Miksi ylioppilaita menee amikseen?

Niinpä, ja sitäpaitsi, eräs tuttavani on valinnut erittäin viisaasti: hän kävi yleissivistävänä lukion, minkä jälkeen ammatin ja työn saadakseen amiksen. Hän kävi ammattikoulun 2 :ssa vuodessa ja työllistyi tuona aikana. Jonka jälkeen hän jatkoi suoraan ammattikorkeaan, jonka hän rahoitti työllään, mitä teki, koska oli ammatti. Mistä hän jatkoi yliopistoon.
Lukiossa ei ole muuta huonoa puolta kun se, että siellä ei opi edes minkään ammatin perusteita.

Lisäksi tällä kaverilla on aika vahva pohja, nyt 25-vuotiaana. Hän ei ole pelkkä teoreetikko, vaan ihminen jolla on oikeasti laaja koulutus sekä käytännön että teorian osaamista, hyvä yleissivistävä- sekä ammatillinen pohja. Hänellä on myös enemmän varaa valita. Missään tapauksessa 2 vuotta ei mennyt ammattia opiskellessa hukkaankaan kun hänellä on ollut kohtalaisen hyvät tulot opiskelijaksi, nyt työkokemusta pitkältä ajalta sekä tietenkin, hän on myös vapaa opintolainoista.

Lukio ei todellakaan sulje pois ammattikoulua vaan lyhentää sitä ja 19-vuotiaana 2 vuotta sinne tänne ei ole paljon, mutta se ammatti sekä sen myötä tuo (puhumattakaan osaamisesta) saattaa kyllä olla paljon.
Puhumattakaan kaikesta muusta, hyvässä lykyssä myös muuta oppia, kavereita, erilaista kansantokantaa ja elämän kokemusta.
Lukiokaan ei mene koskaan hukkaan. Yleissivistyksesta ei voi sanoa, että se olisi hukkaan heitettyä mielestäni. Lisäksi joskus lukio saattaa antaa hyvää aikaa miettiä mitä oikeasti haluaa, ja samalla kuitenkin tehdä jotain, mikä itseä edistää. Jos joku epäilee ettei opiskeleminen ole hyödyllistä jos siitä ei "seuraa" mitään, niin kaikki oppi ja oppiminen on hyödyllistä. Jos ei muuten niin aivotoiminnan virkistäjänä :)

Miksi kannattaa pinnistellä ja opiskella erilaisia tutkintoja kun virat kuitenkin jaetaan sisäpiirissä, kaverieden kesken? Opetusministeri nimitti juuri opetushallintoon epäpätevän henkilön korkeaan virkaan ohi tehtävää hakeneiden huippupätevien osaajien!! Sama linja on myös kunnissa ja kaupungeissa - epäpätevät omat kaverit valitaan virkoihin, vaikka hakijoiden joukossa olisi kuinka pitkälle koulutettuja kaikki pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita. Sivistystoimi itse on pahimpia kähmijöitä!!

lukekaahan korkeavirka saatte nussia kenet haluatte.

näin se vain on kirjoitti:

Miksi kannattaa pinnistellä ja opiskella erilaisia tutkintoja kun virat kuitenkin jaetaan sisäpiirissä, kaverieden kesken? Opetusministeri nimitti juuri opetushallintoon epäpätevän henkilön korkeaan virkaan ohi tehtävää hakeneiden huippupätevien osaajien!! Sama linja on myös kunnissa ja kaupungeissa - epäpätevät omat kaverit valitaan virkoihin, vaikka hakijoiden joukossa olisi kuinka pitkälle koulutettuja kaikki pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita. Sivistystoimi itse on pahimpia kähmijöitä!!

Lue lisää

Mikä olisikaan parempi paikka verkostoitua ja päästä sisäpiiriin kuin opiskeluyhteisö?

Ei mene hukkaan kirjoitti:

Niinpä, ja sitäpaitsi, eräs tuttavani on valinnut erittäin viisaasti: hän kävi yleissivistävänä lukion, minkä jälkeen ammatin ja työn saadakseen amiksen. Hän kävi ammattikoulun 2 :ssa vuodessa ja työllistyi tuona aikana. Jonka jälkeen hän jatkoi suoraan ammattikorkeaan, jonka hän rahoitti työllään, mitä teki, koska oli ammatti. Mistä hän jatkoi yliopistoon.
Lukiossa ei ole muuta huonoa puolta kun se, että siellä ei opi edes minkään ammatin perusteita.

Lisäksi tällä kaverilla on aika vahva pohja, nyt 25-vuotiaana. Hän ei ole pelkkä teoreetikko, vaan ihminen jolla on oikeasti laaja koulutus sekä käytännön että teorian osaamista, hyvä yleissivistävä- sekä ammatillinen pohja. Hänellä on myös enemmän varaa valita. Missään tapauksessa 2 vuotta ei mennyt ammattia opiskellessa hukkaankaan kun hänellä on ollut kohtalaisen hyvät tulot opiskelijaksi, nyt työkokemusta pitkältä ajalta sekä tietenkin, hän on myös vapaa opintolainoista.

Lukio ei todellakaan sulje pois ammattikoulua vaan lyhentää sitä ja 19-vuotiaana 2 vuotta sinne tänne ei ole paljon, mutta se ammatti sekä sen myötä tuo (puhumattakaan osaamisesta) saattaa kyllä olla paljon.
Puhumattakaan kaikesta muusta, hyvässä lykyssä myös muuta oppia, kavereita, erilaista kansantokantaa ja elämän kokemusta.
Lukiokaan ei mene koskaan hukkaan. Yleissivistyksesta ei voi sanoa, että se olisi hukkaan heitettyä mielestäni. Lisäksi joskus lukio saattaa antaa hyvää aikaa miettiä mitä oikeasti haluaa, ja samalla kuitenkin tehdä jotain, mikä itseä edistää. Jos joku epäilee ettei opiskeleminen ole hyödyllistä jos siitä ei "seuraa" mitään, niin kaikki oppi ja oppiminen on hyödyllistä. Jos ei muuten niin aivotoiminnan virkistäjänä :)

Lue lisää

Aika monta kertaa tuo "sivistävä" sana tuossa toistui. :D ketä sitten sivistää lukio, ketä ei. Ja sitä sivistystä voi elämän myötä tulla / poikia muustakin ihan yhtälailla. Riippuu kiinnostuksen kohteista ja suuntautuneisuudesta ym.

Eli ettei lukio se autuaaksi tekevä asia, meinaan! Moni Suorittaa sen rimaa hipoen tai siten et se lakki jää kuiten loppuviimein saamatta.

Ei mene hukkaan kirjoitti:

Niinpä, ja sitäpaitsi, eräs tuttavani on valinnut erittäin viisaasti: hän kävi yleissivistävänä lukion, minkä jälkeen ammatin ja työn saadakseen amiksen. Hän kävi ammattikoulun 2 :ssa vuodessa ja työllistyi tuona aikana. Jonka jälkeen hän jatkoi suoraan ammattikorkeaan, jonka hän rahoitti työllään, mitä teki, koska oli ammatti. Mistä hän jatkoi yliopistoon.
Lukiossa ei ole muuta huonoa puolta kun se, että siellä ei opi edes minkään ammatin perusteita.

Lisäksi tällä kaverilla on aika vahva pohja, nyt 25-vuotiaana. Hän ei ole pelkkä teoreetikko, vaan ihminen jolla on oikeasti laaja koulutus sekä käytännön että teorian osaamista, hyvä yleissivistävä- sekä ammatillinen pohja. Hänellä on myös enemmän varaa valita. Missään tapauksessa 2 vuotta ei mennyt ammattia opiskellessa hukkaankaan kun hänellä on ollut kohtalaisen hyvät tulot opiskelijaksi, nyt työkokemusta pitkältä ajalta sekä tietenkin, hän on myös vapaa opintolainoista.

Lukio ei todellakaan sulje pois ammattikoulua vaan lyhentää sitä ja 19-vuotiaana 2 vuotta sinne tänne ei ole paljon, mutta se ammatti sekä sen myötä tuo (puhumattakaan osaamisesta) saattaa kyllä olla paljon.
Puhumattakaan kaikesta muusta, hyvässä lykyssä myös muuta oppia, kavereita, erilaista kansantokantaa ja elämän kokemusta.
Lukiokaan ei mene koskaan hukkaan. Yleissivistyksesta ei voi sanoa, että se olisi hukkaan heitettyä mielestäni. Lisäksi joskus lukio saattaa antaa hyvää aikaa miettiä mitä oikeasti haluaa, ja samalla kuitenkin tehdä jotain, mikä itseä edistää. Jos joku epäilee ettei opiskeleminen ole hyödyllistä jos siitä ei "seuraa" mitään, niin kaikki oppi ja oppiminen on hyödyllistä. Jos ei muuten niin aivotoiminnan virkistäjänä :)

Lue lisää

Tuo on mielestäni niin väärin, että lukion käyneet saavat käydä ammattikoulun 2 vuodessa vain sen takia että ovat lukion jälkeen muka niin sivistyneitä. Ja jos nuoret halutaan nopeammin työelämään niin minun puolestani kaikki ammatilliset perustutkinnot voitaisiin lyhentää puoleen. Turhia kurssituksia on paljon varsinkin ensimmäisenä vuonna.

puolensa ja puolensa kirjoitti:

Aika monta kertaa tuo "sivistävä" sana tuossa toistui. :D ketä sitten sivistää lukio, ketä ei. Ja sitä sivistystä voi elämän myötä tulla / poikia muustakin ihan yhtälailla. Riippuu kiinnostuksen kohteista ja suuntautuneisuudesta ym.

Eli ettei lukio se autuaaksi tekevä asia, meinaan! Moni Suorittaa sen rimaa hipoen tai siten et se lakki jää kuiten loppuviimein saamatta.

Lue lisää

No minä kävin keskikoulun jälkeen ammattikoulun ja armeijan. Ja sitten iltalukioon matikkalinjalle. Töissä olin jo armeijan jälkeen kun oli hyvä ammattikoulun todistus. Lukio katkesi kun ensimmäisen vuoden jälkeen pääsin teknilliseen opistoon. Oman alan hommissa olen ollut aina. Se etu on oikeasta ammatillisesta koulutuksesta, että voi tehdä oikeita töitä. Tosin oikeat työt vaativat myös asennetta. Pitää olla poltetta, intohimoa. Teknisen puolen jutut vaativat teknistä ajattelukykyä ja asennetta. Homma luisuu pieleen, jos ei sitä ole. Tekniset prosessit näyttävät heti, jos asioita ei ole osattu.

insinööri, ei amk kirjoitti:

No minä kävin keskikoulun jälkeen ammattikoulun ja armeijan. Ja sitten iltalukioon matikkalinjalle. Töissä olin jo armeijan jälkeen kun oli hyvä ammattikoulun todistus. Lukio katkesi kun ensimmäisen vuoden jälkeen pääsin teknilliseen opistoon. Oman alan hommissa olen ollut aina. Se etu on oikeasta ammatillisesta koulutuksesta, että voi tehdä oikeita töitä. Tosin oikeat työt vaativat myös asennetta. Pitää olla poltetta, intohimoa. Teknisen puolen jutut vaativat teknistä ajattelukykyä ja asennetta. Homma luisuu pieleen, jos ei sitä ole. Tekniset prosessit näyttävät heti, jos asioita ei ole osattu.

Lue lisää

Lukiovuodet menevät hukkaan vain jos ei pääse tohtoriksi yliopistossa. Sama juttu yliopistovuosien kanssa. Ilman tohtorin papereita ei voi käyttää sivistystään työelämässä, koska niitä töitä ei ole maistereille. Minä en saanut edes maisterin papereita, ja olen nyt mennyt ammattikouluun 34-vuotiaana. Toiseksi lukio-yliopistolinja on fakkeja varten. Parikymppisiä kaikkia parempia ja kunnianhimoisia hölmöjä, jotka uskovat pääsevänsä suoraan parempipalkkaiseen työhön sitten joskus. Teoreettiset koulut ovat kulttuurisesti sellaisia, ja ammattikoulu kannattaa käydä aina ennen yliopistoa. Muuten nuoresta tulee tärkeä ja kokematon kukkoilija, joka ei oikeasti osaa mitään.

Teemu1 kirjoitti:

Lukiovuodet menevät hukkaan vain jos ei pääse tohtoriksi yliopistossa. Sama juttu yliopistovuosien kanssa. Ilman tohtorin papereita ei voi käyttää sivistystään työelämässä, koska niitä töitä ei ole maistereille. Minä en saanut edes maisterin papereita, ja olen nyt mennyt ammattikouluun 34-vuotiaana. Toiseksi lukio-yliopistolinja on fakkeja varten. Parikymppisiä kaikkia parempia ja kunnianhimoisia hölmöjä, jotka uskovat pääsevänsä suoraan parempipalkkaiseen työhön sitten joskus. Teoreettiset koulut ovat kulttuurisesti sellaisia, ja ammattikoulu kannattaa käydä aina ennen yliopistoa. Muuten nuoresta tulee tärkeä ja kokematon kukkoilija, joka ei oikeasti osaa mitään.

Lue lisää

Pelkän amiksen pohjalta ponnistaessa kielitaito ei riitä kuin suoritustason tehtäviin. Lukio luo sekä yleissivistävän pohjan että riittävän kielitaidon asiakaspalveluun ja esimies tehtäviin. USA joka on maailman johtava kansantalous, pyrkii kouluttamaan koko ikäluokan läpi lukiosta.

opetusteoreetikko kirjoitti:

Pelkän amiksen pohjalta ponnistaessa kielitaito ei riitä kuin suoritustason tehtäviin. Lukio luo sekä yleissivistävän pohjan että riittävän kielitaidon asiakaspalveluun ja esimies tehtäviin. USA joka on maailman johtava kansantalous, pyrkii kouluttamaan koko ikäluokan läpi lukiosta.

Lue lisää

Kielitaitoa edesauttaa, jos äidinkieli on vahva, niin kuin itselläni (suorastaan intohimo!). Myös rohkeus käyttää kieltä on eduksi. Ujoille ja aroille siis haastetta tässä suhteessa.

Itse opin taannoin moitteettoman norjan kielen kahdessa vuodessa yläasteen ja 2.asteen ruotsin pohjalta. Englantikin sujuu kohtalaisesti, vaikka jäi tuo lukio käymättä - kiitos kansainvälisen suvun.

Nyt AMK:ssa kielet sujuu ongelmitta -

ohaioaehheiojkj kirjoitti:

Tuo on mielestäni niin väärin, että lukion käyneet saavat käydä ammattikoulun 2 vuodessa vain sen takia että ovat lukion jälkeen muka niin sivistyneitä. Ja jos nuoret halutaan nopeammin työelämään niin minun puolestani kaikki ammatilliset perustutkinnot voitaisiin lyhentää puoleen. Turhia kurssituksia on paljon varsinkin ensimmäisenä vuonna.

Lue lisää

Johtuisko siitä että lukiolaiset ovat jo käyneet nuo yleiset aineet joita ammattikoulussakin opiskellaan supistetusti? Esim jos olet suorittanut 1 perustutkinnon jo, niin samalla tavalla voit skipata yleiset aineet jos mielesi halajaa suorittaa jonkin muun alan perustutkinto, eli valmistut 2-2,5 vuodessa, riippuen kuinka paljon saat hyväksiluettuja.

"Veikkaisin että aika pieni prosentti on lukion jälkeenkin, saatika sitten yläasteen jälkeen, 100% varma siitä ainoasta oikeasta alasta, mitä haluaisi tehdä."

Veikkaisin, että äärimmäisen harva on koskaan elämässään 100 % varma siitä ainoasta oikeasta alasta, jolla haluaisi toimia. Yleensä ainoaa oikeaa alaa ei ole, vaan normaalit ihmiset sopivat oikein hyvin toimimaan monellakin alalla. Jotakin on vain valittava ja elettävä sen mukaan.

Elämä kyllä sitten joillekin tuo aikanaan eteen sellaisia tilanteita, että alaa on syytä vaihtaa. Mutta moni pysyy samalla alalla koko ikänsä ja on tyytyväinen, vaikka valinta ei alun pitäen olisi ollut ihan omakaan.

Miksi kannattaa pinnistellä ja opiskella erilaisia tutkintoja kun virat kuitenkin jaetaan sisäpiirissä, kaverieden kesken? Opetusministeri nimitti juuri opetushallintoon epäpätevän henkilön korkeaan virkaan ohi tehtävää hakeneiden huippupätevien osaajien!! Sama linja on myös kunnissa ja kaupungeissa - epäpätevät kaverit valitaan virkoihin, vaikka hakijoiden joukossa olisi kuinka pitkälle koulutettuja kaikki pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita!!

sisään lämpiävää kirjoitti:

Miksi kannattaa pinnistellä ja opiskella erilaisia tutkintoja kun virat kuitenkin jaetaan sisäpiirissä, kaverieden kesken? Opetusministeri nimitti juuri opetushallintoon epäpätevän henkilön korkeaan virkaan ohi tehtävää hakeneiden huippupätevien osaajien!! Sama linja on myös kunnissa ja kaupungeissa - epäpätevät kaverit valitaan virkoihin, vaikka hakijoiden joukossa olisi kuinka pitkälle koulutettuja kaikki pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita!!

Lue lisää

Nimityksessä ei muuten ollut mitään vikaa. Tehtävään valitulla oli paras kokonaisuus tehtävän hoitamiseen vaadittavia ominaisuuksia.

täätiedetään kirjoitti:

"Veikkaisin että aika pieni prosentti on lukion jälkeenkin, saatika sitten yläasteen jälkeen, 100% varma siitä ainoasta oikeasta alasta, mitä haluaisi tehdä."

Veikkaisin, että äärimmäisen harva on koskaan elämässään 100 % varma siitä ainoasta oikeasta alasta, jolla haluaisi toimia. Yleensä ainoaa oikeaa alaa ei ole, vaan normaalit ihmiset sopivat oikein hyvin toimimaan monellakin alalla. Jotakin on vain valittava ja elettävä sen mukaan.

Elämä kyllä sitten joillekin tuo aikanaan eteen sellaisia tilanteita, että alaa on syytä vaihtaa. Mutta moni pysyy samalla alalla koko ikänsä ja on tyytyväinen, vaikka valinta ei alun pitäen olisi ollut ihan omakaan.

Lue lisää

Olkaa varmoja älkääkä tuollaisia nössöjä haikailijoita ja mutta mutta toisaalta jankkaajia.

Kaikessa, kuten tässäkin, se ala mitä teet on juuri se oikea. Jos se sitten jos vaihtuu niin siinähän vaihtuu, sekin on täysin oikein.

Hyvä Krista! kirjoitti:

Nimityksessä ei muuten ollut mitään vikaa. Tehtävään valitulla oli paras kokonaisuus tehtävän hoitamiseen vaadittavia ominaisuuksia.

Tärkemimpänä vaadittavana ominaisuutena SDP:n puoluekortti.

Mistä teitä nössöjä kirjoitti:

Olkaa varmoja älkääkä tuollaisia nössöjä haikailijoita ja mutta mutta toisaalta jankkaajia.

Kaikessa, kuten tässäkin, se ala mitä teet on juuri se oikea. Jos se sitten jos vaihtuu niin siinähän vaihtuu, sekin on täysin oikein.

Lue lisää

Suomalaiset ovat jo nyt ylikoulutettua porukkaa. Vuoden alusta esim. astuu voimaan laki, että ainoastaan yhteen korkeakouluun saa opintotuen. Eli kannattaakin ihmislapsen tietää mitä haluaa eikä haahuta ympäriinsä. Se jos mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Moni käy lukionkin kaksoistutkintona jonkun ammatillisen koulutuksen kanssa. Ja sitten on 2. asteen koulutuksia, jotka ovat ylioppilastaustaisille lyhyempiä. Eikä siinä mitään. Ei suomi ole sillä tavalla mikään luokkayhteiskunta, jossa pitäisi kaikki mahd. raja-aidat jo vetää siinä vaihdeessa, meneekö yläasteen jälkeen amikseen vaiko lukioon.

Itse lukioa käymättömänä opiskelen 2. asteen kolutuksen ja pitkän työkokemuksen jälkeen korkeakoulututkintoa. Toista, ensimmäinen, joka osoittautui virhevalinnaksi, jäi kesken. Kaikki ovat kuitenkin pääomaa ihmisyydessä, työkokemukset ja ne opinnotkin, jotka eivät johtaneet tutkintoon asti. Itselläni jäi kiinnostus yhteiskuntaan ja päätöksentekoon, joka sopii oikein hyvin yhteen sosiaalialan kanssa, mitä nyt opiskelen.

Hox ja Huom.! kirjoitti:

Suomalaiset ovat jo nyt ylikoulutettua porukkaa. Vuoden alusta esim. astuu voimaan laki, että ainoastaan yhteen korkeakouluun saa opintotuen. Eli kannattaakin ihmislapsen tietää mitä haluaa eikä haahuta ympäriinsä. Se jos mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Moni käy lukionkin kaksoistutkintona jonkun ammatillisen koulutuksen kanssa. Ja sitten on 2. asteen koulutuksia, jotka ovat ylioppilastaustaisille lyhyempiä. Eikä siinä mitään. Ei suomi ole sillä tavalla mikään luokkayhteiskunta, jossa pitäisi kaikki mahd. raja-aidat jo vetää siinä vaihdeessa, meneekö yläasteen jälkeen amikseen vaiko lukioon.

Itse lukioa käymättömänä opiskelen 2. asteen kolutuksen ja pitkän työkokemuksen jälkeen korkeakoulututkintoa. Toista, ensimmäinen, joka osoittautui virhevalinnaksi, jäi kesken. Kaikki ovat kuitenkin pääomaa ihmisyydessä, työkokemukset ja ne opinnotkin, jotka eivät johtaneet tutkintoon asti. Itselläni jäi kiinnostus yhteiskuntaan ja päätöksentekoon, joka sopii oikein hyvin yhteen sosiaalialan kanssa, mitä nyt opiskelen.

Lue lisää

akateemista työttömyyttä Suomessa on jo nyt paljon. Joten hyvä jos jotku tyytyvät "vähään", ja kouluttautuvat vähemmän - ajatellen aloja, jotka työllistävät. Tulevaisuudessa se on yhä kannattavampaa.

Mistähän kertoo tämä Suomalaisten hinku kouluttautua niin korkealle? Vähempikin riittäisi. Halutaanko me kaikki vaan olla muka niin fiksuja? ;D Siinäkö tulee esiin se suomal. kansallinen huono itsetunto.? Mene ja tiedä. Mut puolensa tässäkin. Tuskin me muutoin niin ylivertaisia ollaan muihin kansallisuuksiin nähden -

Tulin jatkamaan: kirjoitti:

akateemista työttömyyttä Suomessa on jo nyt paljon. Joten hyvä jos jotku tyytyvät "vähään", ja kouluttautuvat vähemmän - ajatellen aloja, jotka työllistävät. Tulevaisuudessa se on yhä kannattavampaa.

Mistähän kertoo tämä Suomalaisten hinku kouluttautua niin korkealle? Vähempikin riittäisi. Halutaanko me kaikki vaan olla muka niin fiksuja? ;D Siinäkö tulee esiin se suomal. kansallinen huono itsetunto.? Mene ja tiedä. Mut puolensa tässäkin. Tuskin me muutoin niin ylivertaisia ollaan muihin kansallisuuksiin nähden -

Lue lisää

missä suomalaiset ovat mestareita kertoo juurikin tuosta (kansallisesti) huonosta itsetunnosta. Otetaan itse liian vakavasti ym.

Loputon päteminen kirjoitti:

missä suomalaiset ovat mestareita kertoo juurikin tuosta (kansallisesti) huonosta itsetunnosta. Otetaan itse liian vakavasti ym.

Suomalaiset on nössöjä. Olen itsekin Suomalainen, mutta en sentään nössö ole.

Sama fakta on tämä kirjoitti:

Suomalaiset on nössöjä. Olen itsekin Suomalainen, mutta en sentään nössö ole.

Itsessäni on nössöä se, että viihdyn myös itsekseni ja tarvitsen omaa aikaa. Vaikka vaan olemiseen, löhöilyyn, jolloin akut latautuu. Ja päikkärit mielellään silloin, jos on noussut kokonalaulun aikaan ylös, ja pitäisi töiden jälkeen vielä illalla jaksaa jotain tehdä.

Erikseen he, jotka ovat "kovia menemään." Tai ylipäätään "menevät".

nössöä ja nössöä kirjoitti:

Itsessäni on nössöä se, että viihdyn myös itsekseni ja tarvitsen omaa aikaa. Vaikka vaan olemiseen, löhöilyyn, jolloin akut latautuu. Ja päikkärit mielellään silloin, jos on noussut kokonalaulun aikaan ylös, ja pitäisi töiden jälkeen vielä illalla jaksaa jotain tehdä.

Erikseen he, jotka ovat "kovia menemään." Tai ylipäätään "menevät".

Lue lisää

No ei sinusta ainakaan mitään vakuuttavaa varmuutta välity juttujesi perusteella. Ei ole apua kommentistasi kenellekään.

Nössöä kyllä kirjoitti:

No ei sinusta ainakaan mitään vakuuttavaa varmuutta välity juttujesi perusteella. Ei ole apua kommentistasi kenellekään.

Vakuuttava varmuus on juuri sitä suomalaista pätemistä, mihin ei itselläni ole koskaan ollut tarvetta. (Mitä aina olen vierastanut!) Otan itseni sikäli rennosti. :)

:DD kirjoitti:

Vakuuttava varmuus on juuri sitä suomalaista pätemistä, mihin ei itselläni ole koskaan ollut tarvetta. (Mitä aina olen vierastanut!) Otan itseni sikäli rennosti. :)

Olet siis vastuuton ja hyödytön, itsellesi ja muille.

Ei tietenkään., monimutkainen ja mutkikas. Joillekin sen tarvitsee olla, mutta ei kaikille. ei ainakaan matille ja maikille. Aikansa miettii, niin kasvaa jo isoksi. Veikkaa sinä vaan, voit jopa voittaa.Tee mitä haluat. Alaa voi vaihtaa jos kerkiää, riippuu elämän pituudesta, kuinka paljon lienee taivaan isä antanut kenellekin elinaikaa. tuntuu miltä tuntuu. Ainahan opiskella kannattaa, vaikka sukkaa neulomaan, laajastikin.

Et vaan osaa/välitä kirjoitti:

Olet siis vastuuton ja hyödytön, itsellesi ja muille.

Miten kukakin nämä asiat kokee. Vastuttomuuden kanssa en näkisi tällä olevan mitään tekemistä. "Virkamiesyskää" sivilissäkin taitavia on jo ilman muakin tarpeeksi -

:DD kirjoitti:

Miten kukakin nämä asiat kokee. Vastuttomuuden kanssa en näkisi tällä olevan mitään tekemistä. "Virkamiesyskää" sivilissäkin taitavia on jo ilman muakin tarpeeksi -

Etpä taida olla johtotehtävissä, etkä koskaan tule olemaan. Syy siihen on yksinkertainen, sinulle toisista vastuun ottaminen on "pätemistä".

Taidat ollakin niitä työpaikan juoruämmiä jotka aina salaa narisevat kuinka huonosti täälläkin taas kaikki on.

Et kuitenkaan itse ole tullut ajatelleeksi, että jonkun on vain pakko ottaa vastuu asioiden hoitumisesta, ja muiden ihmisten työpanoksesta. Sinullekin se on aivan yhtä sallittu virka kuin kelle tahansa muulle.

Ehei, sinä otat vaan rennosti ja annat muiden kantaa vastuun siitä että ihmiset tosiaan tekee jotain. Vielä kehtaat muka ylpeillä moisella asenteella, hah!

Onhan se ehkä ymmärrettävää jos olet vielä liian nuori älyämään tätä, mutta jos olet iäkkäämpi, niin olet kyllä aika naurettava henkilö.

Äiti tietää kaiken kirjoitti:

Etpä taida olla johtotehtävissä, etkä koskaan tule olemaan. Syy siihen on yksinkertainen, sinulle toisista vastuun ottaminen on "pätemistä".

Taidat ollakin niitä työpaikan juoruämmiä jotka aina salaa narisevat kuinka huonosti täälläkin taas kaikki on.

Et kuitenkaan itse ole tullut ajatelleeksi, että jonkun on vain pakko ottaa vastuu asioiden hoitumisesta, ja muiden ihmisten työpanoksesta. Sinullekin se on aivan yhtä sallittu virka kuin kelle tahansa muulle.

Ehei, sinä otat vaan rennosti ja annat muiden kantaa vastuun siitä että ihmiset tosiaan tekee jotain. Vielä kehtaat muka ylpeillä moisella asenteella, hah!

Onhan se ehkä ymmärrettävää jos olet vielä liian nuori älyämään tätä, mutta jos olet iäkkäämpi, niin olet kyllä aika naurettava henkilö.

Lue lisää

Et sinä minua tunne.

Johtotehtäviin en ole hinkumassakaan. Toiset ovat organisaattoreita, toisten
lahjat ja kiinnostus voi olla jossain toisaalla. Ehei lapsoseni elämä ole niin mustavalkoista. Itse arvostan mm. hiljaista tietoa / taitoa, mitä karttuu myös elämänkokemuksen myötä. Eikä siitä tarvi numeroa tehdä. Koulutusta kuitenkaan yhtään väheksymättä. Mut mielestäni esim. työelämässä on vaan liian paljon pätemistä ja turhaa tärkeilyä, sitä vaan tässä tarkoitan. Nokankoputusta, erityisesti naisvaltaisilla aloilla, mikä nyt ei ole mikään yllätys.

Et sinä minun vastuullisuudesta ja työpanoksistani tiedä. Sehän nyt ei mikään yllätys ole, että hoitoalalla (jatko-opiskelen sos.alaa, mut nyt kesätyössä vielä alalla) erityisesti vanhustenhuollossa resurssit ovat niukat, mikä tarkoittaa sitä, et se viimeinenkin panos otetaan työntekijän selkänahasta tarvittaessa (usein), ellei osaa pitää puoliaan ja omia rajojaan tunne. En mä mikään perustyytymätön ole, mut sitä mieltä olen, et alalla pääasiassa töissä kilttejä ihmisiä, jotka eivät uskalla nousta barrikadeille oikeuksiensa puolesta - mahdollistaa siis sen, että alan tila on mikä on. Huom! millään muulla alalla, erityisesti miesvaltaisilla ei suostuttaisi tuohon työmäärään tuolla palkalla. Aina kun paha paikka töissä (ja niitä riittää!) täytyy hoksauttaa ihmisiä välillä todellisuuteen . Roolinsa ja kutsumuksensa kullakin kullakin. :) Siinä mun valitukset -

zurnalist :D kirjoitti:

Et sinä minua tunne.

Johtotehtäviin en ole hinkumassakaan. Toiset ovat organisaattoreita, toisten
lahjat ja kiinnostus voi olla jossain toisaalla. Ehei lapsoseni elämä ole niin mustavalkoista. Itse arvostan mm. hiljaista tietoa / taitoa, mitä karttuu myös elämänkokemuksen myötä. Eikä siitä tarvi numeroa tehdä. Koulutusta kuitenkaan yhtään väheksymättä. Mut mielestäni esim. työelämässä on vaan liian paljon pätemistä ja turhaa tärkeilyä, sitä vaan tässä tarkoitan. Nokankoputusta, erityisesti naisvaltaisilla aloilla, mikä nyt ei ole mikään yllätys.

Et sinä minun vastuullisuudesta ja työpanoksistani tiedä. Sehän nyt ei mikään yllätys ole, että hoitoalalla (jatko-opiskelen sos.alaa, mut nyt kesätyössä vielä alalla) erityisesti vanhustenhuollossa resurssit ovat niukat, mikä tarkoittaa sitä, et se viimeinenkin panos otetaan työntekijän selkänahasta tarvittaessa (usein), ellei osaa pitää puoliaan ja omia rajojaan tunne. En mä mikään perustyytymätön ole, mut sitä mieltä olen, et alalla pääasiassa töissä kilttejä ihmisiä, jotka eivät uskalla nousta barrikadeille oikeuksiensa puolesta - mahdollistaa siis sen, että alan tila on mikä on. Huom! millään muulla alalla, erityisesti miesvaltaisilla ei suostuttaisi tuohon työmäärään tuolla palkalla. Aina kun paha paikka töissä (ja niitä riittää!) täytyy hoksauttaa ihmisiä välillä todellisuuteen . Roolinsa ja kutsumuksensa kullakin kullakin. :) Siinä mun valitukset -

Lue lisää

Ja en tarkoitattanut alunalkaen tuota pätemistä työelämässä, vaan ylipäätään - ja vielä pahempaa: siviilissä. Mikä on sit kenenkin työminää, mikä jää päälle. Ja kellä sit pätemisentarvetta muuten vaan.

itsetuntokysymyksest kirjoitti:

Ja en tarkoitattanut alunalkaen tuota pätemistä työelämässä, vaan ylipäätään - ja vielä pahempaa: siviilissä. Mikä on sit kenenkin työminää, mikä jää päälle. Ja kellä sit pätemisentarvetta muuten vaan.

Lue lisää

Kuinka vakavasti itsensä ottaa, tärkeileekö ym.

Esim. sitä, kirjoitti:

Kuinka vakavasti itsensä ottaa, tärkeileekö ym.

Ja onko esim. tosikko. "Suomalainen luonteenpiirre" tuokin.

rautalangasta: kirjoitti:

Ja onko esim. tosikko. "Suomalainen luonteenpiirre" tuokin.

Totiseksi vetää. Sen verran tylsät tarinat, ja vielä useassa eri osassa.

Ihme nössöilyä kirjoitti:

Totiseksi vetää. Sen verran tylsät tarinat, ja vielä useassa eri osassa.

sanattomaksi jäit.:D Ainakin kolmas on myös tuo oma nössöilyviestisi, lähes sisällötön. Joten turha sullakaan jankata enempää..

Hyvää illanjatkoa! :)

Siis MILLÄ perusteella ylioppilaat ovat faktapohjaisesti amislaisia kielitaitoisempia? Olen amistaustainen, ja voin vannoa että olen kielitaitoisempi kuin moni muu, oli koulutustausta mikä tahansa. Tiesitkö, että kieliä voi opiskella myös itsenäisesti?

Ai herranjumala, että ärsyttää, kun lukiopohjaa pidetään edelleen jotenkin ylivertaisempana amikseen nähden. Lukion käyminen ei takaa älyä eikä menestymistä missään muuallakaan.

Terveisin sekä yliopistoon että ammattikorkeaan hakenut amistaustainen nuori, jolla piisaa kielitaitoa, josta aikoo tehdä itselleen ammatin.

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Siis MILLÄ perusteella ylioppilaat ovat faktapohjaisesti amislaisia kielitaitoisempia? Olen amistaustainen, ja voin vannoa että olen kielitaitoisempi kuin moni muu, oli koulutustausta mikä tahansa. Tiesitkö, että kieliä voi opiskella myös itsenäisesti?

Ai herranjumala, että ärsyttää, kun lukiopohjaa pidetään edelleen jotenkin ylivertaisempana amikseen nähden. Lukion käyminen ei takaa älyä eikä menestymistä missään muuallakaan.

Terveisin sekä yliopistoon että ammattikorkeaan hakenut amistaustainen nuori, jolla piisaa kielitaitoa, josta aikoo tehdä itselleen ammatin.

Lue lisää

Olet hieman poikkeuksellinen amislainen. Siellä amiksessa on varmasti opiskelutovereidesi joukossa sellaisia, jotka eivät osaa kunnolla edes suomea, saati sitten muita kieliä.

Ylioppilas yleensä osaa ainakin vähän kolmea muuta kieltä kuin suomea. Amislainen taas vaivoin kahta. Amikseen yleisesti ottaen valikoituvat juuri ne, joita kielet eivät kiinnosta. Toisaalta eivät kaikki lukiolaisetkaan ole vahvoja kielissä. Mutta lukiossa vaatimukset ovat kielten osalta huomattavasti kovemmat kuin amiksessa ja tarjonta laajempaa.

Hienoa, että sinä osaat amislaiseksi epätavallisen hyvin kieliä ja arvostat osaamistasi. Minäkin arvostan osaamistasi.

näin on kirjoitti:

Olet hieman poikkeuksellinen amislainen. Siellä amiksessa on varmasti opiskelutovereidesi joukossa sellaisia, jotka eivät osaa kunnolla edes suomea, saati sitten muita kieliä.

Ylioppilas yleensä osaa ainakin vähän kolmea muuta kieltä kuin suomea. Amislainen taas vaivoin kahta. Amikseen yleisesti ottaen valikoituvat juuri ne, joita kielet eivät kiinnosta. Toisaalta eivät kaikki lukiolaisetkaan ole vahvoja kielissä. Mutta lukiossa vaatimukset ovat kielten osalta huomattavasti kovemmat kuin amiksessa ja tarjonta laajempaa.

Hienoa, että sinä osaat amislaiseksi epätavallisen hyvin kieliä ja arvostat osaamistasi. Minäkin arvostan osaamistasi.

Lue lisää

Olen jo reilussa keski-iässä enkä ole käynyt amista enkä lukiota. Ihan vaan duunari joka aikoinaan oppisopimuksella hankki ammatin. Osaan monia kieliä koska ole kiinnostunut kielistä ja opiskellut niitä omatoimisesti.
En pidä itseäni EPÄTAVALLISEN hyvin kieliä osaavana. En myöskään arvosta asiaa sen kummemmin niinkuin en toistenkaan osaamista. Myöskään osaamattomuutta en väheksy. Jonkun asian osaaminen ja koulutus ei tee ihmisestä huonompaa eikä parempaa.

näin on kirjoitti:

Olet hieman poikkeuksellinen amislainen. Siellä amiksessa on varmasti opiskelutovereidesi joukossa sellaisia, jotka eivät osaa kunnolla edes suomea, saati sitten muita kieliä.

Ylioppilas yleensä osaa ainakin vähän kolmea muuta kieltä kuin suomea. Amislainen taas vaivoin kahta. Amikseen yleisesti ottaen valikoituvat juuri ne, joita kielet eivät kiinnosta. Toisaalta eivät kaikki lukiolaisetkaan ole vahvoja kielissä. Mutta lukiossa vaatimukset ovat kielten osalta huomattavasti kovemmat kuin amiksessa ja tarjonta laajempaa.

Hienoa, että sinä osaat amislaiseksi epätavallisen hyvin kieliä ja arvostat osaamistasi. Minäkin arvostan osaamistasi.

Lue lisää

Yhtä lailla niitä suomea osaamattomia on muuten lukion ja korkeakoulun käyneissä. Kansainvälisessä työpaikassa olleena oli huikeaa huomata, kuinka ei osata suomea saati sitten englantia.

Amis on nykyään ihan yhdenvertainen koulutus lukioon nähden korkeakouluihin haettaessa (lähtöpisteitä toki ei saa, mikä on minustakin ymmärrettävää).

Yleissivistystä saa ihan jo sillä, että seuraa uutisia ja vaikka lukee kirjan tai pari. Mutta nämä nyt ovat niitä asioita, joista voi väitellä itsensä kipeäksi.

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Siis MILLÄ perusteella ylioppilaat ovat faktapohjaisesti amislaisia kielitaitoisempia? Olen amistaustainen, ja voin vannoa että olen kielitaitoisempi kuin moni muu, oli koulutustausta mikä tahansa. Tiesitkö, että kieliä voi opiskella myös itsenäisesti?

Ai herranjumala, että ärsyttää, kun lukiopohjaa pidetään edelleen jotenkin ylivertaisempana amikseen nähden. Lukion käyminen ei takaa älyä eikä menestymistä missään muuallakaan.

Terveisin sekä yliopistoon että ammattikorkeaan hakenut amistaustainen nuori, jolla piisaa kielitaitoa, josta aikoo tehdä itselleen ammatin.

Lue lisää

kuutta kieltä puhuva. Osaatko suomen lisäksi mitään muuta kieltä jolla pystyt asiasi ulkomailla hoitamaan. Siskoni toimii tulkkina ja puhuu sattumalta myös kuutta kieltä mutta silti hänelläkin on jatkuvasti ongelmia saada selvää esimerkiksi tehtailla, mitä tilaaja loppujen lopuksi haluaa toimittajalta. Taustalla on kuitenkin useampi yliopistotutkinto ja vuosikymmenien kokemus elämisestä eri maissa. Sinä 16-17-vuotias amissälli väität täällä kirkkain silmin osaavasi jotakin joka liittyy kieliin. Toistan: Mietipäs vielä.

Mietipäs vielä kirjoitti:

kuutta kieltä puhuva. Osaatko suomen lisäksi mitään muuta kieltä jolla pystyt asiasi ulkomailla hoitamaan. Siskoni toimii tulkkina ja puhuu sattumalta myös kuutta kieltä mutta silti hänelläkin on jatkuvasti ongelmia saada selvää esimerkiksi tehtailla, mitä tilaaja loppujen lopuksi haluaa toimittajalta. Taustalla on kuitenkin useampi yliopistotutkinto ja vuosikymmenien kokemus elämisestä eri maissa. Sinä 16-17-vuotias amissälli väität täällä kirkkain silmin osaavasi jotakin joka liittyy kieliin. Toistan: Mietipäs vielä.

Lue lisää

Olen 23, kohta 24. Työskennellyt japaniksi, englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi ja unkariksi ja kiinaksi. Alkeita osaan myös monista muista kielistä. Kiitos vain.

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Olen 23, kohta 24. Työskennellyt japaniksi, englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi ja unkariksi ja kiinaksi. Alkeita osaan myös monista muista kielistä. Kiitos vain.

Ja minä "16-17-vuotias amissälli" olen edelleenkin menossa joko yliopistoon tai korkeakouluun, jos en tänä vuonna niin jonain toisena vuonna. Viime vuonna jäin varasijalle, tänä vuonna toivottavasti en.

Pääaineena toki tulisi olemaan yleinen kielitiede, että enhän minä kielistä mitään tajua. Mutta eipä trollailla enempää, hyvää jatkoa sinulle ja mietintämyssyä päähän itse kullekin! :)

kuutta kiektä puhuva kirjoitti:

Yhtä lailla niitä suomea osaamattomia on muuten lukion ja korkeakoulun käyneissä. Kansainvälisessä työpaikassa olleena oli huikeaa huomata, kuinka ei osata suomea saati sitten englantia.

Amis on nykyään ihan yhdenvertainen koulutus lukioon nähden korkeakouluihin haettaessa (lähtöpisteitä toki ei saa, mikä on minustakin ymmärrettävää).

Yleissivistystä saa ihan jo sillä, että seuraa uutisia ja vaikka lukee kirjan tai pari. Mutta nämä nyt ovat niitä asioita, joista voi väitellä itsensä kipeäksi.

Lue lisää

Mistä näitä kuutta kieltä puhuvia amislaisia oikein sikiää? koitahan nyt amislainen ymmärtää, että työnantajaa ei kiinnosta pätkääkään, minkä kirjan tai minkä kansalaisopiston hälläväliä-kurssin sinä olet lukenut. He haluavat mustaa valkoisella siitä, mitä sinä osaat.

Testit, kurssit, kokeet ja arvosanat eivät ole mitään turhia juttuja. Ne ovat sertifikaatti siitä, että työntekijä osaa juuri sen, mitä hän väittää osaavansa ja siitä osaamisesta on myös jotain evidenssiäkin. Ilman näitä kuka tahansa voi väittää osaavansa mitä tahansa, eikä työnantajalle jää muuta vaihtoehtoa kuin testata ja tentata työntekijää työnhakutilanteessa - tai ostaa vain sika säkissä. Kun hakijoita on satakin kappaletta, ihan varmasti ketään ei kiinnosta alkaa testaamaan kaikkia, puhumattakaan siitä, että testaus paljastaisi kattavasti sen, että osaamisessa ei ole puutteita tärkeillä osa-alueilla.

Sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset sisältävät kirjoitetun, suullisen että kirjallisen osuuden ja sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallisia, että osaamisen taso tulee kerrasta suhtettua yleiseen osaamistasoon. Ällän osaaja on aina parempi kuin ämmän osaaja. Sen sijaan satunnaisesta-kirjojen-plärääjästä ja hälläväliä-kansanopistokurssin osaajista ei osaa sanoa erkkikään yhtään mitään.

Amistossa ei opiskellaan muuta kuin välttävän tason käytännön kielitaito, jolla pärjää omalla ammattialallaan. Ihan turhaan selittelet omiasi. Jokainen voi tarkistaa tuon jo siitä, montako viikkotuntia amistossa luetaan kieliä - se ei ole millään tavalla vertailtavissa lukioon. Leipurin englannilla tai tarjoilijan ranskalla ei todellakaan tehdä myyntineuvottelijan tai inssin hommia. Älähän sinä kuuden-kielen-amis näitä vitsejä enempää murjo, ethän?

Nykyisellään opintoja ja tutkintoja on tarjolla jokaiselle, joka haluaa vain opiskella. Juurakonhuldia ja itsensä sivistäneitä ei siis ole, vaan työnantaja katsoo suoraan, että kyseessä on joko valehtelija tai vain sellainen tapaus, jolla ei ole kykyä tai halua pitkäjänteiseen opiskeluun. Kaikki ovat merkkejä siitä, että työnhakija ei ole pätevä tai hänessä on negatiivisia ominaisuuksia. Koska muilla hakijoilla ovat muodolliset pätevyydet yleensä työkokemusta myöten plakkarissa, tällaiset kuuden-kielen-amislaiset jäävät pahnanpohjimmaisiksi.

Sorppa nyt vaan, jos pilasin trollauksesi ;-)

PainuMuualleSelittäm kirjoitti:

Mistä näitä kuutta kieltä puhuvia amislaisia oikein sikiää? koitahan nyt amislainen ymmärtää, että työnantajaa ei kiinnosta pätkääkään, minkä kirjan tai minkä kansalaisopiston hälläväliä-kurssin sinä olet lukenut. He haluavat mustaa valkoisella siitä, mitä sinä osaat.

Testit, kurssit, kokeet ja arvosanat eivät ole mitään turhia juttuja. Ne ovat sertifikaatti siitä, että työntekijä osaa juuri sen, mitä hän väittää osaavansa ja siitä osaamisesta on myös jotain evidenssiäkin. Ilman näitä kuka tahansa voi väittää osaavansa mitä tahansa, eikä työnantajalle jää muuta vaihtoehtoa kuin testata ja tentata työntekijää työnhakutilanteessa - tai ostaa vain sika säkissä. Kun hakijoita on satakin kappaletta, ihan varmasti ketään ei kiinnosta alkaa testaamaan kaikkia, puhumattakaan siitä, että testaus paljastaisi kattavasti sen, että osaamisessa ei ole puutteita tärkeillä osa-alueilla.

Sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset sisältävät kirjoitetun, suullisen että kirjallisen osuuden ja sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallisia, että osaamisen taso tulee kerrasta suhtettua yleiseen osaamistasoon. Ällän osaaja on aina parempi kuin ämmän osaaja. Sen sijaan satunnaisesta-kirjojen-plärääjästä ja hälläväliä-kansanopistokurssin osaajista ei osaa sanoa erkkikään yhtään mitään.

Amistossa ei opiskellaan muuta kuin välttävän tason käytännön kielitaito, jolla pärjää omalla ammattialallaan. Ihan turhaan selittelet omiasi. Jokainen voi tarkistaa tuon jo siitä, montako viikkotuntia amistossa luetaan kieliä - se ei ole millään tavalla vertailtavissa lukioon. Leipurin englannilla tai tarjoilijan ranskalla ei todellakaan tehdä myyntineuvottelijan tai inssin hommia. Älähän sinä kuuden-kielen-amis näitä vitsejä enempää murjo, ethän?

Nykyisellään opintoja ja tutkintoja on tarjolla jokaiselle, joka haluaa vain opiskella. Juurakonhuldia ja itsensä sivistäneitä ei siis ole, vaan työnantaja katsoo suoraan, että kyseessä on joko valehtelija tai vain sellainen tapaus, jolla ei ole kykyä tai halua pitkäjänteiseen opiskeluun. Kaikki ovat merkkejä siitä, että työnhakija ei ole pätevä tai hänessä on negatiivisia ominaisuuksia. Koska muilla hakijoilla ovat muodolliset pätevyydet yleensä työkokemusta myöten plakkarissa, tällaiset kuuden-kielen-amislaiset jäävät pahnanpohjimmaisiksi.

Sorppa nyt vaan, jos pilasin trollauksesi ;-)

Lue lisää

Amis oli pirun helppo, ja siellä ei muuten meikäläisen tarvinnut kielten tunneilla istua. Englannin kokeissa kyseltiin numeroiden osaamista, nauratti silloin.

Ja töitä olen tehnyt aikuisikäni ihan hyvässä mestassa, jossa kieliäkin päässyt käyttämään. Kiitos huolenpidostasi. :)

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Amis oli pirun helppo, ja siellä ei muuten meikäläisen tarvinnut kielten tunneilla istua. Englannin kokeissa kyseltiin numeroiden osaamista, nauratti silloin.

Ja töitä olen tehnyt aikuisikäni ihan hyvässä mestassa, jossa kieliäkin päässyt käyttämään. Kiitos huolenpidostasi. :)

Lue lisää

Pieni lisäys ennen kuin joku tähän takertuu:

Kielten tunneilla en istunut siksi että lukiossa suorittanut vieraiden kielten ja äidinkielen kurssit. Noin.

näin on kirjoitti:

Olet hieman poikkeuksellinen amislainen. Siellä amiksessa on varmasti opiskelutovereidesi joukossa sellaisia, jotka eivät osaa kunnolla edes suomea, saati sitten muita kieliä.

Ylioppilas yleensä osaa ainakin vähän kolmea muuta kieltä kuin suomea. Amislainen taas vaivoin kahta. Amikseen yleisesti ottaen valikoituvat juuri ne, joita kielet eivät kiinnosta. Toisaalta eivät kaikki lukiolaisetkaan ole vahvoja kielissä. Mutta lukiossa vaatimukset ovat kielten osalta huomattavasti kovemmat kuin amiksessa ja tarjonta laajempaa.

Hienoa, että sinä osaat amislaiseksi epätavallisen hyvin kieliä ja arvostat osaamistasi. Minäkin arvostan osaamistasi.

Lue lisää

Eipä välttämättä ole mitään poikeuksellista. Tiedän useita joilla lukio ei ole vaan se juttu mutta amiksesta tullaan täysillä pisteillä, stipendein ja kadotaan ulkomaille töihin, palataan taisin ja haetaan ammattikorkeakouluun. Ja myös päästään. Eli aika myös muuttuu!!!! Eikä ammattikouluunkaan enää pääse kaikille linjoille/ kaikkiin kouluihin jokainen joka hakee. Ja itse lukionkäyneenä ( ei kurssimuotoisen) sanoisin että lukiosta voi saada hyvän yleissivistyksen.

jussiina kirjoitti:

Eipä välttämättä ole mitään poikeuksellista. Tiedän useita joilla lukio ei ole vaan se juttu mutta amiksesta tullaan täysillä pisteillä, stipendein ja kadotaan ulkomaille töihin, palataan taisin ja haetaan ammattikorkeakouluun. Ja myös päästään. Eli aika myös muuttuu!!!! Eikä ammattikouluunkaan enää pääse kaikille linjoille/ kaikkiin kouluihin jokainen joka hakee. Ja itse lukionkäyneenä ( ei kurssimuotoisen) sanoisin että lukiosta voi saada hyvän yleissivistyksen.

Lue lisää

Komeentti siis näin on nimimerkille.......

Kyllä ylioppilaat yIeistäen ovat osaavat monipuolisemmin kieliä kuin amikset, aivan empiirisen tutkimukseni mukaan. Kun lukion käynyt kirjoittaa lontoon murretta someen, ei tarvitse tuntea myötähäpeää, kuten amisten kohdalla.

Lähdet amiksen kanssa ulkomaille ja joudut toimimaan koko ajan tulkkina. Useimmat heistä ovat vain osaavinaan kieliä toki hiukan amislinjasta riippuen. Joillakin linjoilla englannintaito tulee ammattiin opiskelun rinnalla.

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Siis MILLÄ perusteella ylioppilaat ovat faktapohjaisesti amislaisia kielitaitoisempia? Olen amistaustainen, ja voin vannoa että olen kielitaitoisempi kuin moni muu, oli koulutustausta mikä tahansa. Tiesitkö, että kieliä voi opiskella myös itsenäisesti?

Ai herranjumala, että ärsyttää, kun lukiopohjaa pidetään edelleen jotenkin ylivertaisempana amikseen nähden. Lukion käyminen ei takaa älyä eikä menestymistä missään muuallakaan.

Terveisin sekä yliopistoon että ammattikorkeaan hakenut amistaustainen nuori, jolla piisaa kielitaitoa, josta aikoo tehdä itselleen ammatin.

Lue lisää

Minä menin lukioon ja kyllästyin siihen kahdes viikos. Pääsin amikseen heti raksapuolelle ja nyt tienaan kuitenkin 3300-3500 kuussa verojen jälkeen käteen. Ei hullummin amispojalta kun vaki työkin ollut 12 vuotta. Lähden tänään omalle kesämökille viettää juhannusta. Lainaa ja rakkautta elämässäni ei ole muta ei haittaa.

PainuMuualleSelittäm kirjoitti:

Mistä näitä kuutta kieltä puhuvia amislaisia oikein sikiää? koitahan nyt amislainen ymmärtää, että työnantajaa ei kiinnosta pätkääkään, minkä kirjan tai minkä kansalaisopiston hälläväliä-kurssin sinä olet lukenut. He haluavat mustaa valkoisella siitä, mitä sinä osaat.

Testit, kurssit, kokeet ja arvosanat eivät ole mitään turhia juttuja. Ne ovat sertifikaatti siitä, että työntekijä osaa juuri sen, mitä hän väittää osaavansa ja siitä osaamisesta on myös jotain evidenssiäkin. Ilman näitä kuka tahansa voi väittää osaavansa mitä tahansa, eikä työnantajalle jää muuta vaihtoehtoa kuin testata ja tentata työntekijää työnhakutilanteessa - tai ostaa vain sika säkissä. Kun hakijoita on satakin kappaletta, ihan varmasti ketään ei kiinnosta alkaa testaamaan kaikkia, puhumattakaan siitä, että testaus paljastaisi kattavasti sen, että osaamisessa ei ole puutteita tärkeillä osa-alueilla.

Sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset sisältävät kirjoitetun, suullisen että kirjallisen osuuden ja sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallisia, että osaamisen taso tulee kerrasta suhtettua yleiseen osaamistasoon. Ällän osaaja on aina parempi kuin ämmän osaaja. Sen sijaan satunnaisesta-kirjojen-plärääjästä ja hälläväliä-kansanopistokurssin osaajista ei osaa sanoa erkkikään yhtään mitään.

Amistossa ei opiskellaan muuta kuin välttävän tason käytännön kielitaito, jolla pärjää omalla ammattialallaan. Ihan turhaan selittelet omiasi. Jokainen voi tarkistaa tuon jo siitä, montako viikkotuntia amistossa luetaan kieliä - se ei ole millään tavalla vertailtavissa lukioon. Leipurin englannilla tai tarjoilijan ranskalla ei todellakaan tehdä myyntineuvottelijan tai inssin hommia. Älähän sinä kuuden-kielen-amis näitä vitsejä enempää murjo, ethän?

Nykyisellään opintoja ja tutkintoja on tarjolla jokaiselle, joka haluaa vain opiskella. Juurakonhuldia ja itsensä sivistäneitä ei siis ole, vaan työnantaja katsoo suoraan, että kyseessä on joko valehtelija tai vain sellainen tapaus, jolla ei ole kykyä tai halua pitkäjänteiseen opiskeluun. Kaikki ovat merkkejä siitä, että työnhakija ei ole pätevä tai hänessä on negatiivisia ominaisuuksia. Koska muilla hakijoilla ovat muodolliset pätevyydet yleensä työkokemusta myöten plakkarissa, tällaiset kuuden-kielen-amislaiset jäävät pahnanpohjimmaisiksi.

Sorppa nyt vaan, jos pilasin trollauksesi ;-)

Lue lisää

Työkkäris just sanottiin että todistukset ja työtodistukset ovat ihan turhia koska niistäe i nää oikeesti mitä osaa. ensin pitää mennä harjoittelijaksi pariksi vuodeksi ilmaiseksi ja sitten jos ne tykkää susta niin saattaa saada palkkaa.

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Siis MILLÄ perusteella ylioppilaat ovat faktapohjaisesti amislaisia kielitaitoisempia? Olen amistaustainen, ja voin vannoa että olen kielitaitoisempi kuin moni muu, oli koulutustausta mikä tahansa. Tiesitkö, että kieliä voi opiskella myös itsenäisesti?

Ai herranjumala, että ärsyttää, kun lukiopohjaa pidetään edelleen jotenkin ylivertaisempana amikseen nähden. Lukion käyminen ei takaa älyä eikä menestymistä missään muuallakaan.

Terveisin sekä yliopistoon että ammattikorkeaan hakenut amistaustainen nuori, jolla piisaa kielitaitoa, josta aikoo tehdä itselleen ammatin.

Lue lisää

Aikanaan kävin lukion ja sen jälkeen amiksessa tietokoneasentajan YO pohjaisen linjan. Amis oli naurettavan helppo lukion jälkeen. Erityisesti kielet ja matematiikka. Läksyjä lukematta valmistuin kiitettävän arvosanoin. Ammattikouluun menin huonon lukiotodistuksen takia kun ei sillä oikein muualle päässyt.

aikuinen ihminen kirjoitti:

Olen jo reilussa keski-iässä enkä ole käynyt amista enkä lukiota. Ihan vaan duunari joka aikoinaan oppisopimuksella hankki ammatin. Osaan monia kieliä koska ole kiinnostunut kielistä ja opiskellut niitä omatoimisesti.
En pidä itseäni EPÄTAVALLISEN hyvin kieliä osaavana. En myöskään arvosta asiaa sen kummemmin niinkuin en toistenkaan osaamista. Myöskään osaamattomuutta en väheksy. Jonkun asian osaaminen ja koulutus ei tee ihmisestä huonompaa eikä parempaa.

Lue lisää

Kyllä koulutus tekee paremman ihmisen, saa vertaisensa elämäntoverin. Voi puhua monia monilla kielillä ja hankkia asunnon ja mökin ja anoppi ja appi hyväksyy paljon paremmin koulutetun puolison lapselleen kuin suoraan pystymetsästä tulleen oppimattoman turjakkeen, joka ei pysty kustantamaan omia häitäänkään, jos pääsee vaikka naimisiin? koulutus kannattaa.

ei halpa ole hyvä. kirjoitti:

Kyllä koulutus tekee paremman ihmisen, saa vertaisensa elämäntoverin. Voi puhua monia monilla kielillä ja hankkia asunnon ja mökin ja anoppi ja appi hyväksyy paljon paremmin koulutetun puolison lapselleen kuin suoraan pystymetsästä tulleen oppimattoman turjakkeen, joka ei pysty kustantamaan omia häitäänkään, jos pääsee vaikka naimisiin? koulutus kannattaa.

Lue lisää

Mitä tahansa voi tehdä. Kuitenkin asian ratkaisee se mitä haluaa tehdä. Sivistystä ja fiksuutta ei koulutuksella hankita niinkuin näilläkin palstoilla asian huomaa.

Minulla on kyllä asunto ja mökki hankittu. Anopin ja apen kanssa en ole avioliitossa.

aikuinen ihminen kirjoitti:

Mitä tahansa voi tehdä. Kuitenkin asian ratkaisee se mitä haluaa tehdä. Sivistystä ja fiksuutta ei koulutuksella hankita niinkuin näilläkin palstoilla asian huomaa.

Minulla on kyllä asunto ja mökki hankittu. Anopin ja apen kanssa en ole avioliitossa.

Lue lisää

Mitä sillä kouluttamattomalla puolisolla tekee,voiko sen viedä piireihin, juhliin tyhmän toljottajan, ei hyvänen aika häpeäisit silmät päästään. puoliso pitää olla vertaisensa. HYVÄ JA HALPA EI! KULJE KÄSI KÄDESSÄ!!!!! lue ja kouluta saat koulutetun puolison ja osaatte kasvattaa lapsenne oikeuden mukaisesti. huoran kanssa ei pidä yhtyä, kuin maksumielessä. ostat ja tyydytät tarpeesi ja heität sen menemään.

vaimoehdokas??? kirjoitti:

Mitä sillä kouluttamattomalla puolisolla tekee,voiko sen viedä piireihin, juhliin tyhmän toljottajan, ei hyvänen aika häpeäisit silmät päästään. puoliso pitää olla vertaisensa. HYVÄ JA HALPA EI! KULJE KÄSI KÄDESSÄ!!!!! lue ja kouluta saat koulutetun puolison ja osaatte kasvattaa lapsenne oikeuden mukaisesti. huoran kanssa ei pidä yhtyä, kuin maksumielessä. ostat ja tyydytät tarpeesi ja heität sen menemään.

Lue lisää

Lapset on kasvatettu ja puolisokin jo kuollut. Uuteen ei ole tarvetta.
Kielten opiskelu jatkuu edelleen.. on kivaa.
Vaimoehdokkaisiin en ota kantaa koska olen nainen itsekin. En myöskään huorajuttuihin. Puutteessa olevat miehet niitä varmaan käyttää. Kai se sivistystä sekin on.

aikuinen ihminen kirjoitti:

Lapset on kasvatettu ja puolisokin jo kuollut. Uuteen ei ole tarvetta.
Kielten opiskelu jatkuu edelleen.. on kivaa.
Vaimoehdokkaisiin en ota kantaa koska olen nainen itsekin. En myöskään huorajuttuihin. Puutteessa olevat miehet niitä varmaan käyttää. Kai se sivistystä sekin on.

Lue lisää

Ei mene hukkaan, perusteluja ei tarvita

kuutta kieltä puhuva kirjoitti:

Siis MILLÄ perusteella ylioppilaat ovat faktapohjaisesti amislaisia kielitaitoisempia? Olen amistaustainen, ja voin vannoa että olen kielitaitoisempi kuin moni muu, oli koulutustausta mikä tahansa. Tiesitkö, että kieliä voi opiskella myös itsenäisesti?

Ai herranjumala, että ärsyttää, kun lukiopohjaa pidetään edelleen jotenkin ylivertaisempana amikseen nähden. Lukion käyminen ei takaa älyä eikä menestymistä missään muuallakaan.

Terveisin sekä yliopistoon että ammattikorkeaan hakenut amistaustainen nuori, jolla piisaa kielitaitoa, josta aikoo tehdä itselleen ammatin.

Lue lisää

Yhdellä kielellä voi puhua montaa erikieltä. Ihmisellä on suussa vain yksi kieli, jolla hän puhuu, suutelee, syö. nuolee, makustelee yms.....

PainuMuualleSelittäm kirjoitti:

Mistä näitä kuutta kieltä puhuvia amislaisia oikein sikiää? koitahan nyt amislainen ymmärtää, että työnantajaa ei kiinnosta pätkääkään, minkä kirjan tai minkä kansalaisopiston hälläväliä-kurssin sinä olet lukenut. He haluavat mustaa valkoisella siitä, mitä sinä osaat.

Testit, kurssit, kokeet ja arvosanat eivät ole mitään turhia juttuja. Ne ovat sertifikaatti siitä, että työntekijä osaa juuri sen, mitä hän väittää osaavansa ja siitä osaamisesta on myös jotain evidenssiäkin. Ilman näitä kuka tahansa voi väittää osaavansa mitä tahansa, eikä työnantajalle jää muuta vaihtoehtoa kuin testata ja tentata työntekijää työnhakutilanteessa - tai ostaa vain sika säkissä. Kun hakijoita on satakin kappaletta, ihan varmasti ketään ei kiinnosta alkaa testaamaan kaikkia, puhumattakaan siitä, että testaus paljastaisi kattavasti sen, että osaamisessa ei ole puutteita tärkeillä osa-alueilla.

Sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset sisältävät kirjoitetun, suullisen että kirjallisen osuuden ja sitä varten ne ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallisia, että osaamisen taso tulee kerrasta suhtettua yleiseen osaamistasoon. Ällän osaaja on aina parempi kuin ämmän osaaja. Sen sijaan satunnaisesta-kirjojen-plärääjästä ja hälläväliä-kansanopistokurssin osaajista ei osaa sanoa erkkikään yhtään mitään.

Amistossa ei opiskellaan muuta kuin välttävän tason käytännön kielitaito, jolla pärjää omalla ammattialallaan. Ihan turhaan selittelet omiasi. Jokainen voi tarkistaa tuon jo siitä, montako viikkotuntia amistossa luetaan kieliä - se ei ole millään tavalla vertailtavissa lukioon. Leipurin englannilla tai tarjoilijan ranskalla ei todellakaan tehdä myyntineuvottelijan tai inssin hommia. Älähän sinä kuuden-kielen-amis näitä vitsejä enempää murjo, ethän?

Nykyisellään opintoja ja tutkintoja on tarjolla jokaiselle, joka haluaa vain opiskella. Juurakonhuldia ja itsensä sivistäneitä ei siis ole, vaan työnantaja katsoo suoraan, että kyseessä on joko valehtelija tai vain sellainen tapaus, jolla ei ole kykyä tai halua pitkäjänteiseen opiskeluun. Kaikki ovat merkkejä siitä, että työnhakija ei ole pätevä tai hänessä on negatiivisia ominaisuuksia. Koska muilla hakijoilla ovat muodolliset pätevyydet yleensä työkokemusta myöten plakkarissa, tällaiset kuuden-kielen-amislaiset jäävät pahnanpohjimmaisiksi.

Sorppa nyt vaan, jos pilasin trollauksesi ;-)

Lue lisää

Kieliä oppii parhaiten puhumalla ja kommunikoimalla. Koulusta saa vaan huteran pohjan joka mene hukkaan jos ei uskalla/ saa mahdollisuutta käyttää kielitaitoaan.

Itse opin puhumaan englantiakin vasta muutettuani pääkaupunkiseudulle, vasta kun sille tuli käyttöä. Ruotsia en puhu vieläkään, mutta ymmärrän jonkin verran. Tähän en ole keksinyt syytä..

Italiassa käydessäni ja siellä erään suomalaispariskunnan kanssa keskustellessa, kuulin että vaimo oli ollut ½ vuotta italiassa ja puhui lähes täydellisesti kieltä, vaikkei alunperin osannut paria sanaa enempää. Siis puolessa vuodessa...

Samoin siskonikin aikoinaan meni vaihtoon saapasmaahan muutaman koulun järjestämän alkeis kurssin pohjalta, ja toi takaisin täydellisen italian kielitaidon.

Juuri näin. Jossain vaiheessa työkkäristä annetaan lappu käteen ja käsketään amikseen, eikä siinä auta vedota siihen, että ensi vuonna taas yritetään lääkikseen. Yleensä linja on perushoitaja vai lähihoitajaksiko sitä nykyisin kutsutaan?

Ai meinaatkos, että leipurin tutkinolla kuitataan lukion pitkän fysiikan ja matematiikan opinnot? Mikäs kuuden kielen moniosaaja amistosta siellä taas kirjoittaa?

niinpäniiiin kirjoitti:

Ai meinaatkos, että leipurin tutkinolla kuitataan lukion pitkän fysiikan ja matematiikan opinnot? Mikäs kuuden kielen moniosaaja amistosta siellä taas kirjoittaa?

Tämä kuuden kielen moniosaaja ei hankkinut kielitaitoaan amiksesta eikä lukiosta, vaan itse opiskelemalla, kun kiinnostusta löytyi jo pikkukakarasta. Eli sillä kielitaidolla ei ole tekemistä lukion eikä amiksen kanssa. Täällä tuntuu nyt monella menevän puurot ja vellit sekaisin tässä asiassa. Ja kuten jo mainitsin, olen istunut sekä lukiossa että amiksessa, eli nyt ei tarvitse huudella niistä 16-17-vuotiaista amissälleistä siellä.

Minä pidän sekä lukiota että amista hyvänä vaihtoehtona, eikö pääasia ole että opiskelee jotain? Tartuin ainoastaan siihen, että lukio ei millään tavalla _takaa_ kielitaitoa, kuten jotkut täällä väittävät. Tosin en tiedä, miksi odotin jotain järkevää keskustelua.

Ei muuten ole noin aina ja varmasti! Meillä jätkä otti loparit lukiosta ja meni amikseen kun isän meilipide oli se että yliopisto on ainut vaihtoehto! Eli sitten amikseen, hyvillä pisteillä läpi, palkittin useilla stipendeillä. Ja sitten toihin, nyt haku ammattikorkeaan vaan periaatteella että inssinpaperit vaikka isän kiusaksi. Että asenne vammaaaaaaaa...Ja siellä taustalla kuitenkin hyvä peruskoulusuoritus ja lukiosta puolet oppimäärästä.

Lukio amis auk, siinä hyvä paketti hommaan kuin hommaan.

Vieläkös sitä koneasentajan linjaa kutsutaan nimellä "kone- ja työttömyyslinja"? Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on nousukiidossa, mutta se on vielä kaukana siitä, mikä on perusammattioppilaiden työttömyys valmistumisen jälkeen...

Työvoima-ammattilaisten mukaan syy tähän on selvä; ylemmät korkeakoulututkinnot avaavat joustavan tien työelämään, koska ne mahdollistavat paljon laajemmat valmiudet toimia eri työtehtävissä kuin ammattioppilaitos. Esimerkiksi sosiaalialan tutkinnoista sekä sosiologi että sosionomi avaavat paljon erilaisia mahdollisuuksia verrattuna vaikkapa nuoriso-ohjaajaan.

Näin minä teen. Kävin ylä-asteen jälkeen ammattilukion, jolloin kaikki yleisaineeni arvosanat tulivat lukiokursseista (jotka meni rimaa hipoen)

Vuosi siivoustöissä avasi silmät. Kädestä suuhun rankalla työllä, kuluttaen itsensä niin loppuun että vapaa-ajalla ei olut merkitystä, koska työn väsyttämänä mitään ei jaksanut tehdä.

Nyt eka vuosi amiksessa toista ammattitutkintoa suorittaen. Erinomaisia arvosanoja tulee.

Kiitos hallituksen, tämä olikin viimeinen mahdollisuuteni nostaa arvosanoja. Ja tämän koulun jälkeen en tiedä koska tuntu oikealta hakea ammattikorkeaan, koska opintotukea myönnetään vain yhteen tutkintoon.

Minulla on suhteita ulkomaille. En tiedä haluanko sinne töihin vai en. Haluanko sieltä korkeapalkkaisen ammatin tutkinnon vai en.

Liikaa valintoja. Onneksi on vielä kaksi vuotta amista jäljellä miettiä ja seurailla tilannetta kotona ja maailmalla. Vaikein valinta tulee olemaan, mihin tutkintoon käytän ainoan mahdollisuuteni saada korkeakoulututkinto.

Ai, minä kun luulin että matematiikan ja kielien opiskelu aloitetaan jo ala-asteella mutta se koskee kai sitten vain niitä jotka tietää jo siinä vaiheessa menevänsä lukioon...

Ettänäin kirjoitti:

Ai, minä kun luulin että matematiikan ja kielien opiskelu aloitetaan jo ala-asteella mutta se koskee kai sitten vain niitä jotka tietää jo siinä vaiheessa menevänsä lukioon...

Lue lisää

luulit. Totuus on se että ammattikoulusta päässyt ei osaa tehdä ammatissaan juuri mitään, ei osaa matematiikkaa yhtään eikä kieliä senkään vertaa. Osa ei hallitse edes suomen kieltä välttävälläkään tasolla. Muista että ammattikoulun alapuolella ei ole enää mitään koulutustasoa joten sinne pyrkii valikoitumaan se peruskoulun heikoin aines. Opettajat sen kyllä tietävät ja usein myös turhaantuvat osittain toivottoman tehtävänsä edessä.

Niinhän sinä kirjoitti:

luulit. Totuus on se että ammattikoulusta päässyt ei osaa tehdä ammatissaan juuri mitään, ei osaa matematiikkaa yhtään eikä kieliä senkään vertaa. Osa ei hallitse edes suomen kieltä välttävälläkään tasolla. Muista että ammattikoulun alapuolella ei ole enää mitään koulutustasoa joten sinne pyrkii valikoitumaan se peruskoulun heikoin aines. Opettajat sen kyllä tietävät ja usein myös turhaantuvat osittain toivottoman tehtävänsä edessä.

Lue lisää

Laitatko gookkeliin sana "sarkasmi" ja katso mitä se merkitsee...ja lue se viesti mihin vastasin :)

Niinhän sinä kirjoitti:

luulit. Totuus on se että ammattikoulusta päässyt ei osaa tehdä ammatissaan juuri mitään, ei osaa matematiikkaa yhtään eikä kieliä senkään vertaa. Osa ei hallitse edes suomen kieltä välttävälläkään tasolla. Muista että ammattikoulun alapuolella ei ole enää mitään koulutustasoa joten sinne pyrkii valikoitumaan se peruskoulun heikoin aines. Opettajat sen kyllä tietävät ja usein myös turhaantuvat osittain toivottoman tehtävänsä edessä.

Lue lisää

On niitä suomenkielen taidottomia ammattikorkeakoulussakin .

Jokaisen sietäisi käydä ihan vanhan aikainen talouskoulu!!! Ei sitten lukion jälkeen tarvitse maailmalle lähteä "Uusavuttomana"

Kikka9 kirjoitti:

Jokaisen sietäisi käydä ihan vanhan aikainen talouskoulu!!! Ei sitten lukion jälkeen tarvitse maailmalle lähteä "Uusavuttomana"

Voi kun tämä talouskoulu olisi tytöille pakollinen . Kannatan tätä että tulisi sitä oppia hoitaa perheen talousasiat kunnolla. Ei tuhlattaisiin turhaan ja ei oltaisi taivaissa vaatimuksissa siinä omassa erinomaisuudessaan.

talouskoulu kirjoitti:

Voi kun tämä talouskoulu olisi tytöille pakollinen . Kannatan tätä että tulisi sitä oppia hoitaa perheen talousasiat kunnolla. Ei tuhlattaisiin turhaan ja ei oltaisi taivaissa vaatimuksissa siinä omassa erinomaisuudessaan.

Lue lisää

Asiaa! Eikä pelkästään hyvä koulu tytöille vaan myös pojille. Monella nuorella (ja toki vanhemmallakin) on elämän perusasiat täysin hukassa. Talouskoulusta saisi sitä oppia oman talouden hoitoon, rahankäyttöön, ruonlaittoon, järkeviin valintoihin.

Ainakin lukiossa opitaan kirjoittamaan. Ei tekisi pahaa sinullekaan.

Marjatta K. kirjoitti:

Ainakin lukiossa opitaan kirjoittamaan. Ei tekisi pahaa sinullekaan.

TODELLAKIN!!! kun tyhmyys ja yksin kertaisuus TIIVISTYY!!! ""alin oppineilla" !!!!! :)

VOI KIEUSUS!!!!!!!!! kirjoitti:

TODELLAKIN!!! kun tyhmyys ja yksin kertaisuus TIIVISTYY!!! ""alin oppineilla" !!!!! :)

ja tää "pukutus" on näköjään "suomi24" (oppineille)! ja sen huomaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!" :(

miinus!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

ja tää "pukutus" on näköjään "suomi24" (oppineille)! ja sen huomaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!" :(

korjaan!!" peukutus"!!! :(

ajan kulutuspaikka sellaisille joita ei kiinnosta mikään ja jotka on pakotettu johonkin kouluun. Tiedän tapauksia joissa kolmekin vuotta on kulunut amiksessa eikä ole opittu mitään. Silti pitävät itseään ammattimiehinä ja -naisina ja yrittävät vaatia itselleen ammattimiehen palkkaa ja muita etuja. Meidän firmassa pistetään tuollaiset ensin muutamaksi viikoksi siivoamaan pahimpia paikkoja ja katsotaan motivaation taso. Yleensä se ei riitä. Ne jotka jäävät, onnistuvat jatkossa yleensä paremmin.

Kyllähän sitä sähköinsinööriksi pääsee. Menee ammattikorkean tai sitten suoraan teknillisen yliopiston pääsykokeisiin. Kunhan läpäiset fysiikan/kemian/matematiikan pääsykokeet tai vastaavasti olet saanut ällän edellisistä, niin tie on avoinna.

Eipä nyt tule heti ensi-istumalta mieleen, paljonko sitä käytännön osaamista nyt tarvitaan vaikka siellä CAD-suunnittelua tehtäessä. Eiköhän se piuhojen vetäminen kuulu enemmän sähköasentajan hommiin, mutta käsittääkseni myös teknillisessä yliopistossa voi käydä vaadittavat sähköturvallisuuden ja sun muun kurssit, jotka valtuuttavat henkilön tekemään noita hommia.

Eivät ne mitään hepreaa sellaiselle ole, joka on suorittanut pitkät matikat ja fysiikat. Jos sen sijaan piuhoittaminen osoittautuu jo tuossa vaiheessa opintoja suhteellisuusteorian kaltaiseksi tieteeksi, ehkä on parempi jättää se koko sähköala väliin...

hihihahahoho kirjoitti:

Kyllähän sitä sähköinsinööriksi pääsee. Menee ammattikorkean tai sitten suoraan teknillisen yliopiston pääsykokeisiin. Kunhan läpäiset fysiikan/kemian/matematiikan pääsykokeet tai vastaavasti olet saanut ällän edellisistä, niin tie on avoinna.

Eipä nyt tule heti ensi-istumalta mieleen, paljonko sitä käytännön osaamista nyt tarvitaan vaikka siellä CAD-suunnittelua tehtäessä. Eiköhän se piuhojen vetäminen kuulu enemmän sähköasentajan hommiin, mutta käsittääkseni myös teknillisessä yliopistossa voi käydä vaadittavat sähköturvallisuuden ja sun muun kurssit, jotka valtuuttavat henkilön tekemään noita hommia.

Eivät ne mitään hepreaa sellaiselle ole, joka on suorittanut pitkät matikat ja fysiikat. Jos sen sijaan piuhoittaminen osoittautuu jo tuossa vaiheessa opintoja suhteellisuusteorian kaltaiseksi tieteeksi, ehkä on parempi jättää se koko sähköala väliin...

Lue lisää

Jos on käsien ja käytännön asioissa ihan urvelo on parempi mennä lukion jälkeen suoraan insinööriksi eikä amikseen. Ihan erilaisia hommia tekevät sähköinsinööri ja vastaavan alan asentaja. Voisin jopa väittää, että asentaminen on vaikeaampaa kuin insinöörin työt sillä toisessa käytät vain päätä ja toisessa päätä ja käsiä :)

Ei muuten ole helppo mennä yliopistoon ammattikoulutodistuksella, vaikka teoriassa onkin mahdollista. Suosittelen siis osallistumaan kirjoituksiin.

höhkhökö kirjoitti:

Ei muuten ole helppo mennä yliopistoon ammattikoulutodistuksella, vaikka teoriassa onkin mahdollista. Suosittelen siis osallistumaan kirjoituksiin.

Kaipa sinne pääsee ammattikoulutodistuksellakin, mutta osaaminen on sitten aika risaista ja sitä on vaikea paikata jälkikäteen. Ne sudenkuopat sen suhteen, että jotain ratkaisevaa jäi oppimatta, voivat tulla yllättäen nurkantakaa.

Hyvä esimerkki on englanti. Suurin osa oppikirjoista on englanniksi ja osaamisen on oltava kivenkovaa, jos haluat kahlata tenttikirjat läpi ja saada kohtuullisia arvosanoja. Ilman lukion (pitkää) englantia ei kunniankukko laula ja voit olla varma, ettei puutteita sanastossa korvata tenttikirjaa illalla tavatessa. Sitten on se paljonpelätty alemman tason virkamiesruotsi....

Erityismaininta pitää toki antaa myös niille, jotka pyrkivät luonnontieteellis-matemaattis-teknilliselle alalle ilman lukion vastaavia pitkiä kursseja. Niiden omaksuminen parikymppisenä amislaisena, jolla on muutaman vuoden työkokemus takana, voipi olla todella mielenkiintoinen urakka.

Monesti sitä jää miettimään, miksi sinne lukioon ei nyt vain mennä, jos kerta sinne yliopistoon ja koulunpenkille tekee mieli? Jos lukio tuntuu ylivoimaiselta, niin odottakaahan, kun pääsette sinne yliopistoon. Lukio ei ole vasta kuin esimakua siitä, paljonko joudutte tankkaamaan tietoa pikku nuppeihinne yliopistoissa. Olisi muuten mielenkiintoista nähdä, moniko amistaustaisista koskaan suorittaa yliopistoa loppuun...

Enpä ole huomannut.

Koulutuksella brassailu on vain noloa.

(niin juu täsmennetään sen verran, että olen siis tuon ensimmäisen kouluasteen jälkeen ollut kyllä töissä, muutamankin kerran aloja tosin vaihtaneena ja tutkintoja sivussa käyneenä. Eli en nyt puhu siitä, että olisin vain maanisesti opiskellut koska en ole vielä löytänyt sitä ensimmäistäkään ammattia jota ihan oikeasti viitsisi kokeilla tehdäkin..:) ).

Hienosti sanottu, opiskelu ei koskaan tosiaankaan ole hyödytöntä!

Nämä nyt henkilökohtaisista näkökulmistani pitkälti kumpuavia ajatteluja tietysti, mutta jotenkin vähän kuin mihin viittaat itsekin niin yleissivistys ja jatkuva kehittyminen ja oppiminen on oikeastaan nykypäivän vastine monessa suhteessa entisille käsityöläisammatti-malleille, joita nykyään ei pahemmin enää ole olemassa. Jos tällaisiin asioihin haluaa satsata nykypäivän hektisessä ja epävakaassa työelämässä, niin kaikki enemmän kuin ammatti vaatii -opiskeluhan on oikeastaan mitä parhainta motivointia itsellekin. Monessakaan ihan perustason työtehtävässäkään et saa kuin jonkun hikisen tes-lisän, joskus et sitäkään, kun käyt jotain alan kouluja, mutta sillähän sitä monialaisuutta juuri luodaan ja siirrettävää tietoa jos olosuhteet joskus muuttuvat ja sillä hetkelläkin voi sanoa itselleenkin, että tekee työnsä hyvin.

Monesti siinä saa tietty ummistaa silmänsä siltä, että ulospäin se ei näy ja vain tulos ratkaisee, sekä homman voisi tehdä paljon huonomminkin ja silti ylittyisi raja ihan täysin mikä olisi riittävän hyvin hoidettu. Vaatii tietysti myös, että on motivoitunut kehittymään juuri siinä hommassa ja ei ole päällä mm. vaihteita, "mä olen vain käymässä" tai "mä teen just minimit ja mulla on just minimivaatimukset hommaan täyttävä osaaminen ja paperi, se riittää".

Oikeastaan pahin virhe muutenkin on jämähtää johonkin yhteen hommaan, koska voi olla tänä päivänä että se kun lähtee alta niin ei tehdä enää koko Suomessa tai luokkaa "kone korvaa". Kaikenlainen varasuunnitelmien luominen tätä nykyä on melkein vain ja ainoastaan sen varassa, että kehität itseäsi ja vaikka töidenkin sivussa opiskelet, saamatta siitä sillä hetkellä tai välttämättä koskaan mitään materialistista hyötyä räpylään. Mutta hukkaan ei mene varmasti ikinä mikään, monesti vähintään jo opiskelun verkottuminen eli opit tuntemaan samansuuntaisia ihmisiä joista voi olla suurtakin iloa ajallaan ja päinvastoin sinusta heille..

Kävin amiksen joskus 90-luvulla ja sitten armeijan jälkeen menin töihin ja hankin työkokemusta ensin raksatöissä olin vuosia ja sitte menin satamaan töihin vähäks aikaa ja sit hankin nosturinkuljettajan pätevyyden ja olin sit töis satamas sitte 4 vuotta. Ei ma koulu paljoo kiinnostanut kun tekemällä oppii paremmin. Palkkaa ontullut ihan hyvin 2800-3200 kuussa käteen. Kyllä amiksetkin voi saada hyvää palkkaa

Laita ihmeessä myös lähde näihin tilastoihisi esille!

2+4 kirjoitti:

Laita ihmeessä myös lähde näihin tilastoihisi esille!

Kyllähän sen toki tilastoistakin näkee että Beckhamin ura on ohi, mutta onhan se jo vanhakin. Ja mikä helvetin Kardashia?

Matalapalkka? Itse saan alle 2000,- lähihoitajana päivystyksessä/lääkärinvastaanotolla. Huom. opetan uudet sh:at työhönsä.
Tervetuloa tk:een sydänvaivojen kera/ aivohalvausoireiden kera/ pulppuavien haavojen kera. Teidät hoitaa ehkä hyvin alipalkattu hoitaja.

Yksinäiset, joilla ei ole mahdollisuutta perustaa perhe, niin yliopistoon lukemaan professoriksi, eivätkä saa puolisoita, jos ovat vaan lukutoukkia, jäykkiä. Pitäähän heille olla jonkunlaista sisältöä elämään. Salkku kädessä vaan kävelemään elämänsä loppuun ,jos ei ole varaa elämäntoveriin, jos kemiat ei toimi ja on muuten ruma. RUMAT lukemaan korkeaa ammattia, pääsee vaikka ministeriksi. yksinäiset lukutoukat. saatte huoria ja on varaa maksaa maksullisia naisia. ostettu rakkaus, jonka saa rahalla ja salkulla.?

Onko muka siivooja tai varastopoika hyvä elämäntoveri oppineelle. ei ole!

liian halpa! kirjoitti:

Onko muka siivooja tai varastopoika hyvä elämäntoveri oppineelle. ei ole!

Elämäntoveri on se kehen rakastuu. Jos kykenee. Silloin ei titteleitä katsota.

omista lapsistani vanhin on aivan selvästi jokin professori, itse ihmettelee vieläkin, mikä hänestä tulisi isona...Ovet avoimena mihin vaan!
Toinen lapsista taas pärjää oikein hyvin koulussa, pärjäisi yliopistossakin matematiikalla/biologialla tms. mutta haluaa autonasentajaksi.
Kolmas lapsista on vailla tulevaisuudensuunnitelmia vielä, hän vielä nuorin, mummu on menestynyt parturikampaaja ja lapsellani oikein hyvä silmä kauneudelle...Ehkä sieltä löytyisi ammatti hänelle.

Hyvä, että et ole juoppo ja köyhä. Onnea elämällesi.

Sä oot yrittäny jollekin peruskoulupohjaselle linjalle, jossa ei ollu (ainakaan sillä kertaa ja siinä koulussa) ylioppilaille/lukion käyneille kiintiötä.

Tai toinen vaihtoehto: sä oot ymmärtäny väärin.

Nyt on uusittu jotenkin aivan käsittämättömästi näitä juttuja; esim toisen asteen opiskelija ei voi enää hakea suorittamaan toista toisen asteen tutkintoa.'

Itse olen sitä mieltä, että se lisää korvaushoitojen määrää ilman oikeasti parantumisilmiötä. ''

Hienoa! Kiva et oot tehnyt töistä. Ei niitä kaikille kuitenkaan oo tarjolla. Pidähän nyt kuitenkin hauskaa lomaa! t. hiittenharju

Ilman niuhotusta huomautan, että peruskoulun jälkeen voi hakea lukioon tai ammattikouluun.

Lukion tai ammattikoulun (120 op) jälkeen on hakukelpoisuus ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Lukion jälkeen jotkut hakeutuvat ammattikouluunkin. Vieläpä on niitä reippaita, jotka suorittavat kaksoistutkinnon (ammatti ylioppilas) tai kolmoistutkinnon (ammatti lukion koko oppimäärä ylioppilas).

Ja näiden lisäksi on muitakin omaehtoisempia (työläämpiä) koulutusväyliä.

Vastaavasti taas amiksesta kannattaa oikeastaan suuntautua vain ammattikorkeakouluun