Miksi yleensä rakennetaan pikkuruisia tsasounia?

Tuskin sitä paikkakunnan rakennuslautakunta kysyy, mitä tunnustuskuntaa rakennusluvan hakija edustaa. Toinen asia on sitten se, suostuuko piispa vihkimään ko. tsasounan. Ongelmalliseksi tilanne tulee sitä kautta näissä yksityistsasounissa, että mitä niille tapahtuu sen jälkeen kun tämä rakentaja siirtyy tuonilmaisiin. Monesti heidän omaisensa eivät tunne mitään myötätuntoa ko. rakennusta kohtaan ja siitä saattaa tulla vaikka puuliiteri tai puutarhavälinevarasto, ja se ei ole mitenkään tarkoituksen mukaista, mikä ko. tila on vihitty asianmukaisesti rukoushuoneeksi.

Jos sitä ylimääräistä rahaa on niin paljon, että voisi rakentaa oman tsasounan, niin silloin olisi suositeltavampaa harkita siirtymistä jumalanpalveluksissa muisteltavien kirkonrakentajien listaan. Suomessakin on niin paljon toisen maailman sodan jälkeen rakennettuja kirkkoja ja tsasounia, jotka kaipaavat nyt peruskorjausta, että lajoitus siihen suuntaan olisi paljon tarpeellisempaa.

Yleensä pieni tsasouna ei tarvitse rakennuslupaa.

Vastaan vain viimeiseen lauseeseen, joka vaikuttaa aika erikoiselta. Toivon mukaan luterilaisuus ei ole teille enää mikään vakaumus, jos olette tsasounaa rakentamassa. Onhan tässä maassa kuultu kaikenlaisista tapauksista, joku on väittänyt olevansa luterilainen ortodoksi ja vaikka mitä sekavaa. Tarkoitan ettei tällaiseen asiaan pidä ryhtyä pelkästään pinnallisen innostuksen takia. Tuskinpa teidän luterilaisessa seurakunnassakaan katsotaan suopeasti näin suuresta poikkeamasta Lutherin opin seuraamisessa.

"Luterilaiseksi on kastettu. Kirkossa en ole käynyt aikoihin. Kirkosta en ole eronnut. Kiinnostusta on ortodoksisuuteen, rakentamiseen ja ikoneihin".

Hyvä, siitä se lähtee. Oikean tien päässä olet.