Elän joka päivä pelossa

23vuotias

mikä ei tee elämästäni elämän arvoista. Joka ilta mietin mitä kamalaa huomenna voisi tapahtua. Ilta on aina ahdistavinta aikaa, jolloin alkavat myös ahdistuksen fyysiset oireet. Viime päivinä ihossa on tuntunut kummallista pistelyä ts. tikkuilua ja kutinaa ja korvat suhisevat. Mitä enemmän ahdistun tästä fyysisestä oireesta, sitä voimakkaampi se on ja sitä voimakkaammin uskon minulla olevan joku vakava sairaus, johon tulen todennäköisesti kuolemaan. Jo tämän asian kirjoittaminen tuottaa minulle ahdistusta.

Minulla on vilkas mielikuvitus ja kehittelen päässäni mitä sairaimpia tapoja kuolla tapaturmaisesti esimerkiksi auto-onnettomuudessa taikka katolta esineen tiputtua päähän. Mietin kuolemaa, tuskaa ja sairauksia joka ikinen päivä. Samoja tunteita ja ajatuksia minulla on ollut jo ihan pienestä lapsesta asti.

En koe pystyväni elämään normaalia elämää. En osaa nauttia mistään, en osaa juhlia, pitää hauskaa, elää hetkessä... joka ikiseen asiaan ja tilanteeseen liittyy ahdistus. Uskon, että kukaan ulkopuolinen ei voisi ikinä arvata minkälaista elämää elän sisimmässäni. Olen alkanut miettiä, että jos oikeasti joskus sairastun, niin olen kuluttanut koko ns. terveen elämäni sairaana olemiseen. Tämä ajatus saa minut tuntemaan syvää surua.

Ristiriitaista tässä on se, että kuoleman ja itsesuojelun ja turvallisuuden hakemisen ohessa ajattelen itsemurhaa hyvin usein. Pohdin erilaisia tapoja tehdä itsemurha ja pidän sitä jotenkin samalla myös lohduttavana asiana.

7

355

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Parempaan päin

      Nuo korvien suhinat ja ihon pistelyt ovat normaaleja ahdistuneisuushäiriöissä. En tiedä mikä ne aiheuttaa mutta luullakseni epätasapaino jossain elimistön kemiassa. Ei niihin kukaan kuitenkaan kuole.

      Tässä omat vinkkini ahdistuksen lieventämiseen tärkeysjärjestyksessä:
      Kahvi ja kaikki kofeiinia sisältävä pois kokonaan
      Alkoholi pois
      Liikuntaa joka päivä vähintään tunti
      Magnesiumia lisäravinteena niin paljon kuin vatsa kestää

    • kirjoittele lisää

      En ole psykologi, mutta syynä saattaa olla perusturvattomuus. En koe että elämä kantaa, ja et ole löytänyt sitä omaa paikkaasi tässä suuressa "palapelissa". Onkohan sinulla ollut vauvana tai lapsena tilanteita, että sinut on jätetty, tai joutunut kuin pulaan, hätään? En tarkoita, että vanhempasi tai kotisi olisi ollut huono. Taustalla on myös kuoleman ja elämisen pelkoa.
      Pelkäät kuolemaan ja elämää, mutta vaihtoehtona on omatekoinen poislähtö. Itsemura vaihtoehtona on sinulla jotenkin hallita ja pitää kuitenkin ohjat elämästäsi. Tuo itsemurha on sinulla kuin keino ratkaista tilanne, jos olemassaolo muuttuu täysin sietämättömäksi.
      Kyllä sinin olisi hyvä jutella peloistasi jonkun luotettavan kanssa. Yritä keksiä jotain kivaa ja mukavaa, kun ajatukset pakkaavat päälle.

      • 23vuotias

        Kiitos vastauksista. Epäilyksesi osuvat aivan oikeaan. Minulla on ollut vaikea lapsuus. Olen joutunut kärsimään molempien vanhempieni mielenterveysongelmista sekä äitini alkoholiongelmasta. Olen joutunut pitämään huolta itsestäni, lapsuudessani ei ole ollut tervettä suhdetta aikuiseen, joka olisi antanut minulle turvaa tai tunteen turvallisuudesta. Muuta sukua minulla ei oikeastaan ole kuin perheeni.

        Muutin jo alle 18 vuotiaana pois kotoa, koska en jaksanut enää. Pidän silloin tällöin yhteyttä perheeseeni. Yleensä yhteydenotot tulevat minun puoleltani, koska kaikesta huolimatta kuitenkin välitän vanhemmistani. Olen onneksi pystynyt hyväksymään vanhempieni sairaudet, enkä niinkään tunne katkeruutta tai kaunaa heitä kohtaan. Se mitä on ollut ja tapahtunut, sitä ei voi muuttaa.

        Tässä ahdistuksen keskellä yritän elää mahdollisimman normaalia elämää. Olen kohta valmistumassa korkeakoulusta ja minulla on muutama harrastus. En käytä alkoholia lähes yhtään.

        Olen nyt miettinyt ja todennut, että voin olla ylpeä itsestäni sen takia, että olen saanut itse järjestettyä elämäni siihen mitä se nyt on surkeista lähtökohdista huolimatta. Toivoisin, että minä pystyisin jatkossa kontrolloimaan ahdistustani eikä se minua. Siihen on vielä matkaa. Minulla on ollut pitkä matka selvitä siihen missä nyt olen, vaikka olenkin vasta 23-vuotias.


    • Hei 23-vuotias

      Kiva, että jaksoit kuitenkin kirjoittaa.

      Myötätuntoa sinulle. Ei ole ihme, jos elämänhalusi on hukassa.
      Ihan ensiksi haluaisin sanoa, että tarvitset jotain apua ahdistuksesi voittamiseen. Se, että toisinaan ahdistaa, on tavallista, mutta jos ahdistaa koko ajan, on kyseessä sairaus, johon tarvitset siis apua. Onko sinulla ketään, jolle voisit kertoa ahdistuksestasi? Kirjoitat, että kukaan ulkopuolinen ei voisi ikinä aavistaa, millaista elämää elät sisälläsi. Löytyykö kuitenkaan edes yhtä ihmistä, jonka kanssa voisit keskustella? Terveyskeskuksesta tai mielenterveystoimistosta varmasti voisit saada apua.

      Joskus nuoruus on raskasta ja ahdistavaa aikaa. Uskon, että kun saat apua, ahdistus helpottaa ja elämä alkaa hymyillä.

      Siunausta sinulle
      Päivi-pappi Hämeestä

    • tulipa mieleeni.

      Morjens,

      Tuli mieleen tekstistäsi, missä kuvailt tilannettasi erään nuoren miehen tapaus.
      Hän työsti angsteistaan sarjakuvaa, piirsi ja kuvitti ruutu ruudulta.

      Esimerkiksi sinun tapauksessasi sarjakuvan nimi voisi olla "sata tapaa kuolla odottamatta tai tapaturmaisesti", tai sata asiaa joista murehdin tällä hetkellä --- elikkä tässä tämän tyyppisessä sarjakuvaterapiassa on idea se, että pelot konkretisoituivat sarjakuviksi sivuille, jolloin ne sai näkyviksi ja hallintaan. Kun ne olivat tällä tavoin hallinnassa, ne tulivat myös käsiteltyä yksi kerrallaan jolloin psyykkinen paine (=ansti) luonnollisesti väheni radikaalisti.

      Samalla kenties saatat työstää julkaisukelpoisen mestariteoksen, who knows, sillä sinä et ole ainoa joka kärsii tällaisesta.

    • 23 vuotias

      En erottanut viitettä sukupuolestasi, mies vai nainen? Olin sinun ikäisesi v.1961. Nuoret ihmiset eivät yleensä pidä siitä että vanhat ihmiset vastailevat viesteihinsä.

      Asperger-ominaisuudella varustettu, kouluttamaton ihminen kuten allekirjoittanut on kokenut elämässään paljon myös ahdistusta, muun eriarvoiseksi kokemansa ohella.

      Tänä aamuna melko napakkaa ahdistusta. Kokeilin ennen ylös petistä pomppaamista hengitysharjoitusta. Siinä käytän ns. mangneettineulaperinnettä.
      Mielikuvien avulla muutan kauas korpeen, paikkaan, joka on lapsuudesta tuttu.
      Pää aina auringon suuntaan. Klo 7 ehkä itäkaakossa.

      Sieltä päin otetaan sisäänhengitys. Uloshengitys länsiluoteeseen. Uloshengitys vie pois pahaa ahdistuneisuutta siivun kerrallaan.
      Jo 25 keskitettyä uloshengitystä auttaa hiukan, 100 enemmän. Sydänvikaiselle näissä on omat riskinsä. Jos sydänhäiriöitä tulee, hengitysharjoitus ei käy.

      Ahdistushäiriöinen voi käyttää ulkona liikkuessaan hengityksen ohjaamista. Samoin jonotuspaikoissa, mutta erityisesti sos-tilanteissa.

      Pelot, ahdistukset ja masennus. Eikö nuo paljon lähtene samalta alustalta - jojo varhais - tai murrosiässä syntyneistä traumaattisista kokemuksista?

      Toivo Lång
      Inkeroinen

    • Hei,

      Kuulostaa siltä, että hyötyisit ajatustesi ja kokemustesi jakamisesta jonkun luotettavan ihmisen kanssa.
      Jos haluat keskustella jonkun täysin ulkopuolisen ihmisen kanssa, keskusteluapua on saatavilla soittamalla Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen.
      Puhelut maksavat vain operaattorin veloittaman puhelumaksun.

      Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15-07.

      Jos koet, että haluat kertoa olostasi kirjoittamalla voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net).

      Tukinet-live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, joilla on samankaltaisia kokemuksia.

      Lämpimin terveisin,
      SOS-kriisikeskus

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      63
      1241
    2. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      11
      890
    3. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      75
      815
    4. Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa

      Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.
      Kajaani
      86
      676
    5. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      644
    6. Pakkomielle

      Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs
      Ikävä
      46
      564
    7. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      36
      564
    8. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      36
      534
    9. Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot
      Maailman menoa
      118
      520
    10. Hurmasit sitten minut

      kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.
      Ikävä
      43
      513
    Aihe