makeavesijäähdytteinen

Et siis tiedä. Vitsinä huono, ehkä joku nauraa. Miksi ei voi neuvoa jos tietää siis jos tietää.

Oi voi, huomaatko , joku tietää ja vaihtoehtojakin löytyy. Ei siis aivan simppeli homma. Täällä kysellään usein helppoja mutta kun asiaa miettii niin ei se ole niin selvää. Hyvä että löytyy vastaajia helppoihinkin. Palstalla paljon hyvää tietoa.

Siitä väristä vielä sen verran, että pakkasen keston mittaus vaikeutuu jos värejä on menty sekoittamaan. Kuten sanoit moottorin käsikirja on se oikea lähde kun lähdetään öljyjen ja nesteiden kanssa pulaamaan.

reiska 2K kirjoitti:

Siitä väristä vielä sen verran, että pakkasen keston mittaus vaikeutuu jos värejä on menty sekoittamaan. Kuten sanoit moottorin käsikirja on se oikea lähde kun lähdetään öljyjen ja nesteiden kanssa pulaamaan.

Lue lisää

Omistan makeavesijäähdytteisen Yanmar 3gm30F mottorin. Moottori tietysti tuli veneen oston yhteydessä. Lämmönvaihtimessa ja koneessa on vanhaa glykolia.
Minun käytössäni jo yli 5 vuotta ja edellisen omistajan aikana, vaikka kuinka kauan.
Kone ei ole jäätynyt talvella. Vanhan glykolin väristä ei ota selvää vanha Erkkikään.
Olen ajatellut vaihtaa glykolin kokonaan, mutta ajatukseksi on jäänyt, vaikka uusdet kannut on kotona (Motonet ZERO LONG LIFE PUNAINEN ja CRYSTAL 100% VIHREÄ)
Olen löytänyt koneen vesinipat (muoviletkut päissä), vaan en ole saanut niitä auki.
Ovat olleet vaikeissa paikoissa avata.
Miten muuten homma menee? Huuhtelenko ensin makealla vedellä ja kuinka kauan. Voin kaataa vettä helposti lämmönvaihtimeen ja ylivuotosäiliöön.
Minkälaista vettä tässä huuhtelussa pitäisi käyttää?
Onko koneessa "joitain taskuja), johon vanhaa nestettä voi jäädä ja kuinka vähän vanhaa nestettä voi pilata uuden nesteen.
Itse uuteen nesteeseen on täällä suositeltu tislattua vettä, käykö myös esim. Bilteman akkuvesi?

ZEROCRYSTAL kirjoitti:

Omistan makeavesijäähdytteisen Yanmar 3gm30F mottorin. Moottori tietysti tuli veneen oston yhteydessä. Lämmönvaihtimessa ja koneessa on vanhaa glykolia.
Minun käytössäni jo yli 5 vuotta ja edellisen omistajan aikana, vaikka kuinka kauan.
Kone ei ole jäätynyt talvella. Vanhan glykolin väristä ei ota selvää vanha Erkkikään.
Olen ajatellut vaihtaa glykolin kokonaan, mutta ajatukseksi on jäänyt, vaikka uusdet kannut on kotona (Motonet ZERO LONG LIFE PUNAINEN ja CRYSTAL 100% VIHREÄ)
Olen löytänyt koneen vesinipat (muoviletkut päissä), vaan en ole saanut niitä auki.
Ovat olleet vaikeissa paikoissa avata.
Miten muuten homma menee? Huuhtelenko ensin makealla vedellä ja kuinka kauan. Voin kaataa vettä helposti lämmönvaihtimeen ja ylivuotosäiliöön.
Minkälaista vettä tässä huuhtelussa pitäisi käyttää?
Onko koneessa "joitain taskuja), johon vanhaa nestettä voi jäädä ja kuinka vähän vanhaa nestettä voi pilata uuden nesteen.
Itse uuteen nesteeseen on täällä suositeltu tislattua vettä, käykö myös esim. Bilteman akkuvesi?

Lue lisää

Vaihdan jäähdytysnesteen neljän vuoden välein (n. 500h). Volvon koneessa on vedenvalutusproppu, johon saa muoviletkun kiinni. Valutan sen mikä helposti tulee enkä huuhtele. Ulos tuleva neste näyttää melko kirkkaalta. Mm. lämminvesiboileriin jää varmaankin glykolivettä. Uudessa vihreässä käytän sekoitukseen ionivaihdettua vettä. Pakkaskestävyys ei ole veneessä ongelma, sillä hyvinkin laiha glykoliseos estäisi moottorin halkeamisen pakkasella. 50/50-seoksen tärkein tehtävä on korroosiosuojaus ja siksi sitä kannattaa käyttää. Pois otetun nesteen kierrätän merivesipuolen talvisuojauksessa.

ZEROCRYSTAL kirjoitti:

Omistan makeavesijäähdytteisen Yanmar 3gm30F mottorin. Moottori tietysti tuli veneen oston yhteydessä. Lämmönvaihtimessa ja koneessa on vanhaa glykolia.
Minun käytössäni jo yli 5 vuotta ja edellisen omistajan aikana, vaikka kuinka kauan.
Kone ei ole jäätynyt talvella. Vanhan glykolin väristä ei ota selvää vanha Erkkikään.
Olen ajatellut vaihtaa glykolin kokonaan, mutta ajatukseksi on jäänyt, vaikka uusdet kannut on kotona (Motonet ZERO LONG LIFE PUNAINEN ja CRYSTAL 100% VIHREÄ)
Olen löytänyt koneen vesinipat (muoviletkut päissä), vaan en ole saanut niitä auki.
Ovat olleet vaikeissa paikoissa avata.
Miten muuten homma menee? Huuhtelenko ensin makealla vedellä ja kuinka kauan. Voin kaataa vettä helposti lämmönvaihtimeen ja ylivuotosäiliöön.
Minkälaista vettä tässä huuhtelussa pitäisi käyttää?
Onko koneessa "joitain taskuja), johon vanhaa nestettä voi jäädä ja kuinka vähän vanhaa nestettä voi pilata uuden nesteen.
Itse uuteen nesteeseen on täällä suositeltu tislattua vettä, käykö myös esim. Bilteman akkuvesi?

Lue lisää

Kun jäähdytysnesteen vaihtaa, miksi pitäisi huuhdella vedellä? Itse en sitä ole koskaan tehnyt (nykyisellä koneella olen ajanut lähes 5000 tuntia). Olen yksinkertaisesti lorottanut vanhat glykolit pois ja kaatanut tilalle uudet. Vuosien mittaan jäähdytinnesteen korroosionesto heikkenee, siksi kannattaisi 3-5 vuoden välein vaihtaa uudet nesteet. Pakkaskestävyys sen sijaan ei heikkene, vaikka litku olisi 10 v. vanhaa.

Itselläni on se käsitys, että punainen longlife jäähdytinneste on verrattain uusi tuote. Jos koneessasi on ikivanha glykoliliuos, sikse se todennäköisesti ei ole tätä longlife-tuotetta.

Seppomartti totesi, että "10 v vanha liuos ei ole enää pakkasnestettä". Yritin löytää netistä seppomartin "pakkaskestävyyden käppyröitä". En löytänyt. (Käytännössä pakkaskestävyys mitataan ominaispainomittarilla - kuten autohuoltamotkin tekevät).

"Valmistaja antaa käsikirjassa huuhteluohjeet" ei taida koskea kaikkia moottorimerkkejä! Sen kyllä ymmärrän, että jäähdytysjärjestelmä kannattaa huuhdella mikäli jäähdytinneste on muuttunut ruosteisen väriseksi: "vanha jäähdytinneste on lähinnä ruosteen värjäämää". Oman venemoottorini jäähdytinneste on säilyttänyt värinsä enkä nesteen vaihdon yhteydessä ole nähnyt minkäänlaista sakkaa. Uloslaskettu neste on ollut yhtä kirkasta kuin uusi glykoliliuos, kun olen tehnyt vaihdon 3-5 vuoden välein.
Miten usein autojen jäähdytinneste vaihdetaan? Niissäkin on suljettu jäähdytysjärjestelmä, samat litkut ja usein vielä samanlaista metalliakin koneessa kuin venemoottoreissa.

Katsoin juuri huotokirjasta, että kakkosautossamme on helmikuussa 2004 vaihdetut glykolit. Ei ole jäätynyt talvella, joten kyllä ne ainakin -20 C kestää edelleen. Muutakaan tuohon potentiaalisesti liittyviä ongelmia ei ole ilmennyt. Autolla on ajettu n. 100 tkm tuon vaihdon jälkeen.

Glykolit hajoavat hapettumalla ilmassa (siis pisarat tai höyry) tai biologisesti maaperässä muutamassa vuorokaudessa. Sillä ei ole mitään tekemistä suljetun kierron tai vaikkapa purkin kanssa. Noissa ei ole käytännössä lainkaan happea (se pieni määrä kuluu pois, jos on happea kuluttavia reaktioita ja vaikka olisikin on aineensiirtopinta-ala olemattoman pieni) eikä bakteereita.

Sama juttu vaikkapa lämmityspatteriverkostossa, jossa rautaputket ja patterit kestävät lähes ikuisesti, koska kiertävä vesi on hapetonta. Juomavesiputket sen sijaan ruostuvat nopeammin, koska vesi vaihtuu ja tuo happea mukanaan.

Perusmittari eli ominaispainomittari ei toimi propylenglykolilla koska ominaispaino ei muutu.
Joku kaipasi jäätymisen eston ja sekoitussuhteen käppyrää. Pari sellaista joskus netistä löysin muttei nyt helposti osu kohdalle. Muistikuvani mukaan 30% seos etylen- ja propylenglykolin pakkaskestävyydet olivat vain 13-16 astetta mutten muista kumpi oli muutaman asteen parempi.

seppomartti kirjoitti:

Perusmittari eli ominaispainomittari ei toimi propylenglykolilla koska ominaispaino ei muutu.
Joku kaipasi jäätymisen eston ja sekoitussuhteen käppyrää. Pari sellaista joskus netistä löysin muttei nyt helposti osu kohdalle. Muistikuvani mukaan 30% seos etylen- ja propylenglykolin pakkaskestävyydet olivat vain 13-16 astetta mutten muista kumpi oli muutaman asteen parempi.

Lue lisää

Totta juu, että ominaispainomittari pelaa vain niillä perinteisillä, yleensä vihreillä (tai sinisillä) nesteillä. Tuolle propylenglykolille tarvitsee mittarin, jossa nestetippa laitetaan sellaisen "luukun" alle ja toisesta päästä katsotaan tulos. Mittarilla on joku nimikin, varmaan googlaamalla voisi löytyä.

seppomartti kirjoitti:

Perusmittari eli ominaispainomittari ei toimi propylenglykolilla koska ominaispaino ei muutu.
Joku kaipasi jäätymisen eston ja sekoitussuhteen käppyrää. Pari sellaista joskus netistä löysin muttei nyt helposti osu kohdalle. Muistikuvani mukaan 30% seos etylen- ja propylenglykolin pakkaskestävyydet olivat vain 13-16 astetta mutten muista kumpi oli muutaman asteen parempi.

Lue lisää

Kyllä sen prop(yl)eeniglykolinkin ominaispaino muuttuu seossuhteen mukaan, mutta puolet vähemmän kuin et(yl)eeniglykolilla, joten samalla mittarilla saa aivan väärät tulokset ja tuollekin tehty mittari on aika herkkä seoksen lämpötilalle, joka myös vaikuttaa ominaispainoon.

Nykyään käytetään molemmille yleensä optisia mittareita.

Tässä kaikki arvot:
http://www.engineeringtoolbox.com/ethylene-glycol-d_146.html
http://www.engineeringtoolbox.com/propylene-glycol-d_363.html

Valmistajakohtaisesti arvot poikkeavat jonkin verran noista.

30% seoksen pakkaskestävyys ei tosiaan ole kummoinen, mutta en usko sen olevan venemoottorissa kriittistä, koska 30% seos ei mene umpijäähän vaan sohjoksi, joka ei riko paikkoja, ainakaan helposti.

Taisi olla 90-luvun loppupuolta, kun viimeksi oli yli 30 asteen pakkasia pidempään Etelä-Suomessa ja autolleni ei ollut tolppapaikkaa. Silloin taisi olla hiukan liian laimea seos. Seurauksena oli koneen lämpöjen nousu yli normaalin muutaman kilometrin ajon jälkeen. Koska lämppäristä tuli edelleen jääkylmää, arvasin, että jäässä on. Pysähdyin muutamaksi minuutiksi, jolloin koneen lämpö sulatti systeemin ja matka jatkui normaalisti. Näin tapahtui kahdesti, mutta mitään vaurioita ei tullut.

Minäkin meinasin suositella tätä vedetöntä Evans-jäähdytysnestettä, mutta kun aloittaja halusi "edullista" ainetta, jätin kirjoittamatta, koska Evans on varsin kallista verrattuna tavallisiin pakkasnesteisiin. Tosin Evansin eduksi on laskettava se, että
5) Ei tarvitse vaihtaa koskaan.
6) Torjuu paikallista ylikuumentumista.
7) Alentaa jäähdytysjärjestelmän painetta (letkut ja liitokset kestävät paremmin).
8) Vesipumppu ei kavitoi.
9) Kiehumispiste 180 astetta.
10) Jälkikiehumista ei tapahdu.
11) Ei ole myrkyllistä (ei silti pidä nauttia).
12) Pakkaskestävyys -40 °C.

Hakro kirjoitti:

Minäkin meinasin suositella tätä vedetöntä Evans-jäähdytysnestettä, mutta kun aloittaja halusi "edullista" ainetta, jätin kirjoittamatta, koska Evans on varsin kallista verrattuna tavallisiin pakkasnesteisiin. Tosin Evansin eduksi on laskettava se, että
5) Ei tarvitse vaihtaa koskaan.
6) Torjuu paikallista ylikuumentumista.
7) Alentaa jäähdytysjärjestelmän painetta (letkut ja liitokset kestävät paremmin).
8) Vesipumppu ei kavitoi.
9) Kiehumispiste 180 astetta.
10) Jälkikiehumista ei tapahdu.
11) Ei ole myrkyllistä (ei silti pidä nauttia).
12) Pakkaskestävyys -40 °C.

Lue lisää

Tuo Evansin markkinointimateriaali on kyllä ällöä. Eivät edes kerro oman tuotteensa ominaisuuksia muuten kuin markkinointihömppänä. Siis ei ole ominaislämpökapasiteettia jne. lämmönsiirtotehokkuudesta kertovaa.

Mainitsevat kuitenkin, että moottori käy kuumempana Evanssilla kuin tavallisella jäähdytysnesteellä. Siihen nähden tuo "pitää paremmin koneen viileenä" on vähintäänkin erikoinen väite.

Vesihän on tunnetusti varsin ylivoimainen lämmönsiirtoaine täysin ylivoimaisen ominaislämpökapasiteettinsa ja erinomaisen lämmönjohtuvuuden ansiosta. Nämä tietysti merkittävästi huononevat, kun sekaan laitetaan 50% glykolia, mutta edelleen se on löymätön tältä osin. Lisäksi vielä erittäin suuret höyristymis- ja sulamislämmöt, joita tietysti ei ole tarkoitus hyödyntää ko. käytössä.

Noista veden "ongelmista" ja "parannuksista" siihen nähden suurin osa on hyvin teoreettisia.

Pakkaskestävyys ei tuolla parane, vesipumppu ei kavitoi, jos se on oikein suunniteltu, korroosio ei ole ongelma, jos käyttää suositeltua glykolia ja vaihtaa suositelluin välein, paine ei ole ongelma (korkissa ylipaineventtiili) jne. Tietysti joissain erityistapauksissa voi sitten ongelmia tulla, mutta niihin syy on huonossa suunnittelussa tai käytössä.

Venemoottorin osalta olisi hiukan huolissani kohonneen käyntilämpötilan vaikutuksesta. Sehän nostaa myös niiden osien lämpötilaa, joissa virtaa merivesi. Siis lämmönvaihdin ja pakokäyrä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo Evansin markkinointimateriaali on kyllä ällöä. Eivät edes kerro oman tuotteensa ominaisuuksia muuten kuin markkinointihömppänä. Siis ei ole ominaislämpökapasiteettia jne. lämmönsiirtotehokkuudesta kertovaa.

Mainitsevat kuitenkin, että moottori käy kuumempana Evanssilla kuin tavallisella jäähdytysnesteellä. Siihen nähden tuo "pitää paremmin koneen viileenä" on vähintäänkin erikoinen väite.

Vesihän on tunnetusti varsin ylivoimainen lämmönsiirtoaine täysin ylivoimaisen ominaislämpökapasiteettinsa ja erinomaisen lämmönjohtuvuuden ansiosta. Nämä tietysti merkittävästi huononevat, kun sekaan laitetaan 50% glykolia, mutta edelleen se on löymätön tältä osin. Lisäksi vielä erittäin suuret höyristymis- ja sulamislämmöt, joita tietysti ei ole tarkoitus hyödyntää ko. käytössä.

Noista veden "ongelmista" ja "parannuksista" siihen nähden suurin osa on hyvin teoreettisia.

Pakkaskestävyys ei tuolla parane, vesipumppu ei kavitoi, jos se on oikein suunniteltu, korroosio ei ole ongelma, jos käyttää suositeltua glykolia ja vaihtaa suositelluin välein, paine ei ole ongelma (korkissa ylipaineventtiili) jne. Tietysti joissain erityistapauksissa voi sitten ongelmia tulla, mutta niihin syy on huonossa suunnittelussa tai käytössä.

Venemoottorin osalta olisi hiukan huolissani kohonneen käyntilämpötilan vaikutuksesta. Sehän nostaa myös niiden osien lämpötilaa, joissa virtaa merivesi. Siis lämmönvaihdin ja pakokäyrä.

Lue lisää

Aivan yhtä ällöä on perinteisten pakkasnesteiden markkinointi. Ei niistäkään noita ominaisuuksia yleensä kerrota.

Moottorin käyntilämpötila voi Evans-nestettä käytettäessä nousta joitakin asteita (mikä yleensä parantaa hyötysuhdetta), mutta sen sijaan veden höyrystymisen aiheuttamasta paikallisesta ylikuumenemisesta päästään eroon. Lause "pitää paremmin koneen viileenä" oli nimimerkin Wheelers dealers käsialaa – Evansin esitteistä en sellaista väitettä löytänyt.

Vesi on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen lämmönsiirtoaine muttei suinkaan ylivoimainen, ja sillä on joitakin erittäin ikäviä ominaisuuksia, kuten höyrystyminen ja jäätyminen varsin suppealla lämpötila-alueella, hapen vaikutuksista puhumattakaan.

En yritä saada ketään käyttämään kallista Evans-nestettä, koskapa minulla ei ole mitään kaupallisia yhteyksiä kyseiseen tuotteeseen. Kun kuitenkin olen puoli vuosisataa pelannut monenmoisten moottorien parissa ja nähnyt jos jonkinlaisia jäähdytysjärjestelmän ongelmia, olen vakuuttunut siitä, että juuri vesi on hyvin usein ongelmien aiheuttaja.

Hakro kirjoitti:

Aivan yhtä ällöä on perinteisten pakkasnesteiden markkinointi. Ei niistäkään noita ominaisuuksia yleensä kerrota.

Moottorin käyntilämpötila voi Evans-nestettä käytettäessä nousta joitakin asteita (mikä yleensä parantaa hyötysuhdetta), mutta sen sijaan veden höyrystymisen aiheuttamasta paikallisesta ylikuumenemisesta päästään eroon. Lause "pitää paremmin koneen viileenä" oli nimimerkin Wheelers dealers käsialaa – Evansin esitteistä en sellaista väitettä löytänyt.

Vesi on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen lämmönsiirtoaine muttei suinkaan ylivoimainen, ja sillä on joitakin erittäin ikäviä ominaisuuksia, kuten höyrystyminen ja jäätyminen varsin suppealla lämpötila-alueella, hapen vaikutuksista puhumattakaan.

En yritä saada ketään käyttämään kallista Evans-nestettä, koskapa minulla ei ole mitään kaupallisia yhteyksiä kyseiseen tuotteeseen. Kun kuitenkin olen puoli vuosisataa pelannut monenmoisten moottorien parissa ja nähnyt jos jonkinlaisia jäähdytysjärjestelmän ongelmia, olen vakuuttunut siitä, että juuri vesi on hyvin usein ongelmien aiheuttaja.

Lue lisää

Perinteisesti pakkasnesteistä kerrotaan mitä ne ovat ja niiden ominaisuudet löytyvät kirjallisuudesta tai netistä. Niille on myös laatunormeja, joista selviää täyttävätkö ne moottorinvalmistajan vaatimukset.

Evans ei kerro mitä tuote on, joten sen olisi mielestäni syytä kertoa muutakin kuin kiehumis- ja jäätymispiste sekä keskittyä haukkumaan glykoli-veden haukkumiseen. Suositteleeko joku auto- tai moottorivalmistaja käyttämään Evansia?

On vesi täysin ylivoimainen lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan. Kaikki muut aineet vaativat merkittävästi suuremman tilavuusvirran samaan suorituskykyyn. Glykoli-vesi -seoksella ei ole normaalissa moottorikäytössä mitään ongelmia, joita ei oltaisi ratkaistu kymmeniä vuosia sitten. Äärimmäisen tehokkaissa koneissa kilpakäytössä tilanne voi olla toinen, en tiedä.

Vedessä ei ole happea kuin hiukan ilmasta liuenneena. Suljetussa kierrossa tuolla täytettäessä mukaan liuenneella hapella ei ole mitään merkitystä. 20 asteiseen veteen liukenee 9 mg/l happea, joten 10 litran jäähdytyskiertoon pääsee täytettäessä hurjat 90 mg happea liuenneena toinen mokoma paisuntasäiliön ilmatilaan. Tuostakin haihtuu yli puolet pois, kun täytön jälkeen konetta käytetään paisuntasäiliön korkki auki. Liukoisuus veteen laskee voimakkaasti lämpötilan noustessa. Lisää ei ilmaa ja siten happeakaan tuonne enää pääse kuin mitätön määrä paisuntasäiliön korkkia joskus avatessa.

Eikai tuo Evans niin kamalan kallista ole. Nopeasti katsottuna 4 litraa maksaa alle 50 dollaria. Tietysti sitä menee tuplamäärä normaaliin verrattuna, mutta ei sitten tarvitse vaihtaa (kunnes tulee muuta huoltotarvetta jäähdytysjärjestelmään).

Joakim1 kirjoitti:

Perinteisesti pakkasnesteistä kerrotaan mitä ne ovat ja niiden ominaisuudet löytyvät kirjallisuudesta tai netistä. Niille on myös laatunormeja, joista selviää täyttävätkö ne moottorinvalmistajan vaatimukset.

Evans ei kerro mitä tuote on, joten sen olisi mielestäni syytä kertoa muutakin kuin kiehumis- ja jäätymispiste sekä keskittyä haukkumaan glykoli-veden haukkumiseen. Suositteleeko joku auto- tai moottorivalmistaja käyttämään Evansia?

On vesi täysin ylivoimainen lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan. Kaikki muut aineet vaativat merkittävästi suuremman tilavuusvirran samaan suorituskykyyn. Glykoli-vesi -seoksella ei ole normaalissa moottorikäytössä mitään ongelmia, joita ei oltaisi ratkaistu kymmeniä vuosia sitten. Äärimmäisen tehokkaissa koneissa kilpakäytössä tilanne voi olla toinen, en tiedä.

Vedessä ei ole happea kuin hiukan ilmasta liuenneena. Suljetussa kierrossa tuolla täytettäessä mukaan liuenneella hapella ei ole mitään merkitystä. 20 asteiseen veteen liukenee 9 mg/l happea, joten 10 litran jäähdytyskiertoon pääsee täytettäessä hurjat 90 mg happea liuenneena toinen mokoma paisuntasäiliön ilmatilaan. Tuostakin haihtuu yli puolet pois, kun täytön jälkeen konetta käytetään paisuntasäiliön korkki auki. Liukoisuus veteen laskee voimakkaasti lämpötilan noustessa. Lisää ei ilmaa ja siten happeakaan tuonne enää pääse kuin mitätön määrä paisuntasäiliön korkkia joskus avatessa.

Eikai tuo Evans niin kamalan kallista ole. Nopeasti katsottuna 4 litraa maksaa alle 50 dollaria. Tietysti sitä menee tuplamäärä normaaliin verrattuna, mutta ei sitten tarvitse vaihtaa (kunnes tulee muuta huoltotarvetta jäähdytysjärjestelmään).

Lue lisää

Vesi (H2O) sisältää vetyä (H) ja happea (O).

Hakro kirjoitti:

Vesi (H2O) sisältää vetyä (H) ja happea (O).

Tietysti, mutta tuo happi ei ole vapaana hapettumiseen, joten se ei ole mitenkään oleellista korroosion kannalta. Hapen aiheuttama korroosio vedessä tapahtuu liuenneen hapen tai hiilidioksidin kautta.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo Evansin markkinointimateriaali on kyllä ällöä. Eivät edes kerro oman tuotteensa ominaisuuksia muuten kuin markkinointihömppänä. Siis ei ole ominaislämpökapasiteettia jne. lämmönsiirtotehokkuudesta kertovaa.

Mainitsevat kuitenkin, että moottori käy kuumempana Evanssilla kuin tavallisella jäähdytysnesteellä. Siihen nähden tuo "pitää paremmin koneen viileenä" on vähintäänkin erikoinen väite.

Vesihän on tunnetusti varsin ylivoimainen lämmönsiirtoaine täysin ylivoimaisen ominaislämpökapasiteettinsa ja erinomaisen lämmönjohtuvuuden ansiosta. Nämä tietysti merkittävästi huononevat, kun sekaan laitetaan 50% glykolia, mutta edelleen se on löymätön tältä osin. Lisäksi vielä erittäin suuret höyristymis- ja sulamislämmöt, joita tietysti ei ole tarkoitus hyödyntää ko. käytössä.

Noista veden "ongelmista" ja "parannuksista" siihen nähden suurin osa on hyvin teoreettisia.

Pakkaskestävyys ei tuolla parane, vesipumppu ei kavitoi, jos se on oikein suunniteltu, korroosio ei ole ongelma, jos käyttää suositeltua glykolia ja vaihtaa suositelluin välein, paine ei ole ongelma (korkissa ylipaineventtiili) jne. Tietysti joissain erityistapauksissa voi sitten ongelmia tulla, mutta niihin syy on huonossa suunnittelussa tai käytössä.

Venemoottorin osalta olisi hiukan huolissani kohonneen käyntilämpötilan vaikutuksesta. Sehän nostaa myös niiden osien lämpötilaa, joissa virtaa merivesi. Siis lämmönvaihdin ja pakokäyrä.

Lue lisää

Sattumalta törmäsin sivustoon, josta selvisi, että Evans on vain puhdasta glykolia. Tämän mukaan ei kovin suositeltavaa: http://www.norosion.com/evanstest.htm

Toki vertailu on kilpailijan tekemä ja vastassa on glykoliton vesi, joka ei siis kestä pakkasta.

Miksi Volvo poisti ne?

Jäähdytinnesteen vaihtoja oli useita, keskimäärin ehkä joka toinen vuosi ja lämpöongelmien alkaessa useita kertoja per vuosi. Puhkisyöpyminen ei tapahtunut valuraudan kohdalla vaan alumiini katosi lämmönvaihtajablokista, mikä makealla vedellä jäähdyttää myös pakosarjaa. Sääli, etten osaa pistää kuvia liitteeksi. Moottorissa on ollut enemmän vakavia vikoja kuin aikaisemmissa viidessä VP dieselissä yhteensä. Seuraavaksi irroitetaan kansi ennen seuraavaa kautta. "Stay away.." voi olla aiheellinen.

seppomartti kirjoitti:

Jäähdytinnesteen vaihtoja oli useita, keskimäärin ehkä joka toinen vuosi ja lämpöongelmien alkaessa useita kertoja per vuosi. Puhkisyöpyminen ei tapahtunut valuraudan kohdalla vaan alumiini katosi lämmönvaihtajablokista, mikä makealla vedellä jäähdyttää myös pakosarjaa. Sääli, etten osaa pistää kuvia liitteeksi. Moottorissa on ollut enemmän vakavia vikoja kuin aikaisemmissa viidessä VP dieselissä yhteensä. Seuraavaksi irroitetaan kansi ennen seuraavaa kautta. "Stay away.." voi olla aiheellinen.

Lue lisää

Tuossa on esim. yksi versio manuaalista.
http://mantaowners.org/wp-content/uploads/2014/01/D1-30-Workshop-Manual.pdf

seppomartti kirjoitti:

Jäähdytinnesteen vaihtoja oli useita, keskimäärin ehkä joka toinen vuosi ja lämpöongelmien alkaessa useita kertoja per vuosi. Puhkisyöpyminen ei tapahtunut valuraudan kohdalla vaan alumiini katosi lämmönvaihtajablokista, mikä makealla vedellä jäähdyttää myös pakosarjaa. Sääli, etten osaa pistää kuvia liitteeksi. Moottorissa on ollut enemmän vakavia vikoja kuin aikaisemmissa viidessä VP dieselissä yhteensä. Seuraavaksi irroitetaan kansi ennen seuraavaa kautta. "Stay away.." voi olla aiheellinen.

Lue lisää

Vedetön jäähdytysneste saattaisi olla ratkaisu VP:n syöpymisongelmaan (ks. 12.10.2014 20:17).

seppomartti kirjoitti:

Jäähdytinnesteen vaihtoja oli useita, keskimäärin ehkä joka toinen vuosi ja lämpöongelmien alkaessa useita kertoja per vuosi. Puhkisyöpyminen ei tapahtunut valuraudan kohdalla vaan alumiini katosi lämmönvaihtajablokista, mikä makealla vedellä jäähdyttää myös pakosarjaa. Sääli, etten osaa pistää kuvia liitteeksi. Moottorissa on ollut enemmän vakavia vikoja kuin aikaisemmissa viidessä VP dieselissä yhteensä. Seuraavaksi irroitetaan kansi ennen seuraavaa kautta. "Stay away.." voi olla aiheellinen.

Lue lisää

Jos olet vaihtanut jäähdytinnesteen joka toinen vuosi ja siitä huolimatta moottorisi alumiiniosat ovat syöpyneet n. 10-14 vuodessa, olisiko vika ollut paitsi moottorin rakenteessa (ehkä eriarvoisia metalleja samassa elketrolyyttiliuoksessda) myös jäähdytinnesteessä?
Jotkut jäähdytinnesteet on tarkoitettu alumiinille (mm. punaiseksi värjätty tuote). Myyntiesitteen mukaan eräillä jäähdytinnesteillä vaihtovälisuositus on jopa 7 vuotta (tai autoille 500.000 km välein). http://www.tarvikkeet.fi/tuotteet/kemikaalit/jaahdytinnesteet

väärä neste?? kirjoitti:

Jos olet vaihtanut jäähdytinnesteen joka toinen vuosi ja siitä huolimatta moottorisi alumiiniosat ovat syöpyneet n. 10-14 vuodessa, olisiko vika ollut paitsi moottorin rakenteessa (ehkä eriarvoisia metalleja samassa elketrolyyttiliuoksessda) myös jäähdytinnesteessä?
Jotkut jäähdytinnesteet on tarkoitettu alumiinille (mm. punaiseksi värjätty tuote). Myyntiesitteen mukaan eräillä jäähdytinnesteillä vaihtovälisuositus on jopa 7 vuotta (tai autoille 500.000 km välein). http://www.tarvikkeet.fi/tuotteet/kemikaalit/jaahdytinnesteet

Lue lisää

Siis minulla syöpyi puhki 5-6 vuodessa n 1500 käyttötunnissa. Ei 10-14 v. Yllä purjehdusfoorumin viittauksissa jotkut olivat syöpyneet paljon nopeammin jopa alle 500h. Kaikissa (tai lähes kaikissa?) jäähdytinnesteissä mainitaan, että ovat sopivia alumiinille.

seppomartti kirjoitti:

Siis minulla syöpyi puhki 5-6 vuodessa n 1500 käyttötunnissa. Ei 10-14 v. Yllä purjehdusfoorumin viittauksissa jotkut olivat syöpyneet paljon nopeammin jopa alle 500h. Kaikissa (tai lähes kaikissa?) jäähdytinnesteissä mainitaan, että ovat sopivia alumiinille.

Lue lisää

Tapauksestasi ja ko.purjehdusfoorumin keskustelusta voinee tehdä sen päätelmän, että tiheästi suoritetut jäähdytinnesteiden vaihdot eivät suojaa tietyn merkkisiä moottoreita.

Vetuksen marinoimaan Mitsubishin dieseliin olen vaihtanut jäähdytinnesteen 3-5 vuoden välein. Konetunteja on kertynyt lähes 5000. Syöpymisen merkkejä ei ole näkynyt ("sisuskalut" näkyivät tiivisteiden uusimisen yhteydessä).
Myöskään aikaisemman veneeni Yanmar3GMF ei 20 v. aikana näyttänyt syöpyvän, vaikka jäähdytinnesteen vaihtamiset olivat harvoja ja satunnaisia (ohjekirja taisi suositella 3 v. vaihtovälejä). Koneessa ei ollut käyttötuntimittaria.

Ajattelin itse parhaimmaksi korvata toinen muovinen tyhjennysnippa sinkillä. En vaan huomannut tehdä uuteen lämmönvaihtajablokkiin sopivia jengoja joten täytyy ehkä irroittaa työstämistä varten. Sinkki on pieni vaiva ennen kuin syöpyy uusi reikä.

seppomartti kirjoitti:

Ajattelin itse parhaimmaksi korvata toinen muovinen tyhjennysnippa sinkillä. En vaan huomannut tehdä uuteen lämmönvaihtajablokkiin sopivia jengoja joten täytyy ehkä irroittaa työstämistä varten. Sinkki on pieni vaiva ennen kuin syöpyy uusi reikä.

Lue lisää

Sinkkien asentamisesta. Sinkki on jalompaa kuin alumiini, eli jos on tarkoitus ehkäistä alumiiniosan korroosiota niin täytyisi laittaa magnesium anodi, ei missään tapauksessa sinkkiä

En tiedä, kenelle postauksesi oli osoitettu, mutta vastaan koska olen Evansista kirjoittanut.

Jos nestettä lorahtaa ulos, järjestelmä on täytettävä uudella nesteellä. Vain hätätapauksessa voi käyttää vettä.

Toisaalta Evans-neste torjuu korroosiota, koska se ei johda sähköä (kuten vesi) eikä sisällä happea (kuten vesi). Evans-esitteen mukaan "Water promotes corrosion via oxidation and electrolysis. Evans Waterless Coolants contain no oxygen and are virtually non-conductive effectively preventing corrosion."

Sen mukaan, mitä tiedän kemiasta ja fysiikasta, uhrimetalli ei syövy jos elektrolyysiä ei synny. Sinkkejä ei ehkä joudu vaihtamaan ollenkaan tai ei ainakaan kovin usein.

Merikäytössä Evans-neste on otettu käyttöön mm. seuraavissa aluksissa:
- Solitaire, maailman suurin putkenlaskualus, jossa on kahdeksan Wärtsilä-dieseliä.
- Calamity Jane, uiva kuivatelakka, Rotterdam.
- Port of London Authority.
- jne.
Kuvia näistä löytyy netistä. Jos tällaisissa aluksissa on päätetty ottaa käyttöön vedetön jäähdytysneste, tuskin se venemoottoreissakaan "johtaa pahoihin seurauksiin.

Olenko kokeillut? En venemoottorissani mutta kylläkin harrasteautossani, jonka moottorin puhkisyöpyminen olisi korvaamaton vahinko.

seppomartti kirjoitti:

Ajattelin itse parhaimmaksi korvata toinen muovinen tyhjennysnippa sinkillä. En vaan huomannut tehdä uuteen lämmönvaihtajablokkiin sopivia jengoja joten täytyy ehkä irroittaa työstämistä varten. Sinkki on pieni vaiva ennen kuin syöpyy uusi reikä.

Lue lisää

Näyttää olevan muillakin lämmönvaihtajan syöpymisongelmia uusissa Volvoissa kuten "tyyppivian?" viitteestä käy ilmi. "Sinkillä" tarkoitin uhrianodia ylipäätänsä ajattelematta onko Volvon alumiiniosiin tarkoitetut anodit magnesiumia, sinkkiä vai jotain seosta. Täytyy sekin tarkistaa. Kiitos muistutuksesta!

"Jos autolla on onnistunut ajamaan 100000km…."
Eikö tässä ole kysymys siitä, minkä tyyppistä jäähdytinnestettä käytetään. Long-life -jäähdytinnesteillä on paljon pitemmät vaihtovälisuositukset kuin perinteisillä (usein vihreäksi värjätyillä) jäähdytinnesteillä. Tässä yksi esimerkki:
http://www.tarvikkeet.fi/tuote/8606/jaahdytinnesteet/valvoline-maxlife-coolant-antifreeze-concentrate

Minähän jo laitoin linkin, josta näkyi prop(yl)eeniglykoli-vesi -seoksen ominaispaino. Se tosin päättyi ennen 100%. Tässä koko alue: http://www.ppe.com/pdf/SpecificGravity.pdf

Huomaa, mitä alkuteksissä sanotaan. Tuo taulukko on juuri tarkoitettu seossuhteen mittaamista varten. Ominaispaino nousee monotonisesti 0->80% ja sen jälkeen laskee niin, että 100% = 55%. Mittaamisessa ei siis ole mitään ongelmaa, jos voi olettaaa, ettei glykolia ole yli 80%, mikä olisi jäähdytysvesissä täysin järjetön arvo. Paljon suurempi ongelma on olla varma siitä kumpaa glykolia jäähdytysjärjestelmässä on. Nykyään taitaa olla merkkiväri, jos siitä on jotain jäljellä, mutta ennen myytiin vihreää prop(yl)eeniglykolia.

En ole väittänyt vaihtosuosituksia bluffiksi, mutta olen varma, että vaihtosuositus perustuu inhibiittoreiden toiminnan heikentymiseen ei pakkaskestävyyteen. Siitä lienee jo todisteenakin uudet pakkasnesteet, joissa on täysin sama glykoli, mutta eri inhibiittorit ja vaihtovälisuositus on moninkertainen. Sinähän väitit, että glykoli hajoaisi niin, ettei sitä juuri enää olisi 10 vuoden jälkeen. Silloin autoni olisi ollut jäässä jo monta kertaa.

Se, ettei kakkosautossa ole glykoleita vaihdettu yli 10 vuoteen on tietysti huollon laiminlyöntiä. Ko. autolla ei enää ole kuin käyttöarvoa, joten en ole sen huollosta juuri välittänyt. Öljytkin vaihdettiin juuri äsken monen (luultavasti kuuden!) vuoden jälkeen ensimmäistä kertaa.

autolla jopa 500.000 kirjoitti:

"Jos autolla on onnistunut ajamaan 100000km…."
Eikö tässä ole kysymys siitä, minkä tyyppistä jäähdytinnestettä käytetään. Long-life -jäähdytinnesteillä on paljon pitemmät vaihtovälisuositukset kuin perinteisillä (usein vihreäksi värjätyillä) jäähdytinnesteillä. Tässä yksi esimerkki:
http://www.tarvikkeet.fi/tuote/8606/jaahdytinnesteet/valvoline-maxlife-coolant-antifreeze-concentrate

Lue lisää

Keltaiseksi värjättyä etylenglykolia, jonka vaihtoväliksi valmistaja antaa 5v/ 150000mailia /3000h. Varmaan ihan hyvä aine