Puun korjuukulut

Olen tehnyt puukaupat hankintana ja mietityttämään tulevat korjuukulut.

Itse olen kaupunkialinen metsäomistaja eli "tikkuakaan ristiin" en ole laittanut vaan metsönhoitoyhdistys hoitaa hommat alusta loppuun asti. Onko kukaan koskaan laskenut mitä kuluja tulee esim 100motille mäntytukkia tien varteen. Puun hintahan on n 55€/motti eli 100mottia brutto= 5500€
Tästä summastahan sitten vähennetään moton ja siirrot tien varteen.
Mutta mitä maksaa esim . hakkuusta 500m matka tien varteen / 100mottia?.
Tälläistä tietoa ei löydy oikein mistään netistä jossa olis esim prosentteina
kulut puunmyynti. onko se 20 vai 50% tuotosta.
4918978
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

3280 euroa jää sulle kun valtio ottaa päältä ensin . Vähennä sitten menot pois. Jääkö mitä ?

Äänestä
  • Onko tuossa hankintakaupassa on joitain riskejä joita ei pystykaupassa ole.

    - viivästyminen josta myyjä vastaa
    - 1% kauppahinnasta /alkavalta viivästys viikolta
    - sopimuksen sisältö?
    - Muut vastuut kolmanne osapuolille (joista pyskaupassa maksaisi ostaja)
    - vastuut ja vaurioista saataa olla vaikeampi selvittää.
    - Mitä useampi kokki sitä sekavampi soppa

    Tuossa joitain riskejä ym.
    Harvinaista kauppaa hankintakauppa. Koska se on yleensä vaivalloisempaa ja
    ja varsin kallista.

    Äänestä

  • analyyttinen kirjoitti:

    Onko tuossa hankintakaupassa on joitain riskejä joita ei pystykaupassa ole.

    - viivästyminen josta myyjä vastaa
    - 1% kauppahinnasta /alkavalta viivästys viikolta
    - sopimuksen sisältö?
    - Muut vastuut kolmanne osapuolille (joista pyskaupassa maksaisi ostaja)
    - vastuut ja vaurioista saataa olla vaikeampi selvittää.
    - Mitä useampi kokki sitä sekavampi soppa

    Tuossa joitain riskejä ym.
    Harvinaista kauppaa hankintakauppa. Koska se on yleensä vaivalloisempaa ja
    ja varsin kallista.

    Hankintakaupan mahdollisesti liittyvät riskit analyyttinen on tainnut napannut Metsäliiton hankintakauppasopimuksesta.
    Minulle nuo asiat ei ole tullut mielenkään 40 vuotisen omatoimisuuteen perustuvan metsän omistuksen aikana.
    Hankintakauppaa tehty lähes vuosittain ko. aikana .
    Pystykauppaakin tehty, mutta ainoastaan päätehakkuu kuviolla.

    Äänestä

  • Ja metsänhoito yhdistys vie loput.

    Äänestä

Sitä tässä mientinkin että jääkö mitään itselle?

Äänestä
  • Ei saata ihan kympillä saada tuota leimikkoa tienvarteen kasaan, jos se harvennushakkuuta ja ajomatka noinkin pitkä, 500 m
    Puuston järeys varmaan yli 300 litraa/ runko , kun puhut mäntytukeista ..kuitua tulee varmaan 10-20 mottia latvoista

    Tuosta metsähallituksen taksataulukosta saat osviittoja kulujen laskemiseksi..se v 2011
    Taksa sisältää hakkuun ja metsäkuljetuksen, lisiä harvoin maksetaan.

    http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Metsatalous/Urakointi/Tarjouskilpailut/Documents/Liite%206.%20Taksataulukot.pdf

    Itse jos hakkaat, työnosuus hakkuusta ja kuljetuksesta verovapaata 120 m3 asti/vuosi
    Pääomavero 30 % ,ansiotulovero monesti 15% ,eli kannattaa työosuus nostaa mahdollisimman korkeaksi hankinta savotoilla.

    Pienillä tuloilla ei yleensä rikastumaan pääse.

    Äänestä

Kiitos Ottoerkille hyvästä vastauksesta.
Kokonaishakkuu liikuu 1500motin paikkeilla, pääosin mänty ja kuusi tukkia. Josta puolet on pääte ja puolet harvennushakkuuta

Itse en tee muuta kuin maksan verot.

Äänestä
  • Minkä takia tollanen määrä pitää myydä hankintana? Ehdottomasti pystykauppana!!! Aivan varmana olisi onnistunut. Ite myin pystykauppana ensiharvennuksen, mukana pari pientä päätehakkuulänttiä, puumäärä olisiko ollu 400 mottia, naapurilla sama juttu samaa luokkaa, samanaikaisesti tehtiin samalle ostajalle omilla sopimuksilla.

    Äänestä

Hyvä vastaus on myös se, että olisit kysynyt kustannuksia metsänhoitoyhdistykseltä jos kerran olet sopimuksenkin tehnyt.

Äänestä

luultavasti saat kahvirahat puistasi. Metsänhoitoyhdistys kyllä vie sinulle kuuluvat rahasi.

1Äänestä

Puukaupassa on nykyään vielä sellainenkin kummajainen että kuidun osuus huitelee yleensä tuolla jopa yli 60% tietämillä. Elikkä Suomeksi. Jos sinulla olisi arvioituna myyntipuuta yhteensä noin 100 kiintoa niin ennen vanhaan vielä 70- luvulla 100 kiinnosta meni kuiduksi tuollainen 30 % . Nykykäytäntö puukaupoissa on sellainen että nykyään 100 kiinnon määrästä meneekin kuiduksi jopa yli 60 %. Tämä laskee merkittävästi puun myynnin kannattavuutta. Kuidulla on niin kova kysyntä että ne menee kuin kuumille kiville. Kun lasketaan puunmyynnistä pois 30 % myyntivero ja kuidun osuus . Sitten lisätään uudistamiskustannukset ja taimikon hoitotyöt. Niin mitä jää ?

Äänestä

Sain pystykaupasta enemmän kuin sinun 55eur/m3. Eikä ollut suurta vaivaa hakkuussa ja ajossa.

Äänestä
  • Moottorisaha miesten hommia nuo hankintakaupat jos ei ole tuttua koneyrittäjää joka tekee puut tienvarteen aseveli hintaan.Itse kun tekee on muuttujat vähissä.

    Äänestä

Paljonko nimimerkin "Päältä katsellen " puista meni kuiduksi ? Siis montako % ?

Äänestä

Mitenkäs tuo puunkorjuun hinta määräytyy? Ilmeisesti moton tekemän laskurin mukaan.
Entä jos metsään jätetään kaadetuja tukkeja esim lumen alle. Eikö silloin tapahtsu niin että motokuski saa maksun kaadettujen mukaan ja taasen teollisuus maksaa myyjälle sinne tulleen puumäärän mukaan. Näin ollen jokainen ranka/tukki joka on metsään on myjän tappioksi, eikö niin?

Äänestä
  • Pari vuotta sitten myin tukkipuita pystykaupalla harvennushakkuuna noin 650 m3. Pystykaupan ja hankintakaupan hintaero olisi ollut vain 3-4 euroa/m3. Tuosta voinee päätellä, että jos itsellä ei ole koneita, eikä itse voi hakkuuta tehdä, niin hankintakauppa ei kannata. Kuitupuussa taitaa olla parempi palkka omasta työstä.
    Pystykaupassa ainakin mittaus meni moton mukaan, hankintakaupasta en tiedä.

    Äänestä

  • Riippuu yhtiöstä, mutta aika yleistä on että metsänomistajallekin maksetaan motomitan mukaan. Eli metsään jääneistäkin pölkyistä saa maksun

    Äänestä

Kuljetus ajomatkan ollessa 500m on n5€/m3. Hankintakauppa ei kannata, jollei itse pysty kaataan ja kuljettaan "ilmatteeksi" tien varteen. Pystykauppa, runkohinnoittelu ja mhy:n jätät välistä pois rosvoomasta.

Äänestä

Teetetty työ ei ole hankintatyötä. Hankintatyötä on vain itse tehty työ. Vähennetään todellisten kulujen mukaan, verolomakkeen 2C kohdassa 7.3. Muut vuosimenot.

Äänestä

Itse käytin viime vuonna Mhy:n korjuupalvelua osin harvennus ja osin aukkohakkuussa, vaikka aiemmin pystymyyntiä harjoittanut. Hakkuu määrä oli 1300 mottia.

Edut: kokonaisuutena tukeille parempi hinta, koska meni tarjousten perusteella.
Suuri osa kuitupuusta energiapuuksi, jolla parampi hinta.
Motolla katkonta tukeissa järkeviin mittoihin, ei yhtiön suosimiin mittoihin, joten tukkisaanto suurempi.

Koko kauppasummasta voi vähentää käyttämättömän metsävähennyksen (ennen korjuukuluja) kun normaalisti vain pystykauppahinnasta.

Eli kokonaisuutena Mhy on todennäköisesti laskenut kysyjän tapauksessa korjuupalvelun edullisemmaksi kysyjälle

Äänestä

Kuten jo joku totesi, niin kahvirahat ainakin jää. 100 mottia on melko pienimäärä, joten hakkuukulut ja kuljetus/m3 on melko kallista. Kysyvä ei eksy tässäkään asiassa, eli yhteys metsäkoneurakoitsijaan, siitä selviää.

Äänestä

Muutaman satasen miinukselle.

Äänestä

1500kuutiota hankintakaupalla? mIksi?

Äänestä

Hei,
Onko kukaan tehnyt puukauppaa siten, että olisi ostajan kanssa käynyt laskemassa tukit ja kuitupuut etukäteen ja moto sitten hakannut sen mukaan. Olen kuullut, että moton kuski päättää, mikä puu on tukki ja mikä kuitu. Reiluinta olisi tietysti etukäteen merkintä ja laskenta. Miksi tätä ei voisi käyttää?

Äänestä
  • Kyllä tuota tapaa käytetäänkin, etenkin erikoistukkien teossa. On vaan aikamoinen homma käydä etukäteen joka puu tutkimassa. Kuusesta ei kovin hyvin näe maasta käsin mutkia yms.

    Äänestä

Niin kyselin vuodenvaihteessa noita kuluja ja motohinnaksi muodostui 19€/motti vaikka keskimatka oli noin oli noin 250m ja määrä 2000 m3. siis kaato ja kuljetus noutopaikalle. 150 m3 kuljetetiin n 1000m päästä. Loput 1850m3 oli pisimmilläänkään alle 300m päässä kasasta. Puu kokonaismäärästä tukkia ja pikkutukkia oli 65%. 800m3 oli mänty ja kuusitukkia(50/50). Päätehakkutta oli n 5 hehtaaria ja harvennusta 18 hehtaaria. Tuntuu että tässä hommassa kusetttiin taas tyhmää oikeen urakalla. Motokuski tienasi enemmän tässä puukaupassa kuin minä puun myyjänä. Tuskin puolessatoista viikossa kuluja on 40 k€ euroja. Itselle jäi käteen verojen ja muiden kulujen jälkeen n 25ke. ja helevintimoine aukko mettään. Eli puun mottihinnaksi hinnaksi jäi vähän yli 10€ motti!! Vielä tulee 5 hehtaarin istutus ja mätästyskulut päälle ( 6 k€)

Äänestä
  • Sinua on todella lirutettu iirikseen!
    Minulla aivan päinvastaiset kokemukset, kun viime keväänä myin hankintana pienen alueen 1,8ha, minulle jäi rahaa paljon enempi, mitä korjuuyrittäjälle, saan vielä vähentää verotuksessa tuon puunkorjuusta tulleen laskun.
    Jos olisin myynnyt pystykauppana tuon alueen, olisi taloudellinen tulos ollut paljon huonompi.
    Uudistaminen ei ole ongelma, hakkuutähteitä siivosivat mökkiläiset ilmaiseksi ja tekivät tosi siistiä jälkeä. Loput siivosin raivaussahalla. Uudistan alueen kylvämällä/luontaisesti.

    Äänestä

7-8,5 euroa/ motti ja 40-50 centtiä lisää jokaisesta sadasta metristä voisi olla sellainen käypä hinta. Eli kalliille kuulostaa. Maaseudulla pörrää myös jos jonkinnäköistä traktoriukkoa, jotka voivat ajaa alle käyvän hinnan.

Äänestä

" Ei saata ihan kympillä saada tuota leimikkoa tienvarteen kasaan, "

Otetaanpa vertailuun hankintakauppa jonka tekee metsuri, joka laitetaan vanhaan 90 vuotiseen kuusileimikkoon ja päätehakkuuseen vielä. Tarkastellaanpas asiaa hieman.
Metsuri tekisi oikein ohjeistettuna tukkileimikon kokonaistalodellisesti edullisemmin. Motoyrittäjät kun eivät tee edes lievistä lahotyvisistä tukkeja tai sorvilaatua lainkaan.
Metsurin tekemät jo muutamat lahotukit laadukkaasti katkomana eli lumppamalla lahovika metsään tuo hankintakauppaan teko ja ajo palkkaa hirmuisesti. Sorvitukiksi katkottuna lahovikaa sisältävän tukin arvo on nimittäin kuusikertainen tienvarressa. Lahokuusella saa vain 8 euroa kuutiolta. Niin ja tuo lahokuusi tukki ei kelpaa edes kuitupuuksi jonka hinta lienee 15 euron kieppeillä motilta.

Äänestä
  • http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/13/file/puutavaranLaatuvaatimukset_1999_www.pdf

    Missä päin Suomea ne motokuskit ja mille yhtiölle ne hakkaa ,jotka ei osaa ottaa lahoa osaa erilleen rungosta, ohjeiden mukaan, joko maanomistajalle polttopuuksi tai sitten puoli-ilmaiseksi sellukattilaan.
    Ei ne metsurinkaan katkomat, lahoa sisältävät tukit kelpaa täydellä hinnalla sahapuuksi . Enso sentään taitaa maksaa niistäkin kuidun hinnan. (hankintakaupassa)
    Sorvitukissa saa olla kovaa lahoa, pieni alle kämmenen kokoinen ala keskellä pölkkyä. Sekin asia pitää olla motokuskilla tiedossa.
    Näitä asioita pitää puunmyyjän valvoa hakkuun aikana.

    Äänestä

  • " Ei ne metsurinkaan katkomat, lahoa sisältävät tukit kelpaa täydellä hinnalla sahapuuksi "

    Mutta oikein ohjeistettuina laho-osan pois lumppaamalla tekevät sahapuuta jos sovitaan.

    Keski-Suomessa ja todelliset alan pitkän linjan ammattimiehet asialla. Kiire varmaan ja kokevat ilmeisesti laho-osan lumppaamisen lisäävän kustannuksiaan. Isolle isolle firmalle tekevät. Motosta pyysin katkontalistat mutta saamatta jäi katkontalista tukeista, jotain muuta paperia sain mutta en katkontalistaa. Huonoa vielä tykkäsivät kun aloin vaatimaan moton tulosteita. Onneksi oli tukkien osuus kaupassa mitättömän pieni. Kurssin käyttivät. Seuraavalla kerralla ollaan viisaampia. Hirvittäähän se, kun isot tukit pienen lahovian takia eivät kelpaa edes sellunkeitto tarpeiksi.

    Äänestä

  • KoodillaKuusiLaho kirjoitti:

    " Ei ne metsurinkaan katkomat, lahoa sisältävät tukit kelpaa täydellä hinnalla sahapuuksi "

    Mutta oikein ohjeistettuina laho-osan pois lumppaamalla tekevät sahapuuta jos sovitaan.

    Keski-Suomessa ja todelliset alan pitkän linjan ammattimiehet asialla. Kiire varmaan ja kokevat ilmeisesti laho-osan lumppaamisen lisäävän kustannuksiaan. Isolle isolle firmalle tekevät. Motosta pyysin katkontalistat mutta saamatta jäi katkontalista tukeista, jotain muuta paperia sain mutta en katkontalistaa. Huonoa vielä tykkäsivät kun aloin vaatimaan moton tulosteita. Onneksi oli tukkien osuus kaupassa mitättömän pieni. Kurssin käyttivät. Seuraavalla kerralla ollaan viisaampia. Hirvittäähän se, kun isot tukit pienen lahovian takia eivät kelpaa edes sellunkeitto tarpeiksi.

    Onko ne sinut tyvet (koodi 233), päässy tuon yrityksen mainokseen, etusivulle parhaalle paikalle.......
    http://metsa-multia.fi/...tuo firma levittäytyy jo tänne Savonkin puolelle

    Äänestä

  • Niin ilmeisesti tuo kuljetus/motohinta on kostona siitä että kävimme muutamia kertoja metsässä (hakkuu kun oli ihan talomme vieressä) kävelemässä ja katselemassa millaista jälkeä tekevät. Emme kuitenkaan koskaan menneet silloin kun koneet olivat metsässä hommissa. Lunta oli sen verran että jälkemme näkyvät tietty aina metsässä. Tosiaan tuota katkontalistaa sai pyydellä ja odotella useamman viikon kunnes saivat aikaiseksi. Monesti katselimme ikkunasta kun korjuukone ajeli puolila kuormilla kasaan puita. Pisti vähän ihmettelemään mutta ei enään kun tietää tuloksen.. Ikinä en tule enään tikkuakaan myymää MHY.n kautta. UPM tarjosi samasta puumärästä 65 k€ käteen josta oli jo vähennetty kaikki kulut ja istutus kulut ym. Noin 20k€ tuli enemään maksamaan itselle hankintakauppa kuin olisi myynyt pystyssä. Ainoa etu oli että sai rahat ehkä vuotta puoltatoista aikaisemmin.

    Äänestä

Mikset lämmitä taloasi,noillakin moteilla,saat paremman tuoton.
Tarveharkinnaisella 700 euroa vuosi/10 kuutiota.10vuotta x700= 7000 euroa ilman veroja.Samalla istutat,20 centin taimet vuosittain verovähennyksin.

Äänestä

En nyt lähe kuitenkaan ketään osottelemaan....Outoa kuitenkin on, jos motosta pyytää katkontalistoja niin siitä pyynnöstä jo vedetään herneet kärsään. Sitten annetaan tulosteita mutta ei vaan sitä tärkeintä, eli katkontalistaa ei lainkaan. Jonkinlainen luottamuspula tyylistä tietenkin jää vaikka miten kauniisti asian yrittää unohtaa.
Vanhoihin kusikoihin kun vaan moton päästää, niin kyllä jälki saattaa hirvittää jos ei päätään pensaaseen laita. Tieto luo tuskaa, kuten kulunut ilmaisu kuuluu. Isot vähäiset määrät tyvilahoa sisältävät tyvipölkyt pitäisi ensiolettamana päätyä edes kuitupuiksi, mutta näin ei ole asiain laita valitettavasti. Tällaiset tyvipölkyt ovat vain 8 euron arvoisia kuutiolta.

Äänestä
  • Juuri näin. Jos kuntoa ja kalustoa on omasta takaa niin hankintahakkuu päätehakkuissakin on varmasti kokonaistaloudellisesti ajatellen eniten kantohintaa puukauppaan antava kauppamuoto. Laskenta kriteerit pitää vain laajentaa laadukkaisiin katkontoihin esim. tyvilahoisten osalta, eikä pelkästään tuijoteta miten hankinnalla saa niin vähän - ajo ja hakkuutaksoilla. Myös latvaläpimitat tulee tarkemmin apteerattua. Lopputuloksena tukkipuu osuuden nostaminen lihottaa huomattavasti puukauppatiliä. Harkitsen kyllä seuraavassa kaupassa metsurin palkkaamista päätehakkuuseen. Lähikuljetuksen hoidan itse. Yhdistyksen apua saa taas puiden markkinointiin. Näin tulee erikoispuutavarat parrut, pikkutukit ym. markkinoitua. Kuitupuuta ja lahokuusta taas tulee huomattavasti vähemmän.

    Äänestä

Mikä laatu tämä sitten on?

" Havukuitupuu jaetaan puhtaaksi mäntykuitupuuksi ja havukuitupuuksi, joka sisältää sekä mäntyä että kuusta. Havukuitupuu jakautuu lisäksi terveeseen ja lahovikaiseen kuitupuuhun (lahovikaisessa lahoa sallitaan yleensä enintään puolet läpimitasta). "

Tästä linkistä lainattu.
https://visiirintakaa.wordpress.com/tag/havukuitupuu/

Kuitenkin UPM erittelee tukkikokoiset hyvin pientä tyvilahoa sisältävät suorat rungot koodilla "233 kuusi laho" jolle puutavaraerälle ei kyllä tule edes kuitupuun hintaa. Tällaisissa tyvissä ja lahon osuus korkeintaa muutama prosentti - hintaa 8 euroa kuutiolta. Minun hieman tyvilahoa sisältävät tyvipölkyt eivät kuitenkaan täyttäneet edes määritelmää "havukuitupuu" tai kuusikuitu.


https://www.metsamaailma.fi/fi/News/Sivut/Ostamme-kaikkia-puutavaralajeja-–-kysy-lisää-metsäasiakasvastaavaltamme.aspx

Äänestä

Joku kyseli metsävähennyksen käytöstä niin tottakai se on järkevää maksimoida isossa puukaupassa metsävähennyksen määrä, koska siten jää vähemmän verotettavaa pääomatuloa. Korjuupalvelusta maksoin 15 euroa per kuutio ja sazdessani varsinaisista tukista reilusti yli 70 euroa kuutiolle sekä osasta pikkutukkeina kuitua paremman hinnan puhumattakaan energiapuulle saadusta kuitupuuta paremmasta hinnasta meni korjuukustannuksiin vain n. 1/3 puukaupan tulosta. Joku kyseli miksi noin iso hankintana niin kilpailutuksen tuloksena pystynä kaikenkaikkiaan mulle olisi jäänyt 7000 euroa vähemmän käteen.

Käytetystä metsävähennyksestäkään ei tule ongelmaa kun aikanaan myyn tai lahjoitan metsät spv:n kautta.

Äänestä

ahh.. suuresta puutavarakaupasta..60000eu..kun vähennettiin..moto kulut ,,sahamiehen raivaus kulut,,teki moto tiet.. kuljetuskustannukset..ym...ja sitten ne VEROT,, niin näppiini jäi 22tuh eu..sain olla onnellinen,etten jäänyt maksun puolelle..

Äänestä

alvit saa takaisin

Äänestä

Puun myyjät ovat tehneet kartellin keskenään! Joko tyhmyyttään tai ostajan myötävaikutuksen, sitä saa jokainen pohtia. Jos puukaupassa puhutaan myyjien yhdenvertaisen kohtelun määräävän puunhinnan, eikä siihen hintaan saa vaikutaa puoleen eikä toiseen uskonto, ihonväri, kepun jäsenkirja ym. sallikaa nauraa.

Äänestä

Taas tuli hankintahakkaajalle kova päiväpalkka.Sain 7 tunnin päivässä hakattua ja ajettua 5 motin kuorman männyn kuitua.Pysty ja hankintahinnan erotuksella se tekee ruhtinaaliset 75 euroa päivässä.Onneksi siitä saa vielä maksaa bensat ja polttoineet
muut kulut ,ettei pääse liikaa rikastumaan.

Äänestä
  • Just et repikää siitä

    Äänestä

puutavaraa oli alassani hakattavaksi n.75000eu arvosta..tuosta pois moto..kuljetus..moton urien teko sahamiespalkka..ja ihana verotus....taskunpohjalle kilahti n25000eu..eli ei ihan pers,netolle mennyt..tosin tukkipuuta ei ollut paljoa,,,harvennushakkuu oli tehty hakkuu

Äänestä

Kyllä hankintana kannattaa tehdä ainakin järeät vanhat kuusikot jos vähänkin epäilee tyvilahoa. Hankinta-lisää saa kunnollisella katkonnalla ja paljon.
UPM katkoo pienenkin tyvilahoisen kuusen erilleen myös kuitupinosta. Maalaavat koodin 233 näihin kuitupinoon kelpaamattomiin. Hintaa näille isoille tyvipölleille tulee 8€ kuutiolta. Jos katkonta tehtäisiin lumppaamalla laho pois, niin pöllistä tulisikin arvokas tukki. Onko muut honanneet UPM koodin 233 lahokuusi pinot.

Äänestä

Puunhinnan liijanalhainen kaikkien kulujen jälkeen ei kuin raiskattu metsä

Äänestä

Hankintakustannukset taitavat olla asiakaskohtaisia. Täällä Akaassa on ihmetelty pinoamis- ja lastauspaikkaan ajetun täytesoran määrää, joka ajokustannuksineen on verollisena niin suuri että leimikon omistajalle ei voi montaa senttiä jäädä koko alueesta!

Äänestä

0eur jos korjuu sen sisältää.

Äänestä

Onkohan kukaan täällä itse kilpailuttanut puunkorjuuta alan toimijoilla? Sehän tarkoittaisi, että myy puutavaran hankintakauppaan ja itse järjestää kilpailuttamansa puunkorjaajalla hakkuun ja kuljetuksen metsätien varteen?
Harva kaupunkilaismetsänomistaja kykenee itse hankintakauppaan, kaadoista, katkomisesta, puiden vienti pinoon metsätien varteen.

Jos, niin onko ollut taloudellisesti kannattavaa?

Itse kaupunkilaismetsänomistajana enkä metsäalan ammattilaisena enkä kykevänä konkreettisiin hankintakaupan työvaiheisiin olen aina myynyt pystykauppana.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Käpy kirjoitti:

Olen tehnyt puukaupat hankintana ja mietityttämään tulevat korjuukulut.

Itse olen kaupunkialinen metsäomistaja eli "tikkuakaan ristiin" en ole laittanut vaan metsönhoitoyhdistys hoitaa hommat alusta loppuun asti. Onko kukaan koskaan laskenut mitä kuluja tulee esim 100motille mäntytukkia tien varteen. Puun hintahan on n 55€/motti eli 100mottia brutto= 5500€
Tästä summastahan sitten vähennetään moton ja siirrot tien varteen.
Mutta mitä maksaa esim . hakkuusta 500m matka tien varteen / 100mottia?.
Tälläistä tietoa ei löydy oikein mistään netistä jossa olis esim prosentteina
kulut puunmyynti. onko se 20 vai 50% tuotosta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu