Yhtiömme päätti juuri julkisvukorjauksen siirtämisestä useammalla vuodella eteenpäin. HIntaa siirtämiselle tulee n. 250 000 €, kun julkisivurakenne joudutaan väliaikaisesti tukemaan, jottei betonia tippuisi ihmisten päälle.
Jos julkiisvuremontin suunnittelu alkaisi heti, niin julkisivu olisi tehty 2016. Nyt se on oltava viimeistään valmis 2019, joten kolmen vuoden takia osakkaat joutuvat maksamaan noin 10 % kokonaiskustannuksista aivan turhaan pienen enemmistön harhaisen ajattelun takia.
Voiko enemmistöpäätöksellä tehdä yhtiön edun vastaista päätöstä, sillä sitähän tämä korjauksen siirtopäätös selvästi on? Yhtiö ottaa tietysti lainaa koko julkisivuremontin verran, ei myydä osakkeita tai muuta sellaista.
Jos julkiisvuremontin suunnittelu alkaisi heti, niin julkisivu olisi tehty 2016. Nyt se on oltava viimeistään valmis 2019, joten kolmen vuoden takia osakkaat joutuvat maksamaan noin 10 % kokonaiskustannuksista aivan turhaan pienen enemmistön harhaisen ajattelun takia.
Voiko enemmistöpäätöksellä tehdä yhtiön edun vastaista päätöstä, sillä sitähän tämä korjauksen siirtopäätös selvästi on? Yhtiö ottaa tietysti lainaa koko julkisivuremontin verran, ei myydä osakkeita tai muuta sellaista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Voiko enemmistöpäätöksellä tehdä yhtiön edun vastaista päätöstä"
Yhtiö=osakkaat. Kyllä itse voi tehdä oman etunsa vastaisen päätöksen jos haluaa. Ei tuollaisessa päätöksessä voi osakkaat syyttää kuin itseään tekemästään tyhmästä päätöksestä. Vai ketä siitä pitäisi syyttää?
Pienikin enemmistö on aina suurempi kuin suurikin vähemmistö ja harhaisuus on subjektiivinen näkemys.
Asoylain mukaan hallitus tai yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä, joka on yhtioön edun vastainen päätös. Mikä on yhtiön edun vastainen päätös, on ehkä subjektiivinen asia. Toisaalta voidaan ajatella, että päättikö hallitus asiasta siten, kuin kaikki amatöörit olisivat asian kohdalla huolellisesti asiaan paneuduttuaan päättäneet.
Huolellisuutta todellakin!
Missä kohtaa As oy laki sanoo, että yhtiökokous ei voi tehdä päätöstä, joka on yhtiön edun vastainen ?!
Ettet nyt vain sekoita yhtiökokousta ja yhtiön johtoa, sekä näiden lakimääräisiä velvollisuuksia?
1 LUKU 11 §
Johdon tehtävä
Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
---Yhtiökokous päättää yhtiön asioista tällaisissa asioissa enemmistöpäätöksillä. On aika kohtuullista olettaa, että osakkeenomistajat äänestävät oman etunsa mukaisesti. Tällöin enemmistön käsitys yhtiön edusta on myös yhtiön etu. Muun todistaminen voi olla aika hankalaa.
6 LUKU 26 §
Enemmistöpäätös
Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin.
30 §
Päätös kunnossapidosta
Yhtiökokous päättää kunnossapidosta, joka on laajakantoinen taikka vaikuttaa olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin.
Yhtiökokous päättää kunnossapidosta 26 §:ssä tarkoitetulla enemmistöllä.
--- Yhtiökokous on tehnyt päätöksen aivan lain mukaisesti ja yhtiön etu on sen omistajien etu. Yhtiö on yhtä kuin sen omistajat.
Sekoitat tuossa vielä hallituksen päätöksiä tähän asiaan. Eihän tässä ole ollut mistään muusta kysymys kuin yhtiökokouksen enemmistöpäätöksestä!
Huolellisuutta...
Laissa on nimenomainen kielto lisäksi siitä, etteivät yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisten osakkeenomistajien kustannuksella. Yhdenvertaisuuspykälä asettää myös ehtoja enemmistöpäätöksen sisällölle 1 luku 10 §. Päätös ei saa loukata osakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Kysyjän tilanne vastaa tilannetta, jossa hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle huomattavasti kalliimpaa korjausta kuin mitä on halvin tarjous. Tosin kysyjän tilanteessa voi olla niinkin, että enemmistö on köyhyyttään siirtänyt korjasupäätöstä tulevaisuuten rikkaamman vähemmistön kustannuksella.
Höpönhöpön.
1 Luvun 10§:n yhdenvertaisuus ei suinkaan kohdistu tällaiseen julkisivuremonttiasiaan millään tavalla.
Kenen tai keiden osakkaiden yhdenvertaisuutta loukataan kun yhtiökokouksen enemmistö päättää jostakin asiasta, toisin kuin vähemmistö haluaisi.
Jos tuota pykälää tällöin sovellettaisiin, niin minkäänlaista päätöstä yhtiössä ei voitaisi tehdä muuta kuin aina yksimielisillä päätöksillä.
Näin ei tietenkään voi olla.
Yhdenvertaisuuspykälää sovelletaan jos joku päätös antaa hyötyä vain osalle osakkaista tai aiheuttaa haittaa vain osalle osakkaista.
Nythän haitta tai hyöty, näkökulmasta riippuen, on aivan sama kaikille osakkaille osakemääränsä mukaisesti yhdenvertaisesti.
2 § Yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos: 1) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu; 2) päätökseen vaaditaan 6 luvun 35 tai 37 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan suostumus, mutta sitä ei ole saatu; 3) päätös on selvästi 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä siihen ole saatu 6 luvun 28 §:ssä tarkoitettua osakkeenomistajan suostumusta; taikka 4) päätöstä ei olisi lain mukaan saanut tehdä edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.
Osakkeenomistaja, hallitus, hallituksen jäsen tai isännöitsijä voi nostaa kanteen yhtiötä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhtiökokouksen päätös on mitätön.
3 § Jos hallituksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa tekemä päätös on sellainen kuin 2 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetään, siihen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.
Näin asoylaki sanoo päätöksenteosta. Aina ei enemmistöpäätös riitä, joskus tarvitaan myös suostumuksia. Mutta tässä niistä ei ole kyse. Kysymys on siitä, että enemmistön päätöksellä pääomistajakin pyyhkii 60 000 € eurolla arvaa mitä.....
Vielä edellä oleviin kirjoituksiin, että yhtiön etu on jotain muuta kuin enemmistön tai jopa kaikkien osakkaiden etu. Osakkaat eivät saa tehdä asoylain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia päätöksiä eikä sellaisia päätöksiä päätöksiä, joiden voidaan sanoa olevan objektiivisesti huolellisuutta arvioiden yhtiön edun vastaisia päätöksiä. Tässä olisi yksi sellainen päätös. Lisäksi korjauksen siirtäminen tuo haittaa tavallisille osakkaille, jotka ovat yksityisihmisiä, kun taas enemmistön muodostavat yhdistykset. Yhdistykset pelaavat tässä toisten rahoilla, ei palkkatyöllä ansaituilla varoilla!
Mistähän tuommoinen teksti löytyy?
"Osakkaat eivät saa tehdä asoylain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia päätöksiä eikä sellaisia päätöksiä päätöksiä, joiden voidaan sanoa olevan objektiivisesti huolellisuutta arvioiden yhtiön edun vastaisia päätöksiä."
Asuntoyhtiössä edellytetty kunnossapidon taso perustuu lähtökohtaisesti asuntoosakeyhtiöissä kulloinkin yleisesti noudatettuun ja yleisesti tiedossa olevaan hyvään tapaan, johon vaikuttavat muun muassa asunto-osakeyhtiöiden keskinäisyys (vastikerahoitus) ja osakkeenomistajahallinto.- - - Jos vahingonkorvauksen vaatimatta jättämisessä ei ole kysymys yhtiön etujen tavoittelemisesta, vaan menettely on pikemminkin omiaan tuottamaan jollekin, etupäässä tietenkin korvausvelvolliselle,1 luvun 10 §:ssä tarkoitettua epäoikeutettua etua yhtiön tai osakkeenomistajan kustannuksella, itsenäisen kanneoikeuden myöntäminen osakkeenomistajalle on perusteltua. On huomattava,
että yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaus, sellaisena kuin se ilmenee 1 luvun 10 §:stä, ei edellytä sen osoittamista, että osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaryhmä hyötyy toisen osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaryhmän kustannuksella, vaan esimerkiksi muulle henkilölle yhtiön kustannuksella
myönnetty epäoikeutettu etu kuuluu säännöksen soveltamisalaan.
Yllä on viittaus asunto-osakeyhtiölakioppaan vahingonkorvausosaan, jossa johdon, yhtiön ja osakkaan välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia on kuvattu ja niiden välisiä vahingonkorvausvelvollisuuksia säännelty. Ainakin tästä tekstistä selviää, että yhtiön etu voi olla enemmän kuin enemmistön etu ja mm. yhdenkin osakkaan etu voi yhdenvertaisuutta arvioitaessa mennä kaikkien muiden osakkaiden edun ohi, mikäli päätös loukkaa yhden osakkaan yhdenvertaista kohtelua.
Kuulostaa kyllä vähän oudolta tuo laskelma noin. Jos julkisivu on siinä kunnossa, että se on tuettava, jottei betonia tippuisi, niin onhan se tuettava joka tapauksessa.
Ei auta vaikka suunnittelu alkaisi heti, ei kai se suunnittelu julkisivua tue?
Kustannuksissa ei liene isoakaan eroa, jos julkisivua tuetaan yhdeksi tai useammaksi vuodeksi.
Olen samalla tapaa ymmälläni kuin mityenhän on kirjoitti. Laskelma on outo mutta tilannekin on outo. Rakennesuunnittelijan mukaan yhtiön julkisivu on uusittava parin vuoden sisällä. Jos uusiminen toteutuu siinä ajassa, niin julkisivun varmistamiseen riittäisi säännölliset koputukset. Julkisivun korjauksen siirto paria vuotta pidemmälle ajankohdalle vaatiikin sitten jo kiinnitystoimia, joiden hinnaksi on urakoitsija arvioinut tosiaan 200 000 €. Julksivun tukirakenteiden kustannuksien lisäksi tulee tietysti ylimääräisiä kustannuksia elementtien purkutöiden yhteydessä tästä lisäkiinnityksestä ja vielä kantavan betoniseinän paikkaamisesta puhumattakaan mahdollisista kosteusvaurioista pulttien läpivientien takia. Hintaa tulee raskaasti kuin betonia tippuis...l
Siis noin kolmen vuoden siirtämisen kustannukset olisivat noin 200 000 € hukkaan heitettyä rahaa - kyllä ollee kroisoksia, noi yhtiön muutamat enemmistöosakkaat, joille yli 200 000 € ei merkitse mitään. Ja joku sanoo enemmistön päätöstä oikeaksi päätökseksi. Ehkä se enemmistölle on välttämättömyys, jos he eivät saa lainaa, mutta lainanhan ottaa asunto-osakeyhtiö. Rahoitusvastike on viiden vuoden päästä kalliimpi kuin jos korjaus tehtäisiin parin vuoden päästä, sillä siinä on mukana myös hukkaan heitetty summakin.
Mistä se rakennesuunnittelija sen voi varmasti sanoa, että koputteluilla selvitään 2 vuotta, mutta ei enempää. Rakennusfirma haluaa tietysti nopeasti töitä ja sen suuremman urakan käyntiin, joten arviot pohjautuvat monesti enemmänkin firman työtilanteeseen kuin ehdottamaan tarpeeseen.
Tiedä häntä, mutta ehkä yhtiössänne on hyvinkin kokenutta porukkaa, joka kokemuksesta osaa suhteuttaa tällaiset asiat todellisuuteen.
Tuskinpa tuossakaan mitään hukkaan heitettyä tukiremonttia koskaan tullaan tekemään. Tällainen kutina minulla on, onhan näitä jo yli 50 vuotta tullut läheltä seurattua.
Miten ongelma havaittiin ja mihin suunnittelijan arvio perustuu? Onko siellä vaarana kokonaisten elementin tipahtaaminen vai että tipahtaa palasia?
Jos kysymys on murtumista ja irtoilevista palasista, eikös siihen riittäis, että koputellaan ne irtoamassa olevat palaset irti jonka jälkeen sen kanssa luulisi pärjäilevän aika pitkään.
Suosittelen katsomaan huippu viihteellistä Sarjaa naapurina madridissa. Siinä näitäkin asioita sivutaan kerrassaan hauskasti