Rasittava terapia

Pimeä pää

Laitoin avioeron vireille, kun selvisi, että miehelläni oli pitkäaikainen avioliiton ulkopuolinen suhde. Hain kriisiin apua työterveydestä, josta minut ohjattiin terveyskeskuspsykologille. Olen käynyt hänen luonaan säännöllisesti nyt puolen vuoden ajan.

Terapeutti on ainut ihminen, jonka kanssa asiaa käsittelen, joten pidän tapaamisiamme äärettömän tärkeinä. Käynnit ovat kuitenkin tavattoman rasittavia. Olen aina pitkään väsynyt, itkuinen ja toivoton. Kaipaan kannustusta ja voimaannuttavaa keskustelua, mihin terapeuttikin sanoo pyrkivänsä, mutta mikä menee pieleen? Vai niinkö sen pitääkin olla? Pitääkö negatiiviset tunteet kaivaa esiin, etten vaan pääsisi hautaamaan niitä mieleni syövereihin. Siellä onkin kyllä ahdasta.

16

272

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Apua netissä
    • ratkaisukeskeiseen

      Terapianhan voi keskeyttää jos tuntuu että aina tongitaan samaa paskakasaa. Ei taida terapeutilla itselläkään pyrkimykset ja teot käydä yhtä jalkaa. Pyydä vaihtamaan terapeuttia. Tai jätä sikseen. Hakeudu seurakunnan tai neuvolan kautta eroryhmään, vaikka ns. Fisherin, ja rupea suuntautumaan tulevaan ajatuksin, sanoin ja teoin.

    • Hei :)

      Kirjoitit
      " Vai niinkö sen pitääkin olla? Pitääkö negatiiviset tunteet kaivaa esiin, etten vaan pääsisi hautaamaan niitä mieleni syövereihin. Siellä onkin kyllä ahdasta"

      Hyvin usein, jos asiakkaalla on motivaatio ja kyky puhua, tämä on pitkässä juoksussa se helpoin reitti. Vain purkamalla ja käsittelemällä asioita, etenet prosessissa.
      Toki jos traumaattiset tunteet tulevat liiaksi esiin, voi olla liian aikaista käydä asiasta voimavaroja vievää keskustelua.
      On hienoa että olet hakenut apua :) Sinä kuitenkin olet se ihminen kuka tietää mitkä omat voimavarasi ovat. Jos sinusta tuntuu liian raskaalta, käy nämä tuntemukset terapeuttisi kanssa läpi.

    • huohkista

      Kyllä se raskaalta tuntuu se sureminen. Terapiaprosessi kyllä mielestäni nopeuttaa asiaa. Ilmankin terapiaa sitä asiaa märehtii ja itkeskelee, kauemmin siinä vaan menee... ja jotkuthan jää märehtimään moisia iäkseen eikä pääse ikinä yli.

      Jos haluat taukoa surutyöhösi ja prosessiisi, voisit kenties ehdottaa taukoa tai pidempiä välejä terapiakäynneille?

    • vuhpiuåpp9iåu

      Sinua on petetty ja pahasti. Ei ne terapeutit kaikkea ymmärrä. Ihan kauhistuttava kertomus oli tuolla pettämispuolella miten ihmisenä meille pitkään petetyille käy. "Kasvetaan" kivun kautta kiviksi. Niin minulle on käynyt :' Tiedän, ei entistä minää ole. Mikään ei ikinä muuta asioita muuksi. Kenties pettäjän anteeksipyyntö alottaisi tervehtymisen, mutta sitä en tule kuulemaan koskaan. Ny vain kivettyneiksi käymme. Vuodet kuluu sukkelaan ja viiltävät kasvoihini syviä rantuja. Sitten vesi jäätyy vakoihin, murskaa minut ja kuolen. Ehkä lapseni saavat paremman elämän. Omat vanhempani eivät toivoakseni koskaan voi ymmärtää, miten minun on käynyt/kävi.

      • rakkauslove

        "miten ihmisenä meille pitkään petetyille käy. "Kasvetaan" kivun kautta kiviksi."

        Eihän tuo noin mene, todellakaan. Omia tunteitaan (ja ongelmia) voi käsitellä vain ihminen itse. Ei kukaan muu. Siihen voi todentotta itse vaikuttaa miten ongelmiaan ja kriisejään käsittelee. On tavallista, että omista tunteista, tai koko elämästä (pieleen meni elämäni, syy on exän) syytetään toisia ihmisiä tai tilannetta, jossa ne syntyvät (ex petti, minusta tuli kivi). Se on hyvin helppoa, mutta ei totta.

        "Vuodet kuluu sukkelaan ja viiltävät kasvoihini syviä rantuja. Sitten vesi jäätyy vakoihin, murskaa minut ja kuolen"

        Jos tai kun ihan todella ajattelet näin, tarvitset kipeästi apua. Tuossa on totta vain "vuodet kuluu sukkelaan". Niin kuluu. Kannattaisi viimeistään nyt alkaa elää ja iloita.


    • jlnv

      "Pitääkö negatiiviset tunteet kaivaa esiin, etten vaan pääsisi hautaamaan niitä mieleni syövereihin"

      Eiköhän sinulla ole paljon negatiivisia tunteita pinnassa. Terapian tarkoitus lienee käsitellä niitä. Eikä niitä oikein voi käsitellä, ellei niistä puhu. Vai mitä? Vai tuntuuko sinusta, että menisi paremmin ilman terapeuttia? Tai toisen terapeutin kanssa?

      Tosi hienoa, että olet hakeutunut terapiaan.

    • oma elämä

      Samaa kokeneena ja järkyttyneenä petetyksi tulleena kerron et kaikesta toipuu. Ottaa vaan aikaa, ja alussa koettaa ymmärtää pettäjää, jopa olla kaveri vaikka olisi eronnut jo, kunnes tulee aika jolloin huomaa, parempi kun ei ole missään yhteydessä enää.

    • BEM

      Minun mielestä puoli vuotta eron märehtimistä pitäisi riittää. Ei se asia enää sillä parane.

      Isävainaani sanoisi, että tarvitset suoroa oikein kunnolla. Vaikka ehkä brutaalisti sanottu, niin totta toinen puoli.

      Katse eteenpäin ja tekemään iloisia asioita.

    • Katse tulevaisuuteen

      Tottakait se aikansa lemuaa jos aina samaa kasaa tonkii uudestaan. Luultavasti kun tonkii tarpeeksi alkaa lemu häviämään ajan saatossa.
      Olisiko nyt näin että olisi valettava tulevaisuuden uskoa ja iloa tulevaan elämään eron jälkeen. Etsi sitä.

    • Kysyvä

      Mitä tarkoittaa "suoroa"?

      • Avioliittoneuvoja

        Mietippä sitä.


    • Pimeä pää

      Kiitos hyvistä kommenteista. Toiset olivat sitä mieltä, että puhu kunnes helpottaa, ja toiset neuvovat jatkamaan eteenpäin. Itselleni sopii paremmin jälkimmäinen tapa, joten puoli vuotta terapiaa saa riittää. Suoro tulisi kyllä tarpeeseen.

      • Voimia

        Näkökulmia on useita. Yksi tapa sopii toiselle ja toinen toiselle. Omalla kohdalla huomasin aikanaan vastaavassa tilanteessa, että eniten minua vei eteenpäin viikonloput ystävän kanssa. Pidimme hauskaa, vitsailimme ja välillä menimme syövereihin. Hyvää oli se, että mihinkään tunnetilaan ei juututtu.

        Ero tuntui kammottavalta, koska eihän kukaan avioidu erotakseen. Se oli kipeä prosessi. Välillä tuntui että asiat on mallillaan ja sitten taas tuli ikäviä tunteita. Sellaista aaltoliikettä.

        Nyt vuosia myöhemmin ero ei enää nosta tunteita pintaan. Ex on kuin kuka tahansa tuttava. Vaikka tiedostan ne isot asiat joita koimme yhdessä (koti, lapset jne), mitään tunnekokemusta noihin muistoihin ei ole. On kuin se olisi ollut jonkun toisen elämää. Myöskään puolison uskottomuus ei aiheuta enää tunnekuohua. Elämä on jatkunut eteenpäin ja nautin tästä. Aika , se on kai tärkein asia. Aika hioo kivun. Suurimman palveluksen teet itsellesi, kun et katkeroidu tai syyttele ketään. Ota kiinni elämänilostani ja nauti pienistä hetkistä. Hymyile ihmisille ja vaihda muutama sana hississä tuntemattoman kanssa. Nauti elämästä.


      • Pimeä pää
        Voimia kirjoitti:

        Näkökulmia on useita. Yksi tapa sopii toiselle ja toinen toiselle. Omalla kohdalla huomasin aikanaan vastaavassa tilanteessa, että eniten minua vei eteenpäin viikonloput ystävän kanssa. Pidimme hauskaa, vitsailimme ja välillä menimme syövereihin. Hyvää oli se, että mihinkään tunnetilaan ei juututtu.

        Ero tuntui kammottavalta, koska eihän kukaan avioidu erotakseen. Se oli kipeä prosessi. Välillä tuntui että asiat on mallillaan ja sitten taas tuli ikäviä tunteita. Sellaista aaltoliikettä.

        Nyt vuosia myöhemmin ero ei enää nosta tunteita pintaan. Ex on kuin kuka tahansa tuttava. Vaikka tiedostan ne isot asiat joita koimme yhdessä (koti, lapset jne), mitään tunnekokemusta noihin muistoihin ei ole. On kuin se olisi ollut jonkun toisen elämää. Myöskään puolison uskottomuus ei aiheuta enää tunnekuohua. Elämä on jatkunut eteenpäin ja nautin tästä. Aika , se on kai tärkein asia. Aika hioo kivun. Suurimman palveluksen teet itsellesi, kun et katkeroidu tai syyttele ketään. Ota kiinni elämänilostani ja nauti pienistä hetkistä. Hymyile ihmisille ja vaihda muutama sana hississä tuntemattoman kanssa. Nauti elämästä.

        Kiitos "Voimia"! Kirjoitit juuri sellaista voimaannuttavaa, valoista tekstiä, jota kaipaan. Haluaisin, että joku sanoisi, että kyllä sinä pärjäät ja hienosti olet pärjännytkin, elämä jatkuu ja huomenna on parempi päivä. Harmi vaan, ettei minulla ole yhtään sellaista ystävää. Aikuisille lapsilleni esitän reipasta, sillä en halua heidän säälivän minua ja haluaisin antaa selviämisen mallin.

        Psykologia parempaa apua olen saanut juoksuterapiasta, luontoterapiasta ja hyvä-ruoka-ja-viini-terapiasta, joita olen itselleni järjestänyt.


    • Auttaa eteenpäin

      Totta terapia on todella vaativaa, mutta kun olet siellä saanut purkaa pois painolastia, huomaat kyllä, että ajanoloon saat tavallaan saat vastaukset, niitä ei terapeutit luettele, teet kaiken itse terapeutti johdattelee oikeaan suuntaan.

      Auttaa sinua työstämään asian ja näin et joudu noiden "puoskari terapeuttien " saaliiksi, jotka puhuvat omaan pussiinsa eli yrittävät päästä " housuihisi".

      Kyllä hän myös valvoo vointiasi, uskon että siitäkin on keskustelussa ollut puhetta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      75
      5454
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      17
      2416
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      1947
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      47
      1658
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1581
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1378
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1287
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      9
      1259
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1229
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1183
    Aihe