Tapahtui tosielämässä: kaksi homoa "avioliiton solminutta" adoptoivat poikalapsen seksilelukseen. Kukaan ei auttanut lasta, vaikka tämä yritti hakea apua, sillä isät syyttivät sosiaalityöntekijöitä "homofoobikoiksi". Tämä hirveä esimerkki on Kasvatustieteen professorin, Tapio Puolimatkan uudesta kirjasta "lapsen oikeus isään ja äitiin". Kaikki homotkaan ei kannata homoavioliittoja, sillä he ovat kärsineet isättömyydestä!Samasta kirjasta: Eräs kahden "äidin" kasvattama poika haki jo 13 vuotiaana vanhempien miesten seksiseuraa- huutavaan isän rakkauden puutteeseensa! Normaalia? Oikein? Hyväksyttävää? Vai törkeää itsekkyyttä homomiehiltä ja lesbonaisilta? Lapsi ei ole jokin tavara joka hankitaan aikuisten tarpeiden tyydyttämiseksi! Tämän pitäisi olla täysin selvä asia! Lakiesitys on täysin hirveä ja se tulee tuhoamaan Suomen ellei sitä kumota. Katsokaa dokumentti:Mitä homoavioliitot tekivät massachussetsille. Kestää 30 min. löytyy Tv7.fi arkistosta. Sielläkin vakuutettiin ettei homoavioliitot ole keltään pois ja kyse on rakkaudesta, eikä se vaikuta heteroiden elämään tms.... ja nyt 10v myöhemmin heterot ovat toisen luokan kansalaisia, lapsia perversoidaan päiväkodeissa ja kouluissa ja osavaltio on suorastaan maanpäällinen h-tti!
Homoliitot ja lasten adoptointi
5
73
Vastaukset
- Isä
Samalla kun Puolimatka vastustaa lasten adoptoimista homoliittoihin, hän vastustaa yleisestikin adoptiota. Ainakin siinä yleisönosaston tekstissä jonka olen tuolta kirjoittajalta lukenut.
Onko kukaan varmistanut T. Puolimatkan väitteet?
Satun meinaan tietämään, että kyseinen professori on ollut jo pitkään kovan valehtelijan maineessa.
Ja jos isänkaipuu on ongelma, niin Puolimutkan mielestä pitäisi varmaan huostaanottaa myös kaikki yksinhuoltajaäitien lapset.
Tietysti lasten hyväksikäyttö on aina vakava ja ehdottomasti tuomittava asia, mutta itse ainakin pidän lähdekritiikkini aina sen verran korkealla, etten usko ihmisiin, joska itse väittävät puhuvan käärmeen olevan täyttä totta (kyseinen professori on nimittäin fundamentalistikristitty, jonka mielestä Raamattu on kirjaimellisesti totta. Sellaisella henkilöllä lähdekritiikki taas on jossain lähellä nollaa).- Hee-eiii...?
Jos haluaisin ihan vain esimerkiksi, että Karjala saataisiin takaisin, ja sinä et haluaisi... Jos puolet kansastamme olisi sotimisen kannalla ja puolet olisi sitä vastaan...
Jos minun tahtoni menisi läpi vaikkapa niukalla enemmistöllä, demokraattinen valtiomme ryhtyisi hyökkäykseen, ja Sinä olisit siinä mukana. Myös ne muut lähes puolet väestöstä joutuisivat taistelemaan, halusivatpa tai eivät.
Miten toimisit? Tai pikemminkin; miten haluaisit toimia? Haluaisitko paeta jonnekin, jottet menettäisi perhettäsi, omaisuuttasi ja terveyttäsi "turhan takia"? Vai haluaisitko nousta vastarintaan ja yrittää saada vielä mahdollisuuden suojella omaasi jatkaaksemme rauhaiseloa nykyisissä olosuhteissa? Vai haluaisitko "raahautua perässä" ja odottaa hiljaa sodan loppua, piittaamatta lopputuloksesta?
Entä jos me, "enemmistö" -tosin niukka sellainen- pyytäisimme sinua uskomaan tavoitteemme saavuttamisen tärkeyteen ja muuttamaan mielesi? Mainostaisimme/painostaisimme sinua ajattelemaan kuten mekin ja totuttelemaan muutokseen?
Kuka korvaisi sinulle menetykset, mikäli puolet perheestäsi menehtyisi, omaisuutesi tuhoutuisi tai jalkasi amputoitaisiin taistelun seurauksena? Kuka hyvittäisi valtiollemme kustannukset, mikäli tavoite saavutettaisiinkin, mutta haitat olisi hyötyjä suuremmat?
Me, jotka vaadimme taistelua, vetoaisimme vain halunneemme Karjalan takaisin, mutta "emme koskaan pyytäneet vaikeuksia"! Entä jos en olisi valmis kestämään seurauksia, jotka Karjalan liittämisestä takaisin Suomeen mahdollisesti seuraisivat? "Enhän minä koskaan uskonut sellaisiin!"
Tämä edelläkuvattu on täysin fiktiivinen esimerkki, eikä kuvaa todellisuutta. Mutta päätökset, joita Suomessa on hiljattain tehty, ovat todellisuutta. Päätökset, joita Euroopassa tehdään näinä päivinä, ovat totisinta totta.
KUKA kantaa seuraukset? Mekö, jotka yritimme pyristellä vastaan ja vaiennettuna varoitella?
Koska loppupelissä kyse on rikkomuksesta kaiken hallitsijaa vastaan, jokainen ihminen vastaa omalta kohdaltaan valintojensa seurauksista! Minun puolestani kärsi väärien valintojen rangaistuksen toinen, jonka tavoite oli hyvä. Minä uskon häneen, enkä haluaisi häntä taakoittaa yhtään enempää.
Kuka kantaa sinun valintojesi seuraukset? - Kirkkaat ikkunat
Hee-eiii...? kirjoitti:
Jos haluaisin ihan vain esimerkiksi, että Karjala saataisiin takaisin, ja sinä et haluaisi... Jos puolet kansastamme olisi sotimisen kannalla ja puolet olisi sitä vastaan...
Jos minun tahtoni menisi läpi vaikkapa niukalla enemmistöllä, demokraattinen valtiomme ryhtyisi hyökkäykseen, ja Sinä olisit siinä mukana. Myös ne muut lähes puolet väestöstä joutuisivat taistelemaan, halusivatpa tai eivät.
Miten toimisit? Tai pikemminkin; miten haluaisit toimia? Haluaisitko paeta jonnekin, jottet menettäisi perhettäsi, omaisuuttasi ja terveyttäsi "turhan takia"? Vai haluaisitko nousta vastarintaan ja yrittää saada vielä mahdollisuuden suojella omaasi jatkaaksemme rauhaiseloa nykyisissä olosuhteissa? Vai haluaisitko "raahautua perässä" ja odottaa hiljaa sodan loppua, piittaamatta lopputuloksesta?
Entä jos me, "enemmistö" -tosin niukka sellainen- pyytäisimme sinua uskomaan tavoitteemme saavuttamisen tärkeyteen ja muuttamaan mielesi? Mainostaisimme/painostaisimme sinua ajattelemaan kuten mekin ja totuttelemaan muutokseen?
Kuka korvaisi sinulle menetykset, mikäli puolet perheestäsi menehtyisi, omaisuutesi tuhoutuisi tai jalkasi amputoitaisiin taistelun seurauksena? Kuka hyvittäisi valtiollemme kustannukset, mikäli tavoite saavutettaisiinkin, mutta haitat olisi hyötyjä suuremmat?
Me, jotka vaadimme taistelua, vetoaisimme vain halunneemme Karjalan takaisin, mutta "emme koskaan pyytäneet vaikeuksia"! Entä jos en olisi valmis kestämään seurauksia, jotka Karjalan liittämisestä takaisin Suomeen mahdollisesti seuraisivat? "Enhän minä koskaan uskonut sellaisiin!"
Tämä edelläkuvattu on täysin fiktiivinen esimerkki, eikä kuvaa todellisuutta. Mutta päätökset, joita Suomessa on hiljattain tehty, ovat todellisuutta. Päätökset, joita Euroopassa tehdään näinä päivinä, ovat totisinta totta.
KUKA kantaa seuraukset? Mekö, jotka yritimme pyristellä vastaan ja vaiennettuna varoitella?
Koska loppupelissä kyse on rikkomuksesta kaiken hallitsijaa vastaan, jokainen ihminen vastaa omalta kohdaltaan valintojensa seurauksista! Minun puolestani kärsi väärien valintojen rangaistuksen toinen, jonka tavoite oli hyvä. Minä uskon häneen, enkä haluaisi häntä taakoittaa yhtään enempää.
Kuka kantaa sinun valintojesi seuraukset?Epäilemättä yritit vertauksellasi Karjalasta sanoa jotakin, mutta meni kyllä pahemman kerran metsään.
"Koska loppupelissä kyse on rikkomuksesta kaiken hallitsijaa vastaan, "
- Ja pyh! Tuo on mielikuvitusta, taruja ja asenteellisuutta. Eikö se sinun "kaiken hallitsijasi" tehnyt osasta ihmisiä homoseksuaaleja?
"jokainen ihminen vastaa omalta kohdaltaan valintojensa seurauksista! "
- Taas kerran uskovaiset povaavat järkeään käyttäville tavallisille ihmisille ikävyyksiä. Millähän mandaatilla?
Ajatteletko sinä, että homoseksuaalisuus on kiellettyä nimenomaan makuuhuoneessa? Onko myös yhdessä eläminen ja rakkauden tunne samaa sukupuolta kohtaan sinun tuomiosi alainen? Entä heteroiden makuuhuoneasiat, minkälaiset seksin muodot, mieltymykset ja tavat sinä katsot voivasi hyväksyä ja mitkä puolestaan ovat tuomittavia?
Tiedän hyvin, että et vastaa kysymyksiini. Sinulle on varmaan niin paljon antoisampaa ja hauskempaa mätkiä ihmisiä Raamatulla päähän ja valita sieltä nimenomaan itselle sopivia lauseita ja väittää niiden sanoman tarkoittavan muuta kuin niissä oikeasti on. Esimerkiksi rakkauskäskyn tai kiellon tuomita toisia voi sivuuttaa ihan helposti.
- 100% hetero
Kyllä se ns. heteroperheissäkin on lapsella hyvin vaikeaa. Tiedän kun odottivat adoptiota 4-6 vuotta, kun saivat lapset aikuiset tappelivat toisen monasti sairaalakuntoon.
Toiseksi, kyllä ne sateenkaariperheet kestävät paremmn kuin ns. heteroavioliitot.
Lisäksi, kaikki ns. heterotkaan eivät ole 100 % heteroja, moni alkaa ymmärtämään vasta 40v täytettyä vaikeita asioita, kun aina vaan menee huonosti, siihen saakka tekevät kodista saadun mallin mukaan. - löytyykö?
Olisiko jollakin linkkiä tuohon tapaukseen? Minun on hankala uskoa oppineita henkilöitä, joilla on vahva uskonnollinen tai poliittinen motiivi. Sellainen voi saada keksimään asioita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911445
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1541137En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1031020Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15877- 82850
- 64760
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40747Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289733Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107728En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt44692