Säästöpankin rahastot, näkemyksiä tai kokemuksia

Aloittelija88

Opiskeluvuodet takana ja työelämä alussa. Seuraavat kohteet kiinnostavat, joko pienellä kuukausittaisella summalla (esim. 100 euroa) säännöllisesti rahastoon säästäen vähintään muutaman vuoden ajan tai sitten isommalla kertasijoituksella. Plussia ja miinuksia, puolesta ja vastaan puhuvia argumentteja? Säästämisen katkaisu lienee helppoa, jos tulen katumapäälle, mutta kulut tietysti iskevät. Hajautus houkuttaa ja kiikarissa myös muutama edullinen Nordnetin vaihtoehto kotipankin lisäksi.

Säästöpankki Aasia

Säästöpankki Kehittyvät Korkomarkkinat

Säästöpankki Korko Plus A

42

1163

    Vastaukset

    • Joka kuukausi on tehty kuukausittainen tutkimus suomen rahastoista. Sitä kannattaa vilkaista. Seligson on hyvä vaihtoehto kuten Nordnet. Hieman turvallisempi ja selkeämpi.

    • Pharos ja Global Top 25 Pharma Seligsonilta menossa. Molempiin pyrin laittamaan 50-200 kuussa vähän budjetista ja riskinottohalusta riippuen. Kannattaa lukea kuvauksia ja mietiskellä sijoittamisen aikahaarukkaa ja riskiä.

      Joku voisi hajauttaen laittaa Seligsonilta esim. 25 % P-Amerikka, Eurooppa, Aasia ja Kehittyvät, jolloin yhden maanosan lievä taantuma ei vielä koko pakkaa kaada.

      • Tai jos haluaa sijoitusten noudattelevan suunnilleen eri osakemarkkinoiden kokoja, niin jotain tyyliin P-Amerikka 40-50%, Eurooppa 20-30%, Aasia 15-20%, Kehittyvät 10-15%.


    • Kalliitahan nuo ovat kuluiltaan, kuten kaikkien pankkien rahastot. Seligson ja Nordnet ovat ne piensijoittajille järkevänhintaisia tuotteita tarjoavat firmat.

      Jos rahaston kulut ovat vaikkapa 2% ja tuotto-odotus 8% (osakerahaston tuotto-odotus on tätä luokkaa), tarkoittaa se sitä, että neljännes tuotostasi menee kuluihin. Indeksiä pystyy seuraaman passiivisella rahastolla alle 0,5% kuluilla (Seligsonin passiiviset rahastot). ETF:t ovat vielä tätäkin edullisempia, jos niitä hankkii Nordnetin kk-säästösopimuksella. Niiden myynnistä toki sitten menee kaupankäyntikulut.

      Noista mainitsemistasi rahastoista muuten Korko Plus A sijoittaa normaalitilanteessa puolet varoistaan Eurooppalaisille joukkolainamarkkinoille, eli pitkiin korkoihin. Tällä hetkellä joukkolainojen osuus on 68%. Olethan tietoinen, että kun korkotaso nousee, pitkiin korkoihin tehty sijoitus menettää arvoaan. Toisinpäin, korkotason laskiessa sijoituksen arvo nousee. Tällä hetkellä korkotaso ei vaan oikein voin laskea.

    • Säästöpankki Aasia. Merkintä 1 %, hallinnointi 2 %/vuosi. Kääk. Näköjään uusi rahasto, joten ei ehkä pitäisi tuomita, mutta tämän lyhyen historian aikana suunnilleen mikä tahansa "Aasia-Tyynimeri ei-Japani osakkeet" -luokan rahasto olisi tuottanut paremmin
      http://www.morningstar.fi/fi/funds/snapshot/snapshot.aspx?id=F00000TIT6&tab=1

      Jos Nordnet on vaihtoehto (ja välttämättä Aasia-rahastoon pitää rahat laittaa), niin ETF-kuukausisäästölistasta löytyy esim. osingot uudelleensijoittava iShares Core MSCI Pacific ex Japan UCITS ETF (SXR1) 0,20 % hallinnointikululla (kuukausisäästösopimuksella ostot 0 e, myyntipalkkio senhetkisen Saksan hinnaston mukaan)

      Kehittyvät korkomarkkinatkin on erittäin uusi rahasto, mutta tänä lyhyenä aikana se on hävinnyt esim. Nordean vastaavalle rahastolle enemmän kuin hallinnointipalkkion eron verran (Sp 1,2 %, Nordea 1 %). Eikä tuo Nordeankaan versio mikään halpa ole.

      Ja kuten edellä jo todettiin, tällä hetkellä ei ole mitään järkeä sijoittaa kehittyvien maiden pitkiin korkoihin. Mieluummin sitten laittaa korkosijoitusten osuuden vaikka Nordaxin, TF-bankin tai Collectorin säästötilille 1,5-1,6 % korolla.

      Rahastojen ja ETF:ien vertailuun suosittelen Morningstarin rahastovertailu-työkalua
      http://tools.morningstar.fi/fi/fundcompare/default.aspx?LanguageId=fi-FI

      ... aloittajalla on varmaankin joku syy, miksi hän haluaa sijoittaa osakkeisiin vain ja ainoastaan Aasian markkinoille? Jos sellaista syytä ei löydy, suosittelisin katsomaan tuolta Nordnetin kuukausisäästöstä jonkun maailma-indeksin.

      • Piti aiemmin kirjoittaa, että "tällä hetkellä ei ole mitään järkeä sijoittaa kehittyneiden maiden pitkiin korkoihin", mutta joku painovirepaholainen pääsi väliin, pahoittelen.

        Aloittelija88:n viimeiseen viestiin kommenttina, että lainavaiheessa pankkia ei kiinnosta se, missä sinun aiemmat sijoituksesi ovat sillä hetkellä. Heitä kiinnostaa se, että sinulla on ylipäätään säästöjä olemassa. Lisäksi saatat saada hieman alemman marginaalin, jos lupaat siinä vaiheessa & jatkossa laittaa rahaa heidän rahastoihinsa - mutta tuonkin säästösopimuksen voit katkaista muutaman kuukauden jälkeen. Lainanhakuvaiheessa sinun pitäisi joka tapauksessa myös kilpailuttaa pankit, joten on paljon mahdollista että päädyt lopulta jonkin toisen pankin asiakkaaksi.


    • Kiitos kommenteista. Aloittelija on aina aloittelija, jota kotipankin virkailijan on helppo houkutella. Tässä tapauksessa houkuttelu ei kuitenkaan ollut vääristävää, kulut ja riskit kyllä tuotiin esille. Itse pankin sivuilta myös noita eri vaihtoehtoja vertailin. Kotipankissa houkuttelee myös se, että heiltä saa uskollinen asiakas tarvittaessa lainaa ja muita palveluja enemmän kuin hyvin ehdoin, jota ehkä muutamien vuosien päästä tarvitsen. Myös muutenkin palvelu on loistavaa, kun on aina hoitanut asiansa hyvin ja perheenkin talousasiat aikoinaan hoituneet piiruntarkasti. Aasian kasvupotentiaali houkuttelee kokeilemaan, vaikka samalla olisi riskiäkin enemmän. Seligsonin Top 25 Pharma ja Pharos vaikuttavat kiinnostavilta aivan näin maalaisjärjelläkin puntaroituina. Jos käytettävissä on vähintään muutama satanen kuukausittain, millä jaolla noihin kahteen sijoittaisitte? Toinen olisi varmempi, vaikka samalla tuottomahdollisuudetkiin heikompia. Toisaalta olisi mahdollista laittaa isompi kertamerkintäkin ja sitten säällöllisesti vaikka satanen pari päälle. Myös tuo maanosien välinen hajautus kiinnostaa. Laittaako heti alkuun tonni pari ja pientä päälle vai lähtisikö kartuttamaan tasaisen rauhallisesti. Näkemyksiä noista? Tulen varmasti seuraamaan kehitystä viikottain ja kuukausittain, mutta pienet heilahtenut eivät venettä kaada ja olen valmis pitkäjänteiseen säästämiseen. Pharoksen tuotto ei näyttänyt aivan mahtavalta, mutta "jalat maassa pitkäjänteisesti" -mentaliteetti herättää vähän tietävässä suurta luottamusta.

      • Olisi pitänyt jo ensimmäisesessä vastauksessa linkittää tämä, kun olet aloittelija:

        http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/

        Sivulla listatut noin 10 linkkiä kertovat hyvin tiiviisti ja selkeästi perusasiat sijoittamisesta. Aikaa niiden kaikkien läpilukemiseen menee ehkä 10 minuuttia.

        Ymmärrän, että sen oman pankin kanssa on helppoa ja kiva asioida. Tosiasia vain on, ettei se sijoittamisen osalta ole taloudellisesti järkevää. Kustannusten minimointi on tärkein tapa vaikuttaa sijoituksen tuottoon. Ja pankkien sijoitustuotteet ovat törkeän kalliita. Niiden tarkoitus on tuottaa ensisijaisesti pankille, ei sinulle.

        Saat kyllä aikanaan sen lainan siitä kotipankista, vaikka kaikki sijoituksesi olisivat muualla. Ihan samaan hintaan. Oleellista lainan saannin ja hinnan kannalta on se, että sitä säästettyä omaa varallisuutta on, ei missä se on. Lainat ovat pankille bisnestä siinä missä sijoitustuotteetkin, eikä lainan hinnoitteluun vaikuta se kuinka kiva asiakas olet, vaan ainoastaan maksukykysi.


    • "Miksi sijoittaa kehittyvien maiden velkapapereihin? Korkotaso on kehittyneitä maita korkeampi ja tuotto-odotukset suuremmat. Local Currency EMD (velkapaperit paikallisessa valuutassa) markkina on kasvanut voimakkaasti ja kasvaa edelleen, koska valtiot emittoivat vähemmän dollarimääräisiä velkapapereita. Kehittyvien maiden valuuttareservit ovat kasvaneet ja maiden kyky kestää kriisejä on parantunut. Tästä osoituksena on kehittyvien valtioiden selviytyminen hyvin finanssikriisistä. Omaisuusluokka on myös alkanut kiinnostaa entistä enemmän Yhdysvaltalaisia instituutiosijoittajia, kuten suuria eläkerahastoja. Tämä tukee myös osaltaan riskipreemioita ja markkinoiden likviditeettiä."

    • Olen hirveän pettynyt. Säästän lapsenlapselle mutta en saa itse tietää kasvaako pääoma.
      Pankki on hirveän nihkeä kun kysyy. Harkitsen pankin vaihtoa. Paras näköjään on näyttää mielipiteensä jaloillaa.

      • Rahaston kurssikehitys on julkista tietoa ja näkyy rahaston kotisivulla tai esim. Morningstarin rahastosivulla.

        Jos sinulla ei ole oikeuksia katsoa lapsen tilitietoja, ei pankki saa niitä sinulle näyttää. Tästä asiasta voit keskustella lapsen holhoojien kanssa, josko he haluaisivat sinulle tällaisen oikeuden antaa.


    • Selailin sp:n valikoiman läpi. Kovin ovat kalliita! Pankin vaihto houkuttelisi nyt lainatarjouksen myötä, mutta sijoituspuoli ei vaikuta houkuttelevalta. Meinaakohan säästöpankki lähteä mukaan rahastokilpailuun, esim op on jo tuonut edullisiakin vaihtoehtoja? Uusin ympäristötekniikkaan sijoittavan rahaston kulut: merkintä 1%, lunastus 3% (!!), hallinnointi 2%. Eihän tuollaisella rakenteella pääse ikinä voitolle muut kuin pankki. Kotimaa-rahasto hävinnyt selvästi indeksille,samoin amerikka. Onko nykyisillä asiakkailla tietoa,että onko indeksituotteita tms tulossa tarjolle?

      • "Uusin ympäristötekniikkaan sijoittavan rahaston kulut: merkintä 1%, lunastus 3% (!!), hallinnointi 2%."

        Erinomainen rahasto, pankin kannalta!


      • Mitäpä tuota ihmettelet, kun oikea vastaus on jo annettu yllä : Nordnet ja Seligson.

        Pitkällä ajalka indeksirahaston sisäänmeno- ja ulostulokorvauksena kohtuus on 0.

        Hoitopalkkiona alle 0,5% on kohtuullinen.

        Näiden yli on kallista, eikä kivijalkapankilla ole kuitenkaan näyttöä muita paremmasta osaamisesta kovan palkkionsa vastineeksi.


      • Rahat.pankille kirjoitti:

        "Uusin ympäristötekniikkaan sijoittavan rahaston kulut: merkintä 1%, lunastus 3% (!!), hallinnointi 2%."

        Erinomainen rahasto, pankin kannalta!

        Jos keskimääräinen osinkoprosentti on vaikka 4%, silloinhan 2% palkkio vie puolet osingoista. Se on järkyttävän paljon.


      • W212 kirjoitti:

        Jos keskimääräinen osinkoprosentti on vaikka 4%, silloinhan 2% palkkio vie puolet osingoista. Se on järkyttävän paljon.

        Kiitos kommenteista! Näin se vaan on että parempi hyödyntää esim tuo nordnet. Taitaa pankkien sijoituspalveluista Säästöpankki olla jopa kallein? Ainakin op ja Nordea lienee edullisempia ja paremmalla valikoimalla. Mutta annetaan sijoitettava omaisuus muulle toimijalle ja jatketaan pelkällä lainalla eteenpäin.


      • W212 kirjoitti:

        Mitäpä tuota ihmettelet, kun oikea vastaus on jo annettu yllä : Nordnet ja Seligson.

        Pitkällä ajalka indeksirahaston sisäänmeno- ja ulostulokorvauksena kohtuus on 0.

        Hoitopalkkiona alle 0,5% on kohtuullinen.

        Näiden yli on kallista, eikä kivijalkapankilla ole kuitenkaan näyttöä muita paremmasta osaamisesta kovan palkkionsa vastineeksi.

        Nordnet Superrahasto Suomi ja Seligson OMXH25 ovat sisällöltään samoja. Nordnet ei peri hallinnointikuluja rahastostaan, minkä taas Seligson tekee. Noiden kahden väliltä on siis helppo tehdä oikea valinta.


      • W212 kirjoitti:

        Mitäpä tuota ihmettelet, kun oikea vastaus on jo annettu yllä : Nordnet ja Seligson.

        Pitkällä ajalka indeksirahaston sisäänmeno- ja ulostulokorvauksena kohtuus on 0.

        Hoitopalkkiona alle 0,5% on kohtuullinen.

        Näiden yli on kallista, eikä kivijalkapankilla ole kuitenkaan näyttöä muita paremmasta osaamisesta kovan palkkionsa vastineeksi.

        Seligsonilla ei ole kyllä mitään sellaista tarjolla, mitä muualta ei löytäisi halvemmalla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Seligsonilla ei ole kyllä mitään sellaista tarjolla, mitä muualta ei löytäisi halvemmalla.

        Totta, olet oikeassa.

        Pidemmällä sijoitushorisontilla kannattaa silti muistaa, että
        - OMX25H ETF kulut laskevat isommilla sijoituksilla. Ilmaista halvemmaksi se ei silti muutu
        - OMX25H ETF on täysin fyysinen (>99.9%)
        - Osin synteettisyys (osakepaino alle 95%) kasvattaa Nordnetin superrahaston vastapuoliriskiä

        Pääsääntöisesti halvin on indeksirahastojen kesken myös paras, mutta vastapuoliriski kannattaa silti muistaa siltä varalta, että käy kuin Lehmän Veljeksille kävi. Tämä ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että Seligsonin kulutason pystyy alittamaan myös fyysisillä ETF:lla. Enkä tällä puhu Nordnetiä vastaan, koska osakepaino on (tällä hetkellä) noin 95%, vaan että rahaston valintakriteereihin kannattaa sisällyttää myös vastapuoliriskin käsite siltä varalta, että pastaa alkaa lentää tuulettimeen isosti.

        Vielä yksi näkökulma on sijoitusten tuoton nostaminen ja tuottojen verokohtelu. Koska tämä on osin henkilökohtainen asia, oikeita ja hyviä vastauksia löytyy enemmän kuin yksi. Myynti vai osingot?


      • W212 kirjoitti:

        Totta, olet oikeassa.

        Pidemmällä sijoitushorisontilla kannattaa silti muistaa, että
        - OMX25H ETF kulut laskevat isommilla sijoituksilla. Ilmaista halvemmaksi se ei silti muutu
        - OMX25H ETF on täysin fyysinen (>99.9%)
        - Osin synteettisyys (osakepaino alle 95%) kasvattaa Nordnetin superrahaston vastapuoliriskiä

        Pääsääntöisesti halvin on indeksirahastojen kesken myös paras, mutta vastapuoliriski kannattaa silti muistaa siltä varalta, että käy kuin Lehmän Veljeksille kävi. Tämä ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että Seligsonin kulutason pystyy alittamaan myös fyysisillä ETF:lla. Enkä tällä puhu Nordnetiä vastaan, koska osakepaino on (tällä hetkellä) noin 95%, vaan että rahaston valintakriteereihin kannattaa sisällyttää myös vastapuoliriskin käsite siltä varalta, että pastaa alkaa lentää tuulettimeen isosti.

        Vielä yksi näkökulma on sijoitusten tuoton nostaminen ja tuottojen verokohtelu. Koska tämä on osin henkilökohtainen asia, oikeita ja hyviä vastauksia löytyy enemmän kuin yksi. Myynti vai osingot?

        Käteinen ei kasvata vastapuoliriskiä.

        Kyllä tuo vastapuoliriski on Seligsonilla huomattavasti suurempi kuin E Öhmanilla.

        Seligson on pikkuputiikki E Öhmanin tavarataloon verrattuna.

        Aika vähän tunnut tietävän mistään. Hoet vain sivistyssanoja ymmärtämättä edes itse mitä ne tarkoittavat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Käteinen ei kasvata vastapuoliriskiä.

        Kyllä tuo vastapuoliriski on Seligsonilla huomattavasti suurempi kuin E Öhmanilla.

        Seligson on pikkuputiikki E Öhmanin tavarataloon verrattuna.

        Aika vähän tunnut tietävän mistään. Hoet vain sivistyssanoja ymmärtämättä edes itse mitä ne tarkoittavat.

        Ainahan noita oman valintansa paremmuutta perustelevia, termeistä mitään ymmärtämättömiä papukaijoja pesiintyy palstalle.

        Ilmiselvä humanisti, insinööri vain laskisi ja toteaisi tilanteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Käteinen ei kasvata vastapuoliriskiä.

        Kyllä tuo vastapuoliriski on Seligsonilla huomattavasti suurempi kuin E Öhmanilla.

        Seligson on pikkuputiikki E Öhmanin tavarataloon verrattuna.

        Aika vähän tunnut tietävän mistään. Hoet vain sivistyssanoja ymmärtämättä edes itse mitä ne tarkoittavat.

        Käteinen ei toki lisää vastapuoliriskiä, mutta johdannaiset voivat lisätäkin, riippuen siitä, miten niitä käytetään: "Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.".

        Vastapuoliriski ei riipu vastapuolen koosta tai hyvästä maineesta. Lehman Brotherskaan ei ollut riittävän iso.

        Enkä edelleenkään ole myymässä kenellekään mitään, juuri siksi kehotinkin vain ottamaan huomioon mahdollisen vastapuoliriskin, jota en silti väittänyt Nordnetin vaihtoehdossa olevan. Merkittävä ero riskissä on tässä mielessä johdannaisilla syntetisoidun ja fyysisen indeksiin kuuluvat osakkeet omistavan rahaston välillä.

        Seligson on jäänyt paikoilleen kahdesta suunnasta tulevan kilpailun puristukseen "tutun ja turvallisen" kivijalkapankin pudottaessa hintojaan ja hintatietoisten hakeutuessa oikeasti edullisten vaihtoehtojen luo.

        Menikö nyt yhtään paremmin, vai jäikö vielä korjattavaa?


      • Rahastojen säännöissä on usein tuollaisia klausuuleja, joilla ei ole mitään merkitystä.
        OMXH25 rahastossa ei ole viputuotteita.

        Käteinen rahastossa ei tee rahastosta yhtään sen synteettisempää, ne vain sattuivat olemaan raportointihetkellä olemassa ja ne ihan varmaan sijoitetaan indeksinsä mukaisesti.

        Isommat varainhoitoyhtiöt kestävät taantumaa pieniä paremmin, joten isomman varainhoitoyhtiön kanssa vastapuoliriski on pienempi. Toki isokin kaatuu, mutta siihen mennessä yhtä huonosti hoidettuja pieniä on kaatunut jo vino pino ja ne unohdettiin vain uutisoida.

        Ensin kirjoitat vastapuoliriskin kasvavan käyttäen perusteena aivan hölynpölyä, tämän jälkeen kirjoitat ettei vastapuoliriskiä ole. Koita nyt herran tähden päättää mitä mieltä olet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rahastojen säännöissä on usein tuollaisia klausuuleja, joilla ei ole mitään merkitystä.
        OMXH25 rahastossa ei ole viputuotteita.

        Käteinen rahastossa ei tee rahastosta yhtään sen synteettisempää, ne vain sattuivat olemaan raportointihetkellä olemassa ja ne ihan varmaan sijoitetaan indeksinsä mukaisesti.

        Isommat varainhoitoyhtiöt kestävät taantumaa pieniä paremmin, joten isomman varainhoitoyhtiön kanssa vastapuoliriski on pienempi. Toki isokin kaatuu, mutta siihen mennessä yhtä huonosti hoidettuja pieniä on kaatunut jo vino pino ja ne unohdettiin vain uutisoida.

        Ensin kirjoitat vastapuoliriskin kasvavan käyttäen perusteena aivan hölynpölyä, tämän jälkeen kirjoitat ettei vastapuoliriskiä ole. Koita nyt herran tähden päättää mitä mieltä olet.

        Olen edelleen samaa mieltä kuin jo aiemmin, eli en näe Nordnetissä Seligsonia suurempaa vastapuoliriskiä. Se, että näiden kahden lisäksi myös muiden fyysisten rahastojen vastapuoliriski on käytännössä merkityksetön ei poista sitä tosiasiaa, että samaa indeksiä seuraavan fyysisen ja synteettisen rahaston välillä on merkittävä ero vastapuoliriskissä. Siksi kannattaa tarkistaa haluamansa riskitaso ennen säästöohjelman aloittamista.

        Tätä riskiä ei saa selville rahaston liikkeellelaskijan liikevaihdostata eikä taseesta, kuten toistuvasti yrität tehdä. Isot pankkiruumiit ovat osoittaneet, ettei suuri liikevaihto tai tase ole vakavaraisuuden tae. Vastapuoliriski ei myöskään muodostu pelkästään liikkeellelaskevan pankkiiriliikkeen maksuvalmiudesta, vaan myös siitä, mitä rahastossa on sisällä. Synteettisen rahaston sisällä voi olla kolmannen osapuolen johdannaisia, joihin rahastoa pyörittävällä pankilla ei ole mitään päätösvaltaa.

        Anteeksi vain, kun lisäsin Nordnetin ja Seligsonin vertailuun yleisempiäkin rahaston valintanäkökulmia fyysisen ja synteettisen välillä sekä nostojen verotuksen osalta? Nämä molemmat ovat asioita, joita ei välttämättä rahaston rakennusta aloittaessa tule ajatelleeksi. Mielestäni erotin asiat toisistaan jo alkuperäisessä tekstissäni, mutta en näköjään siinä onnistunut kovin hyvin, kun ihmettelyä riittää.

        Silläkin uhalla, että hämmennyt lisää, lisään vielä mielestäni kaikkein tärkeimmän valinnan ennen rahastosäästämisen aloittamista, eli mihin indeksiin tai indekseihin sijoittaa. Sen jälkeen kun kohde tai kohteet on valittu, valitaan paikka josta sitä ostetaan kustannusten ja riskien pohjalta.

        Näetkö mitään mahdollisuutta näkökantojemme lähestymiseen?


      • Mitä sä hämmennät synteettisyydellä? Indeksirahastossa on indeksinsä mukaisesti osakkeita ja käteinen ei ole synteettistä.

        Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä.

        Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna.

        Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä sä hämmennät synteettisyydellä? Indeksirahastossa on indeksinsä mukaisesti osakkeita ja käteinen ei ole synteettistä.

        Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä.

        Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna.

        Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan.

        "Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä"

        Ei ole. Samaa indeksiä seuraavan rahaston voi toteuttaa fyysisenä tai synteettisenä. Oikein toteutettuna niillä on sama tuotto, mutta eroa on silti vastapuoliriskissä, jos oikein huonosti käy. Se riskikään ei riipu ETF:n liikkeellelaskijan koosta, kuten kuvittelet, vaan rahaston sisältämien johdannaisten riskistä:
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pörssinoteerattu_rahasto

        Sitaatti: "Synteettisen ETF:n haittapuolena on vastapuoliriski, joka liittyy swap-sopimuksen vastapuolen maksukykyyn"

        Jos olet tästä eri mieltä, kuulisin mielelläni perustelusi?

        "Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna"
        Ei tietenkään, ei kukaan ole niin väittänytkään. Koolla ei ole merkitystä.

        "Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan"
        Juuri siksi en niin teekään, vaan sanoin jo aiemmin:
        "Enkä edelleenkään ole myymässä kenellekään mitään, juuri siksi kehotinkin vain ottamaan huomioon mahdollisen vastapuoliriskin, jota en silti väittänyt Nordnetin vaihtoehdossa olevan."

        Omat ja puolison säästöt ovat viidessä eri salkussa kolmessa eri yrityksessä, eikä minulla ole tarvetta lähteä niiden yhdenkään sissimarkkinointiin. Kunhan vertailin lähinnä aiheesta kysyneen aloittajan avuksi erilaisten vaihtoehtojen ominaisuuksia.


      • Raportointihetkellä 95% oli osakkeissa kiinni, 5% käteisenä. Alkuperäisessä viestissä puhuit noihin prosessiosuuksiin viitaten, että rahasto on synteettinen.

        Alkuperäinen viestisi oli hölynpölyä ja ei muuksi muutu vaikka kuinka selittelet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Raportointihetkellä 95% oli osakkeissa kiinni, 5% käteisenä. Alkuperäisessä viestissä puhuit noihin prosessiosuuksiin viitaten, että rahasto on synteettinen.

        Alkuperäinen viestisi oli hölynpölyä ja ei muuksi muutu vaikka kuinka selittelet.

        Nyt puhut asiaa. Olisi pitänyt viitata suoraan johdannaisten käyttöMAHDOLLISUUTEEN, jonka siteerasin myöhemmin vasta pyynnöstäsi. Käteisposa vaikuttaa lähinnä tracking erroriin, jos siihenkään (Nordnetin Suomirahastossa merkityksetön).

        T. W212


    • Pahimpia kulueriä rahastoissa on merkintä- ja lunastuspalkkiot. Jokainen sijoittaja seuraa sijoitustensa kehitystä, mutta sitten jonain päivänä, kun halua muuttaa kohdetta tai tarvitset rahaa investointiin, niin 1 %:n nostopalkkio (lunastuspalkkio) vähentää mukavasti sijoitustuottosi määrää. (1 % 100.000 €:sta on 1000 €)

      • 20-30 vuoden sijoitushorisontilla mahdolliset hallinnointipalkkiot kasvavat helposti suurimmaksi menoeräksi. Esimerkiksi SLG:n OMXH25 rahaston vuosittainen 0,18% hallinnointipalkkio on jo kuudentena vuotena ylittänyt tuon käyttämäsi esimerkin 1%:n.

        Lyhyellä sijoitushorisontilla katse merkintä- ja lunastuspalkkioihin (kertasuorituksia), pitkällä hallinnointipalkkioihin (joka vuosi toistuvia).


      • 0,18% hallinnointipalkkion autuus paljastuu paremmin esimerkin kautta:
        Tuotto% 6,82 vs tuotto% 7
        Sijoitusaika 30 vuotta
        Kertasijoitus 10000€
        Loppusumma 72370€ vs 76120€
        Erotus 3750€

        Sijoitusaikaa kasvattamalla 40 vuoteen on ero jo yhden kertasijoituksen suuruinen.

        No nämähän opetettiin jo yläasteella, ketkä eivät tajunneet niin maksakoon siitä niille jotka ymmärsivät.


      • Indeksirahastojen (esim. SLG OMXH25 ja NN Superrahasto Suomi) kulujen vertailu on helppoa, jos merkintä- ja lunastuskulut ovat samat, niin hallinnointikuluiltaan halvin on paras. Pitkällä sijoitusajalla juurikin hallinnointikulut (tai niiden puuttuminen) nousee isoon rooliin, kuten ylläolevasta laskelmastakin ilmenee.

        Jos tykkää hyväntekeväisyydestä hallinnointikulujen muodossa, niin siihen eivät laskukaavat tietenkään päde, vaan se on jokaisen hyväntekijän oma päätös.


      • Anonyymi kirjoitti:

        0,18% hallinnointipalkkion autuus paljastuu paremmin esimerkin kautta:
        Tuotto% 6,82 vs tuotto% 7
        Sijoitusaika 30 vuotta
        Kertasijoitus 10000€
        Loppusumma 72370€ vs 76120€
        Erotus 3750€

        Sijoitusaikaa kasvattamalla 40 vuoteen on ero jo yhden kertasijoituksen suuruinen.

        No nämähän opetettiin jo yläasteella, ketkä eivät tajunneet niin maksakoon siitä niille jotka ymmärsivät.

        Nykyään tuppaavat käyttämään mediaseksikkäämpiä sijoitushorisontteja noissa laskuissaan, esimerkiksi "kuinka lapsestasi tulee miljönääri 65 vuodessa".

        10000€ alkupanos kasvaa 7% keskimääräisellä vuosituotolla 812700 egeen 65 vuodessa, kun taas 0,18% vuosittaista hallinnointikulua maksavan eli 6,82% keskimääräistä vuosituottoa nauttivan potti jää 728500 egeen.

        Alkujaan näennäinen 0,18% näkyy noin 85000€ erona lopputulemassa.


      • Tuollaista laskelmaa ei yksikään hallinnointikuluja perivä varainhoitofirma esitä pyytämättä.

        Ihmiset maksavat ihan mielellään tarpeettomia prosentin kymmenyksien hallinnointikuluja, kun eivät paremmasta tiedä ja eivät osaa laskea kokonaiskuluja koko sijoitushorisontille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaista laskelmaa ei yksikään hallinnointikuluja perivä varainhoitofirma esitä pyytämättä.

        Ihmiset maksavat ihan mielellään tarpeettomia prosentin kymmenyksien hallinnointikuluja, kun eivät paremmasta tiedä ja eivät osaa laskea kokonaiskuluja koko sijoitushorisontille.

        Pitkällä sijoitushorisontilla juoksevilla kuluilla on suuri merkitys.

        Indeksirahastojen kulujen selvittämättä jättäminen on sulaa tyhmyyttä, kun tuotteet ovat joka tapauksessa indeksinsä mukaiset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pitkällä sijoitushorisontilla juoksevilla kuluilla on suuri merkitys.

        Indeksirahastojen kulujen selvittämättä jättäminen on sulaa tyhmyyttä, kun tuotteet ovat joka tapauksessa indeksinsä mukaiset.

        Yllä laskettu merkintäpalkkioiden ja säilytyspalkkioiden vertailu on etenkin pitkäaikaisissa sijoituksissa erittäin merkittävä, koska merkintäpalkkio maksetaan vain merkintäsummasta, mutta hallinnointipalkkio peritään myös tuoton sisältävästä kokonaissummasta.

        Merkintäpalkkiot saa nykyisin nollille, joten hallinnointipalkkion suuruus ratkaisee pitkän salkun kokonaiskustannuksen.


      • Ja hallintapalkkiotkin on nollilla kun valitsee oikein.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja hallintapalkkiotkin on nollilla kun valitsee oikein.

        Juurikin näin.


    • Poimi useamman välittäjän rusinat ja anna muiden maksaa siitä.
      Esimerkiksi:
      Kuluttomat ETF:t Nordnetiltä ja Degirolta.
      Ulkomaiset osakkeet Degirolta, Lynxiltä tai IB:ltä.
      Kotimaiset osakkeet Degiro, OP, Nordea ja Nordnet.

      Kotimaisten osakkeiden kohdalta kannattee katsoa tarjoavatko kivijalkapankit joitain muita rahanarvoisia etuja. Nordnetin aikaisempi hintaetu on kuitenkin ajettu kiinni ja ohikin on menty.

    • Noilla kuluttomilla halpisrahastoilla ei ole jatkuvuutta esimerkkien 30-40 vuoden säästämistä ajatellen. Niihin sijoittavat hätähousut kun myyvät osuutensa muutaman vuoden kuluessa. Niidenkin palkkiot olisivat normitasolla jos sijoitusajat olisivat kymmeniä vuosia. Mutta ehkä saatte kiksit teoreettisesta laskemisesta.
      Kyllä tässäkin pätee siis sanonnat ei ole ilmaista lounasta ja halvalla ei saa hyvää.

      • Indeksirahastojen osalta kyllä haastaisin periaatteen, ettei halvalla saa hyvää. Tämän väitteen tueksi joudun tietenkin lukemaan "halvan" sellaisessa merkityksessä, että vaikkapa 0.0x -alkuiset ovat halpoja.

        Aiemman liekityksen uhallakin peesaan silti sinua tuon jatkuvuuden osalta. Se on nimittäin vanhan salkun kannalta olennaisen tärkeää. Jos 30 vuoden jälkeen joutuu realisoimaan omistuksiaan joko pankkiiriliikkeestä tai itsestä johtuvien syiden vuoksi, siinä yhteydessä maksuun lankeava veroseuraamus tekee säästöihin julmetun ison loven.

        Toinen jo alussa tehtävä asia on kohdeindeksien valinta, samasta syystä. Uudenlleenallokointi myöhemmin voi tulla kalliiksi.

        Kannattaa heti alussa valita oikea indeksi, oikeasta pankista ja oikea puoliso, ettei tarvitse erota. Ikävää on, että valinnan hetkellä ei oikein missään valinnassa ole käytettävissä kaikkea sitä tietoa, jota valinnassa tarvittaisiin. S&P500 valinnalla on tosin vaikea tehdä pahaa hutia.

        Vielä yksi aforismi niille aloittajille, joita emme ole saaneet pelotettua pois neppailullamme: Paras mahdollinen on riittävän hyvän pahin vihollinen, jos pelkää parhaan mahdollisen vaihtoehdon löytymistä niin paljon, ettei uskalla aloittaakaan.

        Avauksen painotuksia vähän ihmettelen. Laittaisin enemmän US painoa ja ainakin nuoren ihmisen aloittaessa vain osakeindeksejä. Mitä pikemmin ensimmäinen romahdus tulee aloituksen jälkeen, sen parempi. Uskaltaa pysyä mukana, kun ei ole vielä kovin monen talon hintaa pelipöydällä sitten kun ensimmäisen kerran tulee pastaa rupeliin huolella.


    • Mulla on Säästöpankki Aasia jonkinlainen summa ja ostin hiljattain lisää. Jatkuvaa säästösopimusta en kannata. Tämä on mulle semmonen viharakkaussuhde. Ko. rahaston kulut ovat komeita, mutta ovat kyllä olleet tuototkin. Olen seurannut nyt nämä Kiinan kauppasodat jne ja vaikka välillä laskua olikin, rahasto sen kun porskuttaa. Pesee ajoittain alueen indeksitkin.

      Joku kysyi SP:n sijoitustuotteista. Kysyin indeksirahastoja vuosi sitten ja kehottivat melkein suoraan hyödyntämään esim Nordnetia, so ei ole varmaan tulossa.

      Jos joku nyt keksii Säästöpankki Aasian tapaisia tuottoja indeksirahaston kuluilla, kertokaa ihmeessä. Riskiä saa olla, onhan tässäkin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Torppa sairaalaan

      Kas kas..oliko ullatus, että taas tapahtuu..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      61
      1462