Jos on opiskellut AMK:ssa ovat kaikki ovet auki. Esim. elektroniikkaa AMK:ssa opiskellut voi etsiä töitä elektroniikka-alalta tai aloittaa jatko-opinnot yliopistossa. Yliopiston jatko-opinnot voi suunnata toiselle alalle kuten sähkövoimatekniikkaan jolloin voi parantaa työllistymisnäkymiään.
Sensijaan jos on mennyt opiskelemaan suoraan lukiosta DI:ksi, on tie tukossa. Esim. elektroniikka-alan DI voi työllistyä vain elektroniikka-alalle ja alanvaihto toiselle insinöörialalle on tukossa. Ainoa jatko-opiskelumahdollisuus on saman alan tohtorintutkinto, joka sekin on melko turha jollei aio tutkijanuralle.
DI:n tutkinto on umpikuja
DI umpikujassa
33
4826
Vastaukset
- StadiaTKK
Voithan kandin jälkeen vaihtaa vielä insinöörialaa, samalla tavalla kuin AMK insinööri jatkaa maisterivaiheeseen.
- kandidippa
No kandin jälkeen voikin, mutta eikös alkuperäisessä viestissä puhuttu juuri DI:n tutkinnosta?
- PerusDI
Eli summa summarum, mieluummin amk-insinööri kuin tekniikan tohtori? ;) Hah
- Karu totuus
Tohtorikoulutus on tutkijakoulutus. Tutkijat on kapealla alallaan nysvääviä nyhvöjä ja suurimmalla osalla tutkijan ura on lähtenyt liikkeelle siitä, että valmistumisen uhatessa on alkanut aivan hitosti pelottaa. Ei ole ollut uskallusta lähteä työelämään vaan vanhasta tottumuksesta on kivaa ja turvallista käydä tuttua koulua. Siitä sitten on nössölle löytynyt joku assistentin paikka ja kun ei niitäkään saa ihan pelon takia varata niin on saanut nimensä aina silloin tällöin julkaisuun, jossa proffan nimen perässä on puoli tusinaa näitä perässävedettävien nimiä. Ja siitä sitten kun näitä lappusia joita kukaan ei lue on kertynyt puoli tusinaa niin kansiin. Proffa saa meriittiä taas yhdestä ohjatusta väitöksestä, laitos saa miljoonan valtiolta ja nyhverö tohtorinlakin.
- 1234abc
Karu totuus kirjoitti:
Tohtorikoulutus on tutkijakoulutus. Tutkijat on kapealla alallaan nysvääviä nyhvöjä ja suurimmalla osalla tutkijan ura on lähtenyt liikkeelle siitä, että valmistumisen uhatessa on alkanut aivan hitosti pelottaa. Ei ole ollut uskallusta lähteä työelämään vaan vanhasta tottumuksesta on kivaa ja turvallista käydä tuttua koulua. Siitä sitten on nössölle löytynyt joku assistentin paikka ja kun ei niitäkään saa ihan pelon takia varata niin on saanut nimensä aina silloin tällöin julkaisuun, jossa proffan nimen perässä on puoli tusinaa näitä perässävedettävien nimiä. Ja siitä sitten kun näitä lappusia joita kukaan ei lue on kertynyt puoli tusinaa niin kansiin. Proffa saa meriittiä taas yhdestä ohjatusta väitöksestä, laitos saa miljoonan valtiolta ja nyhverö tohtorinlakin.
Suoraa puhetta sillä juuri näinhän se ehkä monessa tapauksessa menee etenkin ellei opinnnot jo alun alkaen ole suunnattu vahvasti tieteelliselle alalle (fysiikka).
- Kysyn kumminkin
Karu totuus kirjoitti:
Tohtorikoulutus on tutkijakoulutus. Tutkijat on kapealla alallaan nysvääviä nyhvöjä ja suurimmalla osalla tutkijan ura on lähtenyt liikkeelle siitä, että valmistumisen uhatessa on alkanut aivan hitosti pelottaa. Ei ole ollut uskallusta lähteä työelämään vaan vanhasta tottumuksesta on kivaa ja turvallista käydä tuttua koulua. Siitä sitten on nössölle löytynyt joku assistentin paikka ja kun ei niitäkään saa ihan pelon takia varata niin on saanut nimensä aina silloin tällöin julkaisuun, jossa proffan nimen perässä on puoli tusinaa näitä perässävedettävien nimiä. Ja siitä sitten kun näitä lappusia joita kukaan ei lue on kertynyt puoli tusinaa niin kansiin. Proffa saa meriittiä taas yhdestä ohjatusta väitöksestä, laitos saa miljoonan valtiolta ja nyhverö tohtorinlakin.
Montako tutkijana toimivaa (mukaanlukien teollisuudessa olevat) tekniikan tohtoria sitten tunnet omien opettajiesi lisäksi, että pystyt porukan noin tyypittelemään?
Siinä olen kanssasi tosin aivan samaa mieltä, että ainakin opettavilla tutkijoilla tulisi olla kokemusta reaalimaailmasta mielellään ainakin puolenkymmenen vuoden verran. Se antaa kummasti näkemystä sekä tutkimukseen että opetukseen, eikä homma kutistu sitten pelkkään akateemiseen kiemurointiin. - Kysyn kumminkin
1234abc kirjoitti:
Suoraa puhetta sillä juuri näinhän se ehkä monessa tapauksessa menee etenkin ellei opinnnot jo alun alkaen ole suunnattu vahvasti tieteelliselle alalle (fysiikka).
Olisi aivan mukava kuulla, millä perustelet sen, ettei soveltavilla tekniikan aloilla muka tarvittaisi tohtoritasoista tietämystä? Monikin tekniikan sovellutus olisi jäänyt syntymättä ilman syvällistä soveltavaa tutkimusta, jossa perututkimuksen tulokset muunnetaan teollisuuden tuotteiksi.
- PerusDI
Ei kyllä kaikista kovin sana on amis. Amiksesta voi kouluttautua ensin AMK:ssa, sitten yliopistossa DI:ksi ja lopulta tohtoriksi. Eli on kolme porrasta ennen kuin "tie on tukossa". Kaikki siis amikseen mars!
Tosi hc tyypit voivat tietenkin jättää koulunkäynnit peruskouluun niin on neljä porrasta, se on todellisen pelimiehen valinta.- jaksaako
Se epätoivoista kujanjuoksua jotta välttäisi joutumasta te-toimiston 9 euron orjaksi kuntoutumaan. Tosin jos menee tuon pisimmän kaavan mukaan, niin ilman velkaantumista se ei taida onnistua jos ei mistään töitä saa opintojen rahoittamiseksi. Te-toimisto kyllä markkinoi nyt kovasti työmarkkinatuella opiskelua, eli tätä mahdollisuutta käyttäen voi säästää.
- Vain AMK
jaksaako kirjoitti:
Se epätoivoista kujanjuoksua jotta välttäisi joutumasta te-toimiston 9 euron orjaksi kuntoutumaan. Tosin jos menee tuon pisimmän kaavan mukaan, niin ilman velkaantumista se ei taida onnistua jos ei mistään töitä saa opintojen rahoittamiseksi. Te-toimisto kyllä markkinoi nyt kovasti työmarkkinatuella opiskelua, eli tätä mahdollisuutta käyttäen voi säästää.
Ei ylempiä jatkotutkintoja voi työttömyyspäivärahalla opiskella tai ei ainakaan ole voinut.
- Pitkään umpikujassa
Kaikkein kovimmat jättävät vielä peruskoulunkin kesken, ja silloin saa eteensä viisi porrasta, ennen kuin tie on tukossa.
Tosin enpä ole tavannut – vielä – tohtoria, jolla olisi jäänyt kansa- tai peruskoulu kesken. Varmaan heitäkin muutama Suomessa on.
- Tiedoksivaan6
Ihan tiedoksi, että tohtorintutkinnon opiskelemisesta maksetaan palkkaa, joka on haarukassa 2000-3500 eur/kk.
- TKK>AMK
Mitäs ihme jorinaa täällä oikeen harrastetaan?
Yliopiston akateeminen vapaus (mitä ei vielä ole apinoitu ammattisurkeakouluun) antaa vapauden valita sivuaineita vaikka tusinan jos aika ja jaksaminen riittää.
Suoritettuasi tarpeeksi opintoja sivuaineen parissa, voit vaihtaa sen anomuksella pääaineeksesi ja valmistua vaikka teologiksi jos haluat.
Yliopistossa on myös se "jalka ovenvälissä" -meininki, eli kun olet kerran yliopistossa sisällä, on helppoa opiskella vähän ristiin rastiin mikä ikinä sattuukaan kiinnostamaan. Itse luin kemiantekniikkaa pääaineena ja otin sivuaineeksi mm. hallintotieteitä ja farmakologiaa, mikä ei ole lainkaan hullumpi yhdistelmä, kun ottaa huomioon kuinka monipuolisen skaalan työnkuvia se tarjoaa (kemisti, tuotekehityspäällikkö, lääketeollisuusasiantuntija, projektinjohtaja jne...).
Kyllä oikea korkeakoulututkinto aina AMK-paperit voittaa!- umpikujadippa
Luetun ymmärtäminen kunnossa? Aloitusviestissä puhutaan DI:n tutkinnosta. Siinä vaiheessa kun ollaan DI:n tutkinto saatu, ei ole enää mitään "jalka ovenvälissä" -meininkiä, sivuaineita tai akateemista vapautta. Tuo kaikki mainitsemasi koskee sitä aikaa kun tutkintoa ei ole vielä suoritettu. Sitten kun DI:n tutkinton on hankittu, ei vapauksia enää ole ja ollaan alussa mainitussa umpikujassa.
- aosdoasöi
Siis mahdollisuus palkalliseen jatko-opiskeluun DI-tutkinnon jälkeen on umpikuja.
Mahdollisuus palkattomaan DI-tutkintoon tai uuden alan opiskeluun ei ole umpikuja.
Outoa logiikkaa - Teekkari
Nyt kyllä päivän vitsi murjaistu. Eipä näytä olevan niin huono työllisyys mitä aloittaja väittää. http://www.tek.fi/cmis/browser?id=workspace://SpacesStore/2f060613-4d00-40ce-b925-ccbc47ad3a96&filename=cmisattachments/Työllisyyskatsaus-IV-2013.pdf
- PerusDI
Miettikääpä kumpi on työnantajan näkökulmasta houkuttelevampi?
Iiro Insinööriopiskelija aloittaa AMK-opintonsa 20-vuotiaana suoraan lukion ja armeijan jälkeen. Iiro valmistuu tavoiteajassa 24-vuotiaana. Hän on kuitenkin päättää vielä jatkaa opintoja ja aloittaa DI-opinnot (teknillisessä) yliopistossa. Iiro valmistuu viimein DI:ksi kolmen vuoden opintojen (sis. siltaopinnot) jälkeen 27-vuotiaana. Tässä vaiheessa hänellä on käsitys alan perusmenetelmistä.
Teemu Tohtorismies aloittaa muiden tavoin opintonsa 20-vuotiaana ja valmistuu DI:ksi tavoiteajassa 25-vuotiaana. Hän aloittaa tohtorintutkinnon tekemisen palkallisena jatko-opiskelijana ja valmistuu neljän vuoden tavoiteajassa 29-vuotiaana. Tässä vaiheessa hän on ollut jo neljä vuotta palkallisesti töissä ja osaa alan perusmenetelmät sekä tutkimusmetodit. Hänellä on myös kokemusta opiskelijoiden ohjaamisesta ja projektitoiminnasta.- UnohtakaaNeTittelit
Sanoisin, että Teemu Tohtorismies häviää sekä AMK DI inssille, että perus DI inssille 95% tapauksista, joissa etsitään R&D henkilöä.
DI työkokemus >> tohtori - PerusDI
UnohtakaaNeTittelit kirjoitti:
Sanoisin, että Teemu Tohtorismies häviää sekä AMK DI inssille, että perus DI inssille 95% tapauksista, joissa etsitään R&D henkilöä.
DI työkokemus >> tohtoriTarkoittanet: DI 2 v työkokemusta >> tohtori
Entäpä 20 vuoden päästä? DI 22 v työkokemusta vs. tohtori 20 v työkokemusta. Luuletko, että tuolla kahdella vuodella on tuolloin mitään väliä?
Vilkaiseppa Outotecin johtoryhmää ja hallitusta. Tekniikan tohtori on siellä yleisin yksittäinen koulutustausta. - Hömöläinen
PerusDI kirjoitti:
Tarkoittanet: DI 2 v työkokemusta >> tohtori
Entäpä 20 vuoden päästä? DI 22 v työkokemusta vs. tohtori 20 v työkokemusta. Luuletko, että tuolla kahdella vuodella on tuolloin mitään väliä?
Vilkaiseppa Outotecin johtoryhmää ja hallitusta. Tekniikan tohtori on siellä yleisin yksittäinen koulutustausta.4 tohtoria 14:sta Outotecin johtoryhmässä ja toimari on DI, en ymmärrä pointtiasi.
- PerusDI
Hömöläinen kirjoitti:
4 tohtoria 14:sta Outotecin johtoryhmässä ja toimari on DI, en ymmärrä pointtiasi.
Pointti: tohtorintutkinto ei estä nousujohteista uraa.
- PerusDI
PerusDI kirjoitti:
Pointti: tohtorintutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Muita tohtoreita huipulla: Matti Alahuhta (Kone), Björn Wahlroos (Nordea), Risto Murto (Varma). Ja eivät ne yliopistoproffatkaan nyt ihan paskapalkkaisia ole.
- Hömöläinen
PerusDI kirjoitti:
Muita tohtoreita huipulla: Matti Alahuhta (Kone), Björn Wahlroos (Nordea), Risto Murto (Varma). Ja eivät ne yliopistoproffatkaan nyt ihan paskapalkkaisia ole.
Iiro insinööri ei käy töissä ollenkaan opiskeluiden ohella?
Toisekseen siltaopinnot maisteri vie 2,5 vuotta tavoiteajassa ja siltaopinnot voi suorittaa jo AMK aikana suuremmalta osin.
Esittämiesi henkilöiden "eteneminen" ei ole ollut missään vaiheessa riippuvainen tohtorin tutkinnosta.
Alahuhta ja Murto olivat jo johtotehtävissä ennen tohtorin tutkintoa ja Wahlroos on vaikutusvaltaisen johtajan poika ja syntynyt kultalusikka suussa.
Se, että juoksee tutkinnot läpi paska housuissa ei tarkoita, että tulevaisuus olisi R&D hommia rahakkaampaa. Mainitsin ainoastaan R&D hommat, koska pääasiassa DI:t ja tohtorit sijoittuvat niihin töihin. - PerusDI
Hömöläinen kirjoitti:
Iiro insinööri ei käy töissä ollenkaan opiskeluiden ohella?
Toisekseen siltaopinnot maisteri vie 2,5 vuotta tavoiteajassa ja siltaopinnot voi suorittaa jo AMK aikana suuremmalta osin.
Esittämiesi henkilöiden "eteneminen" ei ole ollut missään vaiheessa riippuvainen tohtorin tutkinnosta.
Alahuhta ja Murto olivat jo johtotehtävissä ennen tohtorin tutkintoa ja Wahlroos on vaikutusvaltaisen johtajan poika ja syntynyt kultalusikka suussa.
Se, että juoksee tutkinnot läpi paska housuissa ei tarkoita, että tulevaisuus olisi R&D hommia rahakkaampaa. Mainitsin ainoastaan R&D hommat, koska pääasiassa DI:t ja tohtorit sijoittuvat niihin töihin.Ota huomioon, että tohtorintutkinto tehdään palkallisena, usein aloittelevaa AMK-inssiä vastaavalla palkalla.
Tarkastellaanpa molempia esimerkkejä 30-vuotiaana. Eli mielestäsi Iiro Insinööri (Ins. DI 3 v työkokemusta) on houkuttelevampi kuin Teemu Tohtorismies (DI TkT 5 v työkokemusta, joista 4 v yliopistolta ja 1 v teollisuudesta)?
Älä nyt viitsi vitsailla. - Hömöläinen
PerusDI kirjoitti:
Ota huomioon, että tohtorintutkinto tehdään palkallisena, usein aloittelevaa AMK-inssiä vastaavalla palkalla.
Tarkastellaanpa molempia esimerkkejä 30-vuotiaana. Eli mielestäsi Iiro Insinööri (Ins. DI 3 v työkokemusta) on houkuttelevampi kuin Teemu Tohtorismies (DI TkT 5 v työkokemusta, joista 4 v yliopistolta ja 1 v teollisuudesta)?
Älä nyt viitsi vitsailla.Nuo sinun laskutavat ovat _edelleen_ ihan täysin ristiriidassa.
Pointtisi: tohtorintutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Minun pointti: DI-tutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Molemmat pitävät paikkansa kuten Ototecillä todistit.
Minun väite: Suurin osa tohtoreista sijoittuu samoihin R&D tehtäviin kuin Senior R&D Engineerit.
Sinun vastaväite: Johtoryhmässä ja hallituksessa on enemmän tohtoreita kuin _maistereita_ ( Wahlroos on kauppatieteiden tohtori). Tämä väite ei pitänyt paikkansa, laskin ihan ite.
Kysymyksesi: Onko 26-vuotiaana R&D hommat aloittanut DI yritykselle arvokkaampi olleessaan 29-vuotta, kuin 29-vuotiaana valmistunut tohtori, jolla on yksi vuosi työkokemusta teollisuudesta?
Vastaus: On.
Perustelut: DI:llä työkokemus yrityksen R&D:stä ja yritys on kouluttanut henkilöä erikoistehtäviin 3 vuoden ajan. 29-vuotiasta t-ohtoria pitää silti kouluttaa vielä erikseen erikoistehtäviin ja tohtori vaatii tästä huolimatta vähintään seniorin verran palkkaa, ellei enemmän. - PerusDI
Hömöläinen kirjoitti:
Nuo sinun laskutavat ovat _edelleen_ ihan täysin ristiriidassa.
Pointtisi: tohtorintutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Minun pointti: DI-tutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Molemmat pitävät paikkansa kuten Ototecillä todistit.
Minun väite: Suurin osa tohtoreista sijoittuu samoihin R&D tehtäviin kuin Senior R&D Engineerit.
Sinun vastaväite: Johtoryhmässä ja hallituksessa on enemmän tohtoreita kuin _maistereita_ ( Wahlroos on kauppatieteiden tohtori). Tämä väite ei pitänyt paikkansa, laskin ihan ite.
Kysymyksesi: Onko 26-vuotiaana R&D hommat aloittanut DI yritykselle arvokkaampi olleessaan 29-vuotta, kuin 29-vuotiaana valmistunut tohtori, jolla on yksi vuosi työkokemusta teollisuudesta?
Vastaus: On.
Perustelut: DI:llä työkokemus yrityksen R&D:stä ja yritys on kouluttanut henkilöä erikoistehtäviin 3 vuoden ajan. 29-vuotiasta t-ohtoria pitää silti kouluttaa vielä erikseen erikoistehtäviin ja tohtori vaatii tästä huolimatta vähintään seniorin verran palkkaa, ellei enemmän.Outotecin hallitus
4x TkT
3x DI
2x MBA ins.
2x KTM
2x OTK/OTM
1x FM
Minun matikalla TkT on noista tutkintonimikkeistä yleisin. - PerusDI
Hömöläinen kirjoitti:
Nuo sinun laskutavat ovat _edelleen_ ihan täysin ristiriidassa.
Pointtisi: tohtorintutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Minun pointti: DI-tutkinto ei estä nousujohteista uraa.
Molemmat pitävät paikkansa kuten Ototecillä todistit.
Minun väite: Suurin osa tohtoreista sijoittuu samoihin R&D tehtäviin kuin Senior R&D Engineerit.
Sinun vastaväite: Johtoryhmässä ja hallituksessa on enemmän tohtoreita kuin _maistereita_ ( Wahlroos on kauppatieteiden tohtori). Tämä väite ei pitänyt paikkansa, laskin ihan ite.
Kysymyksesi: Onko 26-vuotiaana R&D hommat aloittanut DI yritykselle arvokkaampi olleessaan 29-vuotta, kuin 29-vuotiaana valmistunut tohtori, jolla on yksi vuosi työkokemusta teollisuudesta?
Vastaus: On.
Perustelut: DI:llä työkokemus yrityksen R&D:stä ja yritys on kouluttanut henkilöä erikoistehtäviin 3 vuoden ajan. 29-vuotiasta t-ohtoria pitää silti kouluttaa vielä erikseen erikoistehtäviin ja tohtori vaatii tästä huolimatta vähintään seniorin verran palkkaa, ellei enemmän.Kai ymmärrät, että tuollainen yritysspesifinen erityisosaaminen (="erikoistehtävät") nollautuu osin tuolla DI:lläkin työpaikkaa vaihdettaessa? Seuraavassa firmassa on eri järjestelmät ja eri tuotteet.
Tottakai saman firman sisällä etulyöntiasemassa on se, joka on siellä kauimmin ollut. Sillähän meillä on firmat täynnänsä aivan kädettömiä vanhoja insinöörejä, jotka ovat jurnuttaneet samassa hommassa vuosikymmeniä ja eivät enää kuunaan saisi muualta töitä. - Hömöläinen
PerusDI kirjoitti:
Outotecin hallitus
4x TkT
3x DI
2x MBA ins.
2x KTM
2x OTK/OTM
1x FM
Minun matikalla TkT on noista tutkintonimikkeistä yleisin.Laskit vain johtoryhmän.
"Kai ymmärrät, että tuollainen yritysspesifinen erityisosaaminen (="erikoistehtävät") nollautuu osin tuolla DI:lläkin työpaikkaa vaihdettaessa? Seuraavassa firmassa on eri järjestelmät ja eri tuotteet. "
No ei se väikkäri todellisuudessa paljoa työelämässä paina.
- Jep jep
Heh. DI-tutkinto umpikuja? Ehkä viimeisimpiä tutkintoja, jonka suorittaneena ois umpikujassa. Mikäli noin viiden prosentin työttömyys tarkoittaa umpikujaa, niin olkoot sitten jonkun mielestä niin. Taas näkee kun kateelliset tänne postailee.
Lähde:
http://www.tek.fi/cmis/browser?id=workspace://SpacesStore/2f060613-4d00-40ce-b925-ccbc47ad3a96&filename=cmisattachments/Työllisyyskatsaus-IV-2013.pdf - Läppäkuukkeli
No mutta sentään. Sehän on hieno juttu, että ammattikoululainen on noin kovin älykäs ja viisas ja, ja, ja... vielä innosta puhkuen.
- Antti Asentaja
No, entäs Antti Asentaja, kun hänellä on automaatioasentajantutkinto amitsusta kokemusta siitä 5 v., automaatioalan AMK-inssi-tutkinto, josta kokemusta 4 v. DI-tutkinto? JA koko opiskeluajan on ollut suunnilleen koulutusta vastaavassa työssä (kaikki opinnot suoritettu päätoimisen, alalle sopivan mtyön ohessa)
Sitten Antti Asentaja on mennyt tohtorikoulutettavaksi, ja väittelee nyt 3,5 vuoden tohtorikoulutuksen jälkeen piakkoin?
Mahdettaisiinko palkata töihin? Tuntee alansa tyvestä latvaan, työkokemusta on 9 vuotta "oikeista töistä" ja 3,5 vuotta tutkimustöistä yliopistolta. Huippuarvosanoin. Ikää 32 v.
Polkuja on hei aika monia, moniin töihin.- Todellisuus toista
Näkisi vain tuollaisen Antti Asentajan, jonka kyvyt ja motivaatio riittävät esitetyn polun kulkemiseen. Työssä käynti ja tehokas opiskelu onnistuu valitettavan harvoilta, akateeminen jatko-opiskelu ja työssä käynti vielä harvemmilta.
Sitä vastoin on nähty ns. pitkän linjan opiskelijoita sekä akateemisissa perusopinnoissa että varsinkin jatko-opinnoissa, joilla on ollut merkittäviä vaikeuksia opinnäytetyön saamisessa valmiiksi, vaikka muut opinnot ovatkin menneet vähintäänkin kohtuullisesti. Lukion poisjäänti näkyy valitettavasti mm. kielitaidossa ja kirjallisessa esityksessä.
En tietenkään kiistä, ettei tuo joltakin onnistuisi, mutta niitä on korkeintaan vain yksi tuhannesta. - PerusDI
Entäs Teemu teekkari?
- aloittaa opinnot armeijan jälkeen 20-vuotiaana
- valmistuu DI:ksi 24-vuotiaana (tähän mennessä kesätöitä 2 vuotta)
- valmistuu tohtoriksi 28-vuotiaana (4 vuotta tutkimusta)
- tekee 4 vuotta töitä teollisuudessa
Ikää 32 vuotta ja työkokemusta yhteensä 8 vuotta 2 vuotta kesätöitä.
Palkkaisin ennemmin kuin em. asentajan, jolla tutkimus ainoa kokemus insinööritöistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3187464Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662156- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161372- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91241Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691220RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551151Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019