Olen 56 v. mies. Akateemisesti koulutettu, mutta ilman työtä jo muutaman vuoden. Tai teen osa-aikaista puhelinmyyntityötä, mutten pidä siitä lainkaan. Inhoan tuota työtä. Muuta ei ole, mutta haluan olla töissä. Lisäksi erossa puolisostani ja alaikäisistä lapsistani. Tapaan heitä lähes päivittäin. Alkoholi ollut ongelmana pidemmän aikaa. Välillä puoli vuotta, vuosi täysin ilman. Sitten taas lyhyehköä juomista, joista aina tulee ongelmia. En tiedä itsekään, mikä minua tosiasiassa eniten vaivaa? En varsinaisesti tunne itseäni masentuneeksi. Pikeminkin olo on ahdistunut, tuskallinen. ja erittäin alavireinen. En pysty nauttimaan ollenkaan elämästäni. Se tuntuu suurelta vitsiltä tällä hetkellä. Kärsin omasta mielestäni ehkä eniten työttömyydestäni. Tuntuu, etten kelpaa mihinkään. En ole yhteiskuntakelpoinen. Pahinta on, että puolisoni ja vanhempi lapseni "pilkkaavat" minua rahattomuudestani, työttömyydestäni. Käytän lääkityksenä Truxalia ja Ketipinoria 300 mg. Uneni on myös häiriintynyt. Noiden lääkkeiden kanssa saan sentään vähän unta, ilman en ollenkaan. Truxalin haluan vaihtaa sivuvaikutusten takia. Pahaan melankoliaani tämä lääkitys ei auta. Kysynkin, millaisesta lääkityksestä te olette saaneet apua ahdistukseen? Minulla on ensi keskiviikkona lääkärilleni aika ja voisin esitää jotain. Hänen kanssaan haimme pitkään nykyistä lääkitystäni. Minulle ei auta edes bentzot uneen ja levottomuuteen. Levozin nukutti, mutta liian suuret sivuvaikutukset.
Mikä neuvoksi?
3
64
Vastaukset
- eräs muorikas
Olen suunnilleen ikäluokkaasi. En ole kyllä akatemisesti koulutettu, vaikka ihan fiksu ihminen olenkin. Lukiessa tekstiä silmiini nousi ajatus, että sinua vaivaa tarkoituksettomuus. Olen pätkätyöläinen, vähänkoulutettu ja jään viikon päästä työttömäksi. Rinnassani koet suurta vapatta ja iloa, koska haaveilen jo eläkeputkeen pääsemisestä. Tottakai toimeentulo on niukkaa, mutta elämäntarkoitukseni ei ole materiaalinen, ei perustu myöskään titteleihin ja yliopistotutkintoihin. Vielä 50-kymppisenä olisi työkkärissä ja eräällä kurssilla kannustettu yliopistotason koulutukseen, mutta kun ei tämä tyttö sellaista halua.
Olen löytänyt elämääni tarkoituksen Jumalalta. Täytän vapaa-aikani hyväntekeväisyystarkoitukseen, tapaan yksinäisiä. Voin nauttia hyvällä omallatunnolla myös elämällä itse, tekemällä asioita, joista pidän. Elmä on suuri lahja.
Tuntuu tosi pahalta ja kurjalta, kun itsekkin kärsii alamittaisuutta ja vielä ne kaikkein läheisimmät, rakkaat nakertavat itseluottamusta.
Alakulosi ei ole sairaaloista masennusta vaan siihen riittävät syyksi tuo, että et koe tekeväsi sitä, mihin koulutuksesi ja kykysi olisivat tarkoitetut, työttömyys ja ulkopuolinen palaute.
Ongelmaa ei mikään lääkitys ratkaise, ei myöskään alkoholi.
Sinun pitäisi löytää oma arvosi ihmisenä ja paikkasi tässä ihmiskunnassa. Ei ole syynä "oma huonoutesi". Monilla akateemisilla aloilla työtilanne on heikkoa, ja ei vain riitä työpaikkoja. On myös stressaavaa kun joutuu tekemään työtä, josta ei pidä tippaakaan vaan kyllähän puhelinmyyntityö on kuluttavaa.
Parasta lääkettä sinulle olisi löytää joku ymmärtävä ystävä jonka kanssa jutella ja uusi juttu, mistä pidät. Ehkä olet syntynyt perheeseen ja sukuun, jossa koulutus, aineellinen menestys on kaiken a ja o. Ja tuohan on jo ekologiseltakin katsantokannalta puppua. Ei imhiselämä ole sitä eikä sellaista planeettammekaan kestä. Olet ertittäin tärkeä lapsillesikin. Voit kasvattaa heitä elämään: ei juokemaan oravanpyörässä.En ole syntynyt koulutettuun sukuun. Itse asiassa olen koko suvun korkeimmin koulutettu. Materiaa on isäni puolelta panostettu ja saavutettukin. Ongelmani ovat mielestäni muualla kuin jeesusteluissa. Jatkuvat ongemat laskujen maksamisessa syövät miestä. Mitään ylimääräistä en ole aikoihin hankkinut. Raha menee ja ei riitäkään laskuihin, elatusmaksuihin ja ruokaan. Työstänikin saan vaan nimellisen korvauksen. Pelkästään sillä en eläisi alkuukaan. Yksi hyvä kaveri on, mutta kaukana. Sähköpostilla pidämme yhteyttä ja tapaamme kesäisin. Muita kavereitakaan ei ole. Olen pahasti erakoitunut. Suuri onni on lapseni.Varsinkin pieni tyttäreni on aarre minulle. Ainut perheen jäsen, joka ei moiti minua. Puolisonikin vain arvostelee minua. Kiitosta ei saa mistään, vaikka käy päivittäin auttamassa heitä. Lasten takia käyn.
- muorikas jälleen
Meikäläiselle asetettiin nuorena paineita viedä sukua sinne "herrakaartiin" kuin vanhempien käden jatkeena. Isä oli tavallinen duunari, ja äitini hoiti kotia ja pientilaa. Me kolme tyttöä mentiin keskikouluun ja minä heistä kävin ylioppilaaksi. Taisin olla maalaiskyläni, noin 35 savua, peräti ensimmäinen valkolakitettu. Pettymys oli suuri kun en lähtenytkään välivuoden jälkeen heti opiskelemaan vaan jäin vuosiksi töihin Venäjän Karjalaan Kostamus-työmaalle. Sitten projetki loppui ja kävin kauppaopistoo. Siihen aikaan tietoteknikka oli vasta alkussaan ja oppilaitoksessa oli vain yksi ATK-luokka ja muutama viikkotunti.
Niin. Ei tullut tyrräristä akateemisesti sivistyneitä. Keskimmäinen oli lukiossa neron kirjoissa, mutta jätti lukion kesken puoväliin ja jälimmäinen nuorin meni suoraan ammattikouluun. Nämä medän vähiten koulutetut ovat sitten paiskineet töitä ja ovat saavuttaneet sitäkin, mitä köyhä sanoo rahaksi. Itse olen ollut pätkätöissä, ja oli meillä puolison kanssa yrityskin, mutta avioeron myötä lähdin sitten muualle.
Ehkä köyhyys, vaatimattomuus ja yksinkertainen elämäntapa on meikäläiselle helppoa, kun se on tavallaan oma valinta. On se vain kummaa, kun elämä itselle kelpaa, mutta toisille ei. Kyllä tuttua oli nuorena jurputus; no mikset sinä olet lähtenyt jatkamaan, hanki itselles kunnollinen ammatti, pärjäisithän sinä muussakin ym.
Lapsia ei ole siunaantunut. Olen yrittänyt elää aina tulojen mukaan. Aika vähällä toimeen tulee, jos niin päättää.
Viikon päästä olen sisareni pojan yo-juhlassa. No sisarten lapset ovat kaikki ylioppilaita ja lähtevät jatkamaan näyttää, että heissä vanhempieni "unelmat" pääsevät toteutumaan, mutta valitettavasti myöhään, koska molemmat lepäävät jo
nurmen alla.
Ei eläminen herkkua ole, jos laskut rästiintyy. Sellainen oli tilanne vuosia avioeron myötä. Jopa marjametsässä rämmin saadakseni ruokarahaa. Fillarilla kuljin niin sain mukavasti noin 25 - 30 euroa.
Jospa onnistuisit saamaan jostain kokopäivätöitä. Tarkoitan vaikka niitä hanttihommiakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175850
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04641- 502919
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2262856Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332326Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452300Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme221913Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731747- 381520
- 1711373