Vaihtoehto uskonnollisille päivänavauksille

Huolimatta siitä, että et-open toistuvat ja itseään toistavat kannanotot tuntuvat välillä riesalta, hän on kuitenkin siinä suhteessa oikeassa, että ainainen uskonnon pakkotuputtaminen pitäisi todellakin saada loppumaan - varsinkin koulussa.

Ajatelkaapa, kuinka paljon rakentavaa toimintaa ja oppimista saataisiin aikaiseksi sillä energialla, mikä nyt menee uskonnon inhoamiseen. Kyllähän kristinuskon historiasta jotakin pitää tietää, onhan se koko länsimaisen sivistyksemme pohja. Käsittääkseni asian käsittelyyn riittäisi ihan hyvin yksi kurssi yläkoulussa. Nimenomaan yläkoulussa sen vuoksi, että alakoululaisen ajatusmaailma ja suorastaan sanavarastokaan ei vielä riitä.

Ns. uskonnollisesta kasvatuksesta huolehtikoon kukin perhe ja uskontokunta ihan omin päin. Etiikkaa sen sijaan koulussa kyllä saisi olla, sillä ehkä pystyttäisiin korjaamaan joissakin perheissä vallitsevia suorastaan moraalittomia ajatusmalleja. Lisäksi se oikein käsiteltynä haastaa koululaista ajattelemaan, ottamaan kantaa ja perustelemaan.

Kiltti ope kirjoitti:

Huolimatta siitä, että et-open toistuvat ja itseään toistavat kannanotot tuntuvat välillä riesalta, hän on kuitenkin siinä suhteessa oikeassa, että ainainen uskonnon pakkotuputtaminen pitäisi todellakin saada loppumaan - varsinkin koulussa.

Ajatelkaapa, kuinka paljon rakentavaa toimintaa ja oppimista saataisiin aikaiseksi sillä energialla, mikä nyt menee uskonnon inhoamiseen. Kyllähän kristinuskon historiasta jotakin pitää tietää, onhan se koko länsimaisen sivistyksemme pohja. Käsittääkseni asian käsittelyyn riittäisi ihan hyvin yksi kurssi yläkoulussa. Nimenomaan yläkoulussa sen vuoksi, että alakoululaisen ajatusmaailma ja suorastaan sanavarastokaan ei vielä riitä.

Ns. uskonnollisesta kasvatuksesta huolehtikoon kukin perhe ja uskontokunta ihan omin päin. Etiikkaa sen sijaan koulussa kyllä saisi olla, sillä ehkä pystyttäisiin korjaamaan joissakin perheissä vallitsevia suorastaan moraalittomia ajatusmalleja. Lisäksi se oikein käsiteltynä haastaa koululaista ajattelemaan, ottamaan kantaa ja perustelemaan.

Lue lisää

Uskonnon inhoamiseen???

Meiltä löytyy enemmän niitä, jotka inhoavat matematiikkaa, musiikkia, ruotsia ja liikuntaa. Uskonto ei ole inhokkilistan kärjessä. Sen kurssit eivät ole erityisen vaikeita.

Pitäisikö ihan nuoria mielistelläkseen lopettaa kyseisten aineiden opetus. Saataisiin kivasti aikaa rakentavalle toiminnalle ja oppimiselle. Antaa vanhempien opettaa omin päin matematiikka oman tasonsa ja mielipiteidensä mukaisesti. Ja unohdetaan kivasti se, että vanhempien tasoerot vaihtelevat erityiskoulun mukautetusta, yliopiston insinöörimatematiikkaan. Samoin liikunta. Osan lapsista vanhemmat ovat aktiiviurheilijoita, jotka harrastavat urheilua monta tuntia viikossa. Osan mielestä urheilua on, kun kaljatölkki kädessä seuraa lätkää telkkarista. Jätetään toki opetukset vanhempien huoleksi.

terraaja kirjoitti:

Uskonnon inhoamiseen???

Meiltä löytyy enemmän niitä, jotka inhoavat matematiikkaa, musiikkia, ruotsia ja liikuntaa. Uskonto ei ole inhokkilistan kärjessä. Sen kurssit eivät ole erityisen vaikeita.

Pitäisikö ihan nuoria mielistelläkseen lopettaa kyseisten aineiden opetus. Saataisiin kivasti aikaa rakentavalle toiminnalle ja oppimiselle. Antaa vanhempien opettaa omin päin matematiikka oman tasonsa ja mielipiteidensä mukaisesti. Ja unohdetaan kivasti se, että vanhempien tasoerot vaihtelevat erityiskoulun mukautetusta, yliopiston insinöörimatematiikkaan. Samoin liikunta. Osan lapsista vanhemmat ovat aktiiviurheilijoita, jotka harrastavat urheilua monta tuntia viikossa. Osan mielestä urheilua on, kun kaljatölkki kädessä seuraa lätkää telkkarista. Jätetään toki opetukset vanhempien huoleksi.

Lue lisää

Et nyt ymmärtänyt kirjoitukseni pointtia. Siispä selitän.

Matematiikka ja ruotsi esimerkiksi ovat aineita, joissa tarvitaan asiantuntevuutta ennen kuin opettaminen onnistuu. Liikunnan tarpeellisuus ymmärretään vain joissakin kodeissa, musikaalisuus vaihtelee.

Vetoat siihen, että koska ussan kurssit eivät ole vaikeita, niitä ei inhota. Miten on kasvatettu lapsi, jolla ei ole tarvetta ponnistella oppiakseen välillä vaikeitakin asioita ja joka inhoaa sellaista, minkä oppimisen eteen joutuu näkemään vaivaa? Miksi vain helppoja aineita ja asioita pitäisi olla koulussa? Ei oikein mitään järkeä, koulussahan pitää opettaa ennen kaikkea niitä asioita, joiden opettamiseen vanhempien taidot eivät useimmiten riitä. Ns. uskonnolliseen kasvatukseen taas ovat kaikki kirkkokunnat ja lahkot erikoistuneet, joten sen voisi vallan mainiosti hoitaa sitä kautta.

Kysymys ei ole lasten tai nuorten mielistelystä, jos joidenkin aineiden opetusta vähennetään tai lisätään tai oppisisältöjä muokataan. Mielistelyä olisi enemmänkin se, että pidettäisiin kiinni helpoista asioista ja poistettaisiin kaikki vaikea tai "vaikea" - eli sinun näkemyksesi mukainen toiminta. Eihän kurssien helppous todellakaan saa olla mikään valintakriteeri sille, mitä koulussa opetetaan. Myöskään suurimmasta osasta omia oppilaitani en tunnista tätä tarvetta.

Minä sanoin, että alakoululaiset eivät oikeasti vielä ymmärrä uskonnon tai kirkkohistorian oppisisältöjä. Laitapa kuudesluokkalaisen eteen maailmankartta ja pyydä häntä näyttämään, missä Jeesus eleli. Kysäisepä häneltä, oliko Jeesuksen aikaan dinosauruksia ja lentoliskoja.

Olen kahden nyt jo yliopistossa opiskelevan lapsen äiti. Heidän kasvuaan ja koulunkäyntiään liki parikymmentä vuotta seuranneena ja mahdollisuuksieni mukaan tukeneena voin sanoa, että minulle on täysin vieras ajatuskuvio, että nuoret tarvitsisivat ja tahtoisivat vain helppojen asioiden kouluopetusta! Poikani olisi lukiossa halunnut opiskella latinaa, mutta sitä ei saatu mahtumaan lukkariin, mikä häntä suuresti harmitti. Hän kaipasi pitkän A2-saksan, kymmenen fysiikan kurssin ja jättimäisen matematiikankurssimäärän lisäksi jotakin uutta, haastavaa ja mielenkiintoista. Eikö teillä ollenkaan tunneta tällaista asenneilmastoa?

Kiltti ope kirjoitti:

Et nyt ymmärtänyt kirjoitukseni pointtia. Siispä selitän.

Matematiikka ja ruotsi esimerkiksi ovat aineita, joissa tarvitaan asiantuntevuutta ennen kuin opettaminen onnistuu. Liikunnan tarpeellisuus ymmärretään vain joissakin kodeissa, musikaalisuus vaihtelee.

Vetoat siihen, että koska ussan kurssit eivät ole vaikeita, niitä ei inhota. Miten on kasvatettu lapsi, jolla ei ole tarvetta ponnistella oppiakseen välillä vaikeitakin asioita ja joka inhoaa sellaista, minkä oppimisen eteen joutuu näkemään vaivaa? Miksi vain helppoja aineita ja asioita pitäisi olla koulussa? Ei oikein mitään järkeä, koulussahan pitää opettaa ennen kaikkea niitä asioita, joiden opettamiseen vanhempien taidot eivät useimmiten riitä. Ns. uskonnolliseen kasvatukseen taas ovat kaikki kirkkokunnat ja lahkot erikoistuneet, joten sen voisi vallan mainiosti hoitaa sitä kautta.

Kysymys ei ole lasten tai nuorten mielistelystä, jos joidenkin aineiden opetusta vähennetään tai lisätään tai oppisisältöjä muokataan. Mielistelyä olisi enemmänkin se, että pidettäisiin kiinni helpoista asioista ja poistettaisiin kaikki vaikea tai "vaikea" - eli sinun näkemyksesi mukainen toiminta. Eihän kurssien helppous todellakaan saa olla mikään valintakriteeri sille, mitä koulussa opetetaan. Myöskään suurimmasta osasta omia oppilaitani en tunnista tätä tarvetta.

Minä sanoin, että alakoululaiset eivät oikeasti vielä ymmärrä uskonnon tai kirkkohistorian oppisisältöjä. Laitapa kuudesluokkalaisen eteen maailmankartta ja pyydä häntä näyttämään, missä Jeesus eleli. Kysäisepä häneltä, oliko Jeesuksen aikaan dinosauruksia ja lentoliskoja.

Olen kahden nyt jo yliopistossa opiskelevan lapsen äiti. Heidän kasvuaan ja koulunkäyntiään liki parikymmentä vuotta seuranneena ja mahdollisuuksieni mukaan tukeneena voin sanoa, että minulle on täysin vieras ajatuskuvio, että nuoret tarvitsisivat ja tahtoisivat vain helppojen asioiden kouluopetusta! Poikani olisi lukiossa halunnut opiskella latinaa, mutta sitä ei saatu mahtumaan lukkariin, mikä häntä suuresti harmitti. Hän kaipasi pitkän A2-saksan, kymmenen fysiikan kurssin ja jättimäisen matematiikankurssimäärän lisäksi jotakin uutta, haastavaa ja mielenkiintoista. Eikö teillä ollenkaan tunneta tällaista asenneilmastoa?

Lue lisää

Missä minä sanoin, että vain helppoja aineita pitäisi opettaa? Voitko näyttää sen kohdan? On täysin inhimillistä karttaa itselle vaikeita aineita, oli se aine mikä hyvänsä. En silti sallisi sitä, että yksi aine, tai useampi poistetaan sen takia, ettei se jonkun mielestä ole tarpeellista. Se mikä kenenkin mielestä on tarpeellista ja mikä ajantuhlausta vaihtelee. Olen tavannut vanhemman, jonka mielestä koululiikunta on turhaa. Jotkut eivät osaa matematiikasta, kuin ala-asteen oppimäärän, eli ei verrannollisuutta, potenssilaskuja tai lineaarisia funktioita. Ja kertovat pärjäävänsä ihan hyvin. Opettajan tehtävä on opettaa aineita, vaikkei ne olisi lapsen mielestä tarpeellisia.

Kirkkohistorian lisäksi oppilaasi eivät ymmärrä monta muutakaan asiaa. Siksi he ovat koulussa, että oppisivat uusia asioita.Jotkut näistä asioista jäävät päähän ja toiset eivät. Siihen vaikuttaa sinun taitojesi lisäksi, lapsen mielenkiinto ja esim. perheen arvot.

Sinä kerrot omista pojistasi. Sinun poikasi tapaiset lapset eivät ole ainoita oppilaita. Lapset ovat erilaisia jo pienestä. Jos todella olet opettaja on sinunkin luokalla istunut lukuisia oppilaita, joita opetuksesi ei ole kiinnostanut jossain aineessa. Toiset eivät pysy kärryillä, vaikka kuinka yrittävät ja joillakin on kotona ongelmia jotka vievät voimia. Ellet sitten ole ollut opettajana yksityiskoulussa jolla on vara valita oppilaansa.

Jos oikeusasiamiehen päätöksestä kertominen tuoreeltaan olisi trollausta, mitä siten ovatkaan nuo Kenkun open ainaiset kenkut mollauskommentit? No, ehkä ne herättävät useampiakin pohtimaan, pitäisikö uskonnottomien katsomukselliset oikeudet ottaa kouluissa tosissaan ja luopua "niitä on niin vähän" -mitätöinnistä.

Hei, ihmisoikeusrikkomusihottuman oireet helpottavat kyllä aina, kun tulee tällaista lääkettä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.52/1416922492_505280&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

On mielenkiintoista, että joitakin jopa maamme oikeudenvalvojien tuoreiden päätösten informeeraaminen ärsyttää. Ehkä kyse ei olekaan siitä,vaan päätöksen sisällön epämieluisuudesta, koska nuo päätökset osoittavat, että vapaa-ajattelijain esiin tuomat asiat eivät olekaan katsomuksellista fundamentalismia, vaan pikemminkin uskonnon pakkotuputtaminen lapsille on sitä fundamentalististyyppistä asennetta.

Indoktrinaatiokielto julkisen vallan toiminnassa on selkeä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaus uskonnonvapauteen liittyen.

Humanisti-vapari kirjoitti:

Hei, ihmisoikeusrikkomusihottuman oireet helpottavat kyllä aina, kun tulee tällaista lääkettä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.52/1416922492_505280&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

On mielenkiintoista, että joitakin jopa maamme oikeudenvalvojien tuoreiden päätösten informeeraaminen ärsyttää. Ehkä kyse ei olekaan siitä,vaan päätöksen sisällön epämieluisuudesta, koska nuo päätökset osoittavat, että vapaa-ajattelijain esiin tuomat asiat eivät olekaan katsomuksellista fundamentalismia, vaan pikemminkin uskonnon pakkotuputtaminen lapsille on sitä fundamentalististyyppistä asennetta.

Indoktrinaatiokielto julkisen vallan toiminnassa on selkeä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaus uskonnonvapauteen liittyen.

Lue lisää

Etkö sinä siis näe tuossa jatkuvassa kirjoittelussa pakko-oireisuutta? Ja todellakin olette fundamenttalistisempia, kuin suurin osa ihmisistä.

... kirjoitti:

Etkö sinä siis näe tuossa jatkuvassa kirjoittelussa pakko-oireisuutta? Ja todellakin olette fundamenttalistisempia, kuin suurin osa ihmisistä.

se on itse joka toisia haukkuu... :-)

Huhhahheijaaa kirjoitti:

se on itse joka toisia haukkuu... :-)

Eli siis sinä :)

Kaikkien muidenkin aineiden lopettaminen säästää aikaa vielä enemmän.

... kirjoitti:

Kaikkien muidenkin aineiden lopettaminen säästää aikaa vielä enemmän.

Olikohan tämä tarkoitettu kannanotoksi koulussa järjestettävien uskonnollisten tilaisuuksien puolesta? Jos oli, sietäisi hävetä!

Koska koulussa vielä nykyisin - jäänteenä vuosituhansien takaa! - on uskonnollisia tilaisuuksia ja päivänavauksia, pitäisi niitä edes kohtelun tasapuolisuuden perusteella järjestää jokaisella työpaikallakin. En millään osaa pitää sitä asiallisena enkä missään nimessä tarpeellisena miltään näkökannalta, jonka edes pystyn rajallisella järjelläni kuvittelemaan.

... kirjoitti:

Kaikkien muidenkin aineiden lopettaminen säästää aikaa vielä enemmän.

Aamuhartaus tai jumalanpalvelus koulupäivän ohjelmassa ei ole oppiaine.

Muuten, Kansan arvot -tutkimus julkaistu, ks. s. 57-59
http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kansan_Arvot_P%C3%A4%C3%A4raportti.pdf

"Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia"
Täysin samaa mieltä 74 %
Jokseenkin samaa mieltä 18 %

"Uskonto ja hengellisyys näyttäytyvät tärkeänä arvona kohtalaisen pienelle joukolle suomalaisista. Vain 5 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin uskonnollinen, 14 prosenttia kokee olevansa melko uskonnollinen."

Monet koulut ja päiväkodit toimivat yhä tuon 19 prosentin ehdoilla. Siihen on tarpeen saada muutos. Varsinkin kun tuo 19 % voi itse käyttää uskonnonvapauttaan, joka on vapausoikeus. Se että koulu ei tarjoile ohjauttua rukoilua ja palvomusmenoja ei tarkoita, että ei saisi omaehtoisesti itse rukoilla.

Humanisti-vapari kirjoitti:

Aamuhartaus tai jumalanpalvelus koulupäivän ohjelmassa ei ole oppiaine.

Muuten, Kansan arvot -tutkimus julkaistu, ks. s. 57-59
http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kansan_Arvot_P%C3%A4%C3%A4raportti.pdf

"Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia"
Täysin samaa mieltä 74 %
Jokseenkin samaa mieltä 18 %

"Uskonto ja hengellisyys näyttäytyvät tärkeänä arvona kohtalaisen pienelle joukolle suomalaisista. Vain 5 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin uskonnollinen, 14 prosenttia kokee olevansa melko uskonnollinen."

Monet koulut ja päiväkodit toimivat yhä tuon 19 prosentin ehdoilla. Siihen on tarpeen saada muutos. Varsinkin kun tuo 19 % voi itse käyttää uskonnonvapauttaan, joka on vapausoikeus. Se että koulu ei tarjoile ohjauttua rukoilua ja palvomusmenoja ei tarkoita, että ei saisi omaehtoisesti itse rukoilla.

Lue lisää

Helpottiko?

Ihmisystävällinen MM kirjoitti:

Olikohan tämä tarkoitettu kannanotoksi koulussa järjestettävien uskonnollisten tilaisuuksien puolesta? Jos oli, sietäisi hävetä!

Koska koulussa vielä nykyisin - jäänteenä vuosituhansien takaa! - on uskonnollisia tilaisuuksia ja päivänavauksia, pitäisi niitä edes kohtelun tasapuolisuuden perusteella järjestää jokaisella työpaikallakin. En millään osaa pitää sitä asiallisena enkä missään nimessä tarpeellisena miltään näkökannalta, jonka edes pystyn rajallisella järjelläni kuvittelemaan.

Lue lisää

Miksi pitäisi.

Uskonnon opetuksen tarpeettomuus on vain sun oma mielipiteesi, jota sinä lyöt toisten eteen faktana. Samalla lailla, joku toinen voi ajatella jonkun toisen aineen olevan tarpeeton. Itse inhosin kouluaikoina kotitaloutta, ja olisin niin mielelläni päässyt siitä eroon.

Humanisti-vapari kirjoitti:

Aamuhartaus tai jumalanpalvelus koulupäivän ohjelmassa ei ole oppiaine.

Muuten, Kansan arvot -tutkimus julkaistu, ks. s. 57-59
http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kansan_Arvot_P%C3%A4%C3%A4raportti.pdf

"Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia"
Täysin samaa mieltä 74 %
Jokseenkin samaa mieltä 18 %

"Uskonto ja hengellisyys näyttäytyvät tärkeänä arvona kohtalaisen pienelle joukolle suomalaisista. Vain 5 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin uskonnollinen, 14 prosenttia kokee olevansa melko uskonnollinen."

Monet koulut ja päiväkodit toimivat yhä tuon 19 prosentin ehdoilla. Siihen on tarpeen saada muutos. Varsinkin kun tuo 19 % voi itse käyttää uskonnonvapauttaan, joka on vapausoikeus. Se että koulu ei tarjoile ohjauttua rukoilua ja palvomusmenoja ei tarkoita, että ei saisi omaehtoisesti itse rukoilla.

Lue lisää

Kuinka monta prosenttia lapsista on vapaa-ajattelijoiden lapsia?

Sinun hoitajasi kirjoitti:

Helpottiko?

Kun 74 % kansanasta on samaa mieltä, kyllä se hieman helpottaa - ja antaa voimia olla välitämättä näistä "hoitajista"

entäpä? kirjoitti:

Kuinka monta prosenttia lapsista on vapaa-ajattelijoiden lapsia?

Lapsijäsenyydet jossain yhdistyksissä ja uskonnollisissa yhdyskunnissa pitäisi jättää ilman juridisia seuraamuksia, ainakin alle 15-vuotiaiden osalta.

Kirkko kastakoon vauvoja ja liittäköön omaan jäenrekisteriinsä, mutta valtiovalta jättäköön lapset rekisteröimättä, leimaamatta väestörekisteriin uskonnollisella merkinnällä, joka aiheuttaa rajoituksia peruskoulun ja lukion katsomusaineen valintaan sekä verovelvollisuuden (aina koko sen vuoden loppuun jolloin nuori täyttää 18 vuotta).

Onneksi perusoikeudet ovat kuitenkin 2000-luvulla laajentuneet edes sen verran, että kirkkoon liitetyn lapsen ei ole enää pakko osallistua koulupäivään ympättyihin kirkollisiin jumalanpalveluksiin ja aamuhartauksiin. Tosin peruopetuksessa päätövaltaa lapsen puolesta käyttävät huoltajat. Kehityken hitautta kuvastaa kuitenkin se, että vieläkään kaikki rehtorit eivät osaa tai halua kertoa oppilaille ja heidän huoltajilleen, että valinta on kaikilla vapaa. Uskonnonopetuksessa olevienkaan ei siis ole paikko osallistua koululaisjumalanpalveuksiin.

entäpä? kirjoitti:

Kuinka monta prosenttia lapsista on vapaa-ajattelijoiden lapsia?

Vapaa-ajattelijat eivät liitä lapsiaan vapaa-ajattelijain yhdistysten jäseniksi. Yhdistyslain mukaan 15-vuotiaat voivat kuitenkin liityä yhdistyksiin ja vieläpä osallistua päätöksentekoon niiden yleisissä kokouksissa.

Alle 18-vuotiaita jäseniä lienee Vapreissa kuitenkin varsin vähän. Enemmän heitä on sen sijaan protu-leirejä pyrittävässä Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenissä, ks. www.protu.fi

Humanisti-vapari kirjoitti:

Kun 74 % kansanasta on samaa mieltä, kyllä se hieman helpottaa - ja antaa voimia olla välitämättä näistä "hoitajista"

Ja montako prosenttia kansasta on vapareita?

Humanisti-vapari kirjoitti:

Vapaa-ajattelijat eivät liitä lapsiaan vapaa-ajattelijain yhdistysten jäseniksi. Yhdistyslain mukaan 15-vuotiaat voivat kuitenkin liityä yhdistyksiin ja vieläpä osallistua päätöksentekoon niiden yleisissä kokouksissa.

Alle 18-vuotiaita jäseniä lienee Vapreissa kuitenkin varsin vähän. Enemmän heitä on sen sijaan protu-leirejä pyrittävässä Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenissä, ks. www.protu.fi

Lue lisää

Montako prosenttia nuorista kuuluu tuohon. Kuinka isosta osasta nuorista sinä puhut nyt, kun sinun kanssa tuntuu siltä, että luulet kaikkien olevan samaa mieltä kanssasi.. Vetoat tutkimuksiin, jotka eivät liity asiaan. Eli moniko nuorista pitää uskonnon opetusta turhana tai moniko on mielestään uskonnoton?

ja niiiin... kirjoitti:

Montako prosenttia nuorista kuuluu tuohon. Kuinka isosta osasta nuorista sinä puhut nyt, kun sinun kanssa tuntuu siltä, että luulet kaikkien olevan samaa mieltä kanssasi.. Vetoat tutkimuksiin, jotka eivät liity asiaan. Eli moniko nuorista pitää uskonnon opetusta turhana tai moniko on mielestään uskonnoton?

Lue lisää

Tässä kolmen vuon takaisia, kirkon tutkimuskeskuksen tuloksia (otos 5000):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf
Ks s. 37 ja varsinkin s. 42 - Kristilliset uskomukset - eteenpäin.Kuviossa 1.10 on ikäryhmittäisiä tuloksia. Niiden mukaan ikäryhmässä 15-29 vain 15 % on ruksannut vaihtoehdon "Uskon kritinuskon opettamaan Jumalaan", kun kaikilla lukema on 27 %.

Kaikista vastaajita 28 % sanoi uskovansa, että Jeesus syntyi neitseestä ja 28 % että Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita

ja niiiin... kirjoitti:

Montako prosenttia nuorista kuuluu tuohon. Kuinka isosta osasta nuorista sinä puhut nyt, kun sinun kanssa tuntuu siltä, että luulet kaikkien olevan samaa mieltä kanssasi.. Vetoat tutkimuksiin, jotka eivät liity asiaan. Eli moniko nuorista pitää uskonnon opetusta turhana tai moniko on mielestään uskonnoton?

Lue lisää

"Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan suurimmalle osalle suomalaisista
kosketuspinta kirkkoon syntyy kirkollisten toimitusten kautta (kuvio 1.6.). Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen. Vuoden 2007 Gallup Ecclesiastica -kyselyyn verrattuna pudotusta oli vain kolmen prosenttiyksikön verran. Sen sijaan jumalanpalveluksen kohdalla vähenemistä on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2007 kyselyssä 45 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä juma-lanpalveluksessa vähintään vuosittain. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 35 prosenttia."

Kirkollisia toimituksia lienevät kastetilaisuudet, hautaan siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen. Niihinhän osallistuu myös uskonnottomia. Olennainen luku on tuo jumalanpalvellusten 35 %.

Kouluikäisten lasten lapsiperheiden osalllistuminen ei liene edes tuota 35 %:ia. Jos näin on, kunnallinen koululaitos ympäämällä leterilaisia jumalanpalvleuksia työpääivänsä ohjelmaan ei toimi oppilaiden enemmistön perheiden katsomuksellisen tilanteen mukaisesti.

Humanisti-vapari kirjoitti:

Tässä kolmen vuon takaisia, kirkon tutkimuskeskuksen tuloksia (otos 5000):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf
Ks s. 37 ja varsinkin s. 42 - Kristilliset uskomukset - eteenpäin.Kuviossa 1.10 on ikäryhmittäisiä tuloksia. Niiden mukaan ikäryhmässä 15-29 vain 15 % on ruksannut vaihtoehdon "Uskon kritinuskon opettamaan Jumalaan", kun kaikilla lukema on 27 %.

Kaikista vastaajita 28 % sanoi uskovansa, että Jeesus syntyi neitseestä ja 28 % että Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita

Lue lisää

No mihin ne loput 85% kertoivat uskovansa? Uskoivatko he ei-kristinuskon opettamaan Jumalaan, allahiin, krishnaan ym. ym. Kuinka moni heistä kertoi olevansa vapaa-ajattelija ja olevansa samaa mieltä teidän juttujen kanssa?

Humanisti-vapari kirjoitti:

"Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan suurimmalle osalle suomalaisista
kosketuspinta kirkkoon syntyy kirkollisten toimitusten kautta (kuvio 1.6.). Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen. Vuoden 2007 Gallup Ecclesiastica -kyselyyn verrattuna pudotusta oli vain kolmen prosenttiyksikön verran. Sen sijaan jumalanpalveluksen kohdalla vähenemistä on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2007 kyselyssä 45 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä juma-lanpalveluksessa vähintään vuosittain. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 35 prosenttia."

Kirkollisia toimituksia lienevät kastetilaisuudet, hautaan siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen. Niihinhän osallistuu myös uskonnottomia. Olennainen luku on tuo jumalanpalvellusten 35 %.

Kouluikäisten lasten lapsiperheiden osalllistuminen ei liene edes tuota 35 %:ia. Jos näin on, kunnallinen koululaitos ympäämällä leterilaisia jumalanpalvleuksia työpääivänsä ohjelmaan ei toimi oppilaiden enemmistön perheiden katsomuksellisen tilanteen mukaisesti.

Lue lisää

Ei taaskaan liity kysymykseen lasten vakaumuksesta. Olet tuonkin tutkimuksen laittanut vaikka kuinka monta kertaa tänne. Etkä tunnu tajuavan, ettei kirkossa käynti ole suoraan verrannollinen uskoon. Lapsen uskontokuntaan kuuluminen on vanhemman päätettävissä oleva asia, ja vanhemmat päättävät oman vakaumuksensa.

Humanisti-vapari kirjoitti:

"Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan suurimmalle osalle suomalaisista
kosketuspinta kirkkoon syntyy kirkollisten toimitusten kautta (kuvio 1.6.). Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen. Vuoden 2007 Gallup Ecclesiastica -kyselyyn verrattuna pudotusta oli vain kolmen prosenttiyksikön verran. Sen sijaan jumalanpalveluksen kohdalla vähenemistä on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2007 kyselyssä 45 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä juma-lanpalveluksessa vähintään vuosittain. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 35 prosenttia."

Kirkollisia toimituksia lienevät kastetilaisuudet, hautaan siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen. Niihinhän osallistuu myös uskonnottomia. Olennainen luku on tuo jumalanpalvellusten 35 %.

Kouluikäisten lasten lapsiperheiden osalllistuminen ei liene edes tuota 35 %:ia. Jos näin on, kunnallinen koululaitos ympäämällä leterilaisia jumalanpalvleuksia työpääivänsä ohjelmaan ei toimi oppilaiden enemmistön perheiden katsomuksellisen tilanteen mukaisesti.

Lue lisää

Tämmöitä kerrottiin kylillä tänään:

"Kirkollisten vihkimisten osuus on laskenut jyrkästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 papin aamenen valitsi 80 % pareista, vuonna 2013 enää 49 %. Puolet valitsee siviilivihkimisen maistraatin toimesta.

Siviilivihkimisestä näyttää seuraavan usein myös, että lapsi jätetään liittämättä kirkkoon. Vielä vuosituhannen vaihteessa kastettiin ja siten rekisteröitiin kirkon jäseniksi lähes 90 % vauvoista, vuonna 2013 enää noin 75 %. Aiemmin kastettujen osuus on ollut suurempi kuin kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä, mutta tämä suhde on jo kääntynyt.

Aajatus siitä, että lapsi päättää itse aikuistuttuaan virallisen uskonnollisen asemansa, näyttää olevan lyömässä itseään läpi. Tämä näkyy myös koulun ET-oppilaiden määrän kasvuna."

Muutosta tapahtuu kirjoitti:

Tämmöitä kerrottiin kylillä tänään:

"Kirkollisten vihkimisten osuus on laskenut jyrkästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 papin aamenen valitsi 80 % pareista, vuonna 2013 enää 49 %. Puolet valitsee siviilivihkimisen maistraatin toimesta.

Siviilivihkimisestä näyttää seuraavan usein myös, että lapsi jätetään liittämättä kirkkoon. Vielä vuosituhannen vaihteessa kastettiin ja siten rekisteröitiin kirkon jäseniksi lähes 90 % vauvoista, vuonna 2013 enää noin 75 %. Aiemmin kastettujen osuus on ollut suurempi kuin kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä, mutta tämä suhde on jo kääntynyt.

Aajatus siitä, että lapsi päättää itse aikuistuttuaan virallisen uskonnollisen asemansa, näyttää olevan lyömässä itseään läpi. Tämä näkyy myös koulun ET-oppilaiden määrän kasvuna."

Lue lisää

En nyt yhtään ymmärrä miksi tuon pitäisi kiinnostaa?

aha, okei kirjoitti:

En nyt yhtään ymmärrä miksi tuon pitäisi kiinnostaa?

Noh, monessa perheessä niin alaluokkalaisten kuin muidenkin peruskoululaisten huoltajat miettivät, onko yhä niin, että uskontojuttuihin jotenkin "kuuluu osallistua", vai olisivatko jo ajat muuttuneet omista kouluajoista. Jumalanpalveluksista ja aamuhartauksista poissa olosta ilmoittamista saatetaan epäröidä, kun ei ainakaan haluta lapselle harmia. Tällainen pelko on kuitenkin yhä useammin perusteetonta, sillä ajat, suhtautumiet ja ihmisten mielipidejakautumat ovat muuttuneet moniarvoisemmiksi. Uskontojutuille vaihtoehtoiseen ohjlemaan haluaminen ei enää ole mitenkään ihmeellistä, vaarallita eikä pelättävää. Eihän?

Optimistisestiko kirjoitti:

Noh, monessa perheessä niin alaluokkalaisten kuin muidenkin peruskoululaisten huoltajat miettivät, onko yhä niin, että uskontojuttuihin jotenkin "kuuluu osallistua", vai olisivatko jo ajat muuttuneet omista kouluajoista. Jumalanpalveluksista ja aamuhartauksista poissa olosta ilmoittamista saatetaan epäröidä, kun ei ainakaan haluta lapselle harmia. Tällainen pelko on kuitenkin yhä useammin perusteetonta, sillä ajat, suhtautumiet ja ihmisten mielipidejakautumat ovat muuttuneet moniarvoisemmiksi. Uskontojutuille vaihtoehtoiseen ohjlemaan haluaminen ei enää ole mitenkään ihmeellistä, vaarallita eikä pelättävää. Eihän?

Lue lisää

Eli monessa perheessä vanhemmat ovat tyhmiä, eikä heillä ole omia mielipiteitä oli ne uskonnollisia tai uskonnottomia? ja höpö höpö.