Eräässä viestiketjussa mainittiin Appelsiinilaakso ja Appelsiinilehto. Viimeksi mainittu paikka on minulle vielä ihan tuntematon kohde Lieksassa.
Appelsiinilaakso oli Rantakylän toinen nimitys noin 1950 -70-luvuilla aseman takana Pielisen rannalla. Siitä satamaan päin oli Lieksan Riviera Kevätlahden rannalla, joka oli kesäisin lieksalaisten laitapuolen kulkijoiden ahkerassa käytössä. Ennen 50-lukua ja vielä 50-luvullakin Rantakylässä eli ihan tavallisia perheitä. Vuonna 1967 olin muutaman kerran Asfaltor -nimisen firman pomojen autokuskina kun he etsivät pimeää viinaa kantatien Joensuu – Lieksa – Nurmes päällystystöiden lomassa. Rantakylänraitin varrelta juomaa löytyi joka kerta. Pomojen auto oli legendaarinen Volga, joka olikin iso ajoneuvo ja hyvä ajettava muihin sen aikaisiin autoihin verrattuna. Volgassa oli rattivaihde eli ratin vieressä oli vaihdekeppi. Tuona mainitsemanani vuonna päällystettiin myös silloinen Pielisenkatu, nykyinen Pielisentie.
Mitäpä muistatte noista kuuluisista paikoista?
Lieksan Appelsiinilaakso ja Riviera
35
1487
Vastaukset
- Kylläpä on mahtava..
... menneisyys Lieksalla=)
Tulevaisuuskin on.
Metsittyminen ja paluu aikaan ennen ajanlaskua. - Heti ostaisin
Olen jo pitkään miettinyt, miksi Rantakylälle ei rakennetta uusia taloja. Liekö syy vaikeat pohjustustyöt vai mikä. Eikö se olisi Lieksan parasta asuinpaikkaa Pielisen rannalla.
- Olen ihmetellyt
Asia oli esillä pari vuosikymmentä sitten, kun Kevätlahtea kokonaisuudessaan esitettiin rakennusalueeksi Rantakylältä satamaan saakka. Siitä saisi todella "Rivieran" rantakatuineen ja istutuksineen. Kaupungin meille muille lähes käsittämättömän viisaat herrat eivät lämmenneet ajatukselle, vaan antavat alueen mieluummin pusikoitua. Puustoa kasvaakin vauhdilla, jotta järvimaisema on jo kadonnut kaupungin kuvasta lähes kokonaan. Alue olisi parasta ja arvokkainta asuinpaikkaa Lieksassa.
Alue on samanlaista ranta-aluetta kuin Pielisen rannat yleensä eikä rakentaminen olisi sen vaikeampaa kuin muuallekaan. Hotelli Puustellikin rakennettiin Lieksanjoen rannalle ja pohjalle juntattiin kymmenittäin kymmenien metrien mittaisia betonipaaluja. - Niin olen minäkin
Nykyään Lieksassa suositaan sellaista periaatetta, että asuinrakennusalueet määritellään paikkoihin, joista on mahdollisimman pitkä matka palvelujen luo. Esimerkkinä voisi olla vaikka Persauskylä Rastintien varressa. Ei kaupan kauppaa - ei yhtään mitään. "Rivieran" lähellä olisivat kaikki palvelut: kaupat, kuppilat, asemat, satama jne. Myös kaukolämpö ja muu kunnallistekniikka löytyisivät läheltä. Vaan ei kiinnosta kaavoittajia! Hevonkuusen alue Etäänperillä on riittävän kaukana perustaa uusi asuinalue.
- Liki eläkkeellä
Näkyy meitä olevan siis muitakin samaa mieltä. Itse olen nyt etsiskellyt kesäasuntoa Lieksasta ja siinä yhteydessä huomannut, ettei Pielisen rannalla ole asuntoja "kylällä" ollenkaan. Joen rannassa muutama talo löytyy. En kyllä siellä asuessani osannut kaivatakaan rantanäkymiä. Nyt niitä metsästän, kun ei vanhenevana halua varsinaista kesämökkiä, niin kaunis paikka palveluja lähellä olisi paras vaihtoehto.
Missä tuo Rastintie on, en löytänyt karttapalvelustakaan?- Olen jo eläkkeellä
Rastintie on vanha nimitys Kuhmoon vievälle tielle Kevätniemen risteyksestä alkaen.
Rantaviivaa Pielisessä on 1700 km, ja saaria 1500, tosin kaikki rannat ja saaret eivät ole Lieksan omistuksessa. Kyllä Pielisen rannoille mökki poikineen mahtuisi, mutta rantojen omistajat eivät ole ilmeisesti pienen rahan puutteessa ja kaavoituskin taitaa tökkiä. - Rajatorppari
"Asia oli esillä pari vuosikymmentä sitten, kun Kevätlahtea kokonaisuudessaan esitettiin rakennusalueeksi Rantakylältä satamaan saakka. Siitä saisi todella "Rivieran" rantakatuineen ja istutuksineen. Kaupungin meille muille lähes käsittämättömän viisaat herrat eivät lämmenneet ajatukselle, vaan antavat alueen mieluummin pusikoitua. Puustoa kasvaakin vauhdilla, jotta järvimaisema on jo "
Tuon kommentin kirjoittajalla ei ole kyllä pahastakaan käsitystä kyseisen ranta-alueen maaperästä eikä mistään muustakaan alueeseen liittyvästä - ilmeisesti.
Jos osaat niin vilkaisehan karttaa. Ota vaikka Guuggelin kartta, vaikka se onkin huono. Maanmittauhallituksen Karttapalvelusta löytyy jo parempi, mutta hölmä kun olet niin sinä et sitä osaa käyttää.
Alueen saattaminen rakennuskuntoiseksi olisi maksanut ihan helvetisti. Lisäksi aluetta reunustaa vähän joka kantilta teollisuuslaitokset.
Ei!
Älä sano, että ne olisi voitu piilottaa.
Kyllä!
Olisi voitu piilottaa, mutta arvaas mitä se olisi maksanut.
En nyt viitsi heittää enempää siitä kielteisiä seikkoja.
Jos sinulla olisi järkeä niin ymmärtäisit, ettei niille tonteille olisi ollut riittävästi ostajia.
Eikä sen alueen nostaminen rakennuskäyttöön olisi pelastanut Lieksaa, koska jos rakennetaan ja halutaan lisätä asukaslukua, niin täytyy olla myös työpaikkoja.
Niitä työpaikkoja jotka tuovat rahaa Lieksaan eli vientiteollisia työpaikkoja.
Pelkkä rakentaminen ei kannata eikä luo juuri ainuttakaan pysyvää työpaikkaa.
Nyt voit aloittaa taas sen aivottoman paskan suoltamisen. - Liki eläkkeellä
Olen jo eläkkeellä kirjoitti:
Rastintie on vanha nimitys Kuhmoon vievälle tielle Kevätniemen risteyksestä alkaen.
Rantaviivaa Pielisessä on 1700 km, ja saaria 1500, tosin kaikki rannat ja saaret eivät ole Lieksan omistuksessa. Kyllä Pielisen rannoille mökki poikineen mahtuisi, mutta rantojen omistajat eivät ole ilmeisesti pienen rahan puutteessa ja kaavoituskin taitaa tökkiä.Kiitos tiedosta. Olin aivan varma, että olen kuullut tuon nimityksen ja kun sen kirjoitit palautuhan se mieleen minullekin.
- itisvinkulat,,,
Lieksassapa on ollut tapana että annetaan rakennuslupa mielellään suotielle partalanmäelle joka on lieksan kylmin paikka talvella! Ja taitaa olla sekin hyvin pitkälti savikkoa! Ja talot mielellään niin lähekkäin että voi kurkata aamulla ikkunasta mitä naapurilla on leivänpäällä, eli tontti on mahdollisimman pieni!
Reilumpia tontteja oli esim. lepolantien varressa mutta lupa tuli vain rakentaa sinne metsän reunaan, ei lammen uiolelle pellolle vaikka siinä kulkee vesi ja viemäriputket kun kuulemma lampi saastuu! Eli tien pitää kulkea pihan läpi! Liekkö kateus vai mikä päättäjillä, että jos ei mulla niin ei sullakaan ole talo lammen rannalla! - Sivusta seurannut
Sivusta seuranneena voin myös kertoa, että Kevätlahden ja Rantakylän rakentamista ehdotti muinoin silloinen kaupunginjohtaja, jota pidän edelleenkin hyvin viisaana miehenä. Ilmeisesti asiallinen ehdotus torpattiin samanlaisin hatarin perustein kuin mitä Rajatorppari esittää muka asiantuntijana. Nyt saattaa olla myöhäistä tehdä Lieksassa enää mitään kun talouden on annettu rämettyä pahasti miinukselle.
Mitä tulee alueen teollisuuteen, on vain ajan kysymys kun toiminta Kevätniemessä loppuu. Miksi meidän pitää sitä odottaa? Pelkkä kuoren poisto puusta ja puun sahaus eivät enää riitä, vaan tarvitaan jatkojalostusta. Halpa sahatavara rahdataan ulkomaille ja sieltä ostamme sitten samasta puusta valmistettuja kalliita tyylihuonekaluja.
Romuttunut lämpövoimalaitos voidaan purkaa kierrätykseen. Kukaan ei ole kirjoittanut hinnoista mitään. Lieksalla näyttää olevan rahaa syytää vaikka mihin kohteisiin ja ulkomaalaisten avustamiseen. Tärkeimmät korjauskohteet on unohdettu kokonaan ja nyt saamme ihmetellä käyttökiellossa olevia siltoja ja homehtuneita rakennuksia.
Rajatorppari taitaa kuulua juuri noihin kaupungin rakennusosaston torppaajiin nimensä mukaisesti.- Rajatorppari
Et taidakaan olla Lieksan vakiasukkaita.
Tuo sinun tietopuolesi näyttää olevan aika heikoissa kantimissa.
Kevätniemessä kun on näet paljon muutakin puunjalostusta kuin sahaus.
Otahan selvää tollo. - sivukommenttina
Rajatorppari kirjoitti:
Et taidakaan olla Lieksan vakiasukkaita.
Tuo sinun tietopuolesi näyttää olevan aika heikoissa kantimissa.
Kevätniemessä kun on näet paljon muutakin puunjalostusta kuin sahaus.
Otahan selvää tollo.Kyllä kirjoittamistyylistä näkee kuka se tollo oikeasti on. Ihmisten nimittely ja turhan aggressiivinen kirjoittelu ei ainakaan kerro sivistyksestä eikä älykkyydestä. Täysin asialliseen, rauhalliseen ja toisten mielipiteitä kunnioittavaan ketjuun tulit öykkäröimään.
- sivusta seurannut
Rajatorppari kirjoitti:
Et taidakaan olla Lieksan vakiasukkaita.
Tuo sinun tietopuolesi näyttää olevan aika heikoissa kantimissa.
Kevätniemessä kun on näet paljon muutakin puunjalostusta kuin sahaus.
Otahan selvää tollo.Olen vieraillut kutsuttuna Kevätniemen sahalla ja tiedän, että Kevätniemi on kuusisahatavaran tuottamiseen keskittynyt saha. Sahan tuotantokapasiteetti on 250 000 kuutiometriä vuodessa, josta vain 15 000 kuutiometriä eli 6 % on jatkojalosteita, joita valmistetaan mm. Anaika Woodin tuotantolaitoksissa.
Vapo Timber Oy toimittaa sahatavaraa rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Sahatavaran tuotanto viedään jalostamattomana Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän markkinoille. Osa jää kotimaahan rakennusmateriaaleiksi.
Suomen sahojen sahatavaran vienti ulkomaille on noin 60 % ja kotimaahan jää loput.
Euroopassa vallitseva ylikapasiteetti on ollut osasyynä sahatavaran hinnan voimakkaaseen laskuun viime vuosina, joten jatkojalostukseen pitäisi todella kiinnittää enemmän huomiota eikä viedä vihreää kultaamme pilkkahinnalla ulkomaille jalostettavaksi. - Kevätniemessä on...
sivusta seurannut kirjoitti:
Olen vieraillut kutsuttuna Kevätniemen sahalla ja tiedän, että Kevätniemi on kuusisahatavaran tuottamiseen keskittynyt saha. Sahan tuotantokapasiteetti on 250 000 kuutiometriä vuodessa, josta vain 15 000 kuutiometriä eli 6 % on jatkojalosteita, joita valmistetaan mm. Anaika Woodin tuotantolaitoksissa.
Vapo Timber Oy toimittaa sahatavaraa rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Sahatavaran tuotanto viedään jalostamattomana Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän markkinoille. Osa jää kotimaahan rakennusmateriaaleiksi.
Suomen sahojen sahatavaran vienti ulkomaille on noin 60 % ja kotimaahan jää loput.
Euroopassa vallitseva ylikapasiteetti on ollut osasyynä sahatavaran hinnan voimakkaaseen laskuun viime vuosina, joten jatkojalostukseen pitäisi todella kiinnittää enemmän huomiota eikä viedä vihreää kultaamme pilkkahinnalla ulkomaille jalostettavaksi.... lisäksi Anaikan liimapalkkitehdas, joka vie tuotteitaan aika kauas, Suomipuun höyläämö ja Vapo Oy:n Lieksan voimalaitos.
Rantakylässä siinä raitin ja radan välissä on myös puunjalostusta eli Lieksa Timber, joka tuntuu tarvitsevan lisää maata toimintaansa. Ks. Lieksan Lehti tänään.
Oikeasti sinä et tiennytkään juuri mitään, joten rakensit mielipiteesi tyhjän päälle. - sivusta seurannut
Kevätniemessä on... kirjoitti:
... lisäksi Anaikan liimapalkkitehdas, joka vie tuotteitaan aika kauas, Suomipuun höyläämö ja Vapo Oy:n Lieksan voimalaitos.
Rantakylässä siinä raitin ja radan välissä on myös puunjalostusta eli Lieksa Timber, joka tuntuu tarvitsevan lisää maata toimintaansa. Ks. Lieksan Lehti tänään.
Oikeasti sinä et tiennytkään juuri mitään, joten rakensit mielipiteesi tyhjän päälle.Kertomasi mukaan kyseessä on hyvin pientä näpertelyä puiden kanssa ilman merkittävää jatkojalostusta eli vain sahausta, höyläystä ja kyllästystä. Puunjalostus takoittaa, että puusta tehdään jotakin lopputuotetta, vaikkapa huonekaluja, ovia. ikkunoita, kaappeja, jopa taloja.
Kovin paljon ei tarvita viisautta siihen, että puu kuoritaan ja sahataan erilaiseksi sahatavaraksi ja myydään puoli-ilmaiseksi ulkomaille. Se jos mikä on luonnonrikkauksiemme mieletöntä tuhlausta.
Et taida ymmärtää ollenkaan mistä on oikeasti kysymys.
- Kamuttaja-Setä
Asfaltor oli jo 1965 päällystämässä Pankakosken suuntaan menevää tietä ja Lieksanjoen yli menevää tietä.
Työmaan päällikkönä oli Röpelinen niminen insinööri.
Tunsin myös muutkin vastaavat vaikka en aivan kaikkien nimiä muista.
Silloiseen työhöni liittyen jouduin olemaan tekemisissä heidän kanssaan.
Missä tehtävässä olit?
Kysyn tätä koska saatat tuntea minut jos muistat, tai riippuu siitä mitä teit.- vanha lieksalainen
En muista enää nimiltä pomoista ketään enkä tunnista sinuakaan. Nimi Röpelinen tuntuu tutunoloiselta kun se ei ole ihan tavallinen nimi.Olin parina kesänä lähinnä lapiomiehenä asfalttikoneen perässä kesälomilla opiskeluvuosina. Ajokortin omaavana pääsin kuskaamaan mustalla Volgalla herroja vapaa-aikoina. Hommat ajoittuivat kahdelle kesälle juuri vuosille 1965 - 1967. Päällystettävät tiepätkät olivat pitkiä samoin kuin työpäivät. Onhan tuosta jo aikaa kohta 50 vuotta ja nyt olen ollut työ- ja vanhuuseläkkeellä täysin palvelleena neljä vuotta. 70-vuotisrajapyykki on aika lähellä.
- Kamuttaja-Setä
vanha lieksalainen kirjoitti:
En muista enää nimiltä pomoista ketään enkä tunnista sinuakaan. Nimi Röpelinen tuntuu tutunoloiselta kun se ei ole ihan tavallinen nimi.Olin parina kesänä lähinnä lapiomiehenä asfalttikoneen perässä kesälomilla opiskeluvuosina. Ajokortin omaavana pääsin kuskaamaan mustalla Volgalla herroja vapaa-aikoina. Hommat ajoittuivat kahdelle kesälle juuri vuosille 1965 - 1967. Päällystettävät tiepätkät olivat pitkiä samoin kuin työpäivät. Onhan tuosta jo aikaa kohta 50 vuotta ja nyt olen ollut työ- ja vanhuuseläkkeellä täysin palvelleena neljä vuotta. 70-vuotisrajapyykki on aika lähellä.
Olemme sitten aikoinaan tavanneet toisemme.
Joo lapiomiehiä oli koneen takana ja kaksi jyrää heidän takanaan.
Pitkiä päiviä pojat teki ja asuivat parakeissa.
Levityskoneen kuskin kanssa joskus keskustelin, en muista nimeä. Hän sanoi (-65) olevansa viimeistä kesää kun oli mahasyöpä ja kunto alkoi kadota.
Ensimmäisen jyrän kuskin tunnistin murteesta kainuulaiseksi ja muita en niin muista.
Jaa tuli mieleen pari lapiomiestä nimeltä Hopia ja joku Pena jostain Pohjanmaalta.
Myöhempinä vuosina en ollut tekemisissä heidän kanssaan (asfalttimiesten). - vanha lieksalainen
Kamuttaja-Setä kirjoitti:
Olemme sitten aikoinaan tavanneet toisemme.
Joo lapiomiehiä oli koneen takana ja kaksi jyrää heidän takanaan.
Pitkiä päiviä pojat teki ja asuivat parakeissa.
Levityskoneen kuskin kanssa joskus keskustelin, en muista nimeä. Hän sanoi (-65) olevansa viimeistä kesää kun oli mahasyöpä ja kunto alkoi kadota.
Ensimmäisen jyrän kuskin tunnistin murteesta kainuulaiseksi ja muita en niin muista.
Jaa tuli mieleen pari lapiomiestä nimeltä Hopia ja joku Pena jostain Pohjanmaalta.
Myöhempinä vuosina en ollut tekemisissä heidän kanssaan (asfalttimiesten).Muistan lapiomiehenä olleen jossakin vaiheessa ikäseni nuori mies, jolla oli ilmeisesti lapsihalvauksen tai synnynnäisen vian takia toinen käsi toista lyhempi ja sormia ei juuri ollut lyhyemmässä kädessä. Lapio heilui kuitenkin samaan tahtiin kyynärtaivetta käyttäen kuin muillakin. Satuitko näkemään kaverin missään vaiheessa? Kaverin nimeä en muista enkä ole häntä sen jälkeen koskaan tavannut. Hän oli hyvin reippaan oloinen ja ahkera vammastaan huolimatta.
- Kamuttaja-Setä
vanha lieksalainen kirjoitti:
Muistan lapiomiehenä olleen jossakin vaiheessa ikäseni nuori mies, jolla oli ilmeisesti lapsihalvauksen tai synnynnäisen vian takia toinen käsi toista lyhempi ja sormia ei juuri ollut lyhyemmässä kädessä. Lapio heilui kuitenkin samaan tahtiin kyynärtaivetta käyttäen kuin muillakin. Satuitko näkemään kaverin missään vaiheessa? Kaverin nimeä en muista enkä ole häntä sen jälkeen koskaan tavannut. Hän oli hyvin reippaan oloinen ja ahkera vammastaan huolimatta.
Tiedän kyllä miehen muista yhteyksistä. Etunimi Väinö. Tietääkseni elää vielä siksi en laita sukunimeä. Erittäin puhelias kaveri.
Levityskoneen kuljettajan nimi löytyi vanhoista muistiinpanoista. Hän oli Risto Paakki.
Oli lähellä eläkeikää. Hopian nimi oli Pentti. - Kamuttaja-Setä
Kamuttaja-Setä kirjoitti:
Tiedän kyllä miehen muista yhteyksistä. Etunimi Väinö. Tietääkseni elää vielä siksi en laita sukunimeä. Erittäin puhelias kaveri.
Levityskoneen kuljettajan nimi löytyi vanhoista muistiinpanoista. Hän oli Risto Paakki.
Oli lähellä eläkeikää. Hopian nimi oli Pentti.Niin se vika oli synnynnäinen.
Hän oli mukava mies kaikin puolin ei mitään pahaa sanottavaa. - vanha lieksalainen
Kamuttaja-Setä kirjoitti:
Niin se vika oli synnynnäinen.
Hän oli mukava mies kaikin puolin ei mitään pahaa sanottavaa.Mukavaa, kun muistit nimen. Nyt minäkin muistan. Muisti palailee hiljalleen ja asioita palailee mieleen hyvinkin tarkasti, vaikka niitä ei ole tullut muisteltua vuosikymmeniin.
- Kamuttaja-Setä
vanha lieksalainen kirjoitti:
Mukavaa, kun muistit nimen. Nyt minäkin muistan. Muisti palailee hiljalleen ja asioita palailee mieleen hyvinkin tarkasti, vaikka niitä ei ole tullut muisteltua vuosikymmeniin.
Asfaltor oli silloin osa Amer-Yhtymää.
Osakeomistus kietoutui Upoon, Askoon ja Saarioisiin, olivat osaomistajia Asfaltorissa.. - Lontta III
Kamuttaja-Setä kirjoitti:
Asfaltor oli silloin osa Amer-Yhtymää.
Osakeomistus kietoutui Upoon, Askoon ja Saarioisiin, olivat osaomistajia Asfaltorissa..Siis mitkä kortistot sinulla oikein on käytössä kun viidenkymmenen vuoden takaisista työmaista löydät nimet. Mikä ihmeen rooli sinulla oli noiden asfaltointien tarkastamisessa tai valvonnassa. ....................... Kuka sinä oikeasti olet. Ei kukaan voi noita kaikkea tietää ja hallita.....................Olet todella pelottava
- EeePelekkeeeElekkee
Lontta III kirjoitti:
Siis mitkä kortistot sinulla oikein on käytössä kun viidenkymmenen vuoden takaisista työmaista löydät nimet. Mikä ihmeen rooli sinulla oli noiden asfaltointien tarkastamisessa tai valvonnassa. ....................... Kuka sinä oikeasti olet. Ei kukaan voi noita kaikkea tietää ja hallita.....................Olet todella pelottava
Höh !! Oo sinä lonttatuavi siinä pelottavies kanssa. Tavalliselle paperille kirjotettuja asijoeta ja säilytettynä hyvin. Sieltä niitä on sit heleppo lukkee ja kerttoo ketä kiinnosttaa. Ei ne oo sallaisija tietoja pölövästi.
- Kamuttaja-Setä
EeePelekkeeeElekkee kirjoitti:
Höh !! Oo sinä lonttatuavi siinä pelottavies kanssa. Tavalliselle paperille kirjotettuja asijoeta ja säilytettynä hyvin. Sieltä niitä on sit heleppo lukkee ja kerttoo ketä kiinnosttaa. Ei ne oo sallaisija tietoja pölövästi.
Justtiisa nuin, ihan tavalliselle paperille eikä salasille mikrovilmilöelle.
- Orange Valley
Ainoa asia, johon kaupungilla ehkä on varaa Rantakylän suhteen, on avata kävelytie lämpölaitoksen luota radan vartta pitkin satamaan johtavalle tielle, näin saataisiin uusi hieno kävelyreitti kaupunkiin. Pielisentie-ABC-Rantakylänraitti-Braheantie-Pielisentie ja voihan siitä tietysti satamaankin poiketa, jos kävelyhaluja riittää, mutta tämä reitti olisi todennäköistä nykyisilläkin kaupungin varoilla toteuttaa. Rantakylä ei todellakaan sovi rakentamiseen ilman maaperän tuntuvaa kohottamista, vain pari vuotta sitten oli koko ranta-alue täysin veden alla ja lähes vastaavia tilanteita on ollut aiemminkin. Rantakylästä löytyy muutama hyvin hoidettu kesäpaikka, mutta kaupungille jääneet mökit mätänevät ja tulisi siistiä pois, jos vain rahaa löytyisi. Siistittyyn Rantakylään voisi luoda viljelypalstoja vanhan Kalliokadun varteen, olisivat varmaan kysyttyjä keskustan läheisyyden vuoksi ja tuskin maksaivat maltaita kaupungille.
- Kamuttaja-Setä
Muistanko oikein.
Olikos Kalliokadun varrella Lieksan ensimmäinen lihantarkastamo. - vanha lieksalainen
Kamuttaja-Setä kirjoitti:
Muistanko oikein.
Olikos Kalliokadun varrella Lieksan ensimmäinen lihantarkastamo.Muistan kyseisen alueen yli 60 vuoden takaa ja rautatien takana ja se suuntaisesti kulki Rantakylän tie, jolla ei liene ollut silloin nimeäkään. Viime aikoina sen nimi on ollut Rantakylän raitti. Kalliokatu tehtiin ilmeisesti samaan aikaan kuin silta ja lämpövoimalaitos. Rautatien kauppalan puoleinen alue asemalle saakka oli nimeltään Kallioleikkaus. Kantatietä ei ollut ja tie Rantakylään kulki nykyisen sillan kohdalla rautatiekiskojen yli. Jonkinlainen tieyhteys oli Pielisenkadulle, jossa oli lähikauppa Pielisjärven Osuusliikkeen sivumyymälä. Juomavesi Rantakylälle ja Kallioleikkaukseen haettiin astioilla veturitallin sisällä olevasta vesipostista. Veturitallille kulki tie poliisi- ja postitalon vieritse asemaravintolan takana kuten nytkin. Tien päässä asui muistaakseni Niemen perhe suuressa talossa. Olen muistavinani perheen pojan Raimon noilta ajoilta. Elettiin 1950-luvun ensimmäisiä vuosia. Lihantarkastamon sijaintia en muista.
- Seppä Ilmarinen
vanha lieksalainen kirjoitti:
Muistan kyseisen alueen yli 60 vuoden takaa ja rautatien takana ja se suuntaisesti kulki Rantakylän tie, jolla ei liene ollut silloin nimeäkään. Viime aikoina sen nimi on ollut Rantakylän raitti. Kalliokatu tehtiin ilmeisesti samaan aikaan kuin silta ja lämpövoimalaitos. Rautatien kauppalan puoleinen alue asemalle saakka oli nimeltään Kallioleikkaus. Kantatietä ei ollut ja tie Rantakylään kulki nykyisen sillan kohdalla rautatiekiskojen yli. Jonkinlainen tieyhteys oli Pielisenkadulle, jossa oli lähikauppa Pielisjärven Osuusliikkeen sivumyymälä. Juomavesi Rantakylälle ja Kallioleikkaukseen haettiin astioilla veturitallin sisällä olevasta vesipostista. Veturitallille kulki tie poliisi- ja postitalon vieritse asemaravintolan takana kuten nytkin. Tien päässä asui muistaakseni Niemen perhe suuressa talossa. Olen muistavinani perheen pojan Raimon noilta ajoilta. Elettiin 1950-luvun ensimmäisiä vuosia. Lihantarkastamon sijaintia en muista.
Minä muistan Lieksan seudun siltä ajalta kun Lieksanjoessa ei ollut ainoatakaan voimalaitosta.
Eikä Pankakoskeakaan ollut.
Eikä Lieksaa.
Istuttiin Väinämöisen kanssa pohjaongella yksipuisessa ruuhessa tuossa nykysen Mönninsaaren itäpuolella, silloinhan sen nimi ei ollut Mönninsaari, eikä sillä olut vielä mitään nimeä kun olimme perheinemme ensimmäiset asukkaat seudulla ja juuri muuttaneet.. Vettä oli siinä silloin enemmän kuin nyt ja vesi, nykyisin Pielisen nimellä tunnetusta järvestä, virtasi tuolta pohjoisen kautta.
Oulujärven vesistöön.
Vaikka eihän sekään ollut Oulujärvi. En enää muista millä nimellä sitä silloin kutsuttuun.
Te ette noita aikoja muista, eikä ole tarviskaan. Saisitte vain kaikenlaisia traumoja moisten muistelemisesta.
Voitte muuten uskoa, että 20 numeron ja sitä pienempien ongenkoukkujen tekeminen viiden kilon pajavasaralla takoen on aika vaikeeta.
- kokem. on
Siellä piti alle 18v neitojen käydä vilauttamassa, oliko sakkolihaa vai ehtaa?
Tuo aikaisemmin ehdotettu kävelyreittiyhteys Rantakylältä Braheantielle ei olisi hullumpi ajatus, siitä syntyisi mukava kiertolenkki ihan keskustaan.
- eläkeläislehtori
Muistan Rantakylältä hevosmiehen nimeltään Väinö, joka asui alueen sahan puoleisessa päässä lähellä rautatietä. Väinö hoiti ainakin 1940- ja 50-luvuilla pieniä kuljetuksia pienessä hevoskärryssään. Pari kertaa pääsin käymään pyytämässä häneltä palvelusta, mutta en enää muista vuosilukua. Saattoi olla noiden vuosikymmenien vaihteessa. Väinö oli tuolloin noin viisikymppinen isokokoinen hoikka mies. Minä olin silloin paljon nuorempi. Väinöllä oli rouva, jonka muistan hyvin pienikokoisena eli parilla oli hyvin paljon pituuseroa. Rouva, jonka nimeä en muista, tarjoili kahvia ja muistan, kuinka mökin ikkunoista näkyi Pielinen ja Kevätniemen saha. Muutin 60-luvulla pois Lieksasta enkä tiedä heidän myöhemmistä vaiheistaan mitään. Lieksan kirjoituksia on mukava seurata. Muistaako joku muita Rantakylän ja Kallioleikkauksen asukkaita 1950-luvulta?
- mathev
Sarkkiset,Martikaiset,Närhit,Koposet,Hakuliset,Nevalaiset,Nykäset,Toivaset,Ronnit,Tolvaset,Kortelaiset.Kilpeläiset,Turuset,Näätäset , Mikkoset, Louhelaiset.
Asukkaat rautatieläisiä, sahatyöläisiä, räätäleitä ,suutareita .Olipa muutama viinatrokarikin. Savottalaisille oli tarjolla myös muitakin palveluksia (naisia)
Lieksassa oli varmaankin poikkeuksellisen paljon myös kulkujätkiä jotka tarvitsivat palveluksia joita aseman seutu tarjosi. Kanta-asukkaat olivat rehellistä lainkuuliaista väkeä.
Kultaakohan aika muistot?
- Anonyymi
Ruskea laakso on cittarin takapihalla
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)916510Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu252624- 322200
- 741876
- 121661
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais61447- 91357
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa141341"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71279- 141233