Totuus briteistä

,,,,,, kun liittolaiset antautuivat kilpaa,,,,,m

Täyttä sontaa tuokin. Britit aloittivat silmittömän perääntymisensä ensimmäisinä, ennenkuin liittolaiset alkoivat romahtaa. Brittien pako avasi rintaman pohjoisessa ja liittolaiset alkoivat antautua. Kyseessä oli nimittäin myös henkinen romahdus kun brittiin oli luotettu tukena ja turvana.

älä valehtele kirjoitti:

,,,,,, kun liittolaiset antautuivat kilpaa,,,,,m

Täyttä sontaa tuokin. Britit aloittivat silmittömän perääntymisensä ensimmäisinä, ennenkuin liittolaiset alkoivat romahtaa. Brittien pako avasi rintaman pohjoisessa ja liittolaiset alkoivat antautua. Kyseessä oli nimittäin myös henkinen romahdus kun brittiin oli luotettu tukena ja turvana.

Lue lisää

Sotahistoriasta löytyy totuus.

Britit lähtivät perääntymään Hollannin antauduttua, Belgian rintaman murruttua ja Ranskan joukkojen romahdettua.

Britit säilyttivät taistelukykynsä, mutta tilanne oli mahdoton varsinkin Kleistin panssarien murtauduttua selustaan jo 15.5. Ne olivat Kanaalilla 20.5. Silloin briteillä oli vaihtoehtoina tuho tai evakuointi.

Turhaan valehtelet kirjoitti:

Sotahistoriasta löytyy totuus.

Britit lähtivät perääntymään Hollannin antauduttua, Belgian rintaman murruttua ja Ranskan joukkojen romahdettua.

Britit säilyttivät taistelukykynsä, mutta tilanne oli mahdoton varsinkin Kleistin panssarien murtauduttua selustaan jo 15.5. Ne olivat Kanaalilla 20.5. Silloin briteillä oli vaihtoehtoina tuho tai evakuointi.

Lue lisää

Suotta valehtelet, britti alkoi perääntyä jo paljon ennen Belgian tai edes Hollanninkaan antautumista Ranskan romahtamisesta puhumattakaan. Ranska romahti vasta britin paettua touko-kesäkuun vaihteessa. Saksa joutui käymään vielä raskaita taisteluja Ranskan kanssa sen jälkeen ennen Ranskan romahdusta.

"Sodanjohto teki perusvirheen, kun se lähetti vahvat joukot P-Ranskasta marssimaan Belgiaan ja Hollantiin."

Tuo ns. "perusvirhe" ei ollut ilman perusteita. Liittoutuneet tarvitsivat Belgian suhteellisen vahvan armeijan vahvistamaan rivejänsä ja heidän oli muutenkin parempi hyödyntää vahvan 1. AR:n liikkuvuutta hidastaakseen saksalaisten etenemistä mahdollisimman kaukana Ranskan omalta alueelta.

Me Again kirjoitti:

"Sodanjohto teki perusvirheen, kun se lähetti vahvat joukot P-Ranskasta marssimaan Belgiaan ja Hollantiin."

Tuo ns. "perusvirhe" ei ollut ilman perusteita. Liittoutuneet tarvitsivat Belgian suhteellisen vahvan armeijan vahvistamaan rivejänsä ja heidän oli muutenkin parempi hyödyntää vahvan 1. AR:n liikkuvuutta hidastaakseen saksalaisten etenemistä mahdollisimman kaukana Ranskan omalta alueelta.

Lue lisää

Tämä oli kuitenkin juuri se, mihin Saksan hyökkäysajatus perustui.
Se jätti selustan tyhjäksi panssarivoimien iskulle. Belgiaan etenevät joukot murskattiin kohtaamistaisteluissa.

Britit olisivat halunneet odottaa valmiissa asemissa. Tilanne olisi silloin ollut aivan toinen, mutta lopputulos luultavasti sama. Panssarijoukot ja ilmaylivoima olisivat ratkaisseet sodan Saksan eduksi. Myös britit olisivat, kukaties, marssineet vankileireille.

Aivan totta!! kirjoitti:

Tämä oli kuitenkin juuri se, mihin Saksan hyökkäysajatus perustui.
Se jätti selustan tyhjäksi panssarivoimien iskulle. Belgiaan etenevät joukot murskattiin kohtaamistaisteluissa.

Britit olisivat halunneet odottaa valmiissa asemissa. Tilanne olisi silloin ollut aivan toinen, mutta lopputulos luultavasti sama. Panssarijoukot ja ilmaylivoima olisivat ratkaisseet sodan Saksan eduksi. Myös britit olisivat, kukaties, marssineet vankileireille.

Lue lisää

"Tämä oli kuitenkin juuri se, mihin Saksan hyökkäysajatus perustui.
Se jätti selustan tyhjäksi panssarivoimien iskulle."

Ei varsinaisesti. Gamelinin alkuperäinen strategia käsitti yhden ranskalaisen armeijan jätettäväksi 1. AR:n reserviin sen edetessä Belgian tasangoille. Oikeastaan vasta huonosti harkittu Hollannin manööveri ajoi liittoutuneet siihen hankalaan tilanteeseen, johon he joutuivatkin.

Rajalle jääminen oli antanut liittoutuneille vielä pitemmän rintaman ja vielä heikommilla voimilla jos Belgian armeijakin olisi tuhoutunut.

Me Again kirjoitti:

"Tämä oli kuitenkin juuri se, mihin Saksan hyökkäysajatus perustui.
Se jätti selustan tyhjäksi panssarivoimien iskulle."

Ei varsinaisesti. Gamelinin alkuperäinen strategia käsitti yhden ranskalaisen armeijan jätettäväksi 1. AR:n reserviin sen edetessä Belgian tasangoille. Oikeastaan vasta huonosti harkittu Hollannin manööveri ajoi liittoutuneet siihen hankalaan tilanteeseen, johon he joutuivatkin.

Rajalle jääminen oli antanut liittoutuneille vielä pitemmän rintaman ja vielä heikommilla voimilla jos Belgian armeijakin olisi tuhoutunut.

Lue lisää

Olisi syntynyt erikoinen tilanne, kun puolustusasema olisi ollut kohtisuoraan hyökkäyssuunnassa. Taakse olisi tunkeneet panssarit Sedanista ja edestä Belgiaan hyökänneet saksalaiset.

Aivan totta!! kirjoitti:

Olisi syntynyt erikoinen tilanne, kun puolustusasema olisi ollut kohtisuoraan hyökkäyssuunnassa. Taakse olisi tunkeneet panssarit Sedanista ja edestä Belgiaan hyökänneet saksalaiset.

Lue lisää

Se taas viittaa siihen, että Gamelin ei ehkä ollutkaan sellainen täydellinen typerys kuin mitä on monesti annettu olettaa ja Ranskan strategian perusajatus oli oikeastaan varsin looginen.

vääristelet tapasi mukaan.

Pääosalla tarkoitan hyökkäysjoukkojen enemmistöä, jotka olivat vakinaisia divisioonia, palvelusaika kaksi vuotta. Ne oli muodostettu syksystä -35 alkaen. Osa palasi siis reservistä riveihin. Kaikkiaan noin viisi ikäluokkaa eli noin neljä miljoonaa miestä oli koulutettu 1-2 vuoden ajan.

Puolan valloitusta ennen Saksalla oli vakinaisen armeijan lisäksi valmisteltu 51 divisioonan perustaminen. Se käsitti nuoren reservin lisäksi pääasiassa ennen 1914 syntyneitä vuosiluokkia ja käytössä oli melko kirjava aseistus Tshekkoslovakiasta ja Itävallasta, joka sitten täydentyi Puolassa saadulla.

Puolaan hyökkäsi 57 vakinaista divisioonaa, joihin liitettiin 10 reserviyhtymää. Lännessä oli 12 vakinaista divisioonaa ja loput reserviyhtymät.
Ne koulutettiin talven aikana tyydyttävälle tasolla. Lisäksi perustettiin noin 30 uutta.

Keväällä -40 Saksalla oli yli 150 divisioonaa. Niistä oli Norjassa puoli tusinaa ja itärajalla kymmenkunta.

Länteen oli varattu 136 divisioonaa runkona siis vakinainen armeija ( noin 70 divisioonaa), jossa palvelusaika oli kaksi vuotta. Myös reservidivisioonat olivat olleet palveluksessa vähintään puoli vuotta. Osan koulutus jatkui edelleen. Toisaalta osa niiden miehistöstä oli ehtinyt palvella kaksi vuotta.

Saksan armeija oli laadullisesti ylivoimainen. Sen johtaminen oli myös aikansa huippua. Ilmaylivoimalla oli ratkaiseva merkitys.

On lapsellista esittää brittien toiminta jonain ratkaisevana tekijänä. He olivat jo vahvuutensa takia sivuosassa ja ehkä juuri siksi onnistuivat pääosin pelastumaan vankileiriltä.

On aivan turha panna kuvitelmiasi minun nimiini. Tosin en aina kykene ajattelemaan yhtä kieroutuneesti. Samoin on vaikea käsittää, että noin heikoilla tiedoilla ryhdytään väittelemään.

"Puolan retken aikaan syksyllä -39 Saksalla oli käytössään hädintuskin 65 divisioonaa ja..."

Höpötystä, Saksalla oli jo syksyllä -39 käytössään reilut 100 divisioonaa.

Me Again kirjoitti:

"Puolan retken aikaan syksyllä -39 Saksalla oli käytössään hädintuskin 65 divisioonaa ja..."

Höpötystä, Saksalla oli jo syksyllä -39 käytössään reilut 100 divisioonaa.

Lue lisää

Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia.

Esim. Suomessa kaikissa lähteissä aina puhutaan 200 000 saksalaisesta sotilaasta, jotka oli Lapissa.

Todellisuudessa yksi suomalainen eversti teki asiasta tutkimustyön jo viiskytluvun lopulla, joukkoja oli oikeasti 65 000, koska yksikään täällä ollut osasto ei ollut täysi.

sanon vaan kirjoitti:

Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia.

Esim. Suomessa kaikissa lähteissä aina puhutaan 200 000 saksalaisesta sotilaasta, jotka oli Lapissa.

Todellisuudessa yksi suomalainen eversti teki asiasta tutkimustyön jo viiskytluvun lopulla, joukkoja oli oikeasti 65 000, koska yksikään täällä ollut osasto ei ollut täysi.

Lue lisää

"Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia."

Rintamalle lähetetty saksalainen divisioona oli sodan alkuvaiheissa aina määrävahvuinen.

"Esim. Suomessa kaikissa lähteissä aina puhutaan 200 000 saksalaisesta sotilaasta, jotka oli Lapissa."

Ei puhuta. Tämä määrä oli lähinnä kesästä 1943 alkaen. Silloinkin lukuun sisältyvät Petsamon suunnan ja P-Norjan joukot.

"Todellisuudessa yksi suomalainen eversti teki asiasta tutkimustyön jo viiskytluvun lopulla, joukkoja oli oikeasti 65 000, koska yksikään täällä ollut osasto ei ollut täysi."

Todellisuudessa tuo luku 65 000 tarkoittaa P-Suomea kesällä -41. Jokainen joukko oli tänne tullessaan määrävahvuinen. Tappiot olivat sitten toinen asia.

Kuten aina, olet ihan pihalla asiasta.

Sama pölvästi taas!! kirjoitti:

"Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia."

Rintamalle lähetetty saksalainen divisioona oli sodan alkuvaiheissa aina määrävahvuinen.

"Esim. Suomessa kaikissa lähteissä aina puhutaan 200 000 saksalaisesta sotilaasta, jotka oli Lapissa."

Ei puhuta. Tämä määrä oli lähinnä kesästä 1943 alkaen. Silloinkin lukuun sisältyvät Petsamon suunnan ja P-Norjan joukot.

"Todellisuudessa yksi suomalainen eversti teki asiasta tutkimustyön jo viiskytluvun lopulla, joukkoja oli oikeasti 65 000, koska yksikään täällä ollut osasto ei ollut täysi."

Todellisuudessa tuo luku 65 000 tarkoittaa P-Suomea kesällä -41. Jokainen joukko oli tänne tullessaan määrävahvuinen. Tappiot olivat sitten toinen asia.

Kuten aina, olet ihan pihalla asiasta.

Lue lisää

"Rintamalle lähetetty saksalainen divisioona oli sodan alkuvaiheissa aina määrävahvuinen."

" Jokainen joukko oli tänne tullessaan määrävahvuinen."

Tällaisia höpinöitä voi päästää suustaan ainoastaan sellainen henkilö, jolla ei ole mitään käsitystä asiasta. Todellisuudessahan yksiköt ovat olleet ja tulevat olemaan aina enemmän tai vähemmän vajaita määrävahvuuksista jo alkutahdeista lähtien.

Sama ongelma riivaa nykyajan ammattiarmeijoitakin: USA:n ja Britannian osastotkin ovat jatkuvasti alivahvuisia, vaikka hirmuisia ovatkin. Puutetta on miehistöstä sekä kalustosta jo ihan rauhankin aikana, sotatilasta puhumattakaan.

aina vajaavahvuisia kirjoitti:

"Rintamalle lähetetty saksalainen divisioona oli sodan alkuvaiheissa aina määrävahvuinen."

" Jokainen joukko oli tänne tullessaan määrävahvuinen."

Tällaisia höpinöitä voi päästää suustaan ainoastaan sellainen henkilö, jolla ei ole mitään käsitystä asiasta. Todellisuudessahan yksiköt ovat olleet ja tulevat olemaan aina enemmän tai vähemmän vajaita määrävahvuuksista jo alkutahdeista lähtien.

Sama ongelma riivaa nykyajan ammattiarmeijoitakin: USA:n ja Britannian osastotkin ovat jatkuvasti alivahvuisia, vaikka hirmuisia ovatkin. Puutetta on miehistöstä sekä kalustosta jo ihan rauhankin aikana, sotatilasta puhumattakaan.

Lue lisää

Et tunne asiaa lainkaan.

Saksalainen divisioona perustettiin aina täsmälleen määrävahvuuden mukaiseksi ja hyväksyttiin vasta ankarien tarkastusten jälkeen rintamakelpoiseksi. Myöhemmin sodan aikana tilanne muuttui.
Suomeenkin tulevilla divisioonilla oli jopa puhelinpylväät mukanaan, koska ne kuuluivat määrävahvuuteen.

"USA:n ja Britannian osastotkin ovat jatkuvasti alivahvuisia, vaikka hirmuisia ovatkin."

Pötyä taas. Kentälle lähetetään aina määrävahvuisia osastoja. Jenkit kuvaavat joukkojen valmiutta eri väreillä. Valmiuden muuttuessa, väri muuttuu. Vain määrätyt vaatimukset täyttävä joukko lähetetään taistelutehtäviin.

Olet yksinomaan huvittava inttäjä. Kinaat asiantuntijan kansa tietämättä mistään itään. Jäät aina valeista kiinni.
Anna nyt tiedot vaikka yhden Suomeen -41 lähetetyn divisioonan puutteista.

Pihalla olet!! kirjoitti:

Et tunne asiaa lainkaan.

Saksalainen divisioona perustettiin aina täsmälleen määrävahvuuden mukaiseksi ja hyväksyttiin vasta ankarien tarkastusten jälkeen rintamakelpoiseksi. Myöhemmin sodan aikana tilanne muuttui.
Suomeenkin tulevilla divisioonilla oli jopa puhelinpylväät mukanaan, koska ne kuuluivat määrävahvuuteen.

"USA:n ja Britannian osastotkin ovat jatkuvasti alivahvuisia, vaikka hirmuisia ovatkin."

Pötyä taas. Kentälle lähetetään aina määrävahvuisia osastoja. Jenkit kuvaavat joukkojen valmiutta eri väreillä. Valmiuden muuttuessa, väri muuttuu. Vain määrätyt vaatimukset täyttävä joukko lähetetään taistelutehtäviin.

Olet yksinomaan huvittava inttäjä. Kinaat asiantuntijan kansa tietämättä mistään itään. Jäät aina valeista kiinni.
Anna nyt tiedot vaikka yhden Suomeen -41 lähetetyn divisioonan puutteista.

Lue lisää

Höpöhöpö, asiasta on tehty tutkimus ja todettu, ettei yksikään osasto ollut täysi tai sen koulutus oli kesken kun se saapui lappiin.

Miksi pitää inttää selvää asiaa, kun se kerran on suomalaisten puolelta tutkittu.

sanon vaan kirjoitti:

Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia.

Esim. Suomessa kaikissa lähteissä aina puhutaan 200 000 saksalaisesta sotilaasta, jotka oli Lapissa.

Todellisuudessa yksi suomalainen eversti teki asiasta tutkimustyön jo viiskytluvun lopulla, joukkoja oli oikeasti 65 000, koska yksikään täällä ollut osasto ei ollut täysi.

Lue lisää

"Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia."

Ne olivat kaikki "täysi divisioonia" siinä missä muidenkin maiden vastaavat...

Jos yrität sanoa, että kaikilla yksiköillä ei ollut sama vahvuus niin se pitää paikkaansa - jälleen kaikkien armeijoiden kohdalla.

Me Again kirjoitti:

"Joo, mutta ne ei olleet täysi divisioonia."

Ne olivat kaikki "täysi divisioonia" siinä missä muidenkin maiden vastaavat...

Jos yrität sanoa, että kaikilla yksiköillä ei ollut sama vahvuus niin se pitää paikkaansa - jälleen kaikkien armeijoiden kohdalla.

Lue lisää

No ei ihan nyt sentään ....

Pioneerijoukot puuttui kokonaan, panssareita oli 20 kpl joitain vanhoja ranskalaisia sotasaaliita, tykistöstä puuttui raskaimmat kaliiperit ja ne mitä oli, oli käytännössä loppuun ammuttuja romuja jne....

Yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui joku osasta, pataljoona tai vastaava.

Materiaalia oli muuten kyllä liikaa, noin yhdeksän kuukauden tarpeisiin.

Lykkäät pötyä ja kirjoitti:

vääristelet tapasi mukaan.

Pääosalla tarkoitan hyökkäysjoukkojen enemmistöä, jotka olivat vakinaisia divisioonia, palvelusaika kaksi vuotta. Ne oli muodostettu syksystä -35 alkaen. Osa palasi siis reservistä riveihin. Kaikkiaan noin viisi ikäluokkaa eli noin neljä miljoonaa miestä oli koulutettu 1-2 vuoden ajan.

Puolan valloitusta ennen Saksalla oli vakinaisen armeijan lisäksi valmisteltu 51 divisioonan perustaminen. Se käsitti nuoren reservin lisäksi pääasiassa ennen 1914 syntyneitä vuosiluokkia ja käytössä oli melko kirjava aseistus Tshekkoslovakiasta ja Itävallasta, joka sitten täydentyi Puolassa saadulla.

Puolaan hyökkäsi 57 vakinaista divisioonaa, joihin liitettiin 10 reserviyhtymää. Lännessä oli 12 vakinaista divisioonaa ja loput reserviyhtymät.
Ne koulutettiin talven aikana tyydyttävälle tasolla. Lisäksi perustettiin noin 30 uutta.

Keväällä -40 Saksalla oli yli 150 divisioonaa. Niistä oli Norjassa puoli tusinaa ja itärajalla kymmenkunta.

Länteen oli varattu 136 divisioonaa runkona siis vakinainen armeija ( noin 70 divisioonaa), jossa palvelusaika oli kaksi vuotta. Myös reservidivisioonat olivat olleet palveluksessa vähintään puoli vuotta. Osan koulutus jatkui edelleen. Toisaalta osa niiden miehistöstä oli ehtinyt palvella kaksi vuotta.

Saksan armeija oli laadullisesti ylivoimainen. Sen johtaminen oli myös aikansa huippua. Ilmaylivoimalla oli ratkaiseva merkitys.

On lapsellista esittää brittien toiminta jonain ratkaisevana tekijänä. He olivat jo vahvuutensa takia sivuosassa ja ehkä juuri siksi onnistuivat pääosin pelastumaan vankileiriltä.

On aivan turha panna kuvitelmiasi minun nimiini. Tosin en aina kykene ajattelemaan yhtä kieroutuneesti. Samoin on vaikea käsittää, että noin heikoilla tiedoilla ryhdytään väittelemään.

Lue lisää

,,,,,He olivat jo vahvuutensa takia sivuosassa ,,,,,,

Kun britti innolla julisti sodan ja veti Ranskankin mukaansa niin eikö ole joko äärimmäistä typetyyttä tai likaista juonittelua, että sitten taistelujen alkaessa ei olekaan taistelukykyistä armeijaa? Kyllä Britannialla resursseja olisi ollut luoda kunnon armeija tuona 8 kk aikana mikä sillä oli käytettävissään. Ilmeisesti tärkeintä oli vain saada aikaan sota Ranskan ja Saksan välillä ja ajatuksena oli jo alusta alkaen pako meren taa jos Ranska ei pärjääkään.

sanon vaan kirjoitti:

No ei ihan nyt sentään ....

Pioneerijoukot puuttui kokonaan, panssareita oli 20 kpl joitain vanhoja ranskalaisia sotasaaliita, tykistöstä puuttui raskaimmat kaliiperit ja ne mitä oli, oli käytännössä loppuun ammuttuja romuja jne....

Yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui joku osasta, pataljoona tai vastaava.

Materiaalia oli muuten kyllä liikaa, noin yhdeksän kuukauden tarpeisiin.

Lue lisää

"Pioneerijoukot puuttui kokonaan..."

Useimmilla divisioonilla oli pioneerijoukot...

"panssareita oli 20 kpl joitain vanhoja ranskalaisia sotasaaliita..."

Ja jotenkin kummassa niistä tulevista sotasaalisvaunuista riitti kalusto 10 panssaridivisioonalle. Jos saksalaisilla muuten oli aikakoneet käytössä, niin miksi edes vaivautua varustamaan divisioonia sen ajan kalustolla?

Me Again kirjoitti:

"Pioneerijoukot puuttui kokonaan..."

Useimmilla divisioonilla oli pioneerijoukot...

"panssareita oli 20 kpl joitain vanhoja ranskalaisia sotasaaliita..."

Ja jotenkin kummassa niistä tulevista sotasaalisvaunuista riitti kalusto 10 panssaridivisioonalle. Jos saksalaisilla muuten oli aikakoneet käytössä, niin miksi edes vaivautua varustamaan divisioonia sen ajan kalustolla?

Lue lisää

Tässä meni nyt puurot ja vellit sekaisin, vastaukseni oli tarkoitettu Lapin sodan 20 vuoristoarmeijan kommentin jatkoksi, mutta se näköjään pomppasi tänne alas ja ilmeisesti luulit että kommentoin tota dungergueta.

Pihalla olet!! kirjoitti:

Et tunne asiaa lainkaan.

Saksalainen divisioona perustettiin aina täsmälleen määrävahvuuden mukaiseksi ja hyväksyttiin vasta ankarien tarkastusten jälkeen rintamakelpoiseksi. Myöhemmin sodan aikana tilanne muuttui.
Suomeenkin tulevilla divisioonilla oli jopa puhelinpylväät mukanaan, koska ne kuuluivat määrävahvuuteen.

"USA:n ja Britannian osastotkin ovat jatkuvasti alivahvuisia, vaikka hirmuisia ovatkin."

Pötyä taas. Kentälle lähetetään aina määrävahvuisia osastoja. Jenkit kuvaavat joukkojen valmiutta eri väreillä. Valmiuden muuttuessa, väri muuttuu. Vain määrätyt vaatimukset täyttävä joukko lähetetään taistelutehtäviin.

Olet yksinomaan huvittava inttäjä. Kinaat asiantuntijan kansa tietämättä mistään itään. Jäät aina valeista kiinni.
Anna nyt tiedot vaikka yhden Suomeen -41 lähetetyn divisioonan puutteista.

Lue lisää

"Kentälle lähetetään aina määrävahvuisia osastoja."

Irakin ja Afganistanin veteraanit ja raportit kertovat muuta.

sanon vaan kirjoitti:

Höpöhöpö, asiasta on tehty tutkimus ja todettu, ettei yksikään osasto ollut täysi tai sen koulutus oli kesken kun se saapui lappiin.

Miksi pitää inttää selvää asiaa, kun se kerran on suomalaisten puolelta tutkittu.

Lue lisää

Saksalaisten joukot olivat täysivahvuisia. Heikko koulutus oli lähinnä SS-Taisteluryhmä Nordilla.
Esimerkiksi vuoristodivisioonilla ja 163. D:lla oli kokemusta Norjasta.
169. D oli juuri perustettu ja täysivahvuinen.
Et tunne ao. tutkimusta lainkaan. Lainaa siitä kohdat, jotka todistavat väitteesi.

sanon vaan kirjoitti:

Tässä meni nyt puurot ja vellit sekaisin, vastaukseni oli tarkoitettu Lapin sodan 20 vuoristoarmeijan kommentin jatkoksi, mutta se näköjään pomppasi tänne alas ja ilmeisesti luulit että kommentoin tota dungergueta.

Lue lisää

tilanteen kesällä -41 ja -44. Muutenkin olet pihalla kuin lumiukko ja jänkkäät asioista, joista et mitään tiedä.

"Yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui joku osasta, pataljoona tai vastaava.

Materiaalia oli muuten kyllä liikaa, noin yhdeksän kuukauden tarpeisiin."

Tämä saattoi olla tilanne -44 kesällä. Tosin et tunne sitäkään.

Sotket pahasti kirjoitti:

tilanteen kesällä -41 ja -44. Muutenkin olet pihalla kuin lumiukko ja jänkkäät asioista, joista et mitään tiedä.

"Yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui joku osasta, pataljoona tai vastaava.

Materiaalia oli muuten kyllä liikaa, noin yhdeksän kuukauden tarpeisiin."

Tämä saattoi olla tilanne -44 kesällä. Tosin et tunne sitäkään.

Lue lisää

Rintamille lähetettiin tai siellä muodostettiin divisioonia joka oli tosiasiassa vain sen esikunta. Esikunnan oli tarkoitus valmistella divisioonan asiat etukäteen ja miehistö sekä aseet toimitettiin myöhemmin. Oli jopa tällaisia armeijakuntiakin että oli pelkkä esikunta mutta silti ne pyörivät tilastoissa ja historioissa armeijakuntina mikä hämää oppimattomia.

oli esikuntia kirjoitti:

Rintamille lähetettiin tai siellä muodostettiin divisioonia joka oli tosiasiassa vain sen esikunta. Esikunnan oli tarkoitus valmistella divisioonan asiat etukäteen ja miehistö sekä aseet toimitettiin myöhemmin. Oli jopa tällaisia armeijakuntiakin että oli pelkkä esikunta mutta silti ne pyörivät tilastoissa ja historioissa armeijakuntina mikä hämää oppimattomia.

Lue lisää

Juuri noin ei toimittu. Joukot perustettiin yleensä kotiseudulla ja lähetettiin toimintavalmiina rintamille.
Sitten oli eri asia, jos joukkoja järjestettiin rintamalla uudelleen esimerkiksi tappioiden takia.

Sotket asioita silkkaa tietämättömyyttä ja tyhmyyttä.

lopetapas höpöttely kirjoitti:

"Kentälle lähetetään aina määrävahvuisia osastoja."

Irakin ja Afganistanin veteraanit ja raportit kertovat muuta.

vailla asiantuntemusta.
Yksiköt lähetetään aina toimintaan määrävahvuisina. Eri asia on, riittääkö henkilöstön ja materiaalin määrä ja laatu taisteluissa eteen tuleviin tehtäviin.

häh häää kirjoitti:

,,,,,He olivat jo vahvuutensa takia sivuosassa ,,,,,,

Kun britti innolla julisti sodan ja veti Ranskankin mukaansa niin eikö ole joko äärimmäistä typetyyttä tai likaista juonittelua, että sitten taistelujen alkaessa ei olekaan taistelukykyistä armeijaa? Kyllä Britannialla resursseja olisi ollut luoda kunnon armeija tuona 8 kk aikana mikä sillä oli käytettävissään. Ilmeisesti tärkeintä oli vain saada aikaan sota Ranskan ja Saksan välillä ja ajatuksena oli jo alusta alkaen pako meren taa jos Ranska ei pärjääkään.

Lue lisää

Britit yrittivät välttää sotaa loppuun asti. Sitähän he ajoivat myöntyvyyspolitiikallaan.
Kun he sitten keväällä -39 käänsivät kelkkansa, he eivät uskoneet sotaan vieläkään, vaan Saksan varovan sotaa suurvaltoja vastaan.
Tien sotaan avasi NL sopiessaan Itä-Euroopan jaosta Saksan kanssa.

Britit kasvattivat maavoimiaan melko hitaasti, koska ei ollut sotavarustusta eikä koulutettua henkilöstöä.
Yhdessä Puolan ja Ranskan kanssa oli suuri ylivoima Saksaan nähden.

"Ilmeisesti tärkeintä oli vain saada aikaan sota Ranskan ja Saksan välillä ja ajatuksena oli jo alusta alkaen pako meren taa jos Ranska ei pärjääkään."

Sodan siis aloitti Saksa liitossa NL:N kansa. Britit ja Ranska julistivat sodan sitoumuksestaan kiinni pitäen.

Ranskan uskottiin brittien avulla kykenevän puolustautumaan kuten 1914-18.

Vieno Huttulan vääristelyt ja valeet eivät muuta historian tapahtumia edes sadasti toistettuina.

Sotket pahasti kirjoitti:

tilanteen kesällä -41 ja -44. Muutenkin olet pihalla kuin lumiukko ja jänkkäät asioista, joista et mitään tiedä.

"Yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui joku osasta, pataljoona tai vastaava.

Materiaalia oli muuten kyllä liikaa, noin yhdeksän kuukauden tarpeisiin."

Tämä saattoi olla tilanne -44 kesällä. Tosin et tunne sitäkään.

Lue lisää

Puhun Suomeen Lappiin lähetetyistä osastoista 1941-44, yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui jotain.

Asiasta on tehty tutkimus suomalaisen everstin toimesta jo viiskytluvun lopulla, ei pitäisi olla mitään epäselvää.

Se että 20 armeijakuntaan noiden norjalaisten osastojen kanssa, saadaan paljon suuremoi miehitys noin 200 000, ei poista sitä tosiasiaa että Suomessa oli vain 65 000 miestä alun perin.

sanon vaan kirjoitti:

Puhun Suomeen Lappiin lähetetyistä osastoista 1941-44, yksikään divisioona ei ollut täysi, aina puuttui jotain.

Asiasta on tehty tutkimus suomalaisen everstin toimesta jo viiskytluvun lopulla, ei pitäisi olla mitään epäselvää.

Se että 20 armeijakuntaan noiden norjalaisten osastojen kanssa, saadaan paljon suuremoi miehitys noin 200 000, ei poista sitä tosiasiaa että Suomessa oli vain 65 000 miestä alun perin.

Lue lisää

Suomen suunnassa toimineet divisioonat olivat täysivahvuisia Suomeen tullessaan.

"Asiasta on tehty tutkimus suomalaisen everstin toimesta jo viiskytluvun lopulla, ei pitäisi olla mitään epäselvää."

Kerro sitten muutama esimerkki niistä vajauksista. Ei tässä höpinät auta.
Eversti ei takuulla ole lasketellut tuollaista lööperiä kesän -41 osalta. Myöhemmin tilanne on ollut toinen. Silti 20. VuorA:n kantadivisioonat olivat organisaatioltaan täysiä. Henkilöstöstä ja kalustosta oli vajausta, ei yksiköistä.

Norjassa olevat joukot kuuluivat Norjan armeijaan, ei 20. VuorA:an. Vetäytymisen jälkeen ne sulatettiin yhteen.

esimerkkiä. Muuten vain toistelet valeita.

Divisioonien esikunnat muodostettiin yleensä samalla kuin divisioona.

Armeijakuntien esikunnat aselajijoukkoineen perustettiin yleensä yhdessä.

Niitä voitiin perustaa myös rintamalla sotatoimien aikana.