positivismi vs. hermeneutiikka

ymmärtämätön

Anteeksi vaan, jos tämä tuntuu massapostitukselta, mutta taisin laittaa tämän väärälle keskustelupalstalle, jossa ei ole niin paljon elämää, ja koska tämä on filosofinen aihe. Toivottavasti joku selventää kysymystäni. Tunnen että tässä aihepiirissä voi syntyä vilkasta keskustelua, jopa jonkin asteista kahinaa.

KYSYMYS:

Mitä perustavanlaatuista eroa on positivistisella luonnontieteellä ja hermeneuttisella yhteiskuntatieteellä? Muistan, kun professori Ralf Helenius aikoinaan väitti, että hermeneuttinen tiede on (jollain tavalla, en muista) arvokkaampaa kuin positivistinen tiede. Toisaalta yhdessä luentosarjassa oli otsikkona "Systeemianalyysin positivistinen ja hermeneuttinen paradigma". Pieni pääni on vähän sekaisin.

VASTAUS:

Lyhyesti ja ytimekkäästi voi sanoa, että luonnontiede on luonnon tiedottoman toiminnan tiedostamista, ja toisaalta yhteiskuntatiede on ihmisen tietoisen toiminnan tiedostamista. Tämä kysymys olisi kuulunut paremmin filosofiapalstalle, koska tämä on tieteenfilosofinen kysymys.

5

297

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • apis1

      Luonnontiede ei ole positivistista, vaikka filosofisesti suuntautuneet näin väittävät. Looginen positivismi pyrki edistämään tieteellistä metodia, mutta oli vielä siksi filosofinen, että se käytti "synnyissä syvissä" filosofisia argumentteja. Tälläisiin kysymyksiin tieteilijä vastaa "en tiedä" eikä rupea filosofoimaan. Esimerkiksi meillä ei ole pienintäkään tietoa, miksi maailma noudattaa matemaattista järjestystä.

      Nykyiselle luonnontieteelle KAIKKI filosofiset suunnat ovat vieraita. Tieteen metodi on vain tehdä havaintoja ja sitoa ne yhteen mahdollisimman yksinkertaisella matemaattis-loogisella teorialla.

      Hermeneuttinen filosofia lähtee ajatuksesta, että minätietoisuus olisi erillinen entiteetti, jota ei voi redusoida luonnontieteelliseen katsantoon. Hermeneutiikassa siis pitää yrittää rakentaa silta objektiivisen maailman ja subjektiivisen kokemuksen välille. Luonnontieteelliseltä kannalta se on uskonnollista sekasotkua.

      Yhteiskuntatieteet ovat hermeneutiikan ja sen sukuisten oppien sotkemia. On kasvamassa uusi sukupolvi, joka yhä enemmän katselee myös yhteiskunnallisia asioita sosiobiologian ja evoluutiopsykologian mukaisesti. Nämä ovat linjassa luonnontieteitten kanssa.

      • Amatööri

        Luonnontieteenä pidetään yleensä myös sellaista, minkä oletetaan olevan yleispätevää, kuten kirjoituspöytäni malli, vaikka se ei ole osa luonnontiedettä. Jos kysymykseen kirjoituspöytäni mallista voitaisiin vastata luonnontieteellisesti, joku luonnontieteilijä kykenisi vastaamaan siihen tieteensä perustalta. Tarkoitamme kyvyllä yleensä sellaista, joka voidaan toteuttaa, jos sellaiset, jotka ovat välttämättömiä toteutumisen kannalta, ovat, kuten yksinkertaiset havainnot. Siitä, että joku voisi havaita yksinkertaisesti pöytäni mallin, ei kuitenkaan seuraa, että yksikään luonnontieteilijä tietäisi pöytäni mallin, eikä kysymykseeni siten ole vastattu. Pidäme usein kykyä yksinkertaisiin havaintoihin samana kuin yksinkertaista havaintoa. Kuitenkaan kyvystä vastata ei seuraa, että tietää vastauksen. Sikäli kuin luonnontiede olisi vastauksen tietämistä, eikä tietämättömyyttä siitä, kyky vastata kysymykseeni ei riitä. Kirjoituspöytäni mallia ei ole todistettu luonnontieteellisesti, eikä kukaan luonnontieteilijä tiedä sitä sillä tavalla, joten tieto siitä ei ole myöskään osa luonnontiedettä. Ongelmana on, että kyvystä selittää jotakin luonnontieteellisesti oletetaan, että jokin on luonnontieteellisesti selitettyä. Kun jotakin ei kuitenkaan ole todistettu luonnontieteellisesti, eikä siitä ole sellaista selitystä, sitä ei ole myöskään palautettu luonnontieteeseen, sillä se ei sisälly siihen.


      • Amatööri
        Amatööri kirjoitti:

        Luonnontieteenä pidetään yleensä myös sellaista, minkä oletetaan olevan yleispätevää, kuten kirjoituspöytäni malli, vaikka se ei ole osa luonnontiedettä. Jos kysymykseen kirjoituspöytäni mallista voitaisiin vastata luonnontieteellisesti, joku luonnontieteilijä kykenisi vastaamaan siihen tieteensä perustalta. Tarkoitamme kyvyllä yleensä sellaista, joka voidaan toteuttaa, jos sellaiset, jotka ovat välttämättömiä toteutumisen kannalta, ovat, kuten yksinkertaiset havainnot. Siitä, että joku voisi havaita yksinkertaisesti pöytäni mallin, ei kuitenkaan seuraa, että yksikään luonnontieteilijä tietäisi pöytäni mallin, eikä kysymykseeni siten ole vastattu. Pidäme usein kykyä yksinkertaisiin havaintoihin samana kuin yksinkertaista havaintoa. Kuitenkaan kyvystä vastata ei seuraa, että tietää vastauksen. Sikäli kuin luonnontiede olisi vastauksen tietämistä, eikä tietämättömyyttä siitä, kyky vastata kysymykseeni ei riitä. Kirjoituspöytäni mallia ei ole todistettu luonnontieteellisesti, eikä kukaan luonnontieteilijä tiedä sitä sillä tavalla, joten tieto siitä ei ole myöskään osa luonnontiedettä. Ongelmana on, että kyvystä selittää jotakin luonnontieteellisesti oletetaan, että jokin on luonnontieteellisesti selitettyä. Kun jotakin ei kuitenkaan ole todistettu luonnontieteellisesti, eikä siitä ole sellaista selitystä, sitä ei ole myöskään palautettu luonnontieteeseen, sillä se ei sisälly siihen.

        Tarkoitan nyt, että ne jotka esimerkiksi ajattelevat, että jos kaikki olisi tiedettyä, kaikki tiedettäisiin, ainoastaan jossittelevat sellaisesta, mikä ei ole luonnontiedettä. Luonnontiedettä on sellainen, minkä luonnontiede on todistanut, eikä sellainen, mitä se ei ole todistanut. Jotkut ajattelevat sellaisen olevan luonnontiedettä, että "jos kaikki olisi siten tiedettyä, se olisi siten tiedettyä", vaikka sitä ei tiedetä siten. He käyttävät sanaa 'jos', eivätkä 'on', koska luonnontieteessä ei ole sellaisia todistuksia. Siten, kun heitä pyydetään todistamaan luonnontieteellisesti, he sanovat, että se on mahdollista, mutta eivät todista.


      • apis1
        Amatööri kirjoitti:

        Tarkoitan nyt, että ne jotka esimerkiksi ajattelevat, että jos kaikki olisi tiedettyä, kaikki tiedettäisiin, ainoastaan jossittelevat sellaisesta, mikä ei ole luonnontiedettä. Luonnontiedettä on sellainen, minkä luonnontiede on todistanut, eikä sellainen, mitä se ei ole todistanut. Jotkut ajattelevat sellaisen olevan luonnontiedettä, että "jos kaikki olisi siten tiedettyä, se olisi siten tiedettyä", vaikka sitä ei tiedetä siten. He käyttävät sanaa 'jos', eivätkä 'on', koska luonnontieteessä ei ole sellaisia todistuksia. Siten, kun heitä pyydetään todistamaan luonnontieteellisesti, he sanovat, että se on mahdollista, mutta eivät todista.

        Todistus kuuluu matematiikkaan ja logiikkaan, luonnontiede ei todista mitään. Se etsii parhaan mahdollisen matemaattis-loogisen teorian tehdyille havainnoille tai saa teoriasta vihjeitä, millaisia havaintoja tulisi tehdä. Tulevaisuus voi tuoda tarkempia havaintoja. Silloin ehkä tarvitaan myös uusi teoria. Mikään teoria tai havainnot eivät saavuta täyttä varmuutta, todennäköisyys täysi 1, joten todistamisesta ei voida puhua.

        Kuitenkin eri puolilla maailmaa tieteilijät saavat yhtenevät tulokset. Jos tulokset ovat erinevät, jossakin on virhe, joka etsitään. Vain yhtenevät tulokset ovat luonnontieteellistä tietoa. Siten on syytä olettaa, että tulosten todennäköisyys on varsin korkea.

        Mallikysymykset, kuten pöydän malli, eivät ole luonnontieteellisiä kysymyksiä.

        Toivotetaan tälläkin palstalla sinulle hyvää kesän jatkoa. :)


      • Amatööri
        apis1 kirjoitti:

        Todistus kuuluu matematiikkaan ja logiikkaan, luonnontiede ei todista mitään. Se etsii parhaan mahdollisen matemaattis-loogisen teorian tehdyille havainnoille tai saa teoriasta vihjeitä, millaisia havaintoja tulisi tehdä. Tulevaisuus voi tuoda tarkempia havaintoja. Silloin ehkä tarvitaan myös uusi teoria. Mikään teoria tai havainnot eivät saavuta täyttä varmuutta, todennäköisyys täysi 1, joten todistamisesta ei voida puhua.

        Kuitenkin eri puolilla maailmaa tieteilijät saavat yhtenevät tulokset. Jos tulokset ovat erinevät, jossakin on virhe, joka etsitään. Vain yhtenevät tulokset ovat luonnontieteellistä tietoa. Siten on syytä olettaa, että tulosten todennäköisyys on varsin korkea.

        Mallikysymykset, kuten pöydän malli, eivät ole luonnontieteellisiä kysymyksiä.

        Toivotetaan tälläkin palstalla sinulle hyvää kesän jatkoa. :)

        Sanotaan sitten niin, että luonnontieteellinen kysymys voisi esimerkiksi olla, paljonko puuta ylipäätänsä on, koska puu on luontoa, kuten myös määrä. Ei nimittäin ole luonnon kannalta yhdentekevää, paljonko siinä on puuta. Jos luonnontiede ei tiedä esimerkiksi, onko pöytäni puuta, vaiko ei, sillä ei ole tietoa koko luonnosta. Minulla kuitenkin on tietoa pöydästäni, joten kaikki tieto ei siten ole luonnontieteellistä. Jos joutuisin tukeutumaan yksinkertaisessa havainnossa pöydästäni luonnontieteeseen, minulla ei olisi siitä tietoa. Minulla on siten jonkin verran sellaista tietoa, joka ei sisälly luonnontieteeseen, joten kaikki se, mitä tiedän, ei sisälly luonnontieteeseen. Edelleen, jos esimerkiksi tuen käteni pöytääni, se vaikuttaa minuun eri tavoin riippuen siitä, onko se puuta, vaiko ei, mutta ei luonnontieteellisesti todistetusta syystä. Siten esimerkiksi jokin vaikutus minussa, tai jokin omaisuuteni, on sellaista, ettei sille ole luonnontieteellistä syytä. Koska sille ei ole luonnontieteellistä syytä, sitä ei myöskään ole selitetty luonnontieteellisesti. Edelleen, ainakin sellaisen yksinkertaisen havainnon jokin osa on minussa itsessäni, vaikka se ei ole luonnontieteessä, joten sitä ei ole palautettu luonnontieteeseen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen mukaan rasismi on huumoria

      Vaan kun koomikko kutsui Halla-ahoa fasistiksi, niin piti haastaa oikeuteen. Mihin se huumorinitaju yhtäkkiä hävisi? ⠀
      Maailman menoa
      249
      6438
    2. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      196
      5976
    3. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      21
      5547
    4. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      121
      4293
    5. Hallitus on kaadettava ja Orpon on erottava

      Mikään muu hallitus ei ole oman elämäni aikana tuhonnut näin paljon tämän maan taloutta ja työllisyyttä sekä suomen main
      Maailman menoa
      143
      3543
    6. Lasse Lehtonen vaatii persuja pyytämään anteeksi aasialaisilta

      Persut ova romahduttaneet Suomen maakuvan parissa päivässä negatiiviseksi rasismillaan ja se alkaa vaikuttamaan jo Suome
      Maailman menoa
      130
      3353
    7. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      23
      3056
    8. Töppö-persut ovat todella tyhmiä

      sen kertoo tämäkin avaus: "Persujen suosio vain laskee" Töppö-persu vaan unohtaa, että ennen tätä galluppia persujen kan
      Maailman menoa
      8
      2512
    9. Rasismi rapauttaa Suomen mainetta ja hallituksen hiljaisuus pahentaa vahinkoa

      Finnairin viesti Japanista on pysäyttävä: suomalaisen politiikan rasismikohut heijastuvat suoraan matkustuspäätöksiin ja
      Maailman menoa
      274
      2497
    10. Lasse Lehtonen palasi ambulanssilennolla Suomeen

      Nyt on syytä lopettaa irvailu.
      Maailman menoa
      138
      2347
    Aihe