paras??

anna

Kuka on teidän mielestänne paras suomalainen dekkaristi? Itse jäänyt koukkuun Leena Lehtolaiseen ja Reijo Mäkeen! Entä mitä mieltä olette Patricia Cornwellistä? Musta ihan hyvä, mutta aika samanlaisia keskenään ja ainankin ekan kirjan lopussa murhaaja onkijn joku täysin ulkopuolinen henkilö, mistä en pitänyt..
Kirjoitelkaa mielipiteitänne!!=)
-anna-

14

1324

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ziggy

      Pentti Kirstilä on aika hyvä.

      • Kynsilaukkaaja

        joskin tavallaan turhaan unholaan jäänyt suomalainen dekkaristi on Eeva Tenhunen !
        Lukekaapa vaikka Mustat kalat niin tiedätte mistä puhun..


    • One

      eli Tenhunen, Nevalainen ja Lehtolainen. Tenhunen ehkä paras, koska on aika monipuolinen myös miljöövalinnoissaan.
      Cornwallista en ole koskaan jaksanut innostua, yleensä jo kansikuvat ovat mielenkiintoa sammuttavia.
      Myös maailmalla naiset tuntuvat olevan parhaita, Paretsky, James, George, Sayers, Cross noin ensinnä.

    • Kalmo

      Mielestäni kotimaisista rikoskirjailijoista Juha Numminen on yksi parhaista. Rikostoimittajana mies tietää paljon poliisin työskentelytavoista, mutta omaa tietolähteensä myös alamaailmassa. Nummisen romaanit käsittelevät arjen poliisityötä hieman vauhdikaammin kuin esimerkiksi Joensuu Harjunpäissään.

      Nummisen aiheet ovat saattaneet äkkiseltään tuntua liioitetuilta... Mutta mahdollisilta. Hän esimerkiksi käsitteli itärikollisuuden uhkaa kirjassaan Painajainen Pietarista hieman ennemmin kuin itärikollisuudesta sai lukea lehdistä. Luulen, että tuollainen "ennustajan" lahja tulee toimittajan ammatista. Hän näkee työssään suunnan, johon suomalainen yhteiskunta on menossa ja kirjoittaa sen pohjalta.





      Harjunpää, Raid, Vares ja Maria Kallio on jo filmattu. Mielestäni Nummisen Komisario Kemppainen olisi myös leffansa ansainnut. Kemppaista voisi esittää vaikka Juha Veijonen, Kai Lehtinen, Timo Torikka, Jarmo Mäkinen, Esko Kovero (miehen lahjat riittäisivät muuhunkin kuin salkkareihin) tai Pekka Valkeejärvi.

      Ja eikö Mauri Sariolan tarkastaja Susikoskesssakin olisi särmää elokuvaan tai tv-sarjaan? Susikosken rooli olisi kuulunut nuorelle Matti Raninille, mutta nykynäyttelijöistä Peter Franzen tai Mats Långbacka voisivat olla sopivia.

      • Kyllä, Mauri Sariolan rikostarkastaja Olavi Susikoski ansaitsisi ehdottomasti tv-sarjan!


    • lukemista rakastava!

      Suomalaisista dekkaristeista paras on minun mielestäni ehdottomasti Leena Lehtolainen!
      Ulkomaisista pidän Henning Mankellista, Patricia Cornwellistä, Donna Leonista ja juuri sain luettua Helene Turstenin Yökierron, tosi hyvä! Turstenilta on kai toinenkin dekkari suomeksi?

    • Hyytävää

      Mikko Vanjoki kirjoitti kadotettujen hotellin. Huvittava tarina.
      Hyviä dekkaritarinoita löytyy suomalaisesta kauhukirjallisuudesta, Boris Hurtta ja Elävien ja kuolleiden kesä, esimerkiksi.

    • P Mäkelä

      Matti Yrjänä Joensuu on kotimaisista ehdoton suosikkini. Tyly, karu, ahdistava ja niin tosi.

      Pentti Kirstilän alkupää maistui myös, mutta muutama viimeisin, siitä Imeldasta alkaen lyö kyllä rankasti tyhjää.

      Sariola, menneen talven lunta. Itseään toistava ja asenteiltaan niin sovinisti ja äärikonservatiivi, että luen yhden vuodessa muistaakseni, miksi häntä inhoan. Kaikille pikku poliitikoille oppikirjaksi käy Isänmaan parturit, vaikka hieman homeinen jo onkin.

      Tenhunen on hyvä. Harvahko ilmestymistahti piti tason korkeana. Onko tietoo, elääkö ja kirjottaako vielä?

      Mainitsematta vielä Risto Karlsson, joka on samalla hauska ja jännittävä. Pidän veijaritarinoistaan enemmän kuin vaikkapa Nummisen maneerimaisista kahden sanan kappaleista.

      Seppo Jokinen Tampereelta puhuttelee paikallisia, tarinat arkipäiväisiä mutta silti realistisuudessaan jännittäviä. Seudun tunteva kulkee tasajalkaa komisario Koskisen keralla.

      Parhaillaa yöpöydällä ulkomainen suosikkini Donna Leon. Venetsiassa asustava jenkkitäti, jonka sankari, Guido Rrunetti selvittää joskus rikoksen. Useinmiten ei, koska korkeammat voimat hoitavat asioita muiden yläpuolella. Vähän samoin käy kirjallisella kollegallaan, Aurelio Zenillä, jonka asemapaikkaa korkeat pomot heittelevät omien hämärien tarkoitusperiensä mukaan. Dibdin , Michael, on sankarilleen tosi tyly viimeisimmässä.

      Mainittujen amerikkalaisten klassikkojen rinnalle nostasin pari nuorempaa. Carl Hiaasen satiireissa Floridan yöelämä kuvataan verrattomasti. Samoin poliittinen ja kaupallinen juonittelu. Ei sovi tosikoille, nautin suuresti. Samantapainen kirjoittaja on Donald Westlake. Hänen sankareillaan yleensä kaikki mahdollinen ja mahdoton menee pieleen. Välillä ihan toivoo, että konnia onnistais.
      Jatkuu huomenna, jos elän.

      • Kalmo

        Nappasin kokeeksi yhden Westlaken novellikokoelman kirjastosta ja ihastuin Brooklyniläiseen rikospoliisiin Abraham Levineen. Kuolemaa kammoksuva, tutkimuksissaan erikoisiin ratkaisumalleihin päätyvä keski-ikäinen etsivä on mainio tyyppi kaikessa värittömässä tavallisuudessaan. Yksi inhimillisimmistä ja aidoimmista jeparihahmoista kirjallisuudessa.

        Levinessä Columbo kohtaa Sipowiczin.


      • P.Mäkelä
        Kalmo kirjoitti:

        Nappasin kokeeksi yhden Westlaken novellikokoelman kirjastosta ja ihastuin Brooklyniläiseen rikospoliisiin Abraham Levineen. Kuolemaa kammoksuva, tutkimuksissaan erikoisiin ratkaisumalleihin päätyvä keski-ikäinen etsivä on mainio tyyppi kaikessa värittömässä tavallisuudessaan. Yksi inhimillisimmistä ja aidoimmista jeparihahmoista kirjallisuudessa.

        Levinessä Columbo kohtaa Sipowiczin.

        "Levinessä Columbo kohtaa Sipowiczin"

        Tavoitit olennaisen.

        Noista ylikatselluista ruattalaisista nostaisin vielä esille pariskunnan Maj Sjöwall & Per Wahlöö. Ei aivan muodikkainta, kirjoitettu 60-70 luvuilla. Ei kuitenkaan Lady Agathan antiikkia, vielä. Hyvän dekkarin tapaan kertovat enemmän yhteiskunnasta kuin rikoksesta. Filmatuin ja tunnetuin Komisario Beck tähtäimessa mutta kaikki tasokkaita. Näissä on ehkä vielä toivo tallella, toisin tuntuu olevan seuraavalla ikäluokalla kuten Mankelin Hermannilla. Häntäkin arvostan, vaikka pahuus saa välillä käsittämättömiä, hannibalmaisia demonisia muotoja.

        S&W kirjoissa ei liikuta yhtä hyvinvoivan elitistisissä ympyröissä kuin aikalainen, paljon julkaissut Maria Lang vaan ollaan kansankodin syvässä ytimessä. Saattaapa olla, että M. Y. Joensuu on S&W-kirjat lukenut tarkoin, muistelen kuulleeni.


      • Kynsilaukkaaja
        P.Mäkelä kirjoitti:

        "Levinessä Columbo kohtaa Sipowiczin"

        Tavoitit olennaisen.

        Noista ylikatselluista ruattalaisista nostaisin vielä esille pariskunnan Maj Sjöwall & Per Wahlöö. Ei aivan muodikkainta, kirjoitettu 60-70 luvuilla. Ei kuitenkaan Lady Agathan antiikkia, vielä. Hyvän dekkarin tapaan kertovat enemmän yhteiskunnasta kuin rikoksesta. Filmatuin ja tunnetuin Komisario Beck tähtäimessa mutta kaikki tasokkaita. Näissä on ehkä vielä toivo tallella, toisin tuntuu olevan seuraavalla ikäluokalla kuten Mankelin Hermannilla. Häntäkin arvostan, vaikka pahuus saa välillä käsittämättömiä, hannibalmaisia demonisia muotoja.

        S&W kirjoissa ei liikuta yhtä hyvinvoivan elitistisissä ympyröissä kuin aikalainen, paljon julkaissut Maria Lang vaan ollaan kansankodin syvässä ytimessä. Saattaapa olla, että M. Y. Joensuu on S&W-kirjat lukenut tarkoin, muistelen kuulleeni.

        ...joku muukin osaa arvostaa kaikkien muodikkaiden tulokkaiden joukossa parivaljakkoa Sjöwall& Wahlöö ! Olen aikanani lukenut parivaljakon 10- osaisen romaanisarjan " romaani rikoksesta " ja nyt, parinkymmenen vuoden jälkeen olen taas keräämässä po. sarjaa hyllyyni.

        Todentotta, vaikka vuosia on vierähtänyt, kirjat ovat sisällöltään yllättävän tuoreen ja tämänpäivän-henkisiä. Kirjoista on tiettävästi tehty uudet suomennoksetkin, mutta toistaiseksi olen pysytellyt vanhoissa käännöksissä.

        Pidän kyllä Mankellinkin teksteistä, mutta uusi ruotsalainen tuttavuus, Arne Dahl, on tällä hetkellä ehdoton suosikkini. Häneltä on suomennettu vasta kaksi teosta, mutta suosittelen tutustumista jos arvostaa nimenomaan ruotsalaista dekkariperinnettä.


      • Kalmo
        P.Mäkelä kirjoitti:

        "Levinessä Columbo kohtaa Sipowiczin"

        Tavoitit olennaisen.

        Noista ylikatselluista ruattalaisista nostaisin vielä esille pariskunnan Maj Sjöwall & Per Wahlöö. Ei aivan muodikkainta, kirjoitettu 60-70 luvuilla. Ei kuitenkaan Lady Agathan antiikkia, vielä. Hyvän dekkarin tapaan kertovat enemmän yhteiskunnasta kuin rikoksesta. Filmatuin ja tunnetuin Komisario Beck tähtäimessa mutta kaikki tasokkaita. Näissä on ehkä vielä toivo tallella, toisin tuntuu olevan seuraavalla ikäluokalla kuten Mankelin Hermannilla. Häntäkin arvostan, vaikka pahuus saa välillä käsittämättömiä, hannibalmaisia demonisia muotoja.

        S&W kirjoissa ei liikuta yhtä hyvinvoivan elitistisissä ympyröissä kuin aikalainen, paljon julkaissut Maria Lang vaan ollaan kansankodin syvässä ytimessä. Saattaapa olla, että M. Y. Joensuu on S&W-kirjat lukenut tarkoin, muistelen kuulleeni.

        Luin Sjöwall&Wahlööt nuorena. Olen ajatellut lukaista niistä joitakin uudelleen. Kirjat tekivät minuun vaikutuksen, joka ei ole lähtenyt. Joensuu on selkeästi lukenut komisario Beckinsä, mutta mielestäni Joensuulla on toinenkin hengenheimolainen.

        Joseph Wambaugh, entinen poliisi, on kirjoittanut loistavia, mustan humoristisia romaaneja Los Angelesin poliisilaitoksesta. Ote on hyvin joensuulainen, virkamerkkiä ei turhia kiillotella. Ehdottomia suosikkejani Wambaughilta ovat Uudet sadanpäämiehet, Kuoropojat ja Murharyhmä. Ne eivät kuitenkaan ole mitään kuka sen teki-dekkareita. Murharyhmä on lähinnä sellaista. Niissä kuvataan useampia poliiseja työssään ja vapaalla ilman sen kummoisempaa juonta. Ne koostuvat episodeista.


      • P. M.
        Kalmo kirjoitti:

        Luin Sjöwall&Wahlööt nuorena. Olen ajatellut lukaista niistä joitakin uudelleen. Kirjat tekivät minuun vaikutuksen, joka ei ole lähtenyt. Joensuu on selkeästi lukenut komisario Beckinsä, mutta mielestäni Joensuulla on toinenkin hengenheimolainen.

        Joseph Wambaugh, entinen poliisi, on kirjoittanut loistavia, mustan humoristisia romaaneja Los Angelesin poliisilaitoksesta. Ote on hyvin joensuulainen, virkamerkkiä ei turhia kiillotella. Ehdottomia suosikkejani Wambaughilta ovat Uudet sadanpäämiehet, Kuoropojat ja Murharyhmä. Ne eivät kuitenkaan ole mitään kuka sen teki-dekkareita. Murharyhmä on lähinnä sellaista. Niissä kuvataan useampia poliiseja työssään ja vapaalla ilman sen kummoisempaa juonta. Ne koostuvat episodeista.

        Kuoropojat on luettu, ja elokuva katottu. Vahva nimi, kun katsellaan Ruotsin yli pikkusen etäämmäs.


      • Kaikki luettu

        Kiva, että mainitsit Seppo Jokisen. Rentoa luettavaa. Myös Lehtolainen on hyvä. Joensuusta olen pitänyt, mutta viimeinen oli jollain tavalla puuduttava. Tenhusta sopii myös suositella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saisinpa halata sinua joka päivä

      ja kertoa miten paljon sinusta välitän. Vaikka olisi jommalla kummalla huono päivä, väsynyt päivä tai kiireinen päivä, a
      Ikävä
      50
      5619
    2. Me työeläkeläiset äänestämme SDP:tä

      SDP on luonut koko työeläkejärjestelmän, jonka hedelmistä saamme nyt nauttia. Kansaneläkelaitos on Maalaisliiton tekele,
      Maailman menoa
      44
      4342
    3. Nykymiehet odottaa, että nainen lähestyy?

      Perus luonnonlaki menee päinvastoin! Oletko nähnyt luontodokkaria jossa naaraat juoksee uroksien perässä??? 🦁🫎🦍🐒🦦�
      Ikävä
      144
      3776
    4. Kolmen tuiki tavallisen demariahdistelijan nimet julki

      Nyt tiedetään ketkä kolme oli niissä niin tavanomaisissa demarin jokapäiväisissä askareissa avustajia ahdistelemassa. K
      Maailman menoa
      91
      3630
    5. Sannahan laski sähkön ALV:n 10 prosenttiin, Riikka runnoi 25,5 %:iin

      Tässäkin nähdään kumpi on Suomen kansan puolella, ja kumpi omaa vastaan. Putinistipersuille Suomen kansa tulee aina vii
      Maailman menoa
      70
      2854
    6. Kansalaispalkka ja maksuton joukkoliikenne

      Noilla pienillä parannuksilla saadaan Suomesta taas hitusen parempi paikka peruskansalaiselle, joka elää ekologisesti ja
      Maailman menoa
      105
      2497
    7. Antti Lindtman: "Ainahan kaikenlaisia huhuja liikkuu"

      Näin hän siis vastaa SDP:n häirintäkohuun, väistelee vastuutaan Juttuhan on niin, että Lindtman ja Tuppurainen on tasan
      Maailman menoa
      56
      1816
    8. Muistattekos kun kaupassa piti pyytää tavarat myyjältä

      Edes kahvipakettia ei saanut itse valita, vaan myyjä nouti sen hyllystä tiskille. Jos osti jauhelihaa, niin se jauhettii
      Maailman menoa
      226
      1646
    9. Eikö tunnukin kamalalta, kun en

      anna periksi vaikka parhaasi olet tehnyt antaaksesi täystyrmäyksen? Ja kyllähän minä monta iskua olen saanut ja maannut
      Ikävä
      39
      1635
    10. Kenen juontajan pitäisi voittaa tänään Kultainen Venla? Ehdolla Pimiä, Holma ja Vaaherkumpu

      Kultainen Venla gaalassa jaetaan tänään tv-alan palkintoja. Yksi suosituimmista kategorioista on Juontaja. Vappu Pimiä
      Suomalaiset julkkikset
      31
      1418
    Aihe