Katolilaisuus

Rakkaus lähimmäistä kohtaan

1. Johanneksen kirjeessä puhutaan paljon rakkaudesta lähimmäistä kohtaan ja haluaisinkin kysyä, että minkälaisia tunteita ja ajatuksia nämä lainaukset teissä muissa foorumilaisissa herättävät? Minulle tulee näistä kovin lämmin, iloinen ja rakkaudellinen olo. Deus caritas est! :-) 1. Joh 4:7-8 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Joh 3:10 Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään. 1. Joh 3:14-15 Me rakastamme veljiämme, ja siitä me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään. Joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa. Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa. 1. Joh 4:11-12 Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä. 1. Joh 4:20-21 Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.

Upeaa olla katolilainen - ulkomaillakin!

Olimme talvella perheen kanssa taas kerran lomalla ulkomailla. Täytyy ihan todeta, että oli upeaa löytää lähin katolinen kirkko muutaman sadan metrin päästä (vaikka matkakohteemme valtauskonto ei ole kristillisyys). Kaikki tiesivät mitä "katolilainen" tarkoittaa ja meidät otettiin avosylin vastaan. Katolilaisina meillä on samat "oikeudet" ja velvollisuudet kaikkialla maailmassa, sillä kirkko on todellisesti yksi. Toista oli olla pakkoluterilainen. Varsinkin ulkomailla luterilaisuuden status ja asema on suunnilleen sama kuin Jehovan todistajien täällä Suomessa. Luterilaisuutta ei (onneksi) edes tunneta ja sitä pidetään (ihan oikein) pelkkänä saksalaisena uususkontona. Maailman turuilla ei ole näet paljon eroa sillä, onko oman provinsiaalisen uskonnon perustaja ollut jokin Martin Luther vaiko Joseph Smith. Jopa ei-kristityt ihmiset tietävät kyllä, että Jeesus Kristus perusti vain yhden kirkon, joka on sama kuin katolinen kirkko.