Miksi vieläkin kaikki

On oikeastaan pakko kirjoittaa aloituksesta, joka tuli minun jälkeeni.
Niin raikkasti siinä aloittaja kirjoittaa elämästä.
Aprikoiden tosin, mistä on tullut ja minne on menossa.
Ihan noin surullisesti, ei mielestäni kuitenkaan pidä ajatella kaikesta mitä on
elämässään saanut.
Kuten elämässä, palstallakin minä ilahdun aina, kun kohtaan nimimerkin, joka osaa iloita surullisestikin.
Ymmärtäen että paha olokin saa joskus loppunsa.
Myöskin parhaan paikkansa.
Anteeksi, jos tunnun jankuttavani.
Olen ilakoinut jo niin kauan.
Edelleen, tulen jatkamaan ilakointiani samalla nimmarillani.
Miksi alkaisin näytellä?

H.

Radiosta tulee juuri nyt "Entisten nuorten sävellahja".
Vartavasten tryykäsin itteni radiota vasten (korva) ja naureskellen kuuntelen entisten nuorten rupattelua. Niin ja musiikkivalintoja. Oih, niin vanhanaikaista kamaa. Mutta yes, jotenkin ihan mukavaa muistelumusiikkia. Maistelumusiikkia jos sanoisin.

Ennen muinoin tuo sävellahja oli aivan PAKKO kuunnella. Ja ootella jos joku poitsu lähettäis terkkuja. Jep kaks kertaa onni suosi radion äärellä istujaa ja pamautti mojovat terveiset. Niistä terkusa sitte mainittiin monen monituista kertaa kavereille.:)
No okei, pistettiin kaverin kans kans kerran terkkuja Jopelle ja Maralle. Että oli jännää.
Vähä vanhaksi tunnen nyt itteni. En mitenkään raikkaaksi. Tarttis varmaan pistää radio kiinni ja ruveta kuuntelemaan vähän uudempaa musiikkia ja uppoutua siihen.

Hyi, pilkkaaminen ja kiukuttelu on typerää. Niin lapsellista, että en edes osaa sanoa.

Mitä hauskaa hunkszille on tapahtunu kun noin ilakoi, oletko rakastunu, oletko löytäny uuden rakkauden,

" mikä laulaen tulee se viheltäen menee " ainaki joillaki,

Enska on nostalginen ohjelma, mutta en haikaile nuoruuden perään, nyt on uusien nuorten vuoro. -"elämä on laiffia".
Kiukutella saa täällä, jos kiukuttaa, kyllä me autetaan mutkakohdissa, mutta ilkeys ei ole sivistynyttä missään iässä eikä paikassa.
Hunksz jos sun lysti on niin sitten on, anna palaa, kyse on aina oivaltamisesta...... ..

En tiedä miten se raikkaus määritellään: uutta ja helposti hengitettävää?

Kyllä nyt tuntuu raikkaalta, tulin juuri saunasta ja kaakaokin on kuin samettia vaan.
Yhtään mikään ei kiukuta. Nuo surkeet kuskit tuo telkkarissa surkeilee.

Keneltä ja miksi tuota kysyt, eikö sinun itsesi pitäisi parhaiten vastaus tietää?
Taisi olla kaikenkattava toteamus, samettipedillä ja silkkilakanoilla.

Olen aivan samaa mieltä, raikkaalta tuntuu, kun tunnin lenkin vetää pikkupakkasessa, olo on tosi tuore ja nuorekas.
Eikä siinäkään ole mitään pahaa, kun silkkinen ja samettinen on ihmisen olotila.
Silloinhan hänellä lienee kaikki hyvin ja kun on tyytyväinen itseensä ja elämäänsä, ei tarvitse kiukutella eikä pilkata.
On turha minkäänlaisia ummehtuneita vanhoja asioita mielessään kannella, ja jos joskus joku surullinen muisto mieleen tuppaa tulemaan, kyllä se kohta sieltä katoaa.
Ei menneeseen eikä mahdolliseen huonoon oloon saa jäädä vellomaan ja tuleen makaamaan.
Tosin iloinenkin voi joskus tilanteen kohdalle osuessa vähän kiukutella, mutta ei kovin pitkään.
Pian taas ilakoidaan ja innostutaan uusista jutuista, näyttelemättä ja jankuttamatta.
Samoilla nimmareilla, ehdottomasti niin.

Niinpä niin, välillä on silkkiä ja samettia, sitten taas päinvastoin, yhtä jaskaa.
Ei siinä silkissäkään kauaa viitsi lillua, se on tylsää. Mutta jos yhd.....
Ihminen kaipaa vastoinkäymisiä, kriisejä, itkua, murheita, senjälkeen onni
hymyää entistä lämpimämmin. Minulla on hyvä elämä. Siitä ei puutu kun si...

Niimpä niin, emme voi tulla mistään, elemme ole mennyt jonnekin.
Emmekä voi sanoa viivaa mutkaiseksi, jollemme ole milloinkaan nähneet suoraa.

Elämämme niinkuin maailmammekin on dualistinen.

MIltähän se tuntuiskin jos jonakin aamuna olis semmonen olo et nyt puhaltaa uuret tuulet ja ihan ourot ajatukset vellois pääkopas.
Ennen ihan suunattomasti kyrsineet asiat oliskin voittoja ja ei mitää pyrhoksen sotkuja vaan kunnon kiksejä antavia mahdollisuuksia.
Tuntis itten ihmiskunnan pelastajaksi eikä ainaseksi rikaksi rokassa, olis se silkki ja sametti.
Entiset vihamiehetkin haluis tulla halamaan ,rakastavin hymyin ja avoimin käsin.
Kun kokiskin sen ennen ku viimesen kerran silmänsä sulkee. olis mielikin sovussa elämän kanssa.

Se nyt vaan on aloittaja nin, että me jotkut olemme osanneet järjestää elämämme mieleiseksemme.
Siksipä raikkaus tai tunkkaisuus on oma valintamme.
Anna siis anteeksi heille, jotka oman aloituksensa tekee vanhasta aiheesta. Se on kuin WC-ankka.

Nyt käännämme lähteä kuin kuningas sanoi tässä lähellä.

Olkaamme nuoria kun aika lähestyy, se voi olla hetki tai hiljaa lähestyvä.

Tulee taas kevät ja kesä, nauttikaamme elämästä ja sen muistoista.

Lienekkö siistiny ittensä ja ympäristönsä,jospa hällä on ollu siivouspäivä?

Aloittajalla meinaan....

Faija sanoi minulle aikanaan, kun rakensi oma-koti-taloaan.
Kun huomasin yhden naulan lyödyn mutkalle.
Ja kysyin, pitäisiköhän tuo ottaa pois ja lyödä uusi:
Ei tarvitse, siihen tulee tapetti.

Siitä asti on elämäni aina ollut kuin tapetti.
Ikinä en vanhoja ole repinyt, kun uusia olen asentanut.

Kuka vanhojen tapettien alle kurkistelee, sille liisteriä silmään.
Sanoo sanan-lasku.

Ja jatkaa...

Jos kyhmy häiritsee sinua, ripusta sen kohdalle oma kitarasi.

H.

Silkistä ...sametista nirunarukengät....minkähän moiset olisivat...
Meidän ikäisten mietelauseeksi sopiva....Älä ota elämää liian vakavasti, et sinä siitä koskaan elävänä selviä.

Viitaten muutamiin, palstallekin ilmestyneisiin kirjoituksiin virtuaalisesta
surusta.
Tuntuukohan se saman-laiselta kun se oikeaksi suruksi sanottu?
Minä en oikein voi sille mitään, että virtuaalinen voihke tuntuu huvittavalta.
Minä nautin, että saan ja voin olla iloinen.
Katsellen elämääni eteen-päin kätkettyjen kumpujen korkeuksista.
Jari-Matti Latvala oli toinen.

H.

Lasse Pöysti palasi Pariisista Lauttasaareen.
Hänen persoonansa ympärillä vallitsee nyt hiljaisuus.
Mitä lie hiljaisuus enteileekin, hänen taiteensa on ollut ja aina on minulle
ilon-aihe.
Kuten oli eilinen elokuvakin.
Johtuen iästäni, hän ei ole ollut minulle nuoruuden lahja.
Vasta keski-iässä kiinnostuin hänestä.
Hän on yksi karva Sametissani.

H.

Keski-Suomen uutisia

Pieksämäki yllättyi.
Menetyksen sijaan alkoi tienaamaan, ostaessaan lapsille ilmaiset kyydit
paikallis-linjoilla.
Linja-Autoissa alkoi olla tunnelmaa.

Kiinteistö-välitys-firmat alkavat kadota maa-seudulla.
Tuntemastamme idyllistä kehittyy luksus-tuote.
Ranta-saunalla varustettu mummola-museo.
Halvempi majoitus ei-entisöidyssä kerros-talossa.
Ajatus huvittaa minua.
Kuvittelen seuraavani tulevaisuuden lapsia siellä ilakoimassa.
Tuli mieleeni dokumentti Hong-Kongista.
Missä perhe-elämää vietetään, 60. kerroksessa.
Eikä koskaan ole tarvetta kävellä ihan oikealla maan-pinnalla.
Minä NIIN haluaisin olla lapsena tulevaisuuden Jetsoneilla.
Onkohan palstalla paljonkin Kivisiä tai Sorasia?

H.

Ilahduttaen ja piristäen minua tänään huvitti YLEleaks.
Talvi-sota leffa menee sarjana ja leaks otti fiksusti kantaa niin että nauru
pääsi.
Kaikkihan tunnistavat "dokumentin" juontajan?
Tuo, ennenkin kehumani juontaja ei ikinä selosta paperista lukien...
Hän antaa äänensä soljua kuvien mukana kuin Remora Haita ja Laivaa.
Todella nyky-aikaisen tyylikäs tapa kunnioittaa menneitä, opastaen tulevia.
Tuo YLEleaks.

H.

YLE.fi

"Saan käteeni lämpimän, märän rätin ja tehtäväkseni putsata Itar-nimisen lehmän
vetimet. Samalla olisi tarkoitus saada maidonerityksen mahdollistava
oksitosiinihormoni liikkeelle.
– Sellainen nyrkkisääntö on, että vetimen pitäisi olla niin puhdas, että sen voi
ottaa suuhun, neuvoo Kaisa Koppanen."

Revetessäni nauruun, tunsin tyytyväisyyttä siitä että kaikissa oppi-laitoksissa
ei olla ryppy-otsaisia.
Jotta 60 -totuus ei unohtuisi, mainitsen että nauroin, kun kuvittelin Lehmän
naamaa.
Sen huomatessa että lypsy-oppilashan se siellä.

H.

Ruotsin ralli on seuraava.
Paljon on siellä lunta, jäätä ja pakkasta.
Nuotioita reitin varrella, iloisia ihmisiä grillaamassa.
Toppa-takkeja, töppösiä.
Karva-lakkeja, Porosta rukkasta.
Tekisi mieleni ostaa shaali.
Ihan vain sen vuoksi että hartioilleni löhö-tuolissani tulisi talvinen olo.
Kuin iloisten ihmisten siellä livessä.
Kohta liittyy taas Toyotakin mukaan leikkeihin.
Toyotan ralli-version on kehittänyt meidän oma poikamme.
Marcus Grönholmin serkku.
Sebastian Lindholm.

H.

Salpparin kisat lähestyy. Siellä on kivaa, aurinko paistaa, ihmiset iloisia,
krillit käryään. Termarissa kahvia ja muutakin evästä repussa. Kiikari mukana. Silloin on kevät ja kesäkin lähellä. Tunnelmaa ja raikasta ilmaa
tuntitolkulla:)

Myrsky-bongari...
Mikä voi olla parempi harrastus tai elämän-tapa?
Kaikkihan voivat aina kuvata tyyntä veden-pintaa, tai hirmu-pakkasen halimaa
koskematonta hankea.
Kun salama lyö, jylisee taivas...
Lentää lintu vasten tahtoaan.
Lumi tupruaa Karhun tupaan.
Silloin elän minä.
En kieppiin sorru, en horroksiin unien.
En koskaan.

H.

Nyt se myrsky iskee, luulen että on voimansa menettänyt tänne saapuessaan.
Ei ole kunnon talvimyrskyjä ollut. Itse olen trombin kokenut se oli kamala. Onneksi en nähnyt kun metsää kaatui mökin takana, itse pitelin venettä kiinni, vaikka oli kytketty laituriin edestä ja takaa, niin suuret aallot heitteli. Kesti noin 10min en ikinä unohda sitä, vahva kokemus, upea.
Muistelen että joskus menneisyydessä oli kovia lumituiskuja enemmän, oli nietoksia, kinoksia. Aina on hienoa kun luonto näyttää voimansa, varsinkin jos itse on turvassa.

Näin pahasti ei ole säätiedotus erehtynyt aikoihin. Vähän reippaampi tuuli, ei muuta. Jossain oli pyryttänyt ja sähkö katkeillut, sitähän on jokatalvi ollut.
Hyvä näin. Puista on lumet tarkkaan karissut pois, keväisiä ilmoja lupaili.
Voi miten kivaa kun helmikuukin on jo lähes puolessa. Harmi vaan että tämä kuu
tekee minusta taas vuotta vanhemman. Olen Vesimies horoskoopissa ja täytän
67vuotta. Ajatella miten kauan minä olen elänyt, silti olen näin nuori ja iloinen!

Kaikki on niin raikasta kuin vaa helmikuus voi olla, hanki kimmeltää aurinkos ja lämmittikin jo hiukan verran.

Minua on alkanut ilahduttaa tulevat vaalit.
Aamulla katselin jälki-viisaita teeveestä ja hihittelin.
Kalle Iso-Kallio on yli-voimainen suosikkini, mutta erittäin hyviä ovat muutkin.
Juontaja vain tympi.
Eilen katselin elokuvan The Rock.
Sean Connery ja hienoja viittauksia Indiana Jonesiin ja James Bondiin.
Jari-Matti Latvalalla menee hienosti Ruotsin rallissa.
Keväältä tuntuu, vaikka Talvi yrittää vängätä vastaan.
Iloinen mieli, iloinen asenne on hyvä hoito-takuu.

H.

Helmikuun markkinoilla huomasi että vaalit on lähellä. Paljon oli puolueiden kahvintarjoilua, tuttujen kansanedustajien naamoja vilahteli. Näytti että varsinkin
miehiä oli runsaasti, siis tosipaljon, verrattuna tavalliseen markkinapäivään.
Onhan se kiinnostava ja iso asia tälle keväälle, aikaa kun on seurata näitä. Maalis ja huhtimarkkinat onkin sitten hulabaloota, sekä kaikki muut asian
tiimoilta järjestetyt tietoiskut. Kiinnostava nähdä millainen näytös tästä kehittyy.

Ps. Niin, se juontaja.

Päiväni eivät ole pahentuneet.
Päiväni parantuvat päivä päivältä.
Miksi ihmeessä kevät saa sairaita syndroomia puhkeamaan kukkaan?
Muovi-kukkia, mutaista multaa.
Lääkkiintyviä eläkkeellisiä, eläkkeellään lääkittyviä.
Miksi ei ole iloista 60 -ikää.
Miksi vanhojen sairasta ikävää.

H.

Äijien äijä.
Aamu-teevee hehkutti asiaa ja valitsi voittajaksi Lehmän rapsuttajan.
Toivottavasti kyseessä ei ollut kannan-otto Suomen muuttuvaan puolue-karttaan.
Minun ehdokkaani oli Aarno (Loka) Laitinen.
Pate Mustajärvi hyvänä kakkosena.
En voinut itse olla ehdokkaana, kun olin palkinto-patsaan mallina.
On piristävää olla hyvä-uninen.
Herätä luomu-Hormonit hyrräten.

H.