kertoako lapsesta, jota ei enää ole?

menneisyyden ruma haamu

Olen pari vuotta sitten eronnut ja huoltajuusriidan omasta tahdosta kesken jättänyt nainen. Jätin tuon seurauksena myös lapseni, koska en kestänyt miehen ja tämän suvun puolelta tullutta nöyryytystä, jota olisi tullut vielä pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessakin.
Nyt olen tavannut uuden miehen jonkin aikaa sitten. Meillä synkkaa hyvin ja edetään todella todella hitaasti. Olen alkanut miettiä, että josko mies kertoo minusta jotakin vanhemmilleen ja sattuu mainitsemaan lapsesta, joka ei kuulu enää elämääni. Tuskin moni arvostaa naista, joka hylkää lapsensa tai on edes etä-äiti. Mietin itse, että onko järkeä edes kertoa miehen vanhemmille mitään, kun lapsi ei oikeasti ole osa elämäämme. En ole edes velvollinen maksamaan elareita, kun sain vapautuksen niistä. En halua myöskään joutua tilanteeseen, jossa asiaa saatetaan käyttää mua vastaan tai mahdollisesti tulevissa sukutapaamisissa asia tulee esille.
Kertoisito itse ja jos olet ollut samassa tilanteessa, niin miten selvisit siitä? En kaipaa sitten tuomioita.

7

199

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huaheig

      Vai on lapsi, pieni uusi viaton ihminen, sinulle ruma haamu...

    • miettivä n

      Sulla on aina oikeus lapseen (kunhan et hylkää toista kertaa) ja ex-miehen tai hänen suvun kanssa ole pakko olla tekemisissä. Pelkästään lapsen asiat. Äiti on takuulla tärkein ihminen lapsen elämässä, älä koskaan hylkää lasta, se jättää pahimmat arvet /tuskat ihmiseen koskaan. On minkälainen tahansa äiti ollut (kunhan ei ole väkivaltainen), äiti on tärkeä eheyttävä lapselle. Ehkä voisit jutella jonkun terapeutin kanssa (tai kriisipuhelimessa) asiasta, että järkytyit tilanteesta niin, että lapsi jäi ja miten saisitte huoltajuusasiat uudelleen kuntoon. Erossa sekä huoltajuusasioissa voi olla pelkoja (turhiakin) ja ahdistusta, joka johtaa ajatuksen tasolla torjumiseen kenties. Ja huoli taloudesta. Lapsi voi kaivata sinua kovasti ja miettiä miksi hylkäsit. Ja onhan hyvä aina tarkastaa, että lapsella on kaikki hyvin ja on suojassa maailman vaaroilta (en tarkoita hössötystä vaan aitoa apua jos lapsi tarvitsee jonakin päivänä). Mistä tiedät missä oloissa hän on miehen ja uuden naisen kanssa? Sulla voisi olla tukea takanasi (vanhemmat, tutut/ystävät, ehkä sosiaalityöntekijöitä pari) ja vähän päättäväisyyttä hoitaa asiat kuntoon. Byrokratiaa siinä voi olla ja tilanteen selvitystä, mutta kestät sen kun otat rauhallisesti. Ehkä sun vanhemmat kaipaavat lastenlasta myös.

      Hän on SUN lapsi ja sinä olet oikea ÄITI. Sulla on oikeus lapseen AINA. Ja voit kertoa taloudellisen tilanteen jos joku elareita vaatii. On ilmeisesti myös tilanteita joissa niitä ei makseta? Ota nyt ainakin selvää googlaamalla tai kysymällä. Yhteishuoltajuus? Vai aiotko edelleen olla välinpitämätön ja vain poissa? Etä-äitikin on parempi joskus kun ei äitiä ollenkaan. Zemppiä sulle, juttele muiden kanssa mitä voisitte tehdä, selviät hyvin. Varmasti moni ymmärtävä tajuaa, että tuntemuksia oli monenlaisia aiemmassa tilanteessa ja siksi pakenit. Jos syytät itseäsi tai pelkäät muiden "syytöstä", se ajaa vaan kauemmaksi lapsesta, jolloin se ei kauheasti kannata. Toki itseä päätät mitä teet tai olet tekemättä. Jos ex-mies paheksuu vain eikä ole positiivinen, älä juttele hänen kanssaan, ainoa mistä hän saa puhua on lapsen asiat. Uuden naisen kanssa älä ole kontaktissa. Niin suojaat itseäsi. Osaat myös sanallisesti sanoa totuuden napakasti, se sulkee joskus toisen suun. Tai voi olla "mykkä" ja lähteä. Kohota itsetuntoa positiivisilla lauseilla itsellesi.

      Sulla on syvä epäluulo että käytetään asiaa sua vastaan. Älä mene sukutapaamisiin erityisesti, jos siellä on paljon väkeä. -Jos joku sanoo jotain ikävää, voit poistua. Tai sanoa että asioihin on syy tai joku järkevä lause. Ei vastaa lisäkysymyksiin, vaan sano että et puhu aiheesta enempää. Voit hoitaa muualla lapsiasiaa. En tiedä miten miehesi vanhemmat reagoivat asiaan, tai onko sillä enää väliä, jos mies sut hyväksyy. Älä ajattele mitään ns. nöyryytykseen viittaavaa, hoidat vaan asiat ja jos olet hyvä äiti se riittää. Eivät kaikki osaa olla äiti-ihmisiä, mutta edes joku ihminen. Hyvin surullista jos viaton lapsi on vaan yksin maailmassa... Tai äitipuolen armoilla? Jos tutustuisit lapseen, tiedät että hän on mahtava persoona. Tutustumatta tai unohtamalla ei tiedä. Älä jätä isän varaan mitään jos voit. Itse tekisin asioille jotain, vaikka ne ovat aluksi mutkikkaita, myöhemmin helppoja. Onko äideille järjestöä? Isille on.

      • miettivä n

        Äitipuoli ei voi korvata koskaan oikeaa äitiä.


      • Kiitos viesteistä
        miettivä n kirjoitti:

        Äitipuoli ei voi korvata koskaan oikeaa äitiä.

        tämä keskustelu tuli vahinkossa kahteen kertaan, kun puhelin sekosi. Alkuperäisen keskustelun otsikko on "Kertoako lapsesta, jota ei koskaan tapaa miehen vanhemmille?" Sinne siis voi kommentoida.


    • sairasta.

      Lapsellas on varmasti paljon parempi ilman sun kaltaista "äitiä". Se, että luovuit lapsestasi noin vain kertoo että et häntä ja hänen rakkauttaan alunperinkään ansainnut. Toivottavasti et hanki enää lisää lapsia ja pilaa heidänkin elämäänsä.

      Maailmassa on hirveä määrä lapsettomuudesta kärsiviä pariskuntia ja sitten tuollaisille lapsen hylkääjille siunaantuu vauvoja. Elämä on epäreilu.

      Kun kerran tuollaisen päätöksen olet tehnyt niin miksi sitten salailla asiaa. Kertoo kuitenkin sinusta ihmisenä aika paljon.

    • Ajattelisin näin

      Lapsi on ja tulee aina olemaan, vaikka et häntä näekään. Sinuna kertoisin rehellisesti tilanteen. Lapsi voi tulevaisuudessa ehkä kuitenkin ottaa yhteyttä sinuun ja haluta ehkä tavata. Silloin on paljon vaikeampaa muidenkin suhtautua asiaan, jos tulee täysin yllätyksenä.

    • Ole äiti

      Ja nyt ota itseäsi niskasta kiinni ja vaadi edes tapaamisoikeus, vaikka miehen suku kuinka sylkisi ja elät rehellistä oikeaa elämää, saat varmasti myös tapaamisoikeuden, älä milloinkaan edes laita edelle miehesi sukua, ajattele lastasi kaikkein eniten.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      69
      4938
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      15
      2320
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      1846
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      13
      1556
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      37
      1530
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1338
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1257
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      13
      1176
    9. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1171
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1166
    Aihe