Lapsuuden traumoista aikuiseksi BIBOksi

BIBopäässä pakkasell

Eli sairastuin aikuisiällä raskaan avioeron jälkeen masennukseen, siihen sai omat lääkkeensä, hyvin pian sain yllätyksekseni diagnoosin kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Sairaalan psykiatri tahtoi tietää lapsuudestani ja äitisuhteestani.. Kerroin hänelle elämänkaareni siitä asti kuin muistan:

Ollessani n. 2 vuotias asuimme Ruotsissa Tukholmassa, siellä minä synnyinkin. Äitini sairastui raskaasta huumeiden käytöstä skitsofreniaan ja yritti tukahduttaa minut, kasvukivuista itkevän lapsen tyynyllä, onneksi isä kerkesi hätiin.

Isäni joutui vankilaan ollessani kolmevuotias, huumausainerikos. isän katoaminen aiheutti suuria ongelmia perheessämme. Pikkuveljeni otettiin huostaan ja hänestä ei ole sen koommin kuulunutkaan. Äitini katosi aika usein maisemista, useasti moneksi päiväksi. olin todella paljon yksin ja kolmevuotiaalle se on aika raju paikka, äiti on aina äiti, vaikka hän olikin yrittänyt minut tappaa.

5 vuotiaana, muutimme Ruotsin sosiaalitoimiston määräyksestä Tenstan suomalaislähiöön (kerrostaloja), mikä oli täynnä juoppoja. Eräänä iltana Sellainen suomalaisjuoppo tunkeutui asuntoomme väkisin ja raiskasi äitini minun silmieni edessä, onneksi hän löi minulta jossain vaiheessa pullolla tajun pois. Heräsin sairaalassa missä minulle oli asennettu metallilevy kalloon ollessani tajuttomana, aivokuori oli ollut täynnä luunsirpaleita. Sairaala-aika olikin pitkä, minun piti opetella uudelleen kävelemään ja puhumaan, eli siihen aikaan osasin vain ruotsia.

Kun pääsin pois sairaalasta puolenvuoden jälkeen, sosiaalitoimiston tädit olivat palauttamassa minua takaisin kotiini (Tenstaan), mutta saavuttuamme paikalle, oli asunto tyhjänä, naapuri tiesi kertoa että äitini oli muuttanut takaisin Suomeen. Asustelin sitten kaksi vuotta sosiaalikodissa mustalaisten ja turkkilaisten kanssa.

Äitini löytyi viranomaisyhteistyöllä kun olin kahdeksan ja minut saatettiin Suomeen ja sieltä Pohjanmaalle. Äitini oli minua juna-asemalla vastassa, mutta koska en enää osannut suomea, suuttui hän ja jätti minut sinne laukkuineni. Yritin saada apua ohikulkijoilta, mutta yksikään ei puhunut suomea. Eli kiipesin takaisin seuraavaan junaan ja päädyin konnarin ulosheittämänä Pännäisiin.

Jatkan tarinaani kunhan jaksan.. Nyt meni voimat. TOKI JOS JOKU HALUAA TIETÄÄ LISÄÄ?

7

306

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Bip

      Ei tuommoisista jutuista kukaan täyspäisenä selviä.....Itsellänikin on traumatausta, mutta ei noin raju. (alkoholismia vanhemmilla, hylkäämistä, vastuunsiirtoa, seksuaalista hyväksikäyttöä, koulukiusaamista ja vanhemmilla narsistisia ongelmia).
      Mulla on myös traumaperäinen stressihäiriö ja lääkäri sanoi että vaikea erottaa oireita kaksisuuntaisesta. Traumoihin erikoistunut psykoterapeutti kertoi, että traumat voi ikään kuin oireilla kaksisuuntaisena.
      Itse olen nyt suhteellisen hyvässä kunnossa, jos pakkoajatuksia ei oteta lukuun. Uskon, että jonain päivänä käännän tämän itselleni voitoksi. Periaatteessa en enää antaisi sairauttani pois...en edes psykoosejani. Tiedän nyt elämästä paljon enemmän ja osaan arvostaa terveyttä.

    • BIbopäässä pakkasell

      No ei selviä ei, mutta en edes ollut tajunnut minkälainen lapsuus minulla oli ollut ennen psykiatrin tapaamista. Havahduin vasta siellä, että se oli jotakuinkin kuin kauhuelokuvasta.

      Nyt jaksan taas kertoa lisää, se miksi kerron nämä asiat paljastuu lopussa.

      Eli palatakseni Pännäisten juna-asemalle..

      Pännäisissä aseman valvoja osasi jonkun verran ruotsia ja sai soitettua paikalle poliisit, jotka ystävällisesti kuljettivat minut Turkuun, missä paikalliset sosiaalitantat ottivat minut hoivaansa. Koska minulla ei ollut kuin ruotsalainen henkilöllisyystodistus ja en puhunut kuin ruotsia, minut kuljetettiin takaisin ruotsiin.

      Päädyin monen mutkan kautta suomenkieliseen sijoitusperheeseen, joka oli vahvasti uskonnollista, heidän harjoittamansa uskonto oli lestaadiolaisuutta, tai ainakin joku oma muunnos aiheesta. Siellä opin puhumaan suomea, ja unohdin tyystin ruotsinkielen, koska meillä (minulla ja muilla sijoituslapsilla) ei saanut olla perheen ulkopuolista seuraa.

      9 vuotiaana perheen isä raiskasi minut ja pakotti seksuaalisiin valokuviin, missä hän, minä ja perheen ainoa oikea tytär olimme erilaisissa asennoissa. Valokuvaajana oli seurakunnan "vanhin" joka myös raiskasi minut ja sijoituksessa olleen nuoremman suomalaispojan. Tätä jatkui 3 vuotta ennen kuin perheen tytär iski puukon isänsä kaulaan.

      Jouduimme tämän jälkeen omille tahoillamme, minä jouduin sijoitetuksi nuorisokotiin, mikä oli oikeasti psykiatrinen hoitolaitos. Karkasin sieltä hoitajan uhattua tappaa minut lääkkeillä ollessani kolmetoista.

      Saavuin takaisin monen mutkan kautta Pohjanmaalle, missä äitini oli taas vastassa juna-asemalla. Tällä kertaa hän ei kääntänyt minulle selkäänsä, koska osasin suomea.

      Asetuin asumaan Pohjalaiseen pieneen kuntaan (nimeä en kerro), koulupakko oli vielä ikäisilleni olemassa ja pääsin ylä-asteelle kesken vuoden. Sieltä minut erotettiin kuukaudessa, koska olin heidän mielestään väkivaltainen. Tämä ei perustunut kyllä mitenkään faktoihin, minua aloitettiin järjestelmällisesti kiusaamaan, koska äitini oli ns. kylähullu narkkari, hoitelin vain järjestelmällisesti kiusaajani hiljaiseksi, siihen olin ruotsissa oppinut käyttämään nyrkkejäni. Asiaa hankaloitti vain se, että kiusaajat painuivat aina valittamaan opettajille, rehtorille ja kuraattorille, että minä hakkaan heitä. Minut sijoitettiin loppujen lopuksi laitokseen.

      ollessani 16 ilmoittauduin vapaaehtoiseksi armeijaan, mikä katkaisi laitoskierteen. Lääkärin/ psykologin luvalla pääsin siis inttiin. Tästä alkoi ns. parempi elämäni jakso, mikä kasvatti minusta sellaisen miehen kuin nyt olen.

      Jatkan kun jaksan..

    • bip

      Järkyttävää...

    • BIBObäässä pakkasell

      Elikkäs armeija tuli käytyä varhain ja ylenin alikessuksi asti, tarjottiin myös mahdollisuutta jäädä armeijan palvelukseen, pitkän harkinnan jälkeen kieltäydyin kunniasta ja lähdin siviiliin.

      Koska työpaikkaa ei heti löytynyt ja kouluihin ei päässyt kesken lukukauden, lähdin viimeisillä rahoillani Ranskaan, missä värväydyin Orleansin värväystoimistossa muukalaislegioonaan. Legioonassa oli erittäin rankkaa, mutta palkka oli kolmannen vuoden jälkeen jo kohtuullinen, ja koska kuluja ei juuri syntynyt (legioona piti tupakeissa ja ruoissa) rupesi minulle kertymään hyvin vahvat säästöt, taisteltuamme Algeriassa ja Ruandassa minut "kotiutettiin", koska olin palvelusajan suorittanut, sekä sairastunut jonkinasteiseen masennukseen, mikä johtui Ruandassa kohdanneista kauheuksista. Sain Ranskan kansalaisuuden ja sieltä eläkkeenkin.

      Jatka kun jaksan taas..

    • ainaki?

      Traumaperäinen stressi"häiriö" ?

    • 6+8

      Voi kuinka hurja lapsuus/elämä sulla on ollut.
      Toivon sydämeni pohjasta sinun löytävän sellaisen kumpanin itsellesi, joka ymmärtää sinua, halaa ja rakastaa rikkinäisyytesi ehjäksi.

      Harmittaa, että kovia kokeneet saavat usein vielä psykiatriset leimat päällensä. Minusta he tarvitsisivat systemaattista apua ja rakkautta mistä ovat jääneet paitsi.

    • oletviisas1

      Samaa mieltä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      71
      4992
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      15
      2320
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1857
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      13
      1556
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      39
      1538
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1348
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1257
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1181
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      13
      1176
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1166
    Aihe