Kielitaitolain vaatimukset vs. todellinen kielitaitotaso

Erinomainen kommentti Tuomolta!

"Ruotsin opetuksen pakollisuuden ainoa syy tulee taas tässäkin ilmi:

Pakkoruotsia tarvitaan pönkittämään koko Suomen epäuskottavaa kaksikielisyyttä. Vaikka suomenkieliset virkamiehet eivät todellisuudessa kykene ruotsinkieliseen palveluun, niin ei se haittaa, eihän niitä palveluita valtaosassa Suomea kukaan kysykään. Virkakunta on teoriassa ruotsintaitoinen ja kulissi pysyy huojuen pystyssä."

Hyvä kommentti! kirjoitti:

Erinomainen kommentti Tuomolta!

"Ruotsin opetuksen pakollisuuden ainoa syy tulee taas tässäkin ilmi:

Pakkoruotsia tarvitaan pönkittämään koko Suomen epäuskottavaa kaksikielisyyttä. Vaikka suomenkieliset virkamiehet eivät todellisuudessa kykene ruotsinkieliseen palveluun, niin ei se haittaa, eihän niitä palveluita valtaosassa Suomea kukaan kysykään. Virkakunta on teoriassa ruotsintaitoinen ja kulissi pysyy huojuen pystyssä."

Lue lisää

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, kaksi kotimaista kieltä, kaksi äidinkieltä. Ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kohdella molempia kansalliskieliämme tasavertaisesti. Nefenössöt ovat vaatimassa huonompaa asemaa toiselle kansalliskielellemme, joka on se toinen kotimainen äidinkielemme. Ei kukaan vaadi mitään pakkoruotsia tai pakkosuomea vaan tasapuolisuutta. Joku kahjo tuntuu vaativan heikompaa asemaa toiselle kansalliskielemme.

opmoilanen kirjoitti:

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, kaksi kotimaista kieltä, kaksi äidinkieltä. Ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kohdella molempia kansalliskieliämme tasavertaisesti. Nefenössöt ovat vaatimassa huonompaa asemaa toiselle kansalliskielellemme, joka on se toinen kotimainen äidinkielemme. Ei kukaan vaadi mitään pakkoruotsia tai pakkosuomea vaan tasapuolisuutta. Joku kahjo tuntuu vaativan heikompaa asemaa toiselle kansalliskielemme.

Lue lisää

Kertausta:
Suomenkielisiä Suomessa noin 90%.
Ruotsinkielisiä vajaat 5% muutamassa pienehköissä kaksikielisessä kunnissa.

Maalaisjärki sanoo ettei kielet ole suomenlaajuisesti arkikäytössä tasavertaiset.
Toki muutamissa kaksikielisissä kunnissa molemmat kielet sujuvasti käyttökielenä ja joissain jopa ruotsi vallitseva kieli ja hyvä niin.

Yllä oleva heijastuu selkeesti oppilaiden kielivalintoihin:
- Suomenkielisten ensimmäiset vieraat kielet: A1-englanti (90 %) ja B1-ruotsi (92 %)
- Ruotsinkielisten ensimmäiset vieraat kielet: A1-suomi (87 %) ja A2-englanti (80 %)

"Mitataanko ylioppilaskirjoituksissa virkamiesruotsin taitotaso?"
-- YO-kirjoituksissa ruotsin taso on monilla parhaimmillaan: kieltä on opiskeltu kuusi vuotta putkeen, ja takana on pitkä pänttäysjakso. Siitä alkaa alamäki, koska kieltä ei käytetä. Korkeakouluissa virkamiesruotsi suoritetaan yleensä opintojen loppuvaiheessa, jolloin kurssilla lähinnä yritetään muistuttaa mieliin jo unohtunutta kieltä.

att tänka över kirjoitti:

Kertausta:
Suomenkielisiä Suomessa noin 90%.
Ruotsinkielisiä vajaat 5% muutamassa pienehköissä kaksikielisessä kunnissa.

Maalaisjärki sanoo ettei kielet ole suomenlaajuisesti arkikäytössä tasavertaiset.
Toki muutamissa kaksikielisissä kunnissa molemmat kielet sujuvasti käyttökielenä ja joissain jopa ruotsi vallitseva kieli ja hyvä niin.

Yllä oleva heijastuu selkeesti oppilaiden kielivalintoihin:
- Suomenkielisten ensimmäiset vieraat kielet: A1-englanti (90 %) ja B1-ruotsi (92 %)
- Ruotsinkielisten ensimmäiset vieraat kielet: A1-suomi (87 %) ja A2-englanti (80 %)

Lue lisää

Oikeaa tietoa kielistä ja kielivalinnoista.

http://www.sukol.fi/medialle/kielivalinnat/tilastotietoa_kielivalinnoista

jphakkinen kirjoitti:

"Mitataanko ylioppilaskirjoituksissa virkamiesruotsin taitotaso?"
-- YO-kirjoituksissa ruotsin taso on monilla parhaimmillaan: kieltä on opiskeltu kuusi vuotta putkeen, ja takana on pitkä pänttäysjakso. Siitä alkaa alamäki, koska kieltä ei käytetä. Korkeakouluissa virkamiesruotsi suoritetaan yleensä opintojen loppuvaiheessa, jolloin kurssilla lähinnä yritetään muistuttaa mieliin jo unohtunutta kieltä.

Lue lisää

Onko virkamiesruotsin koe lukiossa?

kyllä vai ei.. kirjoitti:

Onko virkamiesruotsin koe lukiossa?

Opettele lukemaan. Virkamiesruotsin koe on korkeakouluissa. Sen pääsee läpi heikollakin kielitaidolla.

opmoilanen kirjoitti:

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, kaksi kotimaista kieltä, kaksi äidinkieltä. Ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kohdella molempia kansalliskieliämme tasavertaisesti. Nefenössöt ovat vaatimassa huonompaa asemaa toiselle kansalliskielellemme, joka on se toinen kotimainen äidinkielemme. Ei kukaan vaadi mitään pakkoruotsia tai pakkosuomea vaan tasapuolisuutta. Joku kahjo tuntuu vaativan heikompaa asemaa toiselle kansalliskielemme.

Lue lisää

Tasavertaisuutta minä juuri peräänkuulutan. Mikset sinäkin? Pakkoruotsi ei ole tasa-arvoa. Sekään ei ole tasa-arvoa, että RKP haluaa Raaseporissa ja Sipoossa estää suomenkielisiä lapsia valitsemasta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englantia.

jphakkinen kirjoitti:

Tasavertaisuutta minä juuri peräänkuulutan. Mikset sinäkin? Pakkoruotsi ei ole tasa-arvoa. Sekään ei ole tasa-arvoa, että RKP haluaa Raaseporissa ja Sipoossa estää suomenkielisiä lapsia valitsemasta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englantia.

Lue lisää

Lue tuo linkin teksti kielistä ja kielivalinnoista ajatuksen kanssa. Tasapuolisesti molempia äidinkieliämme opetetaan.

jphakkinen kirjoitti:

Opettele lukemaan. Virkamiesruotsin koe on korkeakouluissa. Sen pääsee läpi heikollakin kielitaidolla.

Korkeakouluihin on ruotsin tutkinto tehty helpoksi että tyhminkin asennevammainen nefe siitä selviäisi.

helppo on.. kirjoitti:

Korkeakouluihin on ruotsin tutkinto tehty helpoksi että tyhminkin asennevammainen nefe siitä selviäisi.

"Korkeakouluihin on ruotsin tutkinto tehty helpoksi että tyhminkin asennevammainen nefe siitä selviäisi."

Ajatella, nesve on tietävinään, että ruotsin tutkinnon taso laaditaan tyhmimmän tason mukaan. Koska niin on, se paljastaa, että koko tutkinto on poliittinen tutkinto, jonka suorittamista vaaditaan vain lakipykälien vuoksi. On aika heittää koko tutkinto romukoppaan, ja kukin opiskelkoon ruotsiakin halunsa ja tarpeittensa mukaan, kuten muitakin kieliä. Englantia on joka tapauksessa osattava.

Korkeakoulutettujen kielitaitopykälä on kumottava koskemaan viranomaista työyhteisönä, kollektiivina nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Tuo pykälä ei kelpaa koko kansan pakkoruotsin perusteluksi peruskoulusta yliopistoon.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"Korkeakouluihin on ruotsin tutkinto tehty helpoksi että tyhminkin asennevammainen nefe siitä selviäisi."

Ajatella, nesve on tietävinään, että ruotsin tutkinnon taso laaditaan tyhmimmän tason mukaan. Koska niin on, se paljastaa, että koko tutkinto on poliittinen tutkinto, jonka suorittamista vaaditaan vain lakipykälien vuoksi. On aika heittää koko tutkinto romukoppaan, ja kukin opiskelkoon ruotsiakin halunsa ja tarpeittensa mukaan, kuten muitakin kieliä. Englantia on joka tapauksessa osattava.

Korkeakoulutettujen kielitaitopykälä on kumottava koskemaan viranomaista työyhteisönä, kollektiivina nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Tuo pykälä ei kelpaa koko kansan pakkoruotsin perusteluksi peruskoulusta yliopistoon.

Lue lisää

On kollektiivinen kaksikielinen virasto jonne palkataan töihin kaksikielisiä työntekijöitä. Selkeää?

nettifenno yksink. kirjoitti:

On kollektiivinen kaksikielinen virasto jonne palkataan töihin kaksikielisiä työntekijöitä. Selkeää?

Näin laskettelee "nettifenno yksink." : "On kollektiivinen kaksikielinen virasto jonne palkataan töihin kaksikielisiä työntekijöitä. Selkeää?"

Nykyisen lain mukaan kielitaitovaatimukset kohdistuvat viranomaisessa jokaiseen korkeakoulutettuun virkamieheen erikseen ja samalla kertaa viranomaiseen kollektiivina, siis kollektiivisesti työyhteisönä. Vaatimus voidaan asettaa pelkästään viranomaiselle kollektiivina. Niinpä sadan henkilön kollektiivissa yhdenkin virkahenkilön (Vantaalla kahden, kolmen) kielitaito saattaa riittää viranomaisen ruotsin tai minkä tahansa kielen taidoksi (Pohjoismaiden kielisopimus) kysynnän mukaan.

"Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo [kielitaito-] velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta." http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643

Se, mikä toimiin Irlannissa ja Kanadassa (nykyään uuden kielilain Ruotsissakin), toimii myös Suomessa. Selkisikö vieläkään?

eikö polla riitä.. kirjoitti:

Lue tuo linkin teksti kielistä ja kielivalinnoista ajatuksen kanssa. Tasapuolisesti molempia äidinkieliämme opetetaan.

Eihän tässä opetuksesta ole kyse, vaan valintojen rajoittamisesta. Millä oikeudella suomenkielisiä estetään valitsemasta englantia A1-kieleksi? Sehän on pelkkää natseilua!

Hallitseeko tuore ylioppilas ammatit?

ihme pönttöjä.. kirjoitti:

Hallitseeko tuore ylioppilas ammatit?

Siis mikä tuon avaajan pointti on? Viranhakijalta riittää, että hän on suorittanut pikkupelletentin yliopistossa. Ruotsinkielisiltä taas vaaditaan miltei aina erinomainen suomi, eli edellytetään että he ovat suorittaneet omakustanteisen valtiohallinnon suuren kielikokeen erinomaisin tiedoin kaikilla osa-alueilla. Muunkieliset käytännössä eivät pääse julkisiin virkoihin. Eli susut suositaan hyvinkin paljon virkakielikriteereissä.

Toki voisi virkamiesruotsista luopua. Eihän suomenkieliset virkamiehet joilla on vain tyydyttävä ruotsi tarvitse koskaan käyttää sanaakaan ruotsia virkatehtävissä. Eli ruotsinkieliset julkishallinnon asiakkaat eivät hyödy siitä pätkääkään. Koska ruotsinkielisissä viroissa vaaditaan miltei aina erinomainen suomi ruotsinkielisellä virkamiehellä on näin ollen pätevyys hoitaa tehtäviään suomeksi, joka taas tarkoittaa, että hän käytännössä tekee valtaosan työstään toisella kielellään. Näin ollen virkamiesruotsin poistaminen olisi vain hyvä asia suruille. Kielienemmistö voi kuitenkin olla hidas muuttamaan systeemiä joka suosii niin selkeästi suomenkielisiä viranhakijoita, viranhaltijoita ja asiakkaita.

Bonne chance kirjoitti:

Siis mikä tuon avaajan pointti on? Viranhakijalta riittää, että hän on suorittanut pikkupelletentin yliopistossa. Ruotsinkielisiltä taas vaaditaan miltei aina erinomainen suomi, eli edellytetään että he ovat suorittaneet omakustanteisen valtiohallinnon suuren kielikokeen erinomaisin tiedoin kaikilla osa-alueilla. Muunkieliset käytännössä eivät pääse julkisiin virkoihin. Eli susut suositaan hyvinkin paljon virkakielikriteereissä.

Toki voisi virkamiesruotsista luopua. Eihän suomenkieliset virkamiehet joilla on vain tyydyttävä ruotsi tarvitse koskaan käyttää sanaakaan ruotsia virkatehtävissä. Eli ruotsinkieliset julkishallinnon asiakkaat eivät hyödy siitä pätkääkään. Koska ruotsinkielisissä viroissa vaaditaan miltei aina erinomainen suomi ruotsinkielisellä virkamiehellä on näin ollen pätevyys hoitaa tehtäviään suomeksi, joka taas tarkoittaa, että hän käytännössä tekee valtaosan työstään toisella kielellään. Näin ollen virkamiesruotsin poistaminen olisi vain hyvä asia suruille. Kielienemmistö voi kuitenkin olla hidas muuttamaan systeemiä joka suosii niin selkeästi suomenkielisiä viranhakijoita, viranhaltijoita ja asiakkaita.

Lue lisää

Se on juuri noin kuten Bonne chance kirjoittaa. Virkanimityksissä suositaan fennoja mennen tullen ja siihen kuuluu, että politiikka on kaiken a ja o.Toista se on liike-elämässä. Siellä arvostetaan osaamista ja niiden joukossa kieliosaamista. Siellä surut ovat vahvoilla eikä politiikalla ole mitään merkitystä. Ja tästä fennot ovat helvetin kateellisia.

katteeton fenno kirjoitti:

Se on juuri noin kuten Bonne chance kirjoittaa. Virkanimityksissä suositaan fennoja mennen tullen ja siihen kuuluu, että politiikka on kaiken a ja o.Toista se on liike-elämässä. Siellä arvostetaan osaamista ja niiden joukossa kieliosaamista. Siellä surut ovat vahvoilla eikä politiikalla ole mitään merkitystä. Ja tästä fennot ovat helvetin kateellisia.

Lue lisää

Asia varmasti johtuu siitä että Suomi on oikeasti yksikielinen ja kaksikielisyys on vain näytelmä ( 5 suhde 90 ON vähemmistö )

Ei voi siis verrata tasa-arvoisesti suomenkieltä ja ruotsia. Jos ruotsi halutaan nähdä toisen tasavertaisena kielenä, väkisin sorretaan pääkieltä.
Mitä uhrauksia vaadittaisiin suomenkielisltä että maa ja kansa olisi AIDOSTI kaksikielinen? Aivan kohtuuttomuuksia. Ruotsinkielinen vähemmistö, kuten vähemmistöt kaikkialla ( ruotsinsuomalaiset) opettelevat maan pääkielen, ei tämä syrji ketään.

Jos kakusta annetaan puolet ( tai valitetaan ettei saada, vaikka "kuuluisi") 5% vähemmistölle ja lopuille 95% toinen puoli, niin toteutuuko tasa-arvo?

Lopeteaan siis inttäminen ja tehdään ruotsista sitä mitä se oikeasti on, paikallinen vähemmistökieli.

Yleinen väärinkäsitys on, että kielilaki tai kielitaitolaki edellyttäisi kaikilta julkishallinnon virkamiehiltä suomen ja ruotsin taitoa. Todellisuudessa riittää että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat pääsääntöisesti virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse.

Voi voi kun sitä joutuu tutkintoja suorittamaan korkeakouluissa. Ne ovat nuo lait ja asetukset semmoisia. Jopa molempia kotimaisia joutuu tenttimään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

kaikkea sitä... kirjoitti:

Voi voi kun sitä joutuu tutkintoja suorittamaan korkeakouluissa. Ne ovat nuo lait ja asetukset semmoisia. Jopa molempia kotimaisia joutuu tenttimään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Lue lisää

Olisiko nettisuomalainen fennolla nyt joku kollektiivisönkötys virastojen kielivaatimuksista?

kaikkea sitä... kirjoitti:

Voi voi kun sitä joutuu tutkintoja suorittamaan korkeakouluissa. Ne ovat nuo lait ja asetukset semmoisia. Jopa molempia kotimaisia joutuu tenttimään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Lue lisää

No näillä palstoilla ei ole yhtään korkeakoulututkinnon suorittanutta ja se on helppo havaita. Paitsi Heikki Tala, jos hän ei ole valehammaslääkäri. Mutta eläkeläisiä ei muutenkaan lasketa, koska he ovat jäävejä. He ovat kauan sitten päntänneet päähänsä ruotsinsa ja monet muut kielet ja suorittaneet kaikki tutkinnot kunnialla toisin kuin nykyfennot, jotka vain valittavat kaikesta.

Valetohtori kirjoitti:

No näillä palstoilla ei ole yhtään korkeakoulututkinnon suorittanutta ja se on helppo havaita. Paitsi Heikki Tala, jos hän ei ole valehammaslääkäri. Mutta eläkeläisiä ei muutenkaan lasketa, koska he ovat jäävejä. He ovat kauan sitten päntänneet päähänsä ruotsinsa ja monet muut kielet ja suorittaneet kaikki tutkinnot kunnialla toisin kuin nykyfennot, jotka vain valittavat kaikesta.

Lue lisää

Jos Suomessa joku on valemaisteri tms. niin suomenruotsalaiset, jotka pääsevät korkeakouluun sillä, että osaa ruotsia. "Diplomiekonomi", hah hah.

jp akkanen kirjoitti:

Olisiko nettisuomalainen fennolla nyt joku kollektiivisönkötys virastojen kielivaatimuksista?

jp akkanen sönköttää (oma ilmaisusi) näin: "Olisiko nettisuomalainen fennolla nyt joku kollektiivisönkötys virastojen kielivaatimuksista?"

Onpa hyvinkin. On eri asia, miten asioiden pitää nykylakien mukaan olla ja miten ne voisivat olla lakimuutosten jälkeen. Seuraavat lait, toinen vuodelta 2003 ja toinen vuodelta 2004, ovat kytköksissä toisiinsa. Sen huomaat, jos luet tarkkaan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794 : "6 § Kielitaito — Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Molemmat lait koskevat korkeakoulutetun henkilöstön kielitaitoa. Nykyisen lain mukaan kielitaitovaatimukset kohdistuvat viranomaisissa jokaiseen korkeakoulutettuun virkamieheen erikseen ja samalla kertaa viranomaiseen kollektiivina, siis kollektiivisesti työyhteisönä. Vaatimus voidaan asettaa pelkästään viranomaiselle kollektiivina. Niinpä sadan henkilön kollektiivissa yhdenkin virkahenkilön (Vantaalla kahden, kolmen) kielitaito saattaa riittää viranomaiselle ruotsin tai minkä tahansa kielen taidoksi (Pohjoismaiden kielisopimuksessa tanska ja islantikin) kysynnän mukaan.

Kun kielitaitovaatimus asetetaan viranomaiselle yksinomaan kollektiivina, yksittäisen virkamiehen ruotsin taitamisen tarve supistuu suurimmassa osassa Suomen kuntia niin vähäiseksi, että pakkoruotsi voidaan lakkauttaa kaikissa muodoissaan peruskouluista yliopistoihin.

Se, mikä toimiin Irlannissa ja Kanadassa (nykyään uuden kielilain Ruotsissakin), toimii myös Suomessa. http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643

Selvisikö vieläkään?

"90%:nen kielienemmistö ei siis palvele 5 %:ia. Täyttä pelleilyä ja vääristelyä väittää niin. Suomenkieliset virkamiehet palvelevat käytännössä ruotsin kielellä äärimmäisen harvoin."

Juuri siksi pakkoruotsi on tarpeeton. Niin suurelle enemmistölle ei voida oikeudenmukaisesti asetaa velvollisuutta valmistautua sen varalle, että joku heistä joskus ehkä joutuisi palvelemaan 5 prosentin vähemmistöä. Vähemmälläkin asia hoituu.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"90%:nen kielienemmistö ei siis palvele 5 %:ia. Täyttä pelleilyä ja vääristelyä väittää niin. Suomenkieliset virkamiehet palvelevat käytännössä ruotsin kielellä äärimmäisen harvoin."

Juuri siksi pakkoruotsi on tarpeeton. Niin suurelle enemmistölle ei voida oikeudenmukaisesti asetaa velvollisuutta valmistautua sen varalle, että joku heistä joskus ehkä joutuisi palvelemaan 5 prosentin vähemmistöä. Vähemmälläkin asia hoituu.

Lue lisää

On se hyvä, että eduskunta tekee pakkoruotsipäätöksensä. Maallikkokeskustelut ovat sekoilun huippua. Toivottavasti kansanedustajat sekoilevat vähemmän. Ryhmäkuri lienee tarpeellinen sekoilun välttämiseksi.

ryhmäkuritus kirjoitti:

On se hyvä, että eduskunta tekee pakkoruotsipäätöksensä. Maallikkokeskustelut ovat sekoilun huippua. Toivottavasti kansanedustajat sekoilevat vähemmän. Ryhmäkuri lienee tarpeellinen sekoilun välttämiseksi.

Lue lisää

Saattaapi käydä niin, että pakkoruotsittaja-Vahasalon (kok) johdolla "sivistysvaliokunta" päättää olla tuomatta asiaa eduskunnalle.

Perustelu: hallitusohjelman pakkoruotsitusstrategia eli kansalliskielistrategia estää asian demokraattisen käsittelyn. Kansalliskielistrategiahan on RKP:n koplaama vaatimuslista suomalaisten aikaistuvalle ja lisääntyvälle pakkoruotsitukselle, koska ruotsinkielisten suhteellinen määrä jatkaa kuihtumistaan.

Olet nimennyt itsesi pönttönefeksi... ja sellaisena kyselet näin: "Onko kuntien 350 000 virkamiehelle kollektiiviset kielivaatimukset vai ei? Onko kuntien virastoille kollektiiviset kielivaatimukset vai ei?"

Viranomaisella pitäisi olla vain kollektiivinen kielitaito eikä nykylakien mukainen koko korkeakoulutetulle henkilöstölle asetettu kielitaitovaatimus. Siitä seuraa pakkoruotsi peruskouluista yliopistoihin.

Onko nykylakien mukaan yksittäisen korkeakoulutetun virkamiehen osattava jonkintasoisesti ruotsia vai ei? On osattava, muuten ei tipu todistusta korkeakoulututkinnosta. Siksi pakkoruotsi on poistettava ja ruotsin taitaminen on asetettava viranomaiselle vain kollektiivina eikä koko korkeakoulutetulle henkilöstölle.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Nettisveko yrittää epätoivoisella vuodatuksellaan kiistää pakkovirkaruotsin olemassaolon. Kyllä se kohtuuton järjettömyys ON olemassa niin kauna kunnes se poistetaan! Turha on muuta höpöttää...

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Olet nimennyt itsesi pönttönefeksi... ja sellaisena kyselet näin: "Onko kuntien 350 000 virkamiehelle kollektiiviset kielivaatimukset vai ei? Onko kuntien virastoille kollektiiviset kielivaatimukset vai ei?"

Viranomaisella pitäisi olla vain kollektiivinen kielitaito eikä nykylakien mukainen koko korkeakoulutetulle henkilöstölle asetettu kielitaitovaatimus. Siitä seuraa pakkoruotsi peruskouluista yliopistoihin.

Onko nykylakien mukaan yksittäisen korkeakoulutetun virkamiehen osattava jonkintasoisesti ruotsia vai ei? On osattava, muuten ei tipu todistusta korkeakoulututkinnosta. Siksi pakkoruotsi on poistettava ja ruotsin taitaminen on asetettava viranomaiselle vain kollektiivina eikä koko korkeakoulutetulle henkilöstölle.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Lue lisää

Olet taas sekaisi korkeakoulututkinnon kielivaatimusten kanssa. Ne vaaditaan kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Kunnat taas eivät vaadi kaikilta kielitutkintoja, se on kuntien harkinnassa.

pönttönefe... kirjoitti:

Olet taas sekaisi korkeakoulututkinnon kielivaatimusten kanssa. Ne vaaditaan kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Kunnat taas eivät vaadi kaikilta kielitutkintoja, se on kuntien harkinnassa.

Lue lisää

"Ne vaaditaan kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta."

Niin vaaditaan. Miksi? Tämän vuoksi: "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Tuon vuoksi meillä on kiusanamme pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoon.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"Ne vaaditaan kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta."

Niin vaaditaan. Miksi? Tämän vuoksi: "6 § Valtion [korkeakoulutetun] henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Yksikielisessä[kin] viranomaisessa edellytetään – – toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Tuon vuoksi meillä on kiusanamme pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoon.

Lue lisää

Lukion ylioppilastodistus kirjoitetun ruotsin osalta riittää jo tuohon tyydyttävään ruotsin osaamiseen todisteeksi. Onko vielä muita pöhköjä ajatuksia fennolla?

pöhköfenno... kirjoitti:

Lukion ylioppilastodistus kirjoitetun ruotsin osalta riittää jo tuohon tyydyttävään ruotsin osaamiseen todisteeksi. Onko vielä muita pöhköjä ajatuksia fennolla?

Nimesit itsesi pöhköfennoksi... ja nyt kyselet näin: "Onko vielä muita pöhköjä ajatuksia fennolla?"

Tämän oman lauseesi "Lukion ylioppilastodistus kirjoitetun ruotsin osalta riittää jo tuohon tyydyttävään ruotsin osaamiseen todisteeksi." pöhköstä ajatuksestako kyselet? Onko se pöhkö? Vai kielitaitolain 6. pykäläkö on pöhkö? Vai oletko itse nimimerkkisi mukaisesti pöhkö?