Asumuserosta hyötyä?

Briittaliina

Onkos täällä asumuseroa kokeilleita? Kuulisin mielelläni kokemuksianne, itsellä 12v suhde takana ja tämä ainut mikä on kokeilematta. Terapiassa käydään molemmat, ei kolmansia osapuolia mutta 6v lapsi jonka vuoksi halutaan yrittää vielä viimeisinkin oljenkorsi ennen lopullista eroa.

22

4280

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • *Blini*

      Tällä hetkellä kokeillaan, enkä vielä pysty sanomaan vaikutusta. Itsesta kuitenkin tuntuu, että tämä on vain helpoin tapa irrottatua, saada aikaa rauhoittua ja ajatella miten asia oikeasti hoidetaan kunnialla loppuun. Yhdessä ollaan oltu suurin piirtein saman verran ja lapsia on kaksi. Ei tähän tilanteeseen kukaan ole halunnut, mutta on tämä kuitenkin helpompaa kuin saman katon alla kärvistely. Ehkäpä puolisokin päätyy samaan lopputulokseen ja ero saadaan aikaiseksi yhteisymmärryksessä...ilman riitoja.

    • oooooooo

      Itselleni on olemassa kaksi vaihtoehtoa: joko avioliitto tai ero. Minusta erossa asuminen on tosiasioiden kieltämistä, eron pitkittämistä. En suostuisi myöskään taloudellisista syistä "katsotaan nyt" -eroon.

      • Mies.

        Aivan samaa mieltä. Yhdessä pysyminen on myös hyvä mittari. Mikäli välien tilapäinen parantuminen tarvitsee eri osoitteet, niin samat ongelmat ovat edessä taas pienen ajan kuluttua. Jos taas homman saa toimimaan ilman asumiseroa, niin suhteella voi olla vielä toivoa.


      • jepjepjepsuli
        Mies. kirjoitti:

        Aivan samaa mieltä. Yhdessä pysyminen on myös hyvä mittari. Mikäli välien tilapäinen parantuminen tarvitsee eri osoitteet, niin samat ongelmat ovat edessä taas pienen ajan kuluttua. Jos taas homman saa toimimaan ilman asumiseroa, niin suhteella voi olla vielä toivoa.

        Samaa mieltä myös kuin edelliset. Kun erotaan, niin erotaan oikeasti.


    • Kahdessa kodissa

      Olemme asuneet kahden asunnossa melkein koko suhteemme ajan. Avioiduttuamme kokeilimme yhden kodin järjestelmää, mutta luovuimme siitä nopeasti. Toisille sopii toinen ratkaisu ja toislle toinen. Riippuu henkilökohtaisen tilan tarpeesta.

      Meille kaksi kotia on ehdottomasti parempi ratkaisu kuin yhdessä asuminen.

      • Niin, esim. elämäntottumukset voivat olla niin erialisia. Toinen aamun virkku ja toinen illan. Saattaa siinä tottua omaan mukavuuteensa. Tärkeää pitää yhtä kumppaniin, ettei tässä olla eroamassa. Jne,...


    • Briittaliina

      Niin no, meillä ei tehtäisi tätä noista mainitsemistanne syistä vaan siksi että molemmat saisimme tilaa ajatella asioita ilman sitä jokapäiväistä ärsytystä ja tulehtuneen ilmapiirin tuomaa stressiä, asioiden iänikuista vatvomista.

      Molemmat käymme terapiassa sekä yhdessä että erikseen, siellä selvitellään myös terapeutin avustuksella sitä mitä tässä halutaan, mikä on järkevää jne. Terapeutti sanoi että asumuserosta voisi tässä kohtaa olla kyllä hyötyäkin mutta itseä tietysti mietityttää, onhan se iso askel. Lisäksi kun tässä on lapsi kuviossa mukana niin kyllähän se tajuaa jollain tasolla että jotakin on erilailla vaikka onkin tottunut isän poissaoloon.

      Järkevästi haluaisimme tehdä ja toistaiseksi pystymme asioista keskustelemaan asiallisesti ja lapsen sekä toistemme parasta miettien, tässä on vain niin paljon issueta molemmilla erikseen sekä yhteisiä ajan mittaan kertyneitä että niitä tuntuu olevan hankala ylittää ainakaan näin tiiviissä kanssakäymisessä. En tiedä.

      • 1214

        Päädyimme asumuseroon mieheni tahdosta. Kävimme terapiassa jne. Hän oli myös ihastunut työkaveriinsa. Mieheni esitti yrittävänsä, mutta todellisuus oli toinen. Homma meni niin, että pari kuukautta sitten pistettiin avioeropaperit menemään.
        Omaan kokemukseen nojaten voin sanoa, että jos molemmat tosissaan tekevät töitä suhteen eteen, niin kaikki on mahdollista. Erillään asuminen antaa happea kriisiin ja saattaa saada ajatuksiinsa vähän uutta näkemystä.
        Meidän tapauksessa asumusero oli turha, mutta koska en tiennyt toisen pelaavan kahta korttia, niin en tajunnut lopettaa sitä aiemmin.
        Fisherin jälleenrakennus kirjassa on kappale parantavasta erillisyydestä. Suosittelen lukemaan sen.
        Tsemppiä ap:lle.


      • jepjepjepsuli

        "saisimme tilaa ajatella asioita ilman sitä jokapäiväistä ärsytystä ja tulehtuneen ilmapiirin tuomaa stressiä, asioiden iänikuista vatvomista."

        Tuossa vain on niin, ettei se "ajattelurauha" suhdetta paremmaksi tee. Hyvin usein myös ko. rauha on sitä vain toiselle. Toinen alkaa katsella uutta kumppania, tai vaikkei alkaisikaan, löytää sellaisen.


    • Briittaliina

      Voihan se olla. Tässä tapauksessa se ärsyyntyneempi ja kyllästyneempi olen minä enkä todellakaan halua minkäänsortin parisuhdetta vaivoikseni pitkään aikaan jos tästä ero tulee. Eihän koskaan voi sanoa "ei koskaan" mutta nyt ovat ajatukset kuitenkin nämä, molemmilla.

      Meillä on molemmilla vähän se oma itse ja mitä haluaa elämältä hukassa (kyllä, se on mahdollista vielä neljääkymppiäkin lähestyttäessä näköjään!) ja sen takia on tuota omaa tilaa ajatella ja hengittää mietitty.

      • Mies.

        Voin perustaa mielipiteeni vain omakohtaiseen kokemukseen, mutta tiedän sen, että jos kriisissämme olisimme päätyneet asumuseroon, olisimme nyt eronneet.

        Joillakin homma saattaa toimia, sitä en voi tietää, mutta oma omassa tapauksessamme nimenomaan asumusero olisi ollut syy, ei itse kriisiin, mutta avioeroon.


      • Briittaliina
        Mies. kirjoitti:

        Voin perustaa mielipiteeni vain omakohtaiseen kokemukseen, mutta tiedän sen, että jos kriisissämme olisimme päätyneet asumuseroon, olisimme nyt eronneet.

        Joillakin homma saattaa toimia, sitä en voi tietää, mutta oma omassa tapauksessamme nimenomaan asumusero olisi ollut syy, ei itse kriisiin, mutta avioeroon.

        Kerrotko mihin olettamuksesi perustuu?


      • Mies.
        Briittaliina kirjoitti:

        Kerrotko mihin olettamuksesi perustuu?

        Kriisiimme syy oli pitkän parisuhteen aikana kasvanut kyllästyminen toisimme ja lähinnä itseemme.

        Vaimoni ei myöskään koskaan ollut asunut yksin ja halusi etäisyyttä muuttamalla yksin asumaan "ajatellakseen asioita". Minä olin eri mieltä. Omasta mielestäni asiat piti pystyä selvittämään asuessamme samassa osoitteessa.

        Kerroin hänen olevan vapaa tekemään omat valintansa, enkä kieltänyt häntä lähtemästä. Samalla ilmoitin, että asumusero tarkoittaa, sitä että suhteemme on ohi ja samana päivänä, kun hän muuttaa pois yhteisestä kodistamme, haen itse avioeroa - nin olisin tarvittaessa myös toiminut.

        Meillä kotona ei koskaan ole ollut esimerkiksi fyysisen väkivallan uhkaa, jota olisi pitänyt päästä pakoon, ainoastaan yleisesti "paha olla".

        Kriisimme akuutti vaihe sisälsi kymmenien tuntien itkuisia ja välillä raivoisiakin keskusteluja, paripsykoterapiaa ja puoli vuotta aikaa. Pikkuhiljaa sen jälkeen asiat ovat parantuneet ja ainakin itse olen sitä mieltä, että oli hyvä, että emme eronneet.

        Meillä asumusero ei olisi toiminut, koska silloin mielestäni luottamus olisi lopullisesti kadonnut välillämme ja olisin itse hoitanut eron alkuun ja loppuun.


      • Kenen tarpeet
        Mies. kirjoitti:

        Kriisiimme syy oli pitkän parisuhteen aikana kasvanut kyllästyminen toisimme ja lähinnä itseemme.

        Vaimoni ei myöskään koskaan ollut asunut yksin ja halusi etäisyyttä muuttamalla yksin asumaan "ajatellakseen asioita". Minä olin eri mieltä. Omasta mielestäni asiat piti pystyä selvittämään asuessamme samassa osoitteessa.

        Kerroin hänen olevan vapaa tekemään omat valintansa, enkä kieltänyt häntä lähtemästä. Samalla ilmoitin, että asumusero tarkoittaa, sitä että suhteemme on ohi ja samana päivänä, kun hän muuttaa pois yhteisestä kodistamme, haen itse avioeroa - nin olisin tarvittaessa myös toiminut.

        Meillä kotona ei koskaan ole ollut esimerkiksi fyysisen väkivallan uhkaa, jota olisi pitänyt päästä pakoon, ainoastaan yleisesti "paha olla".

        Kriisimme akuutti vaihe sisälsi kymmenien tuntien itkuisia ja välillä raivoisiakin keskusteluja, paripsykoterapiaa ja puoli vuotta aikaa. Pikkuhiljaa sen jälkeen asiat ovat parantuneet ja ainakin itse olen sitä mieltä, että oli hyvä, että emme eronneet.

        Meillä asumusero ei olisi toiminut, koska silloin mielestäni luottamus olisi lopullisesti kadonnut välillämme ja olisin itse hoitanut eron alkuun ja loppuun.

        Eli toimitte sinun tarpeidesi mukaan ja lakaisitte vaimosi tarpeet maton alle. Ehkä tuo toimintatapa laajemmassa mittakaavassa ollut alunperin hyvä kasvualusta kriisille.

        No, voi olla väärässäkin. Henkilökohtaisesti vain en voi sietää parisuhteissa "uhkailu-kiristys" toimintamallia. Ymmärrän silti, että toimintatapa voi liittyä vain kriisiinkin ja totutun menettämisen pelkoon.


      • Mies.
        Kenen tarpeet kirjoitti:

        Eli toimitte sinun tarpeidesi mukaan ja lakaisitte vaimosi tarpeet maton alle. Ehkä tuo toimintatapa laajemmassa mittakaavassa ollut alunperin hyvä kasvualusta kriisille.

        No, voi olla väärässäkin. Henkilökohtaisesti vain en voi sietää parisuhteissa "uhkailu-kiristys" toimintamallia. Ymmärrän silti, että toimintatapa voi liittyä vain kriisiinkin ja totutun menettämisen pelkoon.

        Kiitos kommentistasi, odotinkin viestiini reagoitavan juuri näin. Haluan korostaa sitä, että meillä molemmat toimivat täysin vapaan oman tahdon mukaisesti. Vaimoni sai ihan itse harkita tekojaan ja niiden seurauksia. Mielestäni on kuitenkin paljon reilumpaa kertoa etukäteen, mitä esimerkiksi eri osoitteisiin muuttaminen minun mielestäni merkitsee suhteen tulevaisuudelle.

        Parisuhteen tärkein peruspilari mielestäni on luottamus, ja jos toinen toimii siten, että luottamus menetetään, suhteella ei ole edellytyksiä jatkua.


      • Asumusero johtaa eroon
        Mies. kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi, odotinkin viestiini reagoitavan juuri näin. Haluan korostaa sitä, että meillä molemmat toimivat täysin vapaan oman tahdon mukaisesti. Vaimoni sai ihan itse harkita tekojaan ja niiden seurauksia. Mielestäni on kuitenkin paljon reilumpaa kertoa etukäteen, mitä esimerkiksi eri osoitteisiin muuttaminen minun mielestäni merkitsee suhteen tulevaisuudelle.

        Parisuhteen tärkein peruspilari mielestäni on luottamus, ja jos toinen toimii siten, että luottamus menetetään, suhteella ei ole edellytyksiä jatkua.

        Meillä kesti asumisero 2 vko kun mies jäi kiinni siitä että jatkaakin toisen naisen kanssa suhdetta, joka oli alunperin syy siihen, että minä halusin asumiseron lyhyeksi ajaksi. Mies oli tapaillut toista ainakin 3kk, kun jäi siitä kiinni.
        Nyt olemme asuneet erillään 3kk ja mies jatkanut suhdettaan tähän toiseen naiseen. Mies pyytelee edelleen minua takaisin ja sanelee ns.ehtoja että jos en tule takaisin niin hän on edelleen tämän naikkosen kanssa. Heillä on miehen mukaan vain seksisuhde. Mutta käyvät kyllä yhdessä harrastuksissa, tekevät asioita yhdessä muutenkin vapaa ajalla ja ovat samassa työpaikassa...
        Omasta mielestäni olisin hullu, jos suostuisin palaamaan takaisin. Mies on kuitenkin vehdannut tämän toisen naisen kanssa jo puoli vuotta ja omien sanojensa mukaan monien muidenkin kanssa siitä lähtien, kun sovimme asumiserosta (silloin sanoin selvästi että se ei tarkoita sitä, että voisi tapailla muita)... Mies väittää että rakastaa minua toivoo, että palaisin. Uskon kuitenkin että ainoa syy on lapsemme, joiden takia hän haluaisi esittää muille kunnollista isää ja aviomiestä...


      • terapeut
        Asumusero johtaa eroon kirjoitti:

        Meillä kesti asumisero 2 vko kun mies jäi kiinni siitä että jatkaakin toisen naisen kanssa suhdetta, joka oli alunperin syy siihen, että minä halusin asumiseron lyhyeksi ajaksi. Mies oli tapaillut toista ainakin 3kk, kun jäi siitä kiinni.
        Nyt olemme asuneet erillään 3kk ja mies jatkanut suhdettaan tähän toiseen naiseen. Mies pyytelee edelleen minua takaisin ja sanelee ns.ehtoja että jos en tule takaisin niin hän on edelleen tämän naikkosen kanssa. Heillä on miehen mukaan vain seksisuhde. Mutta käyvät kyllä yhdessä harrastuksissa, tekevät asioita yhdessä muutenkin vapaa ajalla ja ovat samassa työpaikassa...
        Omasta mielestäni olisin hullu, jos suostuisin palaamaan takaisin. Mies on kuitenkin vehdannut tämän toisen naisen kanssa jo puoli vuotta ja omien sanojensa mukaan monien muidenkin kanssa siitä lähtien, kun sovimme asumiserosta (silloin sanoin selvästi että se ei tarkoita sitä, että voisi tapailla muita)... Mies väittää että rakastaa minua toivoo, että palaisin. Uskon kuitenkin että ainoa syy on lapsemme, joiden takia hän haluaisi esittää muille kunnollista isää ja aviomiestä...

        Riittuu tapauksesta,saattaa olla hyväkin kun miettii syntyjä syviä;)


      • tyhmähkö mies, anteeksi.
        Asumusero johtaa eroon kirjoitti:

        Meillä kesti asumisero 2 vko kun mies jäi kiinni siitä että jatkaakin toisen naisen kanssa suhdetta, joka oli alunperin syy siihen, että minä halusin asumiseron lyhyeksi ajaksi. Mies oli tapaillut toista ainakin 3kk, kun jäi siitä kiinni.
        Nyt olemme asuneet erillään 3kk ja mies jatkanut suhdettaan tähän toiseen naiseen. Mies pyytelee edelleen minua takaisin ja sanelee ns.ehtoja että jos en tule takaisin niin hän on edelleen tämän naikkosen kanssa. Heillä on miehen mukaan vain seksisuhde. Mutta käyvät kyllä yhdessä harrastuksissa, tekevät asioita yhdessä muutenkin vapaa ajalla ja ovat samassa työpaikassa...
        Omasta mielestäni olisin hullu, jos suostuisin palaamaan takaisin. Mies on kuitenkin vehdannut tämän toisen naisen kanssa jo puoli vuotta ja omien sanojensa mukaan monien muidenkin kanssa siitä lähtien, kun sovimme asumiserosta (silloin sanoin selvästi että se ei tarkoita sitä, että voisi tapailla muita)... Mies väittää että rakastaa minua toivoo, että palaisin. Uskon kuitenkin että ainoa syy on lapsemme, joiden takia hän haluaisi esittää muille kunnollista isää ja aviomiestä...

        Itsekin miehenä on vaikea uskoa sitä, että joku mies olisi noin tyhmä. Onneksi sinulla ei ole enää kuin 3kk aikaa, ennen kuin voit laittaa avioeroon toisen vaiheen hakemuksen sisään.

        Avioeron jälkeen ei tarvitse enää murehtia toisen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.


      • burn out
        tyhmähkö mies, anteeksi. kirjoitti:

        Itsekin miehenä on vaikea uskoa sitä, että joku mies olisi noin tyhmä. Onneksi sinulla ei ole enää kuin 3kk aikaa, ennen kuin voit laittaa avioeroon toisen vaiheen hakemuksen sisään.

        Avioeron jälkeen ei tarvitse enää murehtia toisen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

        Joo kun saisi pään selväksi.


      • Ihmisen kehitys
        Mies. kirjoitti:

        Kriisiimme syy oli pitkän parisuhteen aikana kasvanut kyllästyminen toisimme ja lähinnä itseemme.

        Vaimoni ei myöskään koskaan ollut asunut yksin ja halusi etäisyyttä muuttamalla yksin asumaan "ajatellakseen asioita". Minä olin eri mieltä. Omasta mielestäni asiat piti pystyä selvittämään asuessamme samassa osoitteessa.

        Kerroin hänen olevan vapaa tekemään omat valintansa, enkä kieltänyt häntä lähtemästä. Samalla ilmoitin, että asumusero tarkoittaa, sitä että suhteemme on ohi ja samana päivänä, kun hän muuttaa pois yhteisestä kodistamme, haen itse avioeroa - nin olisin tarvittaessa myös toiminut.

        Meillä kotona ei koskaan ole ollut esimerkiksi fyysisen väkivallan uhkaa, jota olisi pitänyt päästä pakoon, ainoastaan yleisesti "paha olla".

        Kriisimme akuutti vaihe sisälsi kymmenien tuntien itkuisia ja välillä raivoisiakin keskusteluja, paripsykoterapiaa ja puoli vuotta aikaa. Pikkuhiljaa sen jälkeen asiat ovat parantuneet ja ainakin itse olen sitä mieltä, että oli hyvä, että emme eronneet.

        Meillä asumusero ei olisi toiminut, koska silloin mielestäni luottamus olisi lopullisesti kadonnut välillämme ja olisin itse hoitanut eron alkuun ja loppuun.

        Onpa harvinaisen itsekeskeinen ja alistava toimintamalli. Eli ei mitään asioiden käsittelyä vaan "your way or highway". No, vaimosi on alistettu loppuikänsä menettäen minuutensa - tai kerää voimat ja jättää sinut varoittamatta kun on siihen valmis. Kurja ukko, kun et huomaa muita kuin omat tarpeesi.


      • Mies.
        Ihmisen kehitys kirjoitti:

        Onpa harvinaisen itsekeskeinen ja alistava toimintamalli. Eli ei mitään asioiden käsittelyä vaan "your way or highway". No, vaimosi on alistettu loppuikänsä menettäen minuutensa - tai kerää voimat ja jättää sinut varoittamatta kun on siihen valmis. Kurja ukko, kun et huomaa muita kuin omat tarpeesi.

        Hui, kuinka ahdasmielinen asenne! Se, että ei taivu jokaiseen oikkuun, jonka toinen keksii, tekee siis ihmisestä alistajan?

        Uskoisin, että olet aika huonosti perillä tilanteestani. Meillä kumpikin saa ilmaista oman tahtonsa ja tehdä itse päätöksensä - sinä ilmeisesti haluat asioiden olevan toisin?


    • Herättävä kokemus

      Terapian ja kovan yrittämisen jälkeen ei saatu mitään selvyyttä suhteen tulevaisuudesta ja kärvistely jatkui, eikä kumpikaan halunnut luovuttaa kun yhdessäoloa oli pitkälti takana ja kaksi lasta. Muutimme erilleen ja nyt parin kuukauden jälkeen molemmille on kirkastunut se että yksin oleminen onkin parempi vaihtoehto kuin se jatkuva ja loputon yhdessä kärvistely. En usko että asumusero on kaikille heti erotuomio, mutta se auttaa toimimaan ja ajattelemaan yksilönä ja sitä me kaikki välillä tarvitsemme.
      Vaikka samankaton alla ei olisikaan suoranaista väkivaltaa, sitä saattaa silti olla alistettuna jatkuvaan painostukseen huomaamattaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4466
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2509
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1647
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      26
      1414
    5. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1197
    6. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      20
      1001
    7. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      19
      985
    8. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      115
      961
    9. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      932
    10. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      914
    Aihe