Olen kiinnostunut suomenuskosta.

Jumalana on tietysti karhu. Pyhänä kirjana Suomen kansan vanhat runot.

-Sivuston vilkaisun perusteella täytyy olla käsityötaitoinen ollakseen kelvollinen suomenuskoinen?

Ei mielestäni täydy. Pääasia on muinaisten perinteiden vaaliminen. Se voi olla laulamista, tarinankerrontaa, puutöitä tai käsitöitä, taikojen tekemistä, poisnukkuneiden opetusten muistelua, perinteisten juhlien viettämistä tai muuta toimintaa joka juontaa juurensa menneistä tavoista.

-Onko suomenuskolla muuta tavoitetta kuin jatkaa vanhoja kansanperinteitä?

Myös säilyttää luonnon ja ihmisen välinen tasapainoinen suhde, suhde suvun kesken sekä suhde omiin juuriin (vainajat).

-Mitenkäs hengenelämä? Tunnustetaanko jumalia, ja minkä nimisiä? Harjoitetaanko jotakin syvempää mystistä ykseyttä näkyvän luonnon takana?

Uskontoon kuuluu vainajien muistamista (heidän uskotaan vierailevan elollisten maailmassa tiettyinä päivinä), luonnon/paikanhenkien kuten metsänhenget ja kodinhenget, kunnioitusta ja myös jumalten kuten Emuiden, Veden ja Ukkosenjumalan kunnioitus. Minulle vainajien henget ja oman asuinympäristön henget ovat läheisempiä kuin luonnonvoimien jumalat.

-Ovatko juhlat ryyppyjuhlia vai ollaanko selvinpäin?

Mene ja katso!

Ursus arctos kirjoitti:

Jumalana on tietysti karhu. Pyhänä kirjana Suomen kansan vanhat runot.

Eikö se jakautunut jotenkin itä- länsi-suunnassa? Että karhu oli toisella puolella ja hirvi toisella puolella pyhin eläin?

Ursus arctos kirjoitti:

Jumalana on tietysti karhu. Pyhänä kirjana Suomen kansan vanhat runot.

En tajua miten suomen kansan vanhat runot voivat olla pyhä kirja tälle uskonnolle. Siellähän puhutaan kristinuskon Jumalasta ja Jeesuksesta eli se ei ole puhdasta kertomusta muinaisuskonnostamme. Harjoitetaanko suomenuskoisten piirissä valikoivaa lukemista noista runoista?

Yks kysymys kirjoitti:

En tajua miten suomen kansan vanhat runot voivat olla pyhä kirja tälle uskonnolle. Siellähän puhutaan kristinuskon Jumalasta ja Jeesuksesta eli se ei ole puhdasta kertomusta muinaisuskonnostamme. Harjoitetaanko suomenuskoisten piirissä valikoivaa lukemista noista runoista?

Lue lisää

Karhun kansan jäsenet osaisivat varmasti parhaiten vastata tähän.

Pyhän kirjan käsite on itsessään vieras luonnonuskonnoille, myös suomalaistenmuinaiselle uskolle: eihän mitään runoja tallennettu ennen kuin kristityt niitä alkoivat ottaa talteen 1700 luvun lopulla.

Pyhän kirjan käsite tulee luonnonuskonnoille eteen, kun ne tahtovat rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskynnaksi. Uskonnonvapauslaki edellyttää joitakin tunnistettavia uskonnon elementtejä ja mm. pyhät kirjoitukset ja uskontunnustus mainitaan tällaisina elementteinä:
"Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena on järjestää ja tukea uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen kuuluvaa yksilöllistä, yhteisöllistä ja julkista toimintaa, joka pohjautuu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin."

Lakia ja sitä tulkitsevaa asiantuntijalautakuntaa on arvosteltu siitä, että koko konsepti on kristillisen uskontokäsityksen mukainen: se perustuu "korkeauskontojen" uskontokäsitykseen. Luonnonuskonnot eivät oikein siihen taivu luontevasti.

Karhun kansa on käsittääkseni tehnyt muodollisia kompromisseja, kuten nimennyt pyhän kirjoitukset ja laatinut uskontunnustuksen täyttääkseen lakia tulkitsevan asiantuntijalautakunnan vaatimukset. Missä määrin Suomen kansan vanhat runot sinällään toimivat Pyhänä kirjana, en tiedä.

Suomen muinaisella uskonnollahan ei ole mitään selkeästi rekonstruoitavaa "oikeaa" muotoa. Se on muuttunut vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa käyden läpi monia eri kehitysvaiheita. shamanismista tietäjälaitokseen ja edelleen synkretistiseksi sekauskonnpksi, jossa kristilliset pyhimykset ottivat haltijoiden tehtävät. Ukko Ylijumalaakin pidetään vanhan ukkosen jumalan ja kristittyjen Jahven sulautumismuotona: mitään ylijumalaa ei muinaisessa uskossa alkujaan liene ollut.

Jos siis vanhoissa runoissa on kristillisiä vaikutteita, niin se on osa muinaisen uskon historiallista kerrostumaa. En usko että nykyiset suomenuskoiset suhtautuvat kovin monomaanisesti runojen sisältöön: ei ole tarvetta alkaa erotella oikeaa uskoa ja harhaoppia kristillisen perinteen mukaisesti.

-Miten suomenusko vastaa
-mikä on elämän tarkoitus?

Jokaisen pitää itse etsiä elämänsä tarkoitus uskonnosta riippumatta... Jos suomenuskosta haluaa jotain tarkoitusta etsiä niin minusta ainakin tarkoitus on taata hyvä elämä nykyisille ihmisille ja tuleville sukupolville tasapainoisessa suhteessa (luonnon eli elinympäristön kunnioittaminen). Jollekin tarkoituksen voi antaa tieto siitä mistä tulee eli kun tuntee menneitä polvia niin ymmärtää että on osa tätä jatkumoa.

- Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Suomenuskon mukaan ihmiset matkaavat kuoleman jälkeen manalan majoille. Tiettyinä päivinä sieltä pääsee kurkistamaan elävien maailmaan ja mahdollisesti vaikuttamaan elävien elämäänkin (jos nämä haluavat kuunnella).

- Onko uskomukset tai henkinen perinne yhteneväistä shamanismin kanssa?

Saattaa olla. Käsittääkseni ajatus hengistä on jollain lailla samanlainen. En kuitenkaan ole perehtynyt shamanismiin joten en voi vastata tarkemmin.

- Miten ja miksi maailma syntyi?

Sotkan muna rikkoutui runonlaulajan polvelle ja siitä runonlaulaja muokkasi maat ja mannut. Miksi syntyi, sen tietää varmaan vain sotka ja runonlaulaja.
En kuitenkaan tiedä painottaako monikaan syntymyyttiä suomenuskossa. Omasta mielestäni kalevalan runokokoelma ei ole täysin autenttinen. Yleinen ajatus on varmaan että auktoritäärisiä jumalia ei suomenuskossa palvota yhtä korostuneesti kuin vaikka kristinuskossa. Niitä kunnioitetaan mutta niihin ei tavallisesti ”luoda suhdetta”.

- Tapahtuuko jälleensyntymistä?

Nimen on muinaisessa suomenuskossa ajateltu siirtävän osan poisnukkuneesta uuteen ihmiseen. Kun annetaan poisnukkuneen nimi lapselle tavallaan siirretään tämän persoona, luonne eli luonto uuteen ihmiseen. Paikoin näin varmaan ajatellaan nykyäänkin. Henki eli poisnukkuneen elinvoima ja sielu eli yksilön minuus sen sijaan eivät palaa tähän maailmaan vaan lapsella on omansa.

Kaikki suomenuskoiset eivät tietenkään ajattele kaikesta samoin.

"Kuuluuko suomenuksoon panteismi? "

Minun mielestäni ei kuulu. Panteismi tarkoittaa sitä, että jumala on kaikkeus - tai kaikkeus on jumala. Suomenuskossa ei minusta tällaisia käsityksiä ole.
Suomenuskon tärkeät peruskäsitykset ovat pikemmin animistisia ja polyteistisia.

Sielu-usko (animismi) on ehkä tärkeämpikin kuin erilaiset jumaliin liittyvät käsitykset. Esi-isien tai vainajien sielut ovat keskeisessä osassa suomalaisessa muinaisuskossa. Samoin yleensä kaikkien olentojen sielullisuus on oleellinen käsitys.

Suomenusko ei oikein voi olla panteistinen, koska siinä on useita eri jumaluuksia, se on siis polyteistinen. Minusta tämä on ristiriidassa panteistisen käsityksen kanssa.

"Väki" on käsite, joka avaa tätä aihetta. Wikipediassa on väestä artikkeli, joka auttaa ajatuksen alkuun.
"Sanalla väki on ollut muinaissuomalaisille erityinen merkitys haltijoiden joukkona, joka ilmenee myös taikavoimana ja sairauksina. Myös ihmisen voimaa tai taikavoimaa kutsuttiin väeksi, ja voimakkuutta ja taikavoimaisuutta väkevyydeksi." http://fi.wikipedia.org/wiki/Väki_(mytologia)

Taivaannaula on julkaissut kirjoituskokoelman, joka avaa suomenuskon maailmaa. Se ei ole tieteellinen julkaisu suomalaisesta muinaisuskosta, vaan pikemmin esseemuoisia kirjoituksia. Minusta se avaa aihetta yleistasolla varsin hyvin:
http://www.taivaannaula.org/esivanhempien_puu.pdf

kaarne kirjoitti:

"Kuuluuko suomenuksoon panteismi? "

Minun mielestäni ei kuulu. Panteismi tarkoittaa sitä, että jumala on kaikkeus - tai kaikkeus on jumala. Suomenuskossa ei minusta tällaisia käsityksiä ole.
Suomenuskon tärkeät peruskäsitykset ovat pikemmin animistisia ja polyteistisia.

Sielu-usko (animismi) on ehkä tärkeämpikin kuin erilaiset jumaliin liittyvät käsitykset. Esi-isien tai vainajien sielut ovat keskeisessä osassa suomalaisessa muinaisuskossa. Samoin yleensä kaikkien olentojen sielullisuus on oleellinen käsitys.

Suomenusko ei oikein voi olla panteistinen, koska siinä on useita eri jumaluuksia, se on siis polyteistinen. Minusta tämä on ristiriidassa panteistisen käsityksen kanssa.

"Väki" on käsite, joka avaa tätä aihetta. Wikipediassa on väestä artikkeli, joka auttaa ajatuksen alkuun.
"Sanalla väki on ollut muinaissuomalaisille erityinen merkitys haltijoiden joukkona, joka ilmenee myös taikavoimana ja sairauksina. Myös ihmisen voimaa tai taikavoimaa kutsuttiin väeksi, ja voimakkuutta ja taikavoimaisuutta väkevyydeksi." http://fi.wikipedia.org/wiki/Väki_(mytologia)

Taivaannaula on julkaissut kirjoituskokoelman, joka avaa suomenuskon maailmaa. Se ei ole tieteellinen julkaisu suomalaisesta muinaisuskosta, vaan pikemmin esseemuoisia kirjoituksia. Minusta se avaa aihetta yleistasolla varsin hyvin:
http://www.taivaannaula.org/esivanhempien_puu.pdf

Lue lisää

Kiitän nopeasta ja hyvästä vastauksesta. Pitääki katsoa nuo linkit.

kaarne kirjoitti:

"Kuuluuko suomenuksoon panteismi? "

Minun mielestäni ei kuulu. Panteismi tarkoittaa sitä, että jumala on kaikkeus - tai kaikkeus on jumala. Suomenuskossa ei minusta tällaisia käsityksiä ole.
Suomenuskon tärkeät peruskäsitykset ovat pikemmin animistisia ja polyteistisia.

Sielu-usko (animismi) on ehkä tärkeämpikin kuin erilaiset jumaliin liittyvät käsitykset. Esi-isien tai vainajien sielut ovat keskeisessä osassa suomalaisessa muinaisuskossa. Samoin yleensä kaikkien olentojen sielullisuus on oleellinen käsitys.

Suomenusko ei oikein voi olla panteistinen, koska siinä on useita eri jumaluuksia, se on siis polyteistinen. Minusta tämä on ristiriidassa panteistisen käsityksen kanssa.

"Väki" on käsite, joka avaa tätä aihetta. Wikipediassa on väestä artikkeli, joka auttaa ajatuksen alkuun.
"Sanalla väki on ollut muinaissuomalaisille erityinen merkitys haltijoiden joukkona, joka ilmenee myös taikavoimana ja sairauksina. Myös ihmisen voimaa tai taikavoimaa kutsuttiin väeksi, ja voimakkuutta ja taikavoimaisuutta väkevyydeksi." http://fi.wikipedia.org/wiki/Väki_(mytologia)

Taivaannaula on julkaissut kirjoituskokoelman, joka avaa suomenuskon maailmaa. Se ei ole tieteellinen julkaisu suomalaisesta muinaisuskosta, vaan pikemmin esseemuoisia kirjoituksia. Minusta se avaa aihetta yleistasolla varsin hyvin:
http://www.taivaannaula.org/esivanhempien_puu.pdf

Lue lisää

Animismi on oleellinen osa suomenuskossa, sillä paljon toimintoja perustellaan väen läsnäolon kautta. Uusimmassa suomenusko-julkaisussa kerrotaan vainajista kodinhaltijoina. "Haltija oli kunkin talon perustaja, sen ensimmäinen rakentaja, ensimmäinen tulenvirittäjä tai ensimmäinen vainaja. Kun vanhasta asunnosta muutettiin uuteen kotiin, piti isäntäperheen muistaa pyytää heiltä varjellut haltija mukaan." https://www.facebook.com/suomenusko/photos/a.379403712092868.96227.236901253009782/841793962520505/?type=1
Minä ihmettelen että eikö se haltija pitäisi jättää syntykotiinsa, jotta suojelisi sitä perhettä joka muuttaa pois muuttavan tilalle? ;o)

kaarne kirjoitti:

"Kuuluuko suomenuksoon panteismi? "

Minun mielestäni ei kuulu. Panteismi tarkoittaa sitä, että jumala on kaikkeus - tai kaikkeus on jumala. Suomenuskossa ei minusta tällaisia käsityksiä ole.
Suomenuskon tärkeät peruskäsitykset ovat pikemmin animistisia ja polyteistisia.

Sielu-usko (animismi) on ehkä tärkeämpikin kuin erilaiset jumaliin liittyvät käsitykset. Esi-isien tai vainajien sielut ovat keskeisessä osassa suomalaisessa muinaisuskossa. Samoin yleensä kaikkien olentojen sielullisuus on oleellinen käsitys.

Suomenusko ei oikein voi olla panteistinen, koska siinä on useita eri jumaluuksia, se on siis polyteistinen. Minusta tämä on ristiriidassa panteistisen käsityksen kanssa.

"Väki" on käsite, joka avaa tätä aihetta. Wikipediassa on väestä artikkeli, joka auttaa ajatuksen alkuun.
"Sanalla väki on ollut muinaissuomalaisille erityinen merkitys haltijoiden joukkona, joka ilmenee myös taikavoimana ja sairauksina. Myös ihmisen voimaa tai taikavoimaa kutsuttiin väeksi, ja voimakkuutta ja taikavoimaisuutta väkevyydeksi." http://fi.wikipedia.org/wiki/Väki_(mytologia)

Taivaannaula on julkaissut kirjoituskokoelman, joka avaa suomenuskon maailmaa. Se ei ole tieteellinen julkaisu suomalaisesta muinaisuskosta, vaan pikemmin esseemuoisia kirjoituksia. Minusta se avaa aihetta yleistasolla varsin hyvin:
http://www.taivaannaula.org/esivanhempien_puu.pdf

Lue lisää

Tosi mielenkiintoinen tuo linkki esivanhempien puu. Kiitos jakamisesta!

Sori kirjoitusvirheistä kun kännykällä näpyttelee.

Tarkoitin siis tätä linkkiä http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Synty_(mytologia)
Olisiko jollain asiasta lisätietoa? Onko suomenuskoa, noituutta vai shamanismia ja miten ne eroaa toisistaan?

? kysyn kirjoitti:

Tarkoitin siis tätä linkkiä http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Synty_(mytologia)
Olisiko jollain asiasta lisätietoa? Onko suomenuskoa, noituutta vai shamanismia ja miten ne eroaa toisistaan?

Lue lisää

Aika laaja kysymys vastattavaksi, ainakaan tyhjentävästi.

Suomenuskoksi kutsutaan ymmärtääkseni nykyistä, muinaiseen suomalaisen uskoon perustuvaa uskontoa/uskoa, joka eri tavoin kunnioittaa muinaista uskoa, Itämerensuomalaista henkistä perintöä ja maailmankuvaa. Jos viitataan kristinuskoa edeltävään uskomusmaailmaan, puhutaan suomalaisesta muinaisuskosta.
_________

Shamanismi on yleisnimitys hengellis-uskonnollis-kulttuuriselle ilmiölle, joka ulottuu monien uskontojen alueelle, oikeastaan koko pohjoiselle alueelle itäisestyä Siperiasta Suomeen tai Skandinaviaan. Tiukasti ottaen shamanismiksi luetaan vain ne kulttuurit, jossa esiintyy sana shamaani. Ja se taitaa olla evenkinkielinen sana.

"Šamanismi ...tarkoittaa uskonnollista kulttuuria, jossa šamaanilla on keskeinen osa. Šamaani on yhteisön jäsen, jolla uskotaan olevan erityisiä yliluonnollisia taitoja. Šamaani on usein parantaja ja ennustaja, hän neuvoo monenlaisissa ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä henkimaailman ja ihmisyhteisön välillä."
"Lähes kaikilla maapallon pohjoisilla alueilla, havumetsävyöhykkeestä arktisiin alueisiin, on harjoitettu šamanismia. Šamanismia tunnetaan Euraasiassa Skandinaviasta Tyynellemerelle ja Japaniin, Pohjois-Amerikassa intiaanien keskuudessa ja inuiittien keskuudessa Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa. Sana šamaani on peräisin Siperian evenkeiltä. Suomalaisten tai laajemmin itämerensuomalaisten keskuudesta ei tunneta varsinaiselle pohjoiselle šamanismille suoraan verrannollisia ilmiöitä – kylläkin sellaisten mahdollisia jäänteitä." http://fi.wikipedia.org/wiki/Šamanismi
_______

Muistelen lukeneeni, että metsästysyhteisöjen vaihtuessa viljelijäyhteisöihin ja kristinuskon vaikutuksesta suomalainen shamanismi katosi ja korvautui tietäjälaitoksella, joka osin jatkoi shamanismin funktiota. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietäjä

Shamanismissa keskeistä on loveen lankeava shamaani, joka on yhteydessä yliseen ja aliseen. Tietäjä ei tyypillisesti ole tällainen henkilö, vaan nimenomaan hallitsee synnyt ja syntysanat. Tietäjyys perustuu siis "sanojen voimaan".
Tietäjyys ilmeisesti kuitenkin kehittyi shamanismista, joten mitään jyrkkää jakoa noiden välillä tuskin on. Tietäjälaitos on aidosti suomalainen ilmiö, jota ei muualla samassa muodossa ole tavattu.
_____

Noita lienee alunperin suomen kielen sana tietäjälle (tai shamaanille). Saamenkielessä vastaavaa henkilöä kutsuttaan sanalla noaidi (eri saamenkielissä eri muotoja). Monissa sukukielissä esiintyy sama sana taroittamassa suunnilleen samaa asiaa.
Nykykielessä noita-sana merkitsee monenlaisia taikuuteen liittyviä olentoja. Sanan merkityksen muuttumnen on ilmeisesti alunperin kristillistä vaikutusta, kun noidat pyrittiin esittämään pahoina, paholaisen kätyreinä jne. Sanan muuttuminen olisi siten samaa perua kuin monien muinaisten jumalien, haltioiden, voimien muuttuminen pahoiksi hengiksi.
Nykyään noituus kai liitetään wiccaan? No, luonnonuskontohan sekin lienee ja noita ylimalkaan tarkoittaa jonknlaista tietäjää, parantajaa, maagikkoa.
______

Kaikki nuo kysymäsi käsitteet siis liittyvät yhteen, ovat osittain päällekkäisiä tai rinnakkaisia. Tämä oli oman ymmärrykseni mukainen esitys asiasta ja varmasti tässä on virheitä ja epätäsmällisyyksiä. Uskon että parempaakin tietoa asiasta on olemassa ja tätä saa mielellään korjata. Itsekin vasta opiskelen tätä kokonaisuutta, enkä luule olevani kuin alussa

Sama. En nyt voi sanoa että kääntyisin sen herkemmin muinaisuskontoja rekunstruoiviin uskonsuuntiin kuin kristinuskoon. Näen kuitenkin arvokkaana että tietoa kristinuskoa edeltävästä ajan kulttuurista ylläpidetään.

1) Tasa-arvoa kannatamme ehdottomasti. Miehillä ja naisilla on perinteisesti ollut elämänpiirissä erilaiset työt ja tehtävät, mutta se ei ainakaan minun mielestäni tarkoita sitä, että mies olisi naista ylempi tai toisinpäin. Sitä paitsi nuo sukupuolittuneet työt (esimerkiksi oluen pano, kylvötyöt) ovat vaihdelleet aikakauden, paikkakunnan ja tilanteen mukaan, joten mitään kiveen hakattua ei niistäkään voi sanoa. Perinteisesti naisen väelle sekä feminiiniseksi mielletyille luonnon asioille ja ilmiöille on annettu suurta arvoa ja merkitystä, mikä osaltaan kertoo siitä, että naissukupuoli ei ole ollut ainakaan alistetussa asemassa.

2) Kyllä sitä tulee hiisissä käytyä, tosin lähinnä vain juhlapyhien yhteydessä. Ei sinne turhan päiten rynnitä, vain silloin kun on tarvis.

Voin vastata vain oman käsitykseni mukaan, en toimi aktiivisesti missään suomenuskoisten yhteisössä.

Suomenusko ei nojaa mihinkään pyhiin kirjoituksiin, sellaisia ei ole edes olemassa. Suomalaisen muinaisuskon uskomukset, tavat, riitit ym. siirtyivät aikoinaan suullisena perintönä, niitä ei kirjoitettu muistiin. Vasta 1700-1800-lukujen vaihteessa vanhoja runoja alettiin järkjestelmällisesti kerätä. Ne on arkistoitu Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon. Niissä on säilynyt tietoa, siinä muodossa kuin se keräysajankohtana on ollut olemassa.
Vanhoja runoja kyllä tutkitaan ahkerasti, mutta ei niillä mitään pyhän kirjan statusta ole (vaikka Karhun kansa taitaa mainita ne pyhinä kirjoituksina).

Suomenuskolla ei ole varsinaista organisaatiota, joten sen tunnustajien tai harjoittajien määrä ei ole tarkkaan tiedossa. Karhun kansa on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta ja sen jäsenmäärä lienee muutamia kymmeniä. Se ei kuitenkaan ole kuin yksi yhdyskunta eikä se edusta kaikkia suomenuskoisia.

Osa suomenuskoisista on yhteisöllisesti aktiivisia ja toimii eri järjestöissä, osa taas ei. Arvelen että näitä epäaktiivisia on paljon suurempi joukko kuin aktiivisia, mutta se on vain oma arvaukseni.

Suomenusko toimii eri tavalla kuin suuret uskonnot. Sillä ei ole organisaatiota, ei jäsenrekisteriä, eikä sellaista oppia, joka erottelisi "oikeat" uskovat "vääristä". Suomenusko on myös aika synkretistinen: osa siitä pohjautuu vanhaan shamanistiseen pohjaan, osa johonkin oletettuun kalevalaiseen tietäjä-ajan uskontoon, osa taas on yleistä kansanuskoa, johon on sekoittunut paljon kristillistä ainesta. Opillista puhtautta ei oikein ole olemassa. On tämän uskon harjoittajasta kiinni, miten hän ymmärtää suomeuskon ja mitä siinä painottaa. Olen ymmärtänyt niin, että on jonkinlaista rajankäyntiä niiden välillä, jotka tahtovat löytää mahdollisimman puhtaan vanhan uskonnon ja niiden välillä, jotka näkevät suomenuskon historiallisena jatkumona, joka jatkuu hamasta shamanistisesta kaudesta aina nykypäivän uskomuksiin asti. Tämäkin on oma tulkintani keskusteluista.

"Mikä rooli on haltijoilla, vainajilla ja käytännön tavoilla toisiinsa nähden? Eli korostuuko henkisyys vai toimet?"
Minusta vastaus tähänkin on se, että riippuu suomenuskon harjoittajasta, mitä hän korostaa.
Sen verran olen ymmärtänyt, että esi-isillä on hyvin suuri merkitys, usein suurempi kuin esim. jumalilla. Jumalien kategoria on muutenkin vähän liukuva: jotkut voimat mielletään välillä jumaliksi, välillä haltijoiksi, välillä "väeksi. Mutta tämä on luonnonuskonnoille kai tyypillistä: ne eivät ole samalla tavalla dogmaattisia kuin kirjan uskonnot, joiden keskeiset opit on sementoitu pyhiin kirjoihin. Luonnonuskontojen maailma elää tunnustajiensa mukana.

Ylimalkaan luonnonuskonnot ovat olleet pitkälti elinkeinomagiaa, joten siinä mielessä "toimet" ovat korostuneet. Mutta kun toisaalta kaikki on ollut sielullista ja täynnä väkeä, niin kaikki on myös hengellistä. Ehkä noita ei voi erottaa toisistaan.

Nämä olivat vain omia pohdintojani aiheen tiimoilta. En tarjoa niitä totuutena, vaan omana tulkintanani.

Hyvä vastaus. Etenkin toiseksi viimeinen kappale kiteytti asioita.

Tuli näköjään väärä sukupuu tuohon ensimmäiseen linkkiin. Tässä se jota tarkoitin: https://a248.e.akamai.net/media.pinterest.com.s3.amazonaws.com/originals/d8/ec/c0/d8ecc07e906127bf0fd4623504b7eca8.jpg
Tuossa edellisessä linkissä ei näy suomalais-saamelaisen pakanuuden vaikutusta muihin eurooppalaisiin suuntauksiin. En tiedä kumpi sukupuista on uudempi, sekin olisi mielenkiintoista tietää.

Mistä tämä tieto? Olethan varma, että se on näin päin, eikä siten, että vietetään muinaisia juhlia, jotka kristinusko on myöhempinä aikoina ominut perinnetapoineen päivineen? Mutta jos näin on, niin ainakin minä olen kiinnostunut kuulemaan lisää.

748 kirjoitti:

Mistä tämä tieto? Olethan varma, että se on näin päin, eikä siten, että vietetään muinaisia juhlia, jotka kristinusko on myöhempinä aikoina ominut perinnetapoineen päivineen? Mutta jos näin on, niin ainakin minä olen kiinnostunut kuulemaan lisää.

Lue lisää

Huomauttaisin, että koko termi "suomenusko" on syntynyt Taivaannaulan piirissä ja kuvaa nimenomaisesti Taivaannaulan perinteiden jatkumoon pohjaavaa toimintaa (kansanusko). Jos yrittää hakea jotakin tyystin esikristillistä, oikeampi termi olisi "muinaisusko", ja käytännössä senaikaisen maailmankuvan, tapojen ja uskomusten rekonstruointi on lähteiden puuttuessa mahdoton tehtävä. Siinä mennään sitten jo puhtaan spekuloinnin puolelle.

Toki myös suomenuskossa eli kansanuskossa on paljon noita täysin esikristillisiä piirteitä - niihin on vain vuosisatojen myötä sekoittunut kristillisiä vaikutteita. Mutta haittaako se? Kyse on silti esivanhempiemme maailmankuvasta ja perinteistä.

syksyn_kaiho kirjoitti:

Huomauttaisin, että koko termi "suomenusko" on syntynyt Taivaannaulan piirissä ja kuvaa nimenomaisesti Taivaannaulan perinteiden jatkumoon pohjaavaa toimintaa (kansanusko). Jos yrittää hakea jotakin tyystin esikristillistä, oikeampi termi olisi "muinaisusko", ja käytännössä senaikaisen maailmankuvan, tapojen ja uskomusten rekonstruointi on lähteiden puuttuessa mahdoton tehtävä. Siinä mennään sitten jo puhtaan spekuloinnin puolelle.

Toki myös suomenuskossa eli kansanuskossa on paljon noita täysin esikristillisiä piirteitä - niihin on vain vuosisatojen myötä sekoittunut kristillisiä vaikutteita. Mutta haittaako se? Kyse on silti esivanhempiemme maailmankuvasta ja perinteistä.

Lue lisää

Jos ihmiset haluavat palata vanhempaan perinteeseen, niin tosiaan riittävän aineiston puuttuessa ainoa mahdollisuus on spekulointi - tekee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Eli mielestäni kristillisen perinteen kirurgisen tarkka erottelu muinaisuskosta on nipottamista - on joka tapauksessa hienoa, että joku haluaa perinteitä edes tutkia ja tuntee kaipuuta juurilleen. Toisekseen, eivät esi-isämmekään mikään opaskirja kädessä toimineet. Uskonnoliset tavat, perinteet, myytit - nämä kaikki syntyivät joka tapauksessa pitkän ajan kuluessa, vähitellen kehittyen. Kolmanneksi, elämme nyt erilaisessa maailmassa kuin esi-isämme - näin ollen uskonnolliset tarpeemmekin ovat erilaisia. Uskonnon säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että sillä on kiinnekohtia nykyihmisten elämään.

Joten näen "spekuloinnin" ja oman tapakulttuurin kehittämisen ainoana oikeana, sekä parhaana ratkaisuna.

Olisikohan, että siihen on lisätty modernitkin juhlat, jotta "koko perhe" voi kalenteria käyttää? Tietysti toivoisi, että muinaisjuhlat ja nykyjuhlat erotetaan toisistaan selkeästi merkitsemällä.

Taivaannaulan kalenteriin ei ole merkitty nimipäiviä eikä ystävänpäivää. Sinulla on joku muu kalenteri . Olisiko Salakirjojen Kansanperinnekalenteri, joka on nyt aikalailla eri juttu?

Näin tuosta uutisen tv:ssä ja kosketti kyllä. Samaa tyyliä kuin täällä pyhien kivien kanssa, kun pitää parkkipaikkojen edestä siirtää vaikka sitten salaa ja yöhämärissä jos ei rehellisesti ja päivänvalossa saada lupaa. Myös amerikan alkuperäisväestöjen reservaatti-alueet ovat jotain sellaista, mitä en ole ikinä ymmärtänyt. Eikös heillä pitäisi olla kaikkein vapain oikeus kulkea ja omistaa maata Amerikassa?

Mihin tarvitsen suomenuskoisia? Sitä paitsi suomenusko on todella laaja käsite koska mitään yhtenäistä uskoa ei ole koskaan ollut. Tavat ja uskomukset vaihteli paikasta riippuen. Ei ollut mitään kirjaa että tee näin.

miksi kaiken täytyy olla facebookissa? olisi parempi jos olisi tavallinen foorumi!

Myös kaikki nämä viljapellossa alasti uiskentelu ja heilat helluntaina mitä kerrotaan edelleen.
Sitten on sian karsinaan potku, minkä eläimen näki ensimmäisenä, klapien määrä sylissä ja tuhat muuta. Näihin vanha kansa uskoi.
Ei kovin mystistä.