Suomalaisen maatiaissian elvytys

Maalaisjullikka

Suomessa oli vielä 1900-luvun alussa maatiaissikoja. Kanta ikävä kyllä pääsi kuolemaan sukupuuttoon. En kyllä ymmärrä miksi kannasta ei huolehdittu.

Kysymys kuuluukin pystyisikö Suomalaisen maatiaissian vielä jotenkin herättää eloon?

Onko jollain jossain perämettässä vielä poikkeuksellisen karvaisia sikoja, jotka voisivat olla sukua Suomalaiselle maatiaissialle? Entä voisiko rodun palauttamisessa käyttää muun maalaisia alkuperäissikarotuja tai villisikaa?

Seiskarinkoira on tehty vähän samalla tavalla. Alkuperäistä kantaa ei oikein ollut, mutta on koetettu tehdä mahdollisimman samankaltainen rotu.


Toivottavasti Suomalaiset maatiaiselukat tulevaisuudessa voivat paremmin. Ne kun ovat osa kulttuuriperintöämme ja historiaamme.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_maatiaissika

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiskarinkoira

16

1814

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ehkäpä

      En tiiä, mutta olen kuullut että sikatalous olisi ollut 1900-luvun alussa hyvin alkeellista. Siat juoksi pitkin kylänraitteja etsien tunkioista ruokaa. Kesäksi koko sikalauma saattoi karata perämetsiin laiduntamaan, ja niille laitettiin sianlänget kaulaan jottei ne päässeet aidatuille viljelysmaille. Syyskesällä kukin talo etsi oman sikansa ja vei sikakoppiin lihotettavaksi kunnes oli teurastusaika. Lihaa saatiin vähän ja se oli loismatojen takia usein syömäkelvotonta. Ulkomaalaiset sikarodut kasvoivat nopeammin, maatiaisrodulla meni kai useampi vuosi, jolloin uusia rotuja voitiin alkaa kasvattaa sikaloissa. Vanha maatiaiskanta hävisi sitä myötä.
      Voisikohan esim. itärajan takaa entisiltä Suomen Karjalan alueen syrjäkyliltä etsiä, vai onkohan uudet rodut sielläkin yleistyneet?

    • juu juu

      Mut toisaalt saattaa tuolta itärajan takaa löytää holstainlehmänkin jonku syrjäisen mökin ometasta, joten on sielkin kai jotai omaperäistä jalostustyötä tehty... Ottaen huomioo että maatalous oli neuvostoaikoina pääosin isolla valtionmaatiloilla joten alkukantaisten rotujen säilyminen on ollut mahdollista tosiaan hyvin syrjäs, ehkä just Karjalas...

      • Kysyvä ei eksy

        Holstainlehmä on kyllä kaukana maatiaisrodusta ja varsinkaan kadonneesta tai uhanalaisesta, joten mitähän lienet tarkoittanut?

    • juu juu

      Niin että tarkoitin esimerkkinä sitä että holstainlehmätkin ovat levinneet sielkin syrjäisille alueille jolloin alkuperäisrodut ovat saaneet väistää näitä tuottavampia rotuja. Alkuperäisroduista ainakin nautoja löytyy kyseisiltä alueilt tai niitä on risteytetty tuontirotujen kanssa jolloin ne ei sinänsä muistuta esim. väriltään alkuperäisiä. Mutta sikoja ylipäätään onkin sitte vaikeampi löytää alkuperäisrotuina koska nehän on pitoajaltaan melko lyhytikäisiä ja niitäki on voitu risteyttää tuontirotujen kanssa joten esim. Suomalaista maatiaissikaa vastaavaa rotua voi olla vaikea löytää. Ja ottaen huomioon juuri tuon valtionmaatila-asian, niin niillä varmaan pidettii mieluummin tehokkaita tuontirotuja kun kitukasvuisia maatiaisrotuja.

      • näen sen näen

        Sikarodut tuskin on kovin puhtaita muutenkaan jossakin syrjäseuduilla, mutta samanlaisia sikoja voi löytyä kyllä muualtakin kuin Suomesta.

        Sian jalostus ei ole ihan samalla tavalla ollu tapetilla kuin lehmien jalostus.

    • juu juu

      Ruotsista tai Virostakaan en ole varma, voisiko löytyä. Googlatessani huonolla kielitaidolla viroksi ja ruotsiksi, en löytänyt ainakaan kuvina samanäköistä kun Suomalainen maatiaissika. Suomalainen versio tosiaan muistutti enemmän villisikaa, joten voisikohan suomalaisten villisikojen geeneissä tms. olla merkkejä esim. pariutumisesta maatiaissian kanssa jos ne kerta aikoinaan kävi metsissä laitumilla? Mutta jos etsisi ulkomailta samanoloista rotua, niin mitä kauemmas mennään niin sitä kauempana on rotu suomalaisesta alkuperäisestä. Ja rotujen säilyttämismielessä huolimaton jalostus on tavallaan varmaan jo vienyt mahdollisuudet puhdasrotuisten maatiaisten löytymisen mahdollisuuksista, kuten oli jo mainintaa aiemmin. Jonkun tutkijan pitäisi ottaa tutkimushankkeekseen tämä maatiaissian elvytys!

      • tämmöstä tänääm

        Geenitesteillä ehkä onnistuu, pitäisi vaan jostakin saada se alkuperäinen "maatiaiskanta" verrokkinäytteeksi.

      • ???
        tämmöstä tänääm kirjoitti:

        Geenitesteillä ehkä onnistuu, pitäisi vaan jostakin saada se alkuperäinen "maatiaiskanta" verrokkinäytteeksi.

        Jospa jostain löytyisi vanha siannahkasta tehty vaate tai vaikka luun palanen josta voisi eristää dna:n.

        Jos dna:sta ei nyt saisi Jurassic park tyylisesti palautettua rotua, niin ainakin sitä voisi verrata eri sikarotuihin, jonka pohjalta voisi sitten alkaa jalostaan Suomalaista maatiaissikaa.

      • sikamainen juttu

        Katselin tässä muutama päivä sitten Tanskalaista Maajussia tv.stä. Tanskassa näköjään on jonkinlaista maatiassikaa. Maajussilla oli kaksi maatiaiskarjua.

    • juu juu

      Ainakin jotain harjoja, esim. hammasharjoja, on tehty sianharjaksesta aikoinaan, tosin hammasharjat ei olleet kovin yleisiä sata vuotta sitten Suomessa. Esim. kärpäslätkä tai jotain käsineitä saatettiin tehdä myös siannahasta, mutta semmoisten löytäminen voi olla hankalaa, ja miten voisi varmistaa että kyseessä olisi juuri maatiaissika eikä esim. yorkshireläinen, joita Suomeen tuotettiin ahkerasti aikoinaan.

    • maatiaiset kunniaan

      /Voisikohan esim. itärajan takaa entisiltä Suomen Karjalan alueen syrjäkyliltä etsiä, vai onkohan uudet rodut sielläkin yleistyneet?/

      Muistan myös lukeneeni jostain, että rajan takaa Karjalassa olisi vielä maatiaissikoja mahdollisesti jäljellä. Olisi hienoa, jos kanta saataisiin elvytettyä. Tärkeää olisi että muutkin maatiaisrodut säilyisivät, ovat vaan sitä ainoaa ja alkuperäistä lajistoa, tänne Pohjolaan sopeutuneita.

      • juu juu

        Ongelma voi tosiaan olla se, että aikoinaan neuvostoaikoina entisillä Suomen Karjalan alueilla oli tilat (seutu tosin monin paikoin asumatonta) yhdistettyjä valtionmaatiloja tai kolhooseja joissa tuskin pidettiin mitään tuottamattomia maatiaisrotuja. Ja toisaalta voi olla että maatiaissika olisi jo ollut hävinnyt silloinkin kun Karjala oli vielä Suomen, sillä sikarotujen keskuudessa käytiin suureellista jalostustyötä jolloin tuotiin paljon tuottoisampia ulkomaisia rotuja. Karjalasta voisi nykyään olla varmaan aika vaikea löytää sitä rotua vaikka sitä voisi kenties jossain ihan peräkuusessa olla, vaikkakaan sekään tuskin olisi täysin puhdas. Sika on ollut sikäli helppo kuljettaa syrjäisillekin kylille, ja tosiaan sian pitoaika on ollut huomattavasti pienempi kun lehmän joten kanta on voinut vaihtua nopeastikin.

      • UTELIAS uuno
        juu juu kirjoitti:

        Ongelma voi tosiaan olla se, että aikoinaan neuvostoaikoina entisillä Suomen Karjalan alueilla oli tilat (seutu tosin monin paikoin asumatonta) yhdistettyjä valtionmaatiloja tai kolhooseja joissa tuskin pidettiin mitään tuottamattomia maatiaisrotuja. Ja toisaalta voi olla että maatiaissika olisi jo ollut hävinnyt silloinkin kun Karjala oli vielä Suomen, sillä sikarotujen keskuudessa käytiin suureellista jalostustyötä jolloin tuotiin paljon tuottoisampia ulkomaisia rotuja. Karjalasta voisi nykyään olla varmaan aika vaikea löytää sitä rotua vaikka sitä voisi kenties jossain ihan peräkuusessa olla, vaikkakaan sekään tuskin olisi täysin puhdas. Sika on ollut sikäli helppo kuljettaa syrjäisillekin kylille, ja tosiaan sian pitoaika on ollut huomattavasti pienempi kun lehmän joten kanta on voinut vaihtua nopeastikin.

        Kuuntelin lapsena kun vanhat ihmiset puhuivat mehtälehemästä,onko rotu kuollut sukupuuttoon

      • Alkusuomalainen
      • vähän asiaa
        Alkusuomalainen kirjoitti:

        Olisko kyse ollut kyytöstä?

        https://www.finna.fi/Record/arto.1367467

        Lapin lehmiä on ennen laidunnettu "metsissä", mutta se kiellettiin 1957, tai niillä paikkeilla.

        Omalla isoisälläni oli lehmät metsälaitumilla, mutta se osti yhden ayshiren ja alkoi jalostamaan karjaansa, se ayshire ei pärjännyt metsässä, ei osannut kiertää suolla olevia sille liian pehmeitä kohtia ja se jouduttiin jatkuvasti pelastamaan niistä.
        Lopulta isoisä teki päätöksen ja lopetti metsälaidunnuksen kokonaan.

        Sillä oli pääasiassa noita lapinlehmiä, sekä länsisuomen karjaa joku kappale.
        Kunnes karja sitten vaihtui "jalostuksen" myötä.

        Oli sillä loppuun asti pari kappaletta noita lapin lehmiä.

    • Miiranna

      Kiinnostaisi ottaa omalle tilalle suomen maatiaissian kaltaisia alkuperäisrotuja!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3017

    2. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      2971

    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2367

    4. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1863

    5. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1719

    6. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      1694

    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1586

    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      77
      1275

    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1260

    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      79
      1080
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt