Rva Rousulta on kuultu viimeisen 10 vuoden aikana jos jonkinlaisia mielipiteitä,
tässä uusimpia:
STM:n 13.8. asiantuntijoiden kuulemistilaisuudessa Säätytalon pyören pöydän ympärillä saimme tietää yleisellä tasolla millaista palautetta ja muutosehdotuksia lausuntokierroksella oli tullut. Hyvänä pidettiin mm.palvelutarpeen arviointia ja perheiden palvelujen saatavuutta ilman lastensuojelun asiakkuutta, ja mm. omatyöntekijän nimeämistä. Koska hallituksen lakiesitystä ei vielä ole, STM pyysi ettemme kirjoita keskeneräisestä valmistelusta. Siksi kirjoitan tässä yleisellä tasolla asioista.
Kuten lausunnolla olleessa lakiehdotuksessa oli, kiireelliseen sijoitukseen on tulossa tiukennuksia. Kiireellisen sijoituksen prosessia pitääkin täsmentää, sekä vahvistaa asiakastyön osaamista sekä muuttaa toimintakäytäntöjä. Haastetta kerrakseen, jotta yksikään lapsi ei jäisi ilman kiireellistä apua varsinkin tilanteessa, jossa on selkeä huostaanoton tarve, jonka valmistelun kuluessa lapsen turvallisuus tulee voida taata. Kiireellisen sijoituksen ehtona/edellytyksenä voisi olla, esim. että lapsen tilanteessa on tarve rajoitustoimenpiteisiin, tai tarve väliaikaismääräykseen lapsen hoidosta ja huollosta.
Oikea-aikaisesti saatavien tukipalvelujen ohella on tärkeää tehdä läheisten kanssa tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä, joka alkaa jo asiakkuuden alussa, kun lapsen ja perheen tilannetta selvitetään. Lapsella ja perheellä tulisi mielestäni olla oikeus aina saada toteutettua läheisten kanssa tehtävä tilannekartoitus ja tukitoimien suunnitelma. Asiakkuuden alussa pitää jo selvitttää miten läheiset ovat olleet mukana lapsen ja perheen elämässä ja miten voivat olla mukana toimimassa lapsen hyväksi. Viranomaiselle tulisi antaa velvoite siitä, että asiakastyöntekijä tukee myös käytännössä läheisten ja lapsen välistä yhteistyötä - aina toki huomioiden lapsen etu. Monissa maissa on asiakkaalla ihan lakisääteinen oikeus saada järjestettyä läheisneuvonpito.
Yksi haaste jatkossa on SH-lain ja LS-lain yhteensovittaminen käytännössä, jotta lapsi ja perhe aidosti voisi saada tarvitsemansa tuen yleisenä sosiaalihuollon palveluna (lapsiperhepalveluna). Hyviä toiminamalleja tarvitaan siitä, miten palvelutarpeen arvointi kannattaa tehdä, jossa myös lasten tarve tulee arvioitua, ja milloin siirrytään lastensuojelulain tarkoittamaan selvitykseen.
Lapsiperheen tuen tarpeen selvittäjän tulee olla lasten ja lapsiperheiden tuen asiantuntija, mutta varhaisen tuen asiakkaita ei kannata laittaa ylikuormitettujen sosiaalityöntekijöiden päättymättömän pitkään jonoon? Keskeistä olisi, että palvelutarpeen arvioinnista käynnistyy samantien tarvittavat tukipalvelut.
SH-laissa ei pidä määritellä miten kunnissa organisoidaan käytännön asiakastyö ja millaisella osaamisella ja tehtävänimikkeellä mitäkin käytännön työtä tehdään - jos sellaista pitää ylipäätään määritellä, niin se pitää tehdä kelpoisuuslaissa tai vastaavassa. Kunnissa on kehitetty esimerkiksi ns. yhden oven lapsiperhepalveluja, jossa sovitut osaavat työntekijät selvittävät perheen tukipalvelujen tarvetta ja asiakas pääsee tarvitsemiensa palvelujen piiriin nopeasti ja joustavasti - esimerkiksi lapsi- ja perhetalot, perhekeskukset. Tässä on kovasti vielä kehitettävä kunnissa, lupaavia hyviä käytännön toteutuksia jo on mm. moniammatillisista lapsiperhepalvelujen tiimeistä.
Lakiterminologia on myös tärkeää: asiat tulisi sanottaa edistämään uudenlaista lapsi- ja perhekulttuuria. Esimerkiksi PALVELUtarpeen arvioinnin sijaan pitäisi puhua lapsen ja perheen TUEN tarpeiden arvoinnista. Kuten ex-lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoi: Lapselle palvelut ovat ihmisiä" - miten siis saada lapselle kohtaavien aikuisten aikaa ja tukea.
On hyvä, että lapselle/ asiakasperheelle nimetään omatyöntekijä, joka työskentelee heidän kanssaan. Roolitus lastensuojelussa asiakasprosessista vastaavan vastuutyöntekijän ja omatyöntekijän kanssa on hyvä olla selkeä.
Helsingin Sanomat raportoi 29.8.2014 Helsingin lastensuojelupalvelujen johtajan huolen lakimuutosten aikataulusta, lakihan on hallituksen budjettiriihen mukaan nyt menossa vauhdilla eteenpäin. Laille on annettu jopa nimi "Eerika-laki" korostamaan lain keskeistä päämäärää taata varhainen tuki lapselle, siten että lapsi tulee oikeasti myös kohdatuksi ja kuulluksi ja hänen tarpeensa selvitetään.
Hallitus satsaa hiukan rahaa lain toimeenpanoon ja lain sisäänajo-koulutukseen, ja laki tulee voimaan 1.1.2015. Helsinki kantoi huolta siitä, että asiakastyötä ei ehditä organisoimaan lain edellyttämällä tavalla siihen mennessä. Ei varmasti ehditäkään, mutta nyt on korkea aika aloittaa - jotkut kunnathan ovat muutokset jo tehneet ilman lakiakin. Lain ihanteiden ja tavoitteiden toteuttaminen vaatii aina pitkän ajanjakson.
Ls:n uudistuksista
2
59
Vastaukset
- tällaista
Tarvitsemme kokonaan uudenlaisen lapsi- ja perhekulttuurin toimintaamme ohjaamaan, ja sen mukaisesti kehitettyä asiakastyötä. Kyse on isosta reformista, ja siihen meneee jokunen vuosi. Tavoitetila on kirjattu lakiin. Tästä eteenpäin! (olen kirjoittanut mm. reformista jo monissa aiemmissa blogeissani).
Tästä voi lukea vaikkapa tuon Hesarin jutun.
Ja kannustusta myös Helsingille (Sisko on vanha kollegani, hän tuurasi minua yhden virkavapaavuoden sosiaalipäivystyksen johtavana sossuna).
Lähettänyt Sirkka Rousu klo 9.36 Ei kommentteja:
Tunnisteet: ehkäisevä lastensuojelu, kiireellinen sijoitus, lapsi- ja lastensuojelupolitiikka, lastensuojelulaki, lastensuojelun laatu, Läheiset lastensuojelussa, osaaminen
PERJANTAI 8. ELOKUUTA 2014
Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun on uudistuttava: sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain muutosehdotukset tukevat kehitystä oikeaan suuntaan
Lasten, nuorten ja perheiden - mukaan lukien lastensuojelu - palvelujärjestelmä tarvitsee ison reformin. Sen keskeinen idea on saada tarvittava tuki ja apu lapselle, nuorelle ja hänen perheelleen silloin kun sitä tarvitaan ja siten kuin sitä tarvitaan.
Tätä keskeistä tavoitetta edistää lastensuojelulain ja sosiaalilhuoltolain kesällä lausunnolla olleet muutosehdotukset.
Kesäkuussa Kuntaliiton Aila Puustinen-Korhonen ja Lastensuojelun Keskusliiton Hanna Heinonen kirjoittivat Hesarissa huolestaan, että lakiesitykset uhkaavat jättää lastensuojelun marginaaliseen asemaan palveluissa, kun varhaisen tuen palvelut perheille siirtyisivät sosiaalihuoltolakiin yleisiksi palveluiksi, jotka tulee taata kaikille niitä tarvitseville. Juuri näin pitääkin olla - lastensuojelulain ja sen kautta saatavien palvelujen tulee olla erityisiä palveluja, jotka kohdentuvat vain juuri niitä tarvitseville.
Lainsäädännöllisesti näin olisi pitänyt tehdä jo 30 vuotta sitten kun vuoden 1983 ansiokasta lastensuojelulaki laadittiin. Muutos olisi voitu tehdä vuoden 2007 Ls.lakia uudistettaessa. Olin tuolloin monissa keskusteluissa, joissa mielipiteet jakaantuivat sen suhteen tulisiko koko lapsiperheväestöä koskevat yleiset palvelut sekä lapsipolitiikkaa ja sen mukaisia kunnan Lasu-suunnitelmia koskevat pykälät kirjoittaa esim. sosiaalihuoltolakiin (tai erityiseen lapsiperhepalvelut kokoavaan lakiin) ja säätää lastensuojelulaissa vain erityisen suojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten ja heidän perheidensä erityistuesta. Näin ajattelen edelleen.
Meillä on nyt vuoden 1983 Ls.laista asti (joka on pääperiaatteiltaan samansisältöinen v.2007 laissa) pitkä käytännön kokemus siitä, ettei lastensuojelulain ohjausvoima ole riittänyt muuttamaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää vastaamaan perheiden oikea-aikaisesta tuesta, vaan perheet ajautuvat lastensuojeluun silloinkin kun tuki pitäisi järjestää ilman lastensuojelun väliintuloa.
Suomessa lakien ohjausvoima toimintaan on yleensä suuri, mutta tässä se ei ole toiminut.
On tietenkin selvää, että tulee menemään edelleen vuosia, jotta vinoutunut lapsiperheiden tuen palvelujärjestelmä toimii tavoitteen mukaisesti - ja lain tulee sitä osaltaan edistää. Lain lisäksi tarvitaan paljon kehitystyötä yhdessä kaikkien lapsiperheiden kanssa toimivien kanssa. Tällaisia radikaaleja palvelujärjestelmän reformeja on mm. Matti Rimpelä vaatinut (ja on laatinutkin reformia koskevan kokeilusuunnitelman).
Lain valmistelija Lotta Hämeen-Anttila vastasikin Hesarissa 1.7.2014. Samoin teki Leo Nyqvisti 4.7.2014.
Lastensuojelua tulee kehittää ja uudet lakiesitykset vievät kehitystä oikeaan suuntaan. Riskit lakimuutoksen toimeenpanossa toki tulee ymmärtää ja niitä torjua suunnitelmallisesti. Uudet lakipykälät vaativat toimeepanon kansallista ohjausta ja kehittämisrahoitusta toimijoille.
STM on kutsunut asiantuntijoita 13.8.2014 keskusteluun lakimuutoksista ja saaduista lausunnoista. Olen menossa.- 15+5
"Meillä on nyt vuoden 1983 Ls.laista asti (joka on pääperiaatteiltaan samansisältöinen v.2007 laissa) pitkä käytännön kokemus siitä, ettei lastensuojelulain ohjausvoima ole riittänyt muuttamaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää vastaamaan perheiden oikea-aikaisesta tuesta, vaan perheet ajautuvat lastensuojeluun silloinkin kun tuki pitäisi järjestää ilman lastensuojelun väliintuloa."
Onhan se kummallista, että vuosikausia ihmisiä on ohjattu aina vain lastensuojeluun, vaikka sosiaalityöntekijätkin ovat sitä mieltä, että ko. perheet eivät kuuluisi heidän asiakkaikseen.
Hmm...
.... että se apu, mitä perheet tarvitsevat, sen pitäisi löytyä jostain muualta kuin lastensuojelusta....
Mutta kun ei ole löytynyt, niin lastensuojeluahan siinä sitten turhaan kuormitetaan, vaikka ei sinne kuuluttaisikaan.
Ei kerta kaikkiaan voi olla nauramatta niille möläyksille että "olisit hoitanut lapset paremmin, niin ei tarvitsisi olla lastensuojelussa."
:D :D :D :D :D
niin justiin, lienee kiva olla tyhmä ja ilkeä ja asioista mitään ymmärtämätön
Nyt odotellaan, että uuditukset tulevat voimaan ja sitten odotellaan sitä, että kunnat pääsisivät uusittua lakia noudattamaan. Jos joskus muutaman vuoden kuluttua sitten olisi mahdollista saada uudistettuja palveluita kunnista ilman lastensuojelua. Erotetaankohan nyt lasten terveydenhoitokin täysin lastensuojelusta niiden perheiden kohdalla, jotka eivät ls:uun kuulu? Saa nähdä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S618170- 1334634
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.353976- 213288
- 232862
- 292787
- 532557
- 252240
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3992194- 322139