Kansan arvot -kyselytutkimuksen tuloksia
http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/06/T-Media_TAT_Kansan_arvot_2013.pdf
”Kuinka uskonnollinen olet?” -kysymykseen
vastaukset jakaantuivat näin:
Ei lainkaan uskonnollinen 41 %, Hieman uskonnollinen 40 %, Melko uskonnolllinen 14 %, Erittäin uskonnollinen 5 %
Väitteeseen
”Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia”
vastaukset jakaantuivat näin:
Täysin samaa mieltä 74 %, jokseenkin samaa mieltä 18 %, en samaa enkä eri mieltä 4 %, en osaa sanoa 1 %, jokseenkin eri mieltä 2 %, täysin eri mieltä 1 %.
Valtion ja kunnan yhä harjoittama uskonnon ”sosialisointipolitiikka” on selkästi ritiriidassa kansan arvojen kanssa. Uskonto todettakoon julkien vallan toimesta yksityisasiaksi. Uskonto on perustuslain mukaan selkeästi vapausoikeus! Sen mukaan uskontoa voi valtion turvaamana itse vapasti harjoittaa, mutta valtion ei tule itse uskonnonharjoitusta järjestää eikä ihmisille eikä varsinkaan lapsille tuputtaa.
Uskonto olkoon jokaisen henkilökohtinen asia
53
182
Vastaukset
- ei ateismille
1) Ateismi ei kunnioita uskonnovapautta
2) Ateismin pakkosyöttö lapselle on loputtava valtion kouluissa
3) Vanhemmilla on oikeus päättää lapsensa uskonnollisesta kasvatuksesta- ---
Kertoisitko miten ateismi on estänyt sinua uskomasta?
Miten ateismia pakkosyötetään kouluissa?
Miksi olet trollaava idiootti? - ei indoktrinaatiolle
1) Valtiokirkko ei kunnioita uskonnovapautta
2) Uskonnon pakkosyöttö lapselle on loputtava valtion kouluissa
3) Vanhemmilla on oikeus päättää lapsensa uskonnollisesta tai uskonnottomsta kasvatuksesta
- usko tärkeä
Uskonto ja sen tunnustaminen on sekä yksilön että yhteisön tunnus, yhteinen juttu. Se määrittää yksilön suhteessa yhteisöön, joten se ei voi koskaan ollakaan vain henkilökohtainen asia. Uskonto ja sen arvot on siten yhteisön asia yhtä paljon kuin yksilönkin. Siksi ap. kirjoittajan väite on vain ateistien märkä uni.
- KokemusK
"Uskonto ja sen tunnustaminen on sekä yksilön että yhteisön tunnus, yhteinen juttu. Se määrittää yksilön suhteessa yhteisöön, joten se ei voi koskaan ollakaan vain henkilökohtainen asia"
Unohdat vain sujuvasti että vastaavia yhteisön ja yksilön suhdetta määrittäviä asioita on myös lukuisia muita kuin vain uskonto, esim. vaikka sukupuoli, ikä, ammatti, yhteiskunnallinen asema, perhemuoto, asuinpaikka, poliittinen kanta, harrastukset jne.
"Uskonto ja sen arvot on siten yhteisön asia yhtä paljon kuin yksilönkin."
Uskonnon arvot ovat hyvin yleisluontoinen asia joihin on helppo vedota mutta niitä on vaikea tarkasti määritellä. Käytännössä yhteisön arvot ovatkin sen muodostavien yksilöiden arvojen summa. Ja yksilön arvot taas rakentuvat niin uskonnosta, uskonnon tulkinnasta, kasvatuksesta, elämänkokemuksesta, omasta ajattelusta ja monista muista seikoista. - usko tärkeä
KokemusK kirjoitti:
"Uskonto ja sen tunnustaminen on sekä yksilön että yhteisön tunnus, yhteinen juttu. Se määrittää yksilön suhteessa yhteisöön, joten se ei voi koskaan ollakaan vain henkilökohtainen asia"
Unohdat vain sujuvasti että vastaavia yhteisön ja yksilön suhdetta määrittäviä asioita on myös lukuisia muita kuin vain uskonto, esim. vaikka sukupuoli, ikä, ammatti, yhteiskunnallinen asema, perhemuoto, asuinpaikka, poliittinen kanta, harrastukset jne.
"Uskonto ja sen arvot on siten yhteisön asia yhtä paljon kuin yksilönkin."
Uskonnon arvot ovat hyvin yleisluontoinen asia joihin on helppo vedota mutta niitä on vaikea tarkasti määritellä. Käytännössä yhteisön arvot ovatkin sen muodostavien yksilöiden arvojen summa. Ja yksilön arvot taas rakentuvat niin uskonnosta, uskonnon tulkinnasta, kasvatuksesta, elämänkokemuksesta, omasta ajattelusta ja monista muista seikoista.Kovin yksioikoisesti referoit hyvin lyhyttä kirjoitustani.
Enpä ole noita mainitsemasiasi asioita unohtanut eli sitä, että muitakin yhdistäviä asioita on jokaisella ihmisellä ja verkko onkin moninainen. Uskonnon arvot ovat myös moninaiset, mutta yleisesti ottaen uskonnolliset arvot ovat inhimillisen elämän kannalta myös kaikkein kannatettavimmat ja yhteisöä rakentavimmat. Vrt vaikka ateismiin tai liberalismiin, joissa taas yksilökeskeisyys ja hedoismi on taas yksi yleisimmistä kannatettavista arvoista ja palstan kirjoituksiakin seuraavana hiuomaa ne yhteisöjä eniten hajoittaviksi ja suvaitsemattomimmiksi.
Samoja arvoja kuin mitä uskonnollisislla ihmisilläkin on, löytyy monista muistakin aateympäristöistä, mutta ei samalla tavalla yhteenkoostettuina. Siellä on vain osasia, vrt. humanismi, joka on varsin lähellä uskonnollista arvoasettelua. Voidaan usein puhua myös kristillis-humanistisesta uskonnollisesta toiminnasta.
Mutta kaiken kaikkiaan, muutaman vuosikymmenen aikana erilaisia arvoja ja kulttuureja sivutoimenani tutkineena käytän usein yksinkertaista vertausta kemiasta. Jokainen tietää, että H2O on vedyn oksidi eli vettä ja erityisen tärkeää meille kaikille elollisille. Yhdistelmänä H2O2 tulee toinen vedyn oksiidi, vetyperoksidi, jota ei missään tapauksessa saa juoda, koska se on myrkyllistä. H ja O esiintyvät monissa yhdistelmissä eri aineissa,osa välttämättömiä elämän kannalta, osa sitä tuhoavia. Eli joitakin arvoja eri tavalla yhdistelemällä ja sekoittamalla ei enää tulekaan kombinaatiota, joka olisi ihmiselle hyväksi tai tarpeenkaan. Olen siis varsin tietoinen siitä, että samankaltaisia arvoja ihmisillä on muissakin aatepiireissä, mutta kombinaatiot ovat erilaiset. Ei siis pidä tarttua lillukan varsiin, vaan tarkastella kokonaisuuksia ja niiden yhteisvaikutukset. - KokemusK
usko tärkeä kirjoitti:
Kovin yksioikoisesti referoit hyvin lyhyttä kirjoitustani.
Enpä ole noita mainitsemasiasi asioita unohtanut eli sitä, että muitakin yhdistäviä asioita on jokaisella ihmisellä ja verkko onkin moninainen. Uskonnon arvot ovat myös moninaiset, mutta yleisesti ottaen uskonnolliset arvot ovat inhimillisen elämän kannalta myös kaikkein kannatettavimmat ja yhteisöä rakentavimmat. Vrt vaikka ateismiin tai liberalismiin, joissa taas yksilökeskeisyys ja hedoismi on taas yksi yleisimmistä kannatettavista arvoista ja palstan kirjoituksiakin seuraavana hiuomaa ne yhteisöjä eniten hajoittaviksi ja suvaitsemattomimmiksi.
Samoja arvoja kuin mitä uskonnollisislla ihmisilläkin on, löytyy monista muistakin aateympäristöistä, mutta ei samalla tavalla yhteenkoostettuina. Siellä on vain osasia, vrt. humanismi, joka on varsin lähellä uskonnollista arvoasettelua. Voidaan usein puhua myös kristillis-humanistisesta uskonnollisesta toiminnasta.
Mutta kaiken kaikkiaan, muutaman vuosikymmenen aikana erilaisia arvoja ja kulttuureja sivutoimenani tutkineena käytän usein yksinkertaista vertausta kemiasta. Jokainen tietää, että H2O on vedyn oksidi eli vettä ja erityisen tärkeää meille kaikille elollisille. Yhdistelmänä H2O2 tulee toinen vedyn oksiidi, vetyperoksidi, jota ei missään tapauksessa saa juoda, koska se on myrkyllistä. H ja O esiintyvät monissa yhdistelmissä eri aineissa,osa välttämättömiä elämän kannalta, osa sitä tuhoavia. Eli joitakin arvoja eri tavalla yhdistelemällä ja sekoittamalla ei enää tulekaan kombinaatiota, joka olisi ihmiselle hyväksi tai tarpeenkaan. Olen siis varsin tietoinen siitä, että samankaltaisia arvoja ihmisillä on muissakin aatepiireissä, mutta kombinaatiot ovat erilaiset. Ei siis pidä tarttua lillukan varsiin, vaan tarkastella kokonaisuuksia ja niiden yhteisvaikutukset."mutta yleisesti ottaen uskonnolliset arvot ovat inhimillisen elämän kannalta myös kaikkein kannatettavimmat ja yhteisöä rakentavimmat"
Tuo on kyllä hyvin subjektiivinen näkemys asiasta. Uskonnolliset arvot voivat olla niin rakentavia kuin hajottaviakin, hyviä tai huonoja. Ei uskonnollisuus sinällään tee arvoista hyviä tai huonoja.
" Vrt vaikka ateismiin tai liberalismiin, joissa taas yksilökeskeisyys ja hedoismi on taas yksi yleisimmistä kannatettavista arvoista "
Ateismi tai liberalismi eivät sinällään sisällä arvoja lainkaan mutta se ei tarkoita samaa kuin että ihmisillä tai yhteiskunnalla ei olisi arvoja lainkaan. Ne arvot eivät tule suoraan noista aatteista. Myös yksilön omat ihan itse pohditut arvot voivat olla hyviä ja rakentavia.
"Samoja arvoja kuin mitä uskonnollisislla ihmisilläkin on, löytyy monista muistakin aateympäristöistä, mutta ei samalla tavalla yhteenkoostettuina."
Oikeastaan asiat ovat juuri toisin päin. Uskonnolliset arvot ovat yleensä rajoitetumpia ja liittyvät vain niihin asioihin joita on uskonnon pyhissä kirjoituksissa käsitelty. Laajemmat arvot, kuten yleinen humanismi, taas juuri ottaa huomioon laajemman yhteyden, asiat joita uskonnot eivät ole käsitelleeet, yleiset ihmisoikeudet, filosofiset pohdinnat yms.
" Eli joitakin arvoja eri tavalla yhdistelemällä ja sekoittamalla ei enää tulekaan kombinaatiota, joka olisi ihmiselle hyväksi tai tarpeenkaan"
Mikään kemian kaavojen pyörittely ei oikeasti todista mitään arvojen yhdistelemisestä. Ja oikeassa elämässä kukaan ei elä puhtaasti minkään uskojen arvojen mukaan vaan jokaisen ihmisen oma arvomaailma on sekoitus monesta eri lähteestä tullutta "aineasta". Eihän ole edes olemassa mitään yhtä ainoaa jonkun uskonnon arvomaailmaa vaan jokainen vähänkin isompi uskonto on jakautunut lukuisiin eri lahkoihin tai suuntauksiin joilla on kaikilla vähän eri käsitykset asioista. - usko tärkeää
KokemusK kirjoitti:
"mutta yleisesti ottaen uskonnolliset arvot ovat inhimillisen elämän kannalta myös kaikkein kannatettavimmat ja yhteisöä rakentavimmat"
Tuo on kyllä hyvin subjektiivinen näkemys asiasta. Uskonnolliset arvot voivat olla niin rakentavia kuin hajottaviakin, hyviä tai huonoja. Ei uskonnollisuus sinällään tee arvoista hyviä tai huonoja.
" Vrt vaikka ateismiin tai liberalismiin, joissa taas yksilökeskeisyys ja hedoismi on taas yksi yleisimmistä kannatettavista arvoista "
Ateismi tai liberalismi eivät sinällään sisällä arvoja lainkaan mutta se ei tarkoita samaa kuin että ihmisillä tai yhteiskunnalla ei olisi arvoja lainkaan. Ne arvot eivät tule suoraan noista aatteista. Myös yksilön omat ihan itse pohditut arvot voivat olla hyviä ja rakentavia.
"Samoja arvoja kuin mitä uskonnollisislla ihmisilläkin on, löytyy monista muistakin aateympäristöistä, mutta ei samalla tavalla yhteenkoostettuina."
Oikeastaan asiat ovat juuri toisin päin. Uskonnolliset arvot ovat yleensä rajoitetumpia ja liittyvät vain niihin asioihin joita on uskonnon pyhissä kirjoituksissa käsitelty. Laajemmat arvot, kuten yleinen humanismi, taas juuri ottaa huomioon laajemman yhteyden, asiat joita uskonnot eivät ole käsitelleeet, yleiset ihmisoikeudet, filosofiset pohdinnat yms.
" Eli joitakin arvoja eri tavalla yhdistelemällä ja sekoittamalla ei enää tulekaan kombinaatiota, joka olisi ihmiselle hyväksi tai tarpeenkaan"
Mikään kemian kaavojen pyörittely ei oikeasti todista mitään arvojen yhdistelemisestä. Ja oikeassa elämässä kukaan ei elä puhtaasti minkään uskojen arvojen mukaan vaan jokaisen ihmisen oma arvomaailma on sekoitus monesta eri lähteestä tullutta "aineasta". Eihän ole edes olemassa mitään yhtä ainoaa jonkun uskonnon arvomaailmaa vaan jokainen vähänkin isompi uskonto on jakautunut lukuisiin eri lahkoihin tai suuntauksiin joilla on kaikilla vähän eri käsitykset asioista.KokemusK
Pyörittelet sanoja, mutta et edes tutustu käsiteltyyn aiheeseen. Turha siis keskustella. - KokemusK
usko tärkeää kirjoitti:
KokemusK
Pyörittelet sanoja, mutta et edes tutustu käsiteltyyn aiheeseen. Turha siis keskustella.Sinulta siis loppuivat perustelut...
- usko tärkeää
KokemusK kirjoitti:
Sinulta siis loppuivat perustelut...
Perustelut kyllä ovat yllä. Turhanpäiväiseen jankutukseen en ryhdy.
- KokemusK
usko tärkeää kirjoitti:
Perustelut kyllä ovat yllä. Turhanpäiväiseen jankutukseen en ryhdy.
Eivät ne olleet perusteluita vaan väittämiä joita et perustellut mitenkään. Minun vasta-argumentteihini et sitten enää pystynyt vastaamaan mitään.
- ex-teisti
"Uskonto ja sen tunnustaminen on sekä yksilön että yhteisön tunnus, yhteinen juttu. Se määrittää yksilön suhteessa yhteisöön, joten se ei voi koskaan ollakaan vain henkilökohtainen asia."
Näin juuri. Uskonto on yhteinen tunnus USKONNOLLISEN yhteisön jäsenille. Luonnollisesti se ei ole ei-uskonnollisiin yhteisöihin ja uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien välillä. Toki, uskovainen voi halutessaan tehdä myös ympäröiville ei-uskovaisille yhteisöille selväksi, että hän on uskovainen, jolloin hänen minuutensa määritellään tämän mukaan. Mutta se ei lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ei-uskovaiseen yhteisöön. Eikä näin tulisi vaatiakaan.
Eli suomentaen, kun uskovainen kertoo ei-uskovaisille olevansa uskovainen, hänen ei tulisi oletusarvoisesti vaatia, että hänen uskovaisuutensa otettaisiin positiivisesti vastaan. Uskovaisen ei siis tulisi loukkantua siitä, ettei hän kykene muuttamaan ei-uskovaa yhteisöä uskovaiseksi, sillä ei-uskovilla on oikeus olla ei-uskovia. - ex-teisti
ex-teisti kirjoitti:
"Uskonto ja sen tunnustaminen on sekä yksilön että yhteisön tunnus, yhteinen juttu. Se määrittää yksilön suhteessa yhteisöön, joten se ei voi koskaan ollakaan vain henkilökohtainen asia."
Näin juuri. Uskonto on yhteinen tunnus USKONNOLLISEN yhteisön jäsenille. Luonnollisesti se ei ole ei-uskonnollisiin yhteisöihin ja uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien välillä. Toki, uskovainen voi halutessaan tehdä myös ympäröiville ei-uskovaisille yhteisöille selväksi, että hän on uskovainen, jolloin hänen minuutensa määritellään tämän mukaan. Mutta se ei lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ei-uskovaiseen yhteisöön. Eikä näin tulisi vaatiakaan.
Eli suomentaen, kun uskovainen kertoo ei-uskovaisille olevansa uskovainen, hänen ei tulisi oletusarvoisesti vaatia, että hänen uskovaisuutensa otettaisiin positiivisesti vastaan. Uskovaisen ei siis tulisi loukkantua siitä, ettei hän kykene muuttamaan ei-uskovaa yhteisöä uskovaiseksi, sillä ei-uskovilla on oikeus olla ei-uskovia."Uskonnon arvot ovat myös moninaiset, mutta yleisesti ottaen uskonnolliset arvot ovat inhimillisen elämän kannalta myös kaikkein kannatettavimmat ja yhteisöä rakentavimmat. Vrt vaikka ateismiin tai liberalismiin, joissa taas yksilökeskeisyys ja hedoismi on taas yksi yleisimmistä kannatettavista arvoista ja palstan kirjoituksiakin seuraavana hiuomaa ne yhteisöjä eniten hajoittaviksi ja suvaitsemattomimmiksi."
Juuri tämänkaltaista subjektiivista mustamaalausta tarkoitan edellisessä viestissäni. Uskovalla ei ole oikeus arvostella ei-uskovia yhteisöjä, jos ei hyväksy yhtä rankkaa arvostelua omaa uskonnollista yhteisöään kohtaan. Arvatenkaan kirjoittaja ei pidä itseään "yhteisöjä hajoittavana ja suvaitsemattomana", kuten mainitsemiaan ateisteja ja liberaaleja. - usko tärkeää
ex-teisti kirjoitti:
"Uskonnon arvot ovat myös moninaiset, mutta yleisesti ottaen uskonnolliset arvot ovat inhimillisen elämän kannalta myös kaikkein kannatettavimmat ja yhteisöä rakentavimmat. Vrt vaikka ateismiin tai liberalismiin, joissa taas yksilökeskeisyys ja hedoismi on taas yksi yleisimmistä kannatettavista arvoista ja palstan kirjoituksiakin seuraavana hiuomaa ne yhteisöjä eniten hajoittaviksi ja suvaitsemattomimmiksi."
Juuri tämänkaltaista subjektiivista mustamaalausta tarkoitan edellisessä viestissäni. Uskovalla ei ole oikeus arvostella ei-uskovia yhteisöjä, jos ei hyväksy yhtä rankkaa arvostelua omaa uskonnollista yhteisöään kohtaan. Arvatenkaan kirjoittaja ei pidä itseään "yhteisöjä hajoittavana ja suvaitsemattomana", kuten mainitsemiaan ateisteja ja liberaaleja.En todellakaan pidä itseäni yhteisöäni hajoittavana, sillä toiminn laajassa yhteistyöverkostossa monen järjestön vapaaehtoisena. Niiden pohja on yleisesti varsin humanistinen, mutta kannatan niitä arvoja, joita ne edustavat ja ne ovat varsin yhtenevät arvojeni kanssa. Harjoitamme laajaa yhteistoimintaa yhteisömme alueella ilman uskonnon julistamista, koska se ei kuulu ko. järjestöjen arvoihin. Silti voin niissä toimia hyvillä mielin. Toisin päin - harvoin näkee humanistia tai ateistia kristillisessä hyväntekeväisyystoiminnassa, koska he eivät ilmeisesti voi suvaita avustustoimintaa, jossa on kristillinen sävy.
Palstan kirjoituksista voi kukin itse lukea, miten hajoittavaa monen "humanistinkin" teksti on. Se sisältää varsin suvaitsematonta asenteellisuutta esimerkiksi uskontoamme, kirkkoamme ja uskovaisia tai tapauskovaisia kohtaan. Perustan siten väitteeni yksin kirjoituksiinne, minkä selvästi mainitsinkin lainaamassasi kohdassa. usko tärkeää kirjoitti:
En todellakaan pidä itseäni yhteisöäni hajoittavana, sillä toiminn laajassa yhteistyöverkostossa monen järjestön vapaaehtoisena. Niiden pohja on yleisesti varsin humanistinen, mutta kannatan niitä arvoja, joita ne edustavat ja ne ovat varsin yhtenevät arvojeni kanssa. Harjoitamme laajaa yhteistoimintaa yhteisömme alueella ilman uskonnon julistamista, koska se ei kuulu ko. järjestöjen arvoihin. Silti voin niissä toimia hyvillä mielin. Toisin päin - harvoin näkee humanistia tai ateistia kristillisessä hyväntekeväisyystoiminnassa, koska he eivät ilmeisesti voi suvaita avustustoimintaa, jossa on kristillinen sävy.
Palstan kirjoituksista voi kukin itse lukea, miten hajoittavaa monen "humanistinkin" teksti on. Se sisältää varsin suvaitsematonta asenteellisuutta esimerkiksi uskontoamme, kirkkoamme ja uskovaisia tai tapauskovaisia kohtaan. Perustan siten väitteeni yksin kirjoituksiinne, minkä selvästi mainitsinkin lainaamassasi kohdassa." Toisin päin - harvoin näkee humanistia tai ateistia kristillisessä hyväntekeväisyystoiminnassa, koska he eivät ilmeisesti voi suvaita avustustoimintaa, jossa on kristillinen sävy."
Toi "kristillinen sävy" tarkoittaa yleensä sitä että avun ohella tyrkytetään omaa uskontoa ja agendaa avustettaville (joilloin paikalliset perinteet ja uskonnot syrjäytetään) joten ns. kristillinen avustustyö ei ole täysin pyyteetöntä...toisin kun uskonnottomat avustusjärjestöt.
En väitä etteikö kristillisessä avustustyössä hyvää tehtäis...mutta aina siinä on mukana omat tavoitteet....eli lähetyskäsky.- A_the_ist
usko tärkeää kirjoitti:
En todellakaan pidä itseäni yhteisöäni hajoittavana, sillä toiminn laajassa yhteistyöverkostossa monen järjestön vapaaehtoisena. Niiden pohja on yleisesti varsin humanistinen, mutta kannatan niitä arvoja, joita ne edustavat ja ne ovat varsin yhtenevät arvojeni kanssa. Harjoitamme laajaa yhteistoimintaa yhteisömme alueella ilman uskonnon julistamista, koska se ei kuulu ko. järjestöjen arvoihin. Silti voin niissä toimia hyvillä mielin. Toisin päin - harvoin näkee humanistia tai ateistia kristillisessä hyväntekeväisyystoiminnassa, koska he eivät ilmeisesti voi suvaita avustustoimintaa, jossa on kristillinen sävy.
Palstan kirjoituksista voi kukin itse lukea, miten hajoittavaa monen "humanistinkin" teksti on. Se sisältää varsin suvaitsematonta asenteellisuutta esimerkiksi uskontoamme, kirkkoamme ja uskovaisia tai tapauskovaisia kohtaan. Perustan siten väitteeni yksin kirjoituksiinne, minkä selvästi mainitsinkin lainaamassasi kohdassa."harvoin näkee humanistia tai ateistia kristillisessä hyväntekeväisyystoiminnassa, koska he eivät ilmeisesti voi suvaita avustustoimintaa, jossa on kristillinen sävy."
Täysin totta. Itse toimin nuorten ja alkoholistien parissa, mutta yhteyksissä joissa uskonnoilla ei ole minkäänlaista merkitystä. En voisi kuvitellakaan auttamisen varjolla alkamaan myymään autettavalle maailmankatsomustani. Moinen on vastenmielistä ja lähentelee hädänalaisen ihmisen ja tilanteensa hyväksikäyttöä. Voin myös kertoa että autettavissani on myös uskovia, joita uskonto ei ainakaan ole auttanut tilanteessaan, olkoonkin ettei yleensä ole suoranainen syypää siihen.
- Humanisti-vapari
Otsikon ilmaus, "Uskonto olkoon jokaisen henkilökohtainen asia", pitää sisällään ajatuksen, että jos yksilö henkilökohtaisesti päättää julistaa uskoaan toisille, siihen on vapaus, sillä otsikon ilmaisu liittyy yksilön ja valtion suhteeseen.
Julkisen vallan tulee tasapuolisesti turvata kaikkien yksilöiden vapaus, mutta ei ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta.- kunhan vastaan
"Julkisen vallan tulee tasapuolisesti turvata kaikkien yksilöiden vapaus, mutta ei ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta", mutta ei myöskään uskonnottomuuden eikä muunkaan aatteen puolesta. Sen sijaan kaikki lait ja muut päätökset perustuvat AINA johonkin arvoon tai joihinkin arvoihin, joista sitten alkialoitteen puolesta tai sitä vastaan äänestetään. Sikäli tuo aloittajan julkilausuma on erityisen vankasti kriminalisoitava, koska se sisältää uskonnonvapauden kieltämisen. Sekualrismi kun on myös aate ja se sisältää paljon erilaisia arvoja, joita ei saa valtiovallan taholta asettaa erityisasemaan muiden arvojen rinnalla. Tämä pitää myös muistaa!!!
- Humanisti-vapari
kunhan vastaan kirjoitti:
"Julkisen vallan tulee tasapuolisesti turvata kaikkien yksilöiden vapaus, mutta ei ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta", mutta ei myöskään uskonnottomuuden eikä muunkaan aatteen puolesta. Sen sijaan kaikki lait ja muut päätökset perustuvat AINA johonkin arvoon tai joihinkin arvoihin, joista sitten alkialoitteen puolesta tai sitä vastaan äänestetään. Sikäli tuo aloittajan julkilausuma on erityisen vankasti kriminalisoitava, koska se sisältää uskonnonvapauden kieltämisen. Sekualrismi kun on myös aate ja se sisältää paljon erilaisia arvoja, joita ei saa valtiovallan taholta asettaa erityisasemaan muiden arvojen rinnalla. Tämä pitää myös muistaa!!!
Julkisen vallan ei tule ottaa kataa minkään uskonnon tai uskonnottomuuden puolesta, vaan olla niiden suhteen neutraali ja turvata "vain" yksilöiden vapaus toimia tai olla toimimatta. Uskonnonvapauteen (voisi olla myös uskonnon- ja vakaumuksenvapaus -termi) kuuluu niin oikeus liittyä kuin erota, julistaa tai vaieta, pitää omana tietonaan, harjoittaa tai olla harjoittamatta..
Lakien ja viranomaisperustelut tulee olla asiaperiustaisia ja arvojen osalta toki myös ihmisoikeus- ja perusoikeusperustaisia. Se asiaperutaisuus tarkoittaa, että lain säätämisessä perusteena ei voi vedota uskonnollliseen dogmiin (että kun Koraanissa sanotaan, tai Raamatussa...). - kunhan vastaan
Humanisti-vapari kirjoitti:
Julkisen vallan ei tule ottaa kataa minkään uskonnon tai uskonnottomuuden puolesta, vaan olla niiden suhteen neutraali ja turvata "vain" yksilöiden vapaus toimia tai olla toimimatta. Uskonnonvapauteen (voisi olla myös uskonnon- ja vakaumuksenvapaus -termi) kuuluu niin oikeus liittyä kuin erota, julistaa tai vaieta, pitää omana tietonaan, harjoittaa tai olla harjoittamatta..
Lakien ja viranomaisperustelut tulee olla asiaperiustaisia ja arvojen osalta toki myös ihmisoikeus- ja perusoikeusperustaisia. Se asiaperutaisuus tarkoittaa, että lain säätämisessä perusteena ei voi vedota uskonnollliseen dogmiin (että kun Koraanissa sanotaan, tai Raamatussa...)."Lakien ja viranomaisperustelut tulee olla asiaperiustaisia ja arvojen osalta toki myös ihmisoikeus- ja perusoikeusperustaisia. Se asiaperutaisuus tarkoittaa, että lain säätämisessä perusteena ei voi vedota uskonnollliseen dogmiin (että kun Koraanissa sanotaan, tai Raamatussa...)."
Ihme kyllä, olen aivan samaa mieltä. Kristityn arvot eivät nimittäin perustu yksittäisiin Raamatunlauseisiin eikä kristillinen yhteiskuntavastuu perustu myöskään yksittäisiin Raamatunlauseisiin, vaan nimenomaan kirkon oppiin (yhteenveto pyhistä kirjoituksista, ihmiskunnan ja kirkon historiasta ja yksityisten suurten ajattelijoiden löydöistä ja erityisesti Jumalan ilmoituksista ihmiskunnalle), ja kirkn opista kumpuaviin kristillisiin arvoihin ja maailmankatsomukseen sekä ihmiskuvaan. Joitakin pienenmpiäkin määrittäjiä on, mutta ei niistä nyt enempää. Kristilliset arvot ja katsomus ovat selkeästi perusteltavissa ja rehellisesti julkituotu ja jokaisella ihmisellä on YKn ihmisoikeusjulistuksen takaamana oikeus toimia omien arvojensa mukaan ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omien arvojensa perusteella. Oikeus takaa myös toiminnan kenenkään sitä häiritsemättä.
Päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa ihminen saa olla niin kristitty tai ateisti, mutta päätökset tietenkin pitää tehdä lain mukaan. lain laadinnassa siis jokainen edustaa omia arvojaan ja pyrkii vaikuttamaan lain sisältöön omien, myös uskonnollisten arvojensa kautta. Tuollaisen dogmifobiasi olet varmaan saanut jostain ISIS-poliitikalta. Nythän on puhe kuitenkin demokratiasta ja kansalaisen perusoikeuksista.
Tunnet varmaan Ykeismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen. Siitä lainaan muutaman tärkeän kohdan, joka propagandisteilla niinusein unohtuu ja he suorastaan rikkovat noita pykäliä:
18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
20. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
21. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
Julkisen vallan ja oikeusjärjestelmän tulee joka maassa taata toiminnallaan se, että jokaisella ihmisellä on nuo oikeudet ja oikeuksien harjoittamista ei häiritä eikä heitä estetä osallistumasta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Äänestäjät ovat niitä päättäjiä, joilla on coima antaa mandaatti kenelle tahtovat ja sitä mandaattia ei saa rajoittaa. - Humanisti-vapari
kunhan vastaan kirjoitti:
"Lakien ja viranomaisperustelut tulee olla asiaperiustaisia ja arvojen osalta toki myös ihmisoikeus- ja perusoikeusperustaisia. Se asiaperutaisuus tarkoittaa, että lain säätämisessä perusteena ei voi vedota uskonnollliseen dogmiin (että kun Koraanissa sanotaan, tai Raamatussa...)."
Ihme kyllä, olen aivan samaa mieltä. Kristityn arvot eivät nimittäin perustu yksittäisiin Raamatunlauseisiin eikä kristillinen yhteiskuntavastuu perustu myöskään yksittäisiin Raamatunlauseisiin, vaan nimenomaan kirkon oppiin (yhteenveto pyhistä kirjoituksista, ihmiskunnan ja kirkon historiasta ja yksityisten suurten ajattelijoiden löydöistä ja erityisesti Jumalan ilmoituksista ihmiskunnalle), ja kirkn opista kumpuaviin kristillisiin arvoihin ja maailmankatsomukseen sekä ihmiskuvaan. Joitakin pienenmpiäkin määrittäjiä on, mutta ei niistä nyt enempää. Kristilliset arvot ja katsomus ovat selkeästi perusteltavissa ja rehellisesti julkituotu ja jokaisella ihmisellä on YKn ihmisoikeusjulistuksen takaamana oikeus toimia omien arvojensa mukaan ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omien arvojensa perusteella. Oikeus takaa myös toiminnan kenenkään sitä häiritsemättä.
Päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa ihminen saa olla niin kristitty tai ateisti, mutta päätökset tietenkin pitää tehdä lain mukaan. lain laadinnassa siis jokainen edustaa omia arvojaan ja pyrkii vaikuttamaan lain sisältöön omien, myös uskonnollisten arvojensa kautta. Tuollaisen dogmifobiasi olet varmaan saanut jostain ISIS-poliitikalta. Nythän on puhe kuitenkin demokratiasta ja kansalaisen perusoikeuksista.
Tunnet varmaan Ykeismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen. Siitä lainaan muutaman tärkeän kohdan, joka propagandisteilla niinusein unohtuu ja he suorastaan rikkovat noita pykäliä:
18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
20. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
21. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
Julkisen vallan ja oikeusjärjestelmän tulee joka maassa taata toiminnallaan se, että jokaisella ihmisellä on nuo oikeudet ja oikeuksien harjoittamista ei häiritä eikä heitä estetä osallistumasta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Äänestäjät ovat niitä päättäjiä, joilla on coima antaa mandaatti kenelle tahtovat ja sitä mandaattia ei saa rajoittaa.Jos keskustelu voi ihmisoikeuksien julistuksesta, Suomen ratifioimasa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja siihen peustuvista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista sekä Suomen perustuslain pykälistä 6 § ja 11 § (ja 12 § ja 7 §), keskustelulla on hyvä pohja.
Vaparit eivät ole rajoittamasa mielipiteen vapauta, vaan puolustavat sitä. Se oli myös Oxfordin julistuksen keskeinen sanoma elokuussa 2014.
Valiton tehtävänä on suojella mielipiteen vapautta, uskonnon ja vakaumuksen vapautta sekä huolehtia ihmiten yhdenvertaiesta kohtelusta uskonnosta tai vakaumuksesa huolimatta.
Siitä seuraa, että julkisen vallan toimintaan ei tule sisältyä yhden(kään) uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien eli jumalanpalvelusten poimimista julkisen vallan tapahtumien ohjelman keskeiseksi osaksi. Eikös näin? - kunhan vastaan
Humanisti-vapari kirjoitti:
Jos keskustelu voi ihmisoikeuksien julistuksesta, Suomen ratifioimasa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja siihen peustuvista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista sekä Suomen perustuslain pykälistä 6 § ja 11 § (ja 12 § ja 7 §), keskustelulla on hyvä pohja.
Vaparit eivät ole rajoittamasa mielipiteen vapauta, vaan puolustavat sitä. Se oli myös Oxfordin julistuksen keskeinen sanoma elokuussa 2014.
Valiton tehtävänä on suojella mielipiteen vapautta, uskonnon ja vakaumuksen vapautta sekä huolehtia ihmiten yhdenvertaiesta kohtelusta uskonnosta tai vakaumuksesa huolimatta.
Siitä seuraa, että julkisen vallan toimintaan ei tule sisältyä yhden(kään) uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien eli jumalanpalvelusten poimimista julkisen vallan tapahtumien ohjelman keskeiseksi osaksi. Eikös näin?Jokainen kansanedustajaon oikeutettu osallistumaan yhdessä tai yksin mihin tahansa lailliseen hartaudenharjoitukseen.
- NäinMeillä
kunhan vastaan kirjoitti:
Jokainen kansanedustajaon oikeutettu osallistumaan yhdessä tai yksin mihin tahansa lailliseen hartaudenharjoitukseen.
On toki. Mutta kysymyshän ei ole osallistumisesta van järjestämisestä. Ei ole julkisen vallan tehtävä järjestää uskonnollisia tapahtumia vaan kirkon. Uskonnon harjoittamisen tilaisuuksien järjestäminen ei kuulu valtion tehtäviin.
- NäinMeillä
kunhan vastaan kirjoitti:
"Lakien ja viranomaisperustelut tulee olla asiaperiustaisia ja arvojen osalta toki myös ihmisoikeus- ja perusoikeusperustaisia. Se asiaperutaisuus tarkoittaa, että lain säätämisessä perusteena ei voi vedota uskonnollliseen dogmiin (että kun Koraanissa sanotaan, tai Raamatussa...)."
Ihme kyllä, olen aivan samaa mieltä. Kristityn arvot eivät nimittäin perustu yksittäisiin Raamatunlauseisiin eikä kristillinen yhteiskuntavastuu perustu myöskään yksittäisiin Raamatunlauseisiin, vaan nimenomaan kirkon oppiin (yhteenveto pyhistä kirjoituksista, ihmiskunnan ja kirkon historiasta ja yksityisten suurten ajattelijoiden löydöistä ja erityisesti Jumalan ilmoituksista ihmiskunnalle), ja kirkn opista kumpuaviin kristillisiin arvoihin ja maailmankatsomukseen sekä ihmiskuvaan. Joitakin pienenmpiäkin määrittäjiä on, mutta ei niistä nyt enempää. Kristilliset arvot ja katsomus ovat selkeästi perusteltavissa ja rehellisesti julkituotu ja jokaisella ihmisellä on YKn ihmisoikeusjulistuksen takaamana oikeus toimia omien arvojensa mukaan ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omien arvojensa perusteella. Oikeus takaa myös toiminnan kenenkään sitä häiritsemättä.
Päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa ihminen saa olla niin kristitty tai ateisti, mutta päätökset tietenkin pitää tehdä lain mukaan. lain laadinnassa siis jokainen edustaa omia arvojaan ja pyrkii vaikuttamaan lain sisältöön omien, myös uskonnollisten arvojensa kautta. Tuollaisen dogmifobiasi olet varmaan saanut jostain ISIS-poliitikalta. Nythän on puhe kuitenkin demokratiasta ja kansalaisen perusoikeuksista.
Tunnet varmaan Ykeismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen. Siitä lainaan muutaman tärkeän kohdan, joka propagandisteilla niinusein unohtuu ja he suorastaan rikkovat noita pykäliä:
18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
20. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
21. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
Julkisen vallan ja oikeusjärjestelmän tulee joka maassa taata toiminnallaan se, että jokaisella ihmisellä on nuo oikeudet ja oikeuksien harjoittamista ei häiritä eikä heitä estetä osallistumasta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Äänestäjät ovat niitä päättäjiä, joilla on coima antaa mandaatti kenelle tahtovat ja sitä mandaattia ei saa rajoittaa."Kristilliset arvot ja katsomus ovat selkeästi perusteltavissa ja rehellisesti julkituotu ja jokaisella ihmisellä on YKn ihmisoikeusjulistuksen takaamana oikeus toimia omien arvojensa mukaan ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omien arvojensa perusteella. Oikeus takaa myös toiminnan kenenkään sitä häiritsemättä. "
Ongelma on vain se että kristilliset arvot omaavat ihmiset alkavar helposti julkisessa päätöksenteossa ajaa lakeja joilla heidän omista arvoistaan tehtäisiin pakollisia myös muille. Ja tämähän ei ole kristinuskon perusajatusten mukaista. Kristillisyys perustuu omaan henkilökohtaiseen uskoon josta taas seuraa halua elää kristinuskon opetusten mukaan. Mutta kristinuskoon ei kuulu ns. "lakiuskontoisuus", siis se että uskonnon opit ja määräykset yritettäisiin tehdä kaikkia koskeviksi laeiksi. Ja tästä tulee se ristiriita.
Kukaan ei vastusta sitä että uskova elää oman uskonsa ja sen käsitysten mukaan. Mutta vastustusta herättää se jos suoraan uskonnosta johdetut käsitykset halutaan pakolla vääntää kaikkia koskeviksi laeiksi ilman että niille asioille on hyviä ei-uskonnollisia perusteluita. - kunhan vastaan
NäinMeillä kirjoitti:
"Kristilliset arvot ja katsomus ovat selkeästi perusteltavissa ja rehellisesti julkituotu ja jokaisella ihmisellä on YKn ihmisoikeusjulistuksen takaamana oikeus toimia omien arvojensa mukaan ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omien arvojensa perusteella. Oikeus takaa myös toiminnan kenenkään sitä häiritsemättä. "
Ongelma on vain se että kristilliset arvot omaavat ihmiset alkavar helposti julkisessa päätöksenteossa ajaa lakeja joilla heidän omista arvoistaan tehtäisiin pakollisia myös muille. Ja tämähän ei ole kristinuskon perusajatusten mukaista. Kristillisyys perustuu omaan henkilökohtaiseen uskoon josta taas seuraa halua elää kristinuskon opetusten mukaan. Mutta kristinuskoon ei kuulu ns. "lakiuskontoisuus", siis se että uskonnon opit ja määräykset yritettäisiin tehdä kaikkia koskeviksi laeiksi. Ja tästä tulee se ristiriita.
Kukaan ei vastusta sitä että uskova elää oman uskonsa ja sen käsitysten mukaan. Mutta vastustusta herättää se jos suoraan uskonnosta johdetut käsitykset halutaan pakolla vääntää kaikkia koskeviksi laeiksi ilman että niille asioille on hyviä ei-uskonnollisia perusteluita.Vaihda silmälasien värit ja tutustu demokratian pelisääntöihin. Demokratiaan kuuluu, että jokainen saa pyrkiä kansanedustajaksi ja edustaa siellä valintaansa osallistuneita ihmisiä. Kansanedustaja saa edustaa valitsijoidensa arvoja, tehdä lakialoitteita niiden arvojen mukaan ja osallistua myös päätöksentekoon niiden arvojen mukaan. Lait laaditaan aina joltakin arvopohjalta ja demokratian pelisääntöjen mukaan eduskunnan pitää toimia. Ei siellä keneltäkään viedä puhe- ja äänioikeutta sen vuoksi, että esitys voikin sisältää kristillisiä arvonäkemyksiä. Kyllä siellä varmaan saisi suoraan Raamatustakin lukea jonkin lakialoitteen,mutta se ei saane kannatusta. Jos taas joku kieltäisi edustajaa puhumasta kristillisten arvojen mukaan tai tekemästä lakialoitetta, rikkoo lakia ja kansanedustajan oikeuksia. Ongelmaa ja ristiriitaahan ei siinä ole, jos vaikka KD-edustaja ehdottaa jotain lakia ja se menisi läpi. Silloin lakialoite on ollut hyvä ja kannatettava. Ei eduskunnassa istuvat saa allergianäppylöitä, vaikka siellä onkin kristittyjä kansanedustajia puhumassa. Unohda jo tuo uskontofobiasi.
- kunhan vastaan
NäinMeillä kirjoitti:
On toki. Mutta kysymyshän ei ole osallistumisesta van järjestämisestä. Ei ole julkisen vallan tehtävä järjestää uskonnollisia tapahtumia vaan kirkon. Uskonnon harjoittamisen tilaisuuksien järjestäminen ei kuulu valtion tehtäviin.
Missä lainkohdassa kielletään valtiovaltaa järjestämästä uskonnon harjoittamisen tilaisuuksia? Ei sellaista lakia ole kuin jonkun suppean sekulaaripiirin märissä unissa. Sellaista yhteiskuntasopimustakaan ei ole:
- NäinMellä
kunhan vastaan kirjoitti:
Missä lainkohdassa kielletään valtiovaltaa järjestämästä uskonnon harjoittamisen tilaisuuksia? Ei sellaista lakia ole kuin jonkun suppean sekulaaripiirin märissä unissa. Sellaista yhteiskuntasopimustakaan ei ole:
Ei suoraan kielletä missään. Valtiovallan on kuitenkin oltava kaikissa toimissaan mahdollisimman tasapuolinen ja kaikkia samalla tavalla kohteleva. Miten tähän sopii ajatus valtiosta järjestämässä vain yhden tai vain muutaman uskonnon mukaisia tilaisuuksia?
- NäinMeillä
kunhan vastaan kirjoitti:
Vaihda silmälasien värit ja tutustu demokratian pelisääntöihin. Demokratiaan kuuluu, että jokainen saa pyrkiä kansanedustajaksi ja edustaa siellä valintaansa osallistuneita ihmisiä. Kansanedustaja saa edustaa valitsijoidensa arvoja, tehdä lakialoitteita niiden arvojen mukaan ja osallistua myös päätöksentekoon niiden arvojen mukaan. Lait laaditaan aina joltakin arvopohjalta ja demokratian pelisääntöjen mukaan eduskunnan pitää toimia. Ei siellä keneltäkään viedä puhe- ja äänioikeutta sen vuoksi, että esitys voikin sisältää kristillisiä arvonäkemyksiä. Kyllä siellä varmaan saisi suoraan Raamatustakin lukea jonkin lakialoitteen,mutta se ei saane kannatusta. Jos taas joku kieltäisi edustajaa puhumasta kristillisten arvojen mukaan tai tekemästä lakialoitetta, rikkoo lakia ja kansanedustajan oikeuksia. Ongelmaa ja ristiriitaahan ei siinä ole, jos vaikka KD-edustaja ehdottaa jotain lakia ja se menisi läpi. Silloin lakialoite on ollut hyvä ja kannatettava. Ei eduskunnassa istuvat saa allergianäppylöitä, vaikka siellä onkin kristittyjä kansanedustajia puhumassa. Unohda jo tuo uskontofobiasi.
On ihan luonnollista että lakialoitteita saa tehdä jokaisen omasta arvomaailmasta käsin. Olisi kuitenkin ihan toivottavaa että kansanedustajana toimiva henkilö ymmärtäisi että valtion tehtävä ei ole ajaa vain johonkin uskontoon pohjaavia uskonnollisia sääntöjä. Lakien pitäisi kunnioitaa kaikkien eri kansan ryhmien tapjoa elää, ei vain uskonnollisten ihmisten.
Jos esim. alamme kieltämään joitain asioita lailla vain siksi että ne ovat moraalisesti paheksuttavia mutta eivät aiheuta kenellekään todellista vahinkoa, olemme aika vaarallisella tiellä. Uskonnollisten moraalisääntöjen noudattaminen on jokaisen henkilökohtainen valinta eikä sitä tarvitse säädellä laeilla jotka koskevat kaikkia.
- Uuteen vuoteen vapaa
Tänään viimeinen mahdollisuus erota kirkosta tänä vuonna.
http://www.eroakirkosta.fi- Humanisti-vapari
Jos kiirettä pitää, lapsen voi erottaa ja vapauttaa "pakkouskonnosta" koulussa.
Ja sitten asiasta voi ilmoittaa kouluun ja siirtää elämänkatsomusteidon opetukseen vielä tälle kevätlukukaudelle 2015.
- Pariisiin
Kyllä kyllä.
Olkoon ihan henkilökohtainen asia jokaisella muslimilla harjoittaa uskontoaan ja katkoa kauloja. Ei saa olla suvaitsematon.- kunhan vastaan
Jokainen muslimikin on oikeutettu osallistumaan mihin tahansa lailliseen uskonnonharjoitukseen ja edustamaan omia arvojaan, kenenkään sitä häiritsemättä.
Uskonnollisuus on ihan kiva harrastus, josta ei ole haittaa sen paremmin kuin hyötyäkään.
Elävä usko ja yhteys elävään Jeesukseen Kristukseen on täysin eri asia. Et tarvitse tunnustuskuntia viemään sinut ikuiseen elämään. Jeesus on ainoa Tie. Totuus ja Elämä.- nyrkit käyttöön
Humanisti-vapari
Olisikin noin. Täällä raamattuvyöhykkeellä kirkkoon on h y v i n epäillyttävä ihminen.
Fundamentalisti-uskikset ovat hyvin, hyvin syvältä. Jeesus on tätä mieltä: Mt 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
- korjaussarja
"Miten ihanaa olisi olla todella Älykäs ja ymmärtää asioita." -Nalle Puh
Kyllä kirjoista lainauksia löytyy joka lähtöön. Ja jää vielä ylikin.
- Katsonut
Tästä se selviää:
https://www.youtube.com/watch?v=wSC_PPy51x0 - Kääntöpuoli
Sangen mielenkiintoinen ajatus on se, miksi uskonnot ja kaikki usko- ja hengelliset aiheet vaivaavat häiritsevässä mielessä joidenkin ihmisten elämää niin tavattomasti, että he saarnaavat ulos omaa mielenmaisemaansa aivan samalla tavalla kuin uskoon hurahtaneet hihhulitkin.
Jos uskonnon on oltava jokaisen henkilökohtainen asia, jota valtio tai yhteiskunta ei saa harjoittaa eikä opettaa, niin silloin myös ateismi ja usko evoluutioon pitää olla jokaisen henkilökohtainen yksityisasia, joita ei yhteiskunta saa julistaa eikä opettaa.
samoin homoseksuaalisuus pitää olla vain jokaisen henkilökohtainen asia, jota ei saa puolustaa yhteiskunnan tasolla, mediassa eikä kouluissa.Jospa jumalasi halusi, että minä olen uskonnoton.
En tunne nykyistä peruskoulun opetussuunnitelmaa, että onko siellä ; kurssi ateismista.
EVlut. kirkko taitaa olla kuin Alko joka on valtion monopoli.
Niin se taitaa olla että uskonnolliset tuntevat ylevän tunteen kuinka hurskaita he mielestään ovat.
Peruskoulun tärkein tehtävä on yleissivistävän opetuksen antaminen ja uskontoja voidaan käsitellä niiden kulttuuri vaikutusten kannalta. Opettakoot kotona lapsille tunnustuksellista uskoa joka on jokaisen oma asia.
Minusta ET:n tyyppinen opetus olisi ns. elämänoppia, moraalia ja etiikka.
Kirjoituksesi loukkaa Suomen perustuslakia.- KokemusK
"Jos uskonnon on oltava jokaisen henkilökohtainen asia, jota valtio tai yhteiskunta ei saa harjoittaa eikä opettaa, niin silloin myös ateismi ja usko evoluutioon pitää olla jokaisen henkilökohtainen yksityisasia, joita ei yhteiskunta saa julistaa eikä opettaa."
Ateismia ei opetat tietääkseni koulussa. Evoluutio on taas osa biologiaa ja normaalia tiedettä. Sitä opetetaan juuri niin kauan kun se täyttää tieteelliset kriteerit kuten muutkin opetettavat asiat.
"samoin homoseksuaalisuus pitää olla vain jokaisen henkilökohtainen asia, jota ei saa puolustaa yhteiskunnan tasolla, mediassa eikä kouluissa."
Homoseksuaalisuus on jokaisen oma asia ihan kuten heterous. Siitä siis saa puhua ja opettaa ihan yhtä paljon tai vahän kuin heteroudestakin. - DarwinDelusion
Evoluutio ei ole suinkaan "normaalia tiedettä" - kuten on tietysti mukava tapa esittää se- vaan se on ateistinen maailmankatsomus ja selitysjärjestelmä, jota evolutionistit käyttävät raivokkaasti lyödessään luomisajatusta - vaikka samaan hengenvetoon julistavat , ettei evo-oppi ota kantaa uskontoon!! Sic!
- näin.se.on
Tämä oli asiallinen ja hyvä kommentti:
- kääntymään
Kuuntelin äsken puheen
jos se on tosi joudun helvettiin
ellen käänny. - kääntymään
se puhe on tässä
https://www.youtube.com/watch?v=RDwSpN71wIo - Haluantaivaaseen
Tässä puhe, josta selviää, miten pääset taivaaseen:
https://www.youtube.com/watch?v=HCZudzaCGlM - Tulkintoilija
Kuuntelen kun ehdin.
- Tottus.on.näin
Olin uskonnollinen. Mutta kun tulin uskoon, Jeesus vapautti uskonnollisuudesta. Yksikään uskonto ei voi pelastaa ihmissielua. Sen tekee vain ylösnoussut Jeesus, joka sovitti syntimme ristillä.
- KysynVaan
Pitäisikö ensin tulla se maailmanloppu, ennen kuin "edesmenneet" vainajat pääsevät viimeiselle tuomiolle?
- Tuo.on.tosiaan.tärkeää
"Jos uskonnon on oltava jokaisen henkilökohtainen asia, jota valtio tai yhteiskunta ei saa harjoittaa eikä opettaa, niin silloin myös ateismi ja usko evoluutioon pitää olla jokaisen henkilökohtainen yksityisasia, joita ei yhteiskunta saa julistaa eikä opettaa.
Samoin homoseksuaalisuus pitää olla vain jokaisen henkilökohtainen asia, jota ei saa puolustaa yhteiskunnan tasolla, mediassa eikä kouluissa."- asfgasdfgsdfg
Vertaatko oikeasti ihmisen syntymässään saamia ominaisuuksia typeriin abrahamilaisiin väkivaltauskontoihin?
- a----a
Lakkautetaan koulut, jotta hihhuli ei loukkaantuisi uskontonsa pakkosyöttämisaseman romuttamisesta.
- Katsoin.uudestaan
Löytyy puhdashenkinen uskonnonopetus-video:
https://youtu.be/HCZudzaCGlM
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 854022
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t353071Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992263Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?312038Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian271811- 311790
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell701790Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271557Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91517- 281501