ei taida riittää kuin jollekin kilpailukäyttöön tarkoitettuun yksilöön ja siihen tehtaan myyntiesitteeseen. Elanin paino normaali matkapurjehdus kunnossa on kyllä yli 4 tonnia.

3 + 8 = kirjoitti:

'Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn'. Tarkoitatko AINAKIN 3-4 hv/t? Nykyään myytävissä avomeripursissa vakiomoottorin teho on noin 5 hv/t ja optiolistalta voi yleensä valita selvästi tehokkaammankin koneen, jolloin koneteho on jo luokkaa 7 hv/t..Tässä joitain nyt myytäviä uusia veneitä peruskoneellaan:
Hp/t Venemerkki
4,8 Swan 53
5,4 Swan 66
4,8 Xc 38
5,9 Xc 50
4,7 Xc 35
4,6 Xp 33
5,1 Najad 440 AC
4,3 Beneteau Oceanis 31
4,8 Beneteau Oceanis 38
5,4 Beneteau Sense 43
5,3 Beneteau First 35

Lue lisää

Nyt meni puurot ja vellit sekaisin! Kerroin, että numerotietojen perusteella 33-jalkaisen n. 3.5 tn painoisen purren moottoritehoksi 18 hv on riittävä.

Vaikka en ole Elan 33:lla koskaan purjehtinut, en edelleenkään usko, että se olisi poikkeuksellisen kömpelö vaatiakseen tehokkaammman moottorin satamamanöövereitä varten. Tunnen erään Elan 33:n enkä ole huomannut tutun kipparin käyttävän täysiä 18hv moottoritehoja satamamanäävereissään.Tietenkin poikkeukselliset olosuhteet tai omistajan näkemykset voivat vaikuttaa moottorivalintoihin. Ei pidä tuomita 18 hv Yanmaria liian tehottomaksi, ellei kaikkia muita manöövereiden epäonnistumisten syitä ole poissuljettu (esim. väärin mitoitettu tai pakuttaessa tehoton potkuri). CE-luokitus on kai tehty tietylle koneteholle. Yli 15% teholisä saattaa vaatia uuden luokituksen?

Valtamerikelpoisten purjeveneiden moottoritehon miniminä on pidetty "two horsepower per 1000 lb (454 kg) displacement". Elan 33:n koneteho näyttäisi ylittävän tämänkin nyrkkisäännön.

Itsellä ollut kirjoitti:

tuo 3,5 tonnia ei taida riittää kuin jollekin kilpailukäyttöön tarkoitettuun yksilöön ja siihen tehtaan myyntiesitteeseen. Elanin paino normaali matkapurjehdus kunnossa on kyllä yli 4 tonnia.

Lue lisää

18hv Yanmar ei riittänyt Itämerellä??

Niinhän muuten painon kanssa tahtoo olla. Oman veneeni konstruktiopaino on 8,5 tn, mutta nosturin mittari näytti kokonaispainoksi 10 tn.

vaihdoitko koneen? kirjoitti:

18hv Yanmar ei riittänyt Itämerellä??

Niinhän muuten painon kanssa tahtoo olla. Oman veneeni konstruktiopaino on 8,5 tn, mutta nosturin mittari näytti kokonaispainoksi 10 tn.

Lue lisää

siis kyllä tuon koneen tehot itämeren tuuliin ja aaltoihin riittivät matka-ajossa. Tuulisissa satamamanöövereissä vene oli kyllä huono kääntymään, sillä sellaista reipasta potkua ei vaan saanut aikaiseksi, millä sen olisi saanut kääntymään ahtaissa satamissa, tai sitten en vaan osannut :(

3 + 8 = kirjoitti:

'Moottoritehon suositus avomeriveneisiin on 3-4 hv/tn'. Tarkoitatko AINAKIN 3-4 hv/t? Nykyään myytävissä avomeripursissa vakiomoottorin teho on noin 5 hv/t ja optiolistalta voi yleensä valita selvästi tehokkaammankin koneen, jolloin koneteho on jo luokkaa 7 hv/t..Tässä joitain nyt myytäviä uusia veneitä peruskoneellaan:
Hp/t Venemerkki
4,8 Swan 53
5,4 Swan 66
4,8 Xc 38
5,9 Xc 50
4,7 Xc 35
4,6 Xp 33
5,1 Najad 440 AC
4,3 Beneteau Oceanis 31
4,8 Beneteau Oceanis 38
5,4 Beneteau Sense 43
5,3 Beneteau First 35

Lue lisää

Hyvin harvinaista olisi kyllä, että uudessa purjeveneessä (ei moottoripursi) olisi yli 21 hv (nykyinen Yanmarin 18 hv korvike) kone, jos sen esitepaino on 3,5 tonnia (tai todellinen paino ~4 tonnia). Jos nyt katsoo vaikkapa Vene-lehde 2014 katsausta 18-21 hv koneita on seuraavissa:
Salona 33 ja 35
Arcona 340
X-35 ja Xp-33
Maestro 345
Noiden esitepainot ovat 4,3-5,3 tn lukuunottamatta Maestroa, joka painaa 3 tn. Tehoa on siis ~4 hv/tn Maestroa lukuunottamatta.

Vastaavasti pykälää suurempi 27-29 hv kone on seuraavissa:
Degero 28 MS ja 331 MS (moottoripursia)
FG 331
XC 35
EF 34
Dehler 35
Noiden esitepainot ovat 4,8-6,5 tn lukuunottamatta selvästi pienempää Degerö 28:n 3,4 tn. Tehoa siis ~5 hv/tn. Pykälää pienemmällä teho menisi alle 4:n osalla jopa alle 3:n.

Jos mennään 80-luvun veneisiin, kuten ko. Elan, on Inferno 31, Comfortina 32 jne. (yhtä painavia, kutakuinkin yhtä pitkiä) lähes poikkeuksetta nykyään ~18 hv koneella varustettuja. Uutena ainakin osa Infernoista oli 9 hv koneellakin.

Omassa 6 tn veneessä on18 hv kone ja 2-lapainen taittolapa. En ole koskaan kokenut moottoria alitehoiseksi.

Tuolla edellä mainittiin satamamanöveerit ja pitkälle taakse ulottuva potkuri. Tosiasiahan on että pakilla sivuveto(propwalk) pahenee mitä peremmälle potkuri on asennettu - tulee siis enemmän vipuvartta. Peräsinhän ei auta ennenkuin on saatu potkuilla taaksepäin nopeutta.
Moottoritehon lisääminen ja runkonopeus kannattaa aina ottaa mukaan kun moottorin valinta on ajankohtainen. Tehon lisääminen kaksinkertaiseksi ei nosta nopeutta niin paljon, että se olisi taloudellisesti järkevää. Tuo luku 3-4 hp/tn on varmaankin sopiva pienemmissä veneissä. Isolla koneella piäisi myös osata säätää kaasuvipua ettei polttoaineenkulutus nouse liikaa kun yritetään puskea runkonopeuden yli.

Sy Möwe kirjoitti:

Tuolla edellä mainittiin satamamanöveerit ja pitkälle taakse ulottuva potkuri. Tosiasiahan on että pakilla sivuveto(propwalk) pahenee mitä peremmälle potkuri on asennettu - tulee siis enemmän vipuvartta. Peräsinhän ei auta ennenkuin on saatu potkuilla taaksepäin nopeutta.
Moottoritehon lisääminen ja runkonopeus kannattaa aina ottaa mukaan kun moottorin valinta on ajankohtainen. Tehon lisääminen kaksinkertaiseksi ei nosta nopeutta niin paljon, että se olisi taloudellisesti järkevää. Tuo luku 3-4 hp/tn on varmaankin sopiva pienemmissä veneissä. Isolla koneella piäisi myös osata säätää kaasuvipua ettei polttoaineenkulutus nouse liikaa kun yritetään puskea runkonopeuden yli.

Lue lisää

Sivuun kiertyminen peruutettaessa johtuu siitä, että potkurin työntämä pyörteinen vesivirta estyy YLÄPUOLELLA rungon johdosta ja vesivirta pääsee vapaammin veneen toiselle puolelle potkurin alareunalta. Sivuunveto on voimakas, jos potkuri on hyvin lähellä pohjaa. Kauemmas perään sijoitettu potkuri saadaan helpommin hieman etäämmälle pohjasta.

Veneen ohjaus toimii, kun peräsimen ohi virtaa vettä. Jos potkuri on lähellä peräsintä, ohjaus toimii eteenpäin lähdettäessä lähes heti. Myös peruutettaessa nopeammin kuin veneessä, jossa potkuri on etäällä peräsimestä.

Täsmennetään.. kirjoitti:

Sivuun kiertyminen peruutettaessa johtuu siitä, että potkurin työntämä pyörteinen vesivirta estyy YLÄPUOLELLA rungon johdosta ja vesivirta pääsee vapaammin veneen toiselle puolelle potkurin alareunalta. Sivuunveto on voimakas, jos potkuri on hyvin lähellä pohjaa. Kauemmas perään sijoitettu potkuri saadaan helpommin hieman etäämmälle pohjasta.

Veneen ohjaus toimii, kun peräsimen ohi virtaa vettä. Jos potkuri on lähellä peräsintä, ohjaus toimii eteenpäin lähdettäessä lähes heti. Myös peruutettaessa nopeammin kuin veneessä, jossa potkuri on etäällä peräsimestä.

Lue lisää

Kiitos täsmennyksestä, olen aina ajatellut sen johtuvan lapojen paine eroista, siis yöspäin/alaspäin menevän lavan takana. Onko akselin suuntauksella merkitystä? Vai onko tuo rungon aiheuttama virtauksen poikkeutus ainoa sivuvedon aiheuttaja?
Minulla on volvon taittolapa (2) akselivedossa ja sivuveto peruuttaessa tosi kova - tosin sitä voi kyllä käyttää hyödyksikin -;)

Sy Möwe kirjoitti:

Kiitos täsmennyksestä, olen aina ajatellut sen johtuvan lapojen paine eroista, siis yöspäin/alaspäin menevän lavan takana. Onko akselin suuntauksella merkitystä? Vai onko tuo rungon aiheuttama virtauksen poikkeutus ainoa sivuvedon aiheuttaja?
Minulla on volvon taittolapa (2) akselivedossa ja sivuveto peruuttaessa tosi kova - tosin sitä voi kyllä käyttää hyödyksikin -;)

Lue lisää

Potkuriakselin suunta määrää myös potkurin virtauksen suunnan. Jos virtaus suuntautuu runkoa kohti, on prop walk voimakkaampaa.

Rufjk kirjoitti:

Potkuriakselin suunta määrää myös potkurin virtauksen suunnan. Jos virtaus suuntautuu runkoa kohti, on prop walk voimakkaampaa.

Akselivetoisilla ongelma on selvästi pahempi kuin vetolaitteisilla. En myöskään usko, että potkurin sijaitseminen takana auttaa. Silloin potkurin saa toki kauemmas rungosta (yleensä siinäkään ei ole eroa), koska perässä runko nousee ylöspäin. Samasta syystä potkurivirta osuu vähintään yhtä pahasti runkoon.

Potkurin tyypillä on hyvin suuri vaikutus ilmiöön. Tässä on mitattu useiden potkureiden sivuttaisvoimia:
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf

Oma kokemus tuosta on vaihdosta VP:n 3-lapaisesta taittolavasta Gorin 2-lapaiseen Racing-malliin vetolaitteessa. Sivuttaisveto väheni todella paljon ja samalla kierroksia joutuu käyttämään enemmän peruutettaessa.

Peruutettaessa ei ole hyötyä, että potkuri on lähellä peräsintä. Potkurin imupuolen virtaus on pallomainen eikä suihkumainen kuten työntöpuolella. Potkurin ei siis aiheuta juuri minkäänlaisia virtausnopeuksia imupuolelle. Asiaa voi kokeilla imemällä ja puhaltamalla ilmaa kohti sormea tai kynttilän liekkiä.

Joakim_ kirjoitti:

Akselivetoisilla ongelma on selvästi pahempi kuin vetolaitteisilla. En myöskään usko, että potkurin sijaitseminen takana auttaa. Silloin potkurin saa toki kauemmas rungosta (yleensä siinäkään ei ole eroa), koska perässä runko nousee ylöspäin. Samasta syystä potkurivirta osuu vähintään yhtä pahasti runkoon.

Potkurin tyypillä on hyvin suuri vaikutus ilmiöön. Tässä on mitattu useiden potkureiden sivuttaisvoimia:
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf

Oma kokemus tuosta on vaihdosta VP:n 3-lapaisesta taittolavasta Gorin 2-lapaiseen Racing-malliin vetolaitteessa. Sivuttaisveto väheni todella paljon ja samalla kierroksia joutuu käyttämään enemmän peruutettaessa.

Peruutettaessa ei ole hyötyä, että potkuri on lähellä peräsintä. Potkurin imupuolen virtaus on pallomainen eikä suihkumainen kuten työntöpuolella. Potkurin ei siis aiheuta juuri minkäänlaisia virtausnopeuksia imupuolelle. Asiaa voi kokeilla imemällä ja puhaltamalla ilmaa kohti sormea tai kynttilän liekkiä.

Lue lisää

Suunnilleen samaa mieltä Joakimin kanssa tuosta potkurin sijainnin vaikutuksesta peruutettaessa, potkuri sijainnilla lähellä tai kaukana peräsimestä ei käytännössä juuri ole eroa ohjaukseen, vaikka sillä jokin pieni teoreettinen vaikutus onkin.

Akselivetoisilla propwalk on tietysti yleensä pahempi kuin vetolaitteisilla, potkurin yläreuna akselivetoisissa on usein hyvin lähellä runkoa, mikä aiheuttaa selvän propwalkin, oikeakätisellä potkurilla peruutettaessa perä kääntyy port-puolelle.

Tavallisesti akseli ei ole vaakasuorassa ja suurella akselin kulmalla on toinenkin merkitys. Silloin peruutettaessa potkurin ylös nouseva lapa etenee pitemmän matkan kuin alas laskeva ja näin ylös nousevasta lavasta vesisuihku on voimakkaampi kuin alas laskevasta. Tämäkin aiheuttaa propwalkia, jossa oikeakätisellä potkurilla peruutettaessa perä pyrkii port-puolelle. Jyrkällä akselin kulmalla saadaan potkuri etäämmälle rungosta, mikä pienentää propwalkia, mutta vastaavasti potkurin vinompi asento lisää sitä.

Propwalkiin vaikuttaa akselivetoisissa potkurin ainakin potkurin etäisyys rungosta, rungon muoto, akselin kulma, potkurin muoto ja sen lapojen kulma. Niinpä juuri akselivetoisissa propwalk on hankalammin ennustettavissa ja vaihtelee eri veneissä enemmän kuin vetolaitteen kanssa. Suuri akselin pystykulma aiheuttaa reilun propwalkin myös eteenpäin ajettaessa.

Olisi mukava kuulla tarkemmin, millaisessa veneessä tuo Joakimin mainitsema ero VP:n ja Gorin potkurien välillä oli. Minulla on varsinkin VP:llä peruutuksesta aivan erilaisia kokemuksia.

Purjehdin nykyään aika paljon kahdella veneellä, toisessa akseliveto ja FlexOFlold 3-Blade ja toisessa vetolaite ja Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Näissä VP on paljon tehokkaampi pakilla, FoF vaatii todella suuret kierrokset, jotta yleensä lähtee peruuttamaan.

Vuosia sitten vaihdoin moottorivaihdon yhteydessä pienen akselivetoisen Elanin vanhan kiinteän 2-lapaisen VP:n 3-taittolapaan. Tässäkin VP peruutettaessa toimi hyvin eikä tarvinnut isoja kierroksia. Myös veneen tärinät häipyivät kun vanha 2-pyttyinen kone vaihtui 3-pyttyiseen ja samat luvut potkureissa, olettaisin tärinään pääsyynä olleen 2-lapaisen potkurin, Elanissa vielä hyvin lähellä runkoa.

Elan 33 muistikuva kirjoitti:

Suunnilleen samaa mieltä Joakimin kanssa tuosta potkurin sijainnin vaikutuksesta peruutettaessa, potkuri sijainnilla lähellä tai kaukana peräsimestä ei käytännössä juuri ole eroa ohjaukseen, vaikka sillä jokin pieni teoreettinen vaikutus onkin.

Akselivetoisilla propwalk on tietysti yleensä pahempi kuin vetolaitteisilla, potkurin yläreuna akselivetoisissa on usein hyvin lähellä runkoa, mikä aiheuttaa selvän propwalkin, oikeakätisellä potkurilla peruutettaessa perä kääntyy port-puolelle.

Tavallisesti akseli ei ole vaakasuorassa ja suurella akselin kulmalla on toinenkin merkitys. Silloin peruutettaessa potkurin ylös nouseva lapa etenee pitemmän matkan kuin alas laskeva ja näin ylös nousevasta lavasta vesisuihku on voimakkaampi kuin alas laskevasta. Tämäkin aiheuttaa propwalkia, jossa oikeakätisellä potkurilla peruutettaessa perä pyrkii port-puolelle. Jyrkällä akselin kulmalla saadaan potkuri etäämmälle rungosta, mikä pienentää propwalkia, mutta vastaavasti potkurin vinompi asento lisää sitä.

Propwalkiin vaikuttaa akselivetoisissa potkurin ainakin potkurin etäisyys rungosta, rungon muoto, akselin kulma, potkurin muoto ja sen lapojen kulma. Niinpä juuri akselivetoisissa propwalk on hankalammin ennustettavissa ja vaihtelee eri veneissä enemmän kuin vetolaitteen kanssa. Suuri akselin pystykulma aiheuttaa reilun propwalkin myös eteenpäin ajettaessa.

Olisi mukava kuulla tarkemmin, millaisessa veneessä tuo Joakimin mainitsema ero VP:n ja Gorin potkurien välillä oli. Minulla on varsinkin VP:llä peruutuksesta aivan erilaisia kokemuksia.

Purjehdin nykyään aika paljon kahdella veneellä, toisessa akseliveto ja FlexOFlold 3-Blade ja toisessa vetolaite ja Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Näissä VP on paljon tehokkaampi pakilla, FoF vaatii todella suuret kierrokset, jotta yleensä lähtee peruuttamaan.

Vuosia sitten vaihdoin moottorivaihdon yhteydessä pienen akselivetoisen Elanin vanhan kiinteän 2-lapaisen VP:n 3-taittolapaan. Tässäkin VP peruutettaessa toimi hyvin eikä tarvinnut isoja kierroksia. Myös veneen tärinät häipyivät kun vanha 2-pyttyinen kone vaihtui 3-pyttyiseen ja samat luvut potkureissa, olettaisin tärinään pääsyynä olleen 2-lapaisen potkurin, Elanissa vielä hyvin lähellä runkoa.

Lue lisää

Asiani ei liity Elan 33:een, vaan satamamanöövereihin yleensä. Kummastelen sitä, että propwalkia pidetään huonona ominaisuutena - "...Akselivetoisilla propwalk on tietysti yleensä pahempi …"

Itse olen tottunut hyödyntämään propwalkia ahtaissa satamissa. Nykyinen veneeni on 11 tn painoinen pitkäkölivene. Ilman propwalkia sitä olisi aika hankala hantteerata silloin, kun kääntymistilaa on niukasti.

Laitan tähän selventävän linkin, jossa on videodemo:
http://www.rya.org.uk/cruising/handling-sail/Pages/Theeffectofrudderspropsandpropwalkonboathandling.aspx

propwalk auttaa! kirjoitti:

Asiani ei liity Elan 33:een, vaan satamamanöövereihin yleensä. Kummastelen sitä, että propwalkia pidetään huonona ominaisuutena - "...Akselivetoisilla propwalk on tietysti yleensä pahempi …"

Itse olen tottunut hyödyntämään propwalkia ahtaissa satamissa. Nykyinen veneeni on 11 tn painoinen pitkäkölivene. Ilman propwalkia sitä olisi aika hankala hantteerata silloin, kun kääntymistilaa on niukasti.

Laitan tähän selventävän linkin, jossa on videodemo:
http://www.rya.org.uk/cruising/handling-sail/Pages/Theeffectofrudderspropsandpropwalkonboathandling.aspx

Lue lisää

Totta puhut ja totta kai propeller walkia kannattaa hyödyntää veneen pyörittelyssä tai vaikkapa kylki laituriin ajettaessa, mutta ei se mikään toivottava ominaisuus ole, kampeaa ohjausta ja heikentää suorituskykyä jne. Ei kukaan venesuunnittelija sitä tahallaan veneeseen laita. Ja potkuritesteissäkin siitä näköjään saa minusta, ei pussaa.

Ihan mukava tuo linkin video, mutta tuskin sinäkään kahdesta muuten identtisestä veneestä valitsisit sitä, jossa on suurempi propeller walk

Elan 33 muistikuva kirjoitti:

Suunnilleen samaa mieltä Joakimin kanssa tuosta potkurin sijainnin vaikutuksesta peruutettaessa, potkuri sijainnilla lähellä tai kaukana peräsimestä ei käytännössä juuri ole eroa ohjaukseen, vaikka sillä jokin pieni teoreettinen vaikutus onkin.

Akselivetoisilla propwalk on tietysti yleensä pahempi kuin vetolaitteisilla, potkurin yläreuna akselivetoisissa on usein hyvin lähellä runkoa, mikä aiheuttaa selvän propwalkin, oikeakätisellä potkurilla peruutettaessa perä kääntyy port-puolelle.

Tavallisesti akseli ei ole vaakasuorassa ja suurella akselin kulmalla on toinenkin merkitys. Silloin peruutettaessa potkurin ylös nouseva lapa etenee pitemmän matkan kuin alas laskeva ja näin ylös nousevasta lavasta vesisuihku on voimakkaampi kuin alas laskevasta. Tämäkin aiheuttaa propwalkia, jossa oikeakätisellä potkurilla peruutettaessa perä pyrkii port-puolelle. Jyrkällä akselin kulmalla saadaan potkuri etäämmälle rungosta, mikä pienentää propwalkia, mutta vastaavasti potkurin vinompi asento lisää sitä.

Propwalkiin vaikuttaa akselivetoisissa potkurin ainakin potkurin etäisyys rungosta, rungon muoto, akselin kulma, potkurin muoto ja sen lapojen kulma. Niinpä juuri akselivetoisissa propwalk on hankalammin ennustettavissa ja vaihtelee eri veneissä enemmän kuin vetolaitteen kanssa. Suuri akselin pystykulma aiheuttaa reilun propwalkin myös eteenpäin ajettaessa.

Olisi mukava kuulla tarkemmin, millaisessa veneessä tuo Joakimin mainitsema ero VP:n ja Gorin potkurien välillä oli. Minulla on varsinkin VP:llä peruutuksesta aivan erilaisia kokemuksia.

Purjehdin nykyään aika paljon kahdella veneellä, toisessa akseliveto ja FlexOFlold 3-Blade ja toisessa vetolaite ja Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Näissä VP on paljon tehokkaampi pakilla, FoF vaatii todella suuret kierrokset, jotta yleensä lähtee peruuttamaan.

Vuosia sitten vaihdoin moottorivaihdon yhteydessä pienen akselivetoisen Elanin vanhan kiinteän 2-lapaisen VP:n 3-taittolapaan. Tässäkin VP peruutettaessa toimi hyvin eikä tarvinnut isoja kierroksia. Myös veneen tärinät häipyivät kun vanha 2-pyttyinen kone vaihtui 3-pyttyiseen ja samat luvut potkureissa, olettaisin tärinään pääsyynä olleen 2-lapaisen potkurin, Elanissa vielä hyvin lähellä runkoa.

Lue lisää

Mikä siis kokemuksissa oli erona? Minulla Gori vaatii selkeästi enemmän kierroksia (voimaa kyllä löytyy kierroksilla), mutta vetää paljon vähemmän sivulle. Vene on 35 jalkainen moderni C/R vetolaitteella.

Peräsin on syvä ja tehokas, joten veneen liikkuessa ohjaaminen onnistuu hienosti peruutettaessa molempiin suuntiin. Ongelmia oli vain alkukiihdytyksessä, jossa vene "hypähti" ensin sivulle ja vasta sitten taaksepäin. Vaikkapa peruutettaessa vauhdilla ulos venepaikasta tuulisella säällä oli vaikeampi tähdätä poijujen tai tolppien väliin.

Tärinässä en ole havainnut oleellista eroa, mutta potkuri ei ole kovinkaan lähellä runkoa ja Gorin halkaisijakin on tuuman pienempi.

propwalk auttaa! kirjoitti:

Asiani ei liity Elan 33:een, vaan satamamanöövereihin yleensä. Kummastelen sitä, että propwalkia pidetään huonona ominaisuutena - "...Akselivetoisilla propwalk on tietysti yleensä pahempi …"

Itse olen tottunut hyödyntämään propwalkia ahtaissa satamissa. Nykyinen veneeni on 11 tn painoinen pitkäkölivene. Ilman propwalkia sitä olisi aika hankala hantteerata silloin, kun kääntymistilaa on niukasti.

Laitan tähän selventävän linkin, jossa on videodemo:
http://www.rya.org.uk/cruising/handling-sail/Pages/Theeffectofrudderspropsandpropwalkonboathandling.aspx

Lue lisää

Pitkäkölisissä tai moottoriveneissä propwalk on tosiaan avuksikin. Kunnon peräsimellä varustettu eväkölinen sen sijaan kääntyy hyvin molempiin suuntiin ja propwalkia ei todellakaan kaipaa.

Vesibussi on tuossa suhteessa äärimmäisin vene, jota olen ajanut. Se ei kääntynyt lainkaan pakilla toiseen suuntaan vauhdista riippumatta, joten käännökset oli aina pakko tehdä samaan suuntaan. Samoin laituriin oli syytä aina ajaa sama kylki, jotta bussi ei käänny poikittain jarrutettaessa.

Joakim_ kirjoitti:

Mikä siis kokemuksissa oli erona? Minulla Gori vaatii selkeästi enemmän kierroksia (voimaa kyllä löytyy kierroksilla), mutta vetää paljon vähemmän sivulle. Vene on 35 jalkainen moderni C/R vetolaitteella.

Peräsin on syvä ja tehokas, joten veneen liikkuessa ohjaaminen onnistuu hienosti peruutettaessa molempiin suuntiin. Ongelmia oli vain alkukiihdytyksessä, jossa vene "hypähti" ensin sivulle ja vasta sitten taaksepäin. Vaikkapa peruutettaessa vauhdilla ulos venepaikasta tuulisella säällä oli vaikeampi tähdätä poijujen tai tolppien väliin.

Tärinässä en ole havainnut oleellista eroa, mutta potkuri ei ole kovinkaan lähellä runkoa ja Gorin halkaisijakin on tuuman pienempi.

Lue lisää

Nyt selkeni, ei tuossa VP-vertailussa ole mitään eroa minun kokemuksiini. Ymmärsin aiemmin ylempänä esitetyn vertailun väärinpäin, sorry.

Mitähän LYS-kirjoja olet katsonut? Viimevuotisissa FinLYS-todistuksissa Elan 33:sten painot olivat selvästi alle 4 tonnia.

Elan 333 painaa tosiaan 5080 kg ja Elan 31 FinLYS-taulukon mukaan. Noista ilmeisesti puhutte? Niillä ei ole kuitenken yhtään mitään tekemistä 80-luvun Elan 33:n kanssa, jossa tässä puhutaan. Se on vanha IOR-vene, joka ei tosiaankaan paina 5 tonnia. Jos oikein muistan, tuo on 31-jalkaisesta uimatasoperäjatkeella 33-jalkaiseksi tehty.

Viimevuotiselta todistuslistalta noita löytyy useita ja painot alle 4 tonnia, kuten muillakin vastaavilla (Dehler 31 ja 34, Maestro 31, X-312, X-342 jne)

Todistus voi olla toinen juttu,kuin vekiovene.Todistus Elanit voivat olla esimerkiksi niin,että niistä on kalustus poistettu.Silla saadaan painoa pois.

Itse asiassa venettä sai toppirikin lisäksi joko matalalla (14.2m) tai korkealla (15.5m) osatakilalla. Jälkimmäinen oli varustettu Francesparin roditakilalla jossa oli sekä ylä- että alabarduunat. Toppiriki oli havaintojeni mukaan Suomessa tavallisin.

Elan 31/33 tai Elan 33 oli saatavissa kolmella eri kölivaihtoehdolla: Tavallinen rautaköli jonka syväys oli n. 1.7m ja matalalla tai syvällä nk. mikkihiirityyppisellä lyijykölillä. Jälkimmäisen syvyys oli muistaakseni 1.85m. Marstrandissa 3/4-tonnareiden MM-kisoissa voittaneen veneen tyyppi oli Elan 31R ja siinä oli korkeampi roditakila, syvempi lyijyköli ja myös jonkintyyppinen peräjatke.

Mitenkäs tuon venelehden mukaan tuo vertailu meni Infernoon ja Dehleriin? Varsin kovaa seuraa ja omassa rankingissani Elanille lankeaisi pronssimitali...

Kysyvä? kirjoitti:

Mitenkäs tuon venelehden mukaan tuo vertailu meni Infernoon ja Dehleriin? Varsin kovaa seuraa ja omassa rankingissani Elanille lankeaisi pronssimitali...

Olivat yllättävän tasaväkisiä, jos hintaa ei otettu huomioon testin voittivat Ruotsalainen Cenit 33, toiseksi tuli Dehler ja kolmanneksi Inferno. Elanissa oli paras hinta / laatusuhde.

Kyllä LYS-taulukon Elan 333 painaa tuon verran ja näyttää tältä: http://www.humphreysdesign.com/763/elan-333/

Elan 33 sen sijaan on PALJON kevyempi ja näyttää tältä:
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=1244

Heh. Mikä nyt on ongelma. Ihan hyviä veneitä
2,8 t Adagio 33.1
3,7 t Amigo 33
3,2 t Aphrodite 101
3,3 t Carter 33
3,8 t Dehler 33
3,8 t Dufour 3800
2,8 t H-323
... jne

Kuten on moneen kertaan jo sanottu, Elan 33 on Elan 31 jatkoperällä. Vene on siis oikeastaan 31-jalkainen. 80-luvun 31-jalkaiset IOR-veneet painoivat 3 tonnin molemmin puolin. Matkaversiot sitten 300-1000 kg enemmän riiipuen miten paljon muuttui (lisää sisustusta, runkorakenne, kansi, köli jne.).

Tuollainen vene on huomattavasti pienempi kuin nykyiset yhtä pitkät. Leveys on samaa luokkaa vain keskellä, varalaita paljon matalampi, keula- ja peräylitykset pidempiä, matalampi masto jne.

X-99 on oikeasti 33-jalkainen ja painaa 3 tonnia. Nekin on kestäneet 30 vuotta aika pienin ongelmin, vaikka purjeita on paljon enemmän ja veneillä kisataan edelleen aktiivisesti.

Joakim_ kirjoitti:

Kuten on moneen kertaan jo sanottu, Elan 33 on Elan 31 jatkoperällä. Vene on siis oikeastaan 31-jalkainen. 80-luvun 31-jalkaiset IOR-veneet painoivat 3 tonnin molemmin puolin. Matkaversiot sitten 300-1000 kg enemmän riiipuen miten paljon muuttui (lisää sisustusta, runkorakenne, kansi, köli jne.).

Tuollainen vene on huomattavasti pienempi kuin nykyiset yhtä pitkät. Leveys on samaa luokkaa vain keskellä, varalaita paljon matalampi, keula- ja peräylitykset pidempiä, matalampi masto jne.

X-99 on oikeasti 33-jalkainen ja painaa 3 tonnia. Nekin on kestäneet 30 vuotta aika pienin ongelmin, vaikka purjeita on paljon enemmän ja veneillä kisataan edelleen aktiivisesti.

Lue lisää

"Nykyiset yhtäpitkät" jne. Miten tuo pituus mitataan? Suurin osa vanhemmista ja nykyisistä Jeanneau -merkkisistä matkapursista on runkopituudeltaan pari jalkaa mallimerkintäänsä lyhyempiä. Pikkuruiset Eoliat 23 jalkaa rungoltaan väitetyn 25 ft pituuden sijaan, Attalia on kolmekymppinen, ei kolmekakkonen, ...

Esimerkkinä toimikoon tapaus vuosien takaa. SunRise 36 mallimerkinnällä varustetun purren kippari hikeentyi Nauvossa kun kerroin 36:nsa olevat oikeasti 32 jalkainen jossa on jälkeenpäin asennettu uimataso, homman lienee maahantuoja aikoinaan tehnyt. Lopulta hän myöntyi kun asia tarkistettiin kipparin hallussa olleista veneen esitteistä. Veneen vähäinen pituus kiinnitti molempien huomiota kun itse olin aidolla kolmekutosella vieressään.

Siis suomeksi: mallimerkinnältään 36 jalkainen on todellisuudessa alle kymppimetrinen jossa on Elan 31/33 tyyppinen sucarscoop -uimataso. Rungoksi kai katsotaan se osa venettä joka on kiinteä ja osallistuu uppouman kantamiseen. Vai?

Pilkunkinviilaajaxx36 kirjoitti:

"Nykyiset yhtäpitkät" jne. Miten tuo pituus mitataan? Suurin osa vanhemmista ja nykyisistä Jeanneau -merkkisistä matkapursista on runkopituudeltaan pari jalkaa mallimerkintäänsä lyhyempiä. Pikkuruiset Eoliat 23 jalkaa rungoltaan väitetyn 25 ft pituuden sijaan, Attalia on kolmekymppinen, ei kolmekakkonen, ...

Esimerkkinä toimikoon tapaus vuosien takaa. SunRise 36 mallimerkinnällä varustetun purren kippari hikeentyi Nauvossa kun kerroin 36:nsa olevat oikeasti 32 jalkainen jossa on jälkeenpäin asennettu uimataso, homman lienee maahantuoja aikoinaan tehnyt. Lopulta hän myöntyi kun asia tarkistettiin kipparin hallussa olleista veneen esitteistä. Veneen vähäinen pituus kiinnitti molempien huomiota kun itse olin aidolla kolmekutosella vieressään.

Siis suomeksi: mallimerkinnältään 36 jalkainen on todellisuudessa alle kymppimetrinen jossa on Elan 31/33 tyyppinen sucarscoop -uimataso. Rungoksi kai katsotaan se osa venettä joka on kiinteä ja osallistuu uppouman kantamiseen. Vai?

Lue lisää

Vuoden -89 Elan 33:ssa perä oli jo muotoiltu uudelleen ja uimataso oli nykyveneiden tapaan tehty. Melko pienen uimatason molemmilla sivuilla oli viisto peräpeili, jonka sisäpuolella meillä oli oikealla puolella veneen lämminvesisäiliö ja vasemmalla pakoputki.

Olet oikeassa siinä, että monen veneen oikea pituus on mallinumeroaan pienempi. Näin voisi sanoa ensimmäisistä "jatkoperäisistä" Elaneistakin, mutta -89 malli oli jo 33 jalkainen, ei enää mitään jatkoperää.

Joillain veneillä tyyppinumero on kyllä oikeaa mittaa pienempikin, esimerkiksi Bavaria ilmoitti tyyppinumerossa 2000 luvun alussa jotkin mallinsa noin jalkaa tosimittaa lyhemmiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin samaa runkoa käyttävä vene ilmoitettiin 1 jalkaa suuremmalla numerolla. Olisikohan tuossa ollut kyse siirtymisestä LOA-mitan lukuihin, mikä näyttää olevan se tavallinen nimeämistapa

Elan 33 muistikuva kirjoitti:

Vuoden -89 Elan 33:ssa perä oli jo muotoiltu uudelleen ja uimataso oli nykyveneiden tapaan tehty. Melko pienen uimatason molemmilla sivuilla oli viisto peräpeili, jonka sisäpuolella meillä oli oikealla puolella veneen lämminvesisäiliö ja vasemmalla pakoputki.

Olet oikeassa siinä, että monen veneen oikea pituus on mallinumeroaan pienempi. Näin voisi sanoa ensimmäisistä "jatkoperäisistä" Elaneistakin, mutta -89 malli oli jo 33 jalkainen, ei enää mitään jatkoperää.

Joillain veneillä tyyppinumero on kyllä oikeaa mittaa pienempikin, esimerkiksi Bavaria ilmoitti tyyppinumerossa 2000 luvun alussa jotkin mallinsa noin jalkaa tosimittaa lyhemmiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin samaa runkoa käyttävä vene ilmoitettiin 1 jalkaa suuremmalla numerolla. Olisikohan tuossa ollut kyse siirtymisestä LOA-mitan lukuihin, mikä näyttää olevan se tavallinen nimeämistapa

Lue lisää

Pitää Bavan osalta paikkansa; 2000-mallinen 38 on melkein nelikymmentäjalkainen, vähän uudempi taas selvästi pienempi! Bava varmaankin halusi mainetta kokoluokkansa tilavimpana ja teki hiukan tavallista isompia veneitä samaan hintaan kuin kilpailijat pienempiä.

Hyvin perehtyneenä haaveilijana olen huomannut, että Nautorin tuotteet on poikkeuksetta LOA:n osalta pari jalkaa mallimerkintäänsä pitempiä.

Elan 33 muistikuva kirjoitti:

Vuoden -89 Elan 33:ssa perä oli jo muotoiltu uudelleen ja uimataso oli nykyveneiden tapaan tehty. Melko pienen uimatason molemmilla sivuilla oli viisto peräpeili, jonka sisäpuolella meillä oli oikealla puolella veneen lämminvesisäiliö ja vasemmalla pakoputki.

Olet oikeassa siinä, että monen veneen oikea pituus on mallinumeroaan pienempi. Näin voisi sanoa ensimmäisistä "jatkoperäisistä" Elaneistakin, mutta -89 malli oli jo 33 jalkainen, ei enää mitään jatkoperää.

Joillain veneillä tyyppinumero on kyllä oikeaa mittaa pienempikin, esimerkiksi Bavaria ilmoitti tyyppinumerossa 2000 luvun alussa jotkin mallinsa noin jalkaa tosimittaa lyhemmiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin samaa runkoa käyttävä vene ilmoitettiin 1 jalkaa suuremmalla numerolla. Olisikohan tuossa ollut kyse siirtymisestä LOA-mitan lukuihin, mikä näyttää olevan se tavallinen nimeämistapa

Lue lisää

Historiia Elan 33/34 tyypeistä vanhasta Vene -lehdestä kun tuo 34 malli tuli markkinoille

http://jarip.kuvat.fi/kuvat/Elan 34 Quatro/Lehtijuttu.jpg/_full.jpg

Tai sitten näet sen apinan kätevästi peilistä. Tuo nimimerkki Ess2 ei ole ainut, jolla on J&J Elan 33:sta vastaavia kokemuksia. Kannen vuotokohteita oli mm. vanttien läpivientien kohdalla, samoin mastojalan ja joko kaidetolpista tai rungon/kannen liitoksesta tuli vettä sisään kovemmalla kelillä.