Laitan veneeseeni käytetyn maston, jossa on aiemmin ollut vain yksi takastaagi. Joudun kuitenkin pinnaohjauksen vuoksi jakamaan haruksen kahteen osaan ja mietinkin, että laitanko kaksi harusta vai jakaisinko yhden haruksen kukonjalalla kahteen?
Jos päädyn jakamaan haruksen, niin siihen on uskoakseni useammanlaisia mahdollisuuksia ja kysyisinkin tässä samalla palstalaisilta, että minkälaisia systeemejä on tarjolla?
Olen aikonut tilata vaijerin ja tarvittavat päätteet ja hilppeet netistä kunhan vaan saan tietoa millaisilla tarvikkeilla homman teen.
Masto on huipputakila, joten mitään varsinaisia säätösysteemejä ei taida tarvita ja vanha staagi on rodi, joten sitä en tule käyttämään tässä hyödyksi.
Yksi vai kaksi takaharusta?
Haitariharus
63
2190
Vastaukset
- 10-14
En ole moisen ongelman kanssa itse paininut, mutta tuntuisi yksinkertaisemmalta laittaa kukonjalka. Mieleen ei tule mitään teknistä syytä, miksi kaksi peräharusta olisi parempi kuin yksi.
- että_näin
Huipusta /\ lähtevät harukset, muodostaessaan kolmion, on tukevampi sivusuunnassa.- mutta onko tällä merkitystä on sitten toinen juttu, koska sivuharukset kuitenkin tarjoavat sivuttaistuen
- kestävyys
Mahtaako sivusuunnan tuella olla mitään käytännön merkitystä, koska kulmat ovat pienet?
Sen sijaan tuplastaageilla on merkitystä kestävyyden kannalta: kaksi vaijeria voi olla parempi kuin yksi (vaijerisäikeiden katkeaminen alkaa yleensä puristuspäätteiden vierestä). - 10-14
On sitä kulmaa kuitenkin sen verran, että jos toinen takastaagi pettää, niin ainakin sen katkeavan ollessa tuulen puolella menee masto melko varmasti nurin.
- Kaksionhyvä
10-14 kirjoitti:
On sitä kulmaa kuitenkin sen verran, että jos toinen takastaagi pettää, niin ainakin sen katkeavan ollessa tuulen puolella menee masto melko varmasti nurin.
Ja miten käy samassa veneessä, jos yksinäinen takastaagi katkeaa?
Toppirikissä takastaagi on usein kriittinen maston tukevuuden kannalta, etenkin sellaisissa veneissä, joissa saalingit ovat suorassa kulmassa veneen pituusakseliin nähden.
Kaksi takastaagia ylhäältä asti on oikein hyvä idea. Sen ainoa haittapuoli on takastaagi säädön hankaloituminen. Käytännössä takastaagin kiristäminen voidaan kuitenkin siinäkin hoitaa vain toista staagia kiristämällä. - helppo.säätö
Kaksionhyvä kirjoitti:
Ja miten käy samassa veneessä, jos yksinäinen takastaagi katkeaa?
Toppirikissä takastaagi on usein kriittinen maston tukevuuden kannalta, etenkin sellaisissa veneissä, joissa saalingit ovat suorassa kulmassa veneen pituusakseliin nähden.
Kaksi takastaagia ylhäältä asti on oikein hyvä idea. Sen ainoa haittapuoli on takastaagi säädön hankaloituminen. Käytännössä takastaagin kiristäminen voidaan kuitenkin siinäkin hoitaa vain toista staagia kiristämällä.Sanoit kahden takastaagin haittapuoleksi säädön hankaloitumisen. Olen hiukan eri mieltä. Säätö on halvempi toteuttaa kuin yhden staagin kanssa. Tarvitaan vain talja staagien välille!
- varmaovarma
laita varmuudeksi neljä, niin pysyy pystyssä. Viides vielä matkalle mukaan.
Näitähän menee katki jatkuvalla syötöllä ainakin täällä virtuaalimaailmassa. - stronstaagi
Hyvä kommentti. Itsekin mietin, että miksi tällainen asia nyt on noussut akuutiksi.
- VoiHewletPackard
stronstaagi kirjoitti:
Hyvä kommentti. Itsekin mietin, että miksi tällainen asia nyt on noussut akuutiksi.
Alkuperäisen kysyjän tapaus on "double-ender" siis fiskariperä, missä peräsin on perärangan ulkopuolella. Sinne on aika vaikea laittaa yhtä takaharusta.
Siis joko kaksi tai kukonjalka. Premisseistä päätellen kaksi harusta ja väliin säätötalja jos tarvis.
Hyviä tuulia! - voihanHP
VoiHewletPackard kirjoitti:
Alkuperäisen kysyjän tapaus on "double-ender" siis fiskariperä, missä peräsin on perärangan ulkopuolella. Sinne on aika vaikea laittaa yhtä takaharusta.
Siis joko kaksi tai kukonjalka. Premisseistä päätellen kaksi harusta ja väliin säätötalja jos tarvis.
Hyviä tuulia!Sanottiin, että pinnaohjaus. Se ei viittaa vielä ollenkaan double-enderiin, vaikka sekin on yksi mahdollisuus. Ja alkuperäinen kysymys kuului: kaksi harusta vai kukonjalka. Siihen kysymykseen vastaus: kaksi harusta tai kukonjalka ei tuo paljoa selvyyttä.
- VoiHewlettPackard
Premisseistä päätellen kaksi harusta ja väliin säätötalja jos tarvis.
Jos tulit lukeneeksi loppuun... - HPvoivoi
VoiHewlettPackard kirjoitti:
Premisseistä päätellen kaksi harusta ja väliin säätötalja jos tarvis.
Jos tulit lukeneeksi loppuun...Ennennäkemättömän hyvin perusteltu. Ja päädytty "niillä premisseillä" suosittelemaan poikkeuksellista kahden staagin ratkaisua. Ne premissit kun erittäin todennäköisesti ovat väärät. Ja lopuksi takastaagin säätö, jos tarvis. Mikä voisi olla se tekijä, jonka vuoksi säätöä ei tarvittaisi?
- HewletistiPackard
Mikäpä voivoivoi:ta nyt niin korpeaa? Vai olisiko noiden neljän haruksen ja varaharuksen suosittaja asialla - siis ei hän kellä on kaksi mastoa vaan tuossa edellä...
Keskustelun aloittaja Haitariharus sanoo veneensä olevan suippoperäinen siis double-ender.
Entä millaista peräharuksen säätöä voivoivoi itse mahtaa käyttää - sitä ainoaa oikeaa? - voivoivoi
HewletistiPackard kirjoitti:
Mikäpä voivoivoi:ta nyt niin korpeaa? Vai olisiko noiden neljän haruksen ja varaharuksen suosittaja asialla - siis ei hän kellä on kaksi mastoa vaan tuossa edellä...
Keskustelun aloittaja Haitariharus sanoo veneensä olevan suippoperäinen siis double-ender.
Entä millaista peräharuksen säätöä voivoivoi itse mahtaa käyttää - sitä ainoaa oikeaa?Aloittaja kertoi tänään veneen olevan suippoperäinen, kaiken edellä väännetyn jälkeen. Tosin sillä on vain sen verran merkitystä, että haarojen välistä taljaa ei voi käyttää kiristykseen kapealla välillä olevien rustien takia.
Voivoivoilla on tällä hetkellä hekissä kuusinkertainen talja tuplaus kaskadilla. Se on epäolennaista, koska kyseessä on osariki. Edellisessä toppirikisessä veneessä oli ensin säätöpyörällä toimiva kiristin, mutta hyvän tilaisuuden tullen vaihdoin sen hydraulipumppuun. Kumpikaan noista ei ole ainoa oikea, mutta hydraulipumppua parempaa ei juurikaan tule mieleen toppirikisen hekkiin.
Voivoivoita siis närästytti olemattomin perustein ja lopulta väärinä annetut vastaukset. - HewletPackard
Mehän olemme jostakin, kukaties samaa mieltä? Toppirikisessä veneessäni on hydraulinen kiristin, kätevä ja tehokas. Puhelintolppa taipuu tarvittaessa. Tosin en sitä niin kovin hartaasti pumppaa, tiukkaan kovempituuliseen kryssiin keulaharusta kireämmäksi ja mastoon kurvia. Toinen vene on osatakilainen, barduunat ja yksi peräharuksen rimpula ja kolmas on se double-enderi kahdella takaharuksella. Täytynee suvella laittaa siihen talja, että pääsee säätämään lennossa, en ole pitänyt kovin tarpeellisena:-)
- Hewlett
Ja vielä voivoivoille:
Alkuperäisen kysymyksen premisseistä, siis loogisen päättelyn aluksi tunnetut asiat, joista voi johtaa johtopäätöksiä: käytetty masto, jossa yksi takaharus. Pinnaohjauksen vuoksi ei kysyjälle käy yksi peräharus, kysyy kukonjalkaa vai kahta harusta?
Ensinnä, jos kyseessä olisi uusikuosinen leveäperäinen pursi kahdella peräharuksella tuskin korvattaisiin vanhalla mastolla kysyen mitä laitetaan.
Doubleenderiin missä pinna ja peräsinakseli on perärangan etupuolella voi ongelmitta sijoittaa yhden takastaagin, siis ilmeisesti kyseessä olisi vene missä peräsin on rangan takana.
Tällainen venetyyppi todennäköisesti on myös pitkäkölinen, ehkä jopa painolastivene. Silloin on turha saada kovin suuria närästysoireita siitä kuinka moninkertaista taljaa tai millaista hydrauliikkaa tarvitaan peräharuksen säätöön vaiko ei. Jospa vielä kutteritakila, niin pitkälle seilataan samalla säädöllä eli onko purjehduksen aikainen säätö kovin tarpeellinen.
Edelleen, kahdella peräharuksella on etunsa...
Kevättä kohti:-) - väärä_premissi
Hewlett kirjoitti:
Ja vielä voivoivoille:
Alkuperäisen kysymyksen premisseistä, siis loogisen päättelyn aluksi tunnetut asiat, joista voi johtaa johtopäätöksiä: käytetty masto, jossa yksi takaharus. Pinnaohjauksen vuoksi ei kysyjälle käy yksi peräharus, kysyy kukonjalkaa vai kahta harusta?
Ensinnä, jos kyseessä olisi uusikuosinen leveäperäinen pursi kahdella peräharuksella tuskin korvattaisiin vanhalla mastolla kysyen mitä laitetaan.
Doubleenderiin missä pinna ja peräsinakseli on perärangan etupuolella voi ongelmitta sijoittaa yhden takastaagin, siis ilmeisesti kyseessä olisi vene missä peräsin on rangan takana.
Tällainen venetyyppi todennäköisesti on myös pitkäkölinen, ehkä jopa painolastivene. Silloin on turha saada kovin suuria närästysoireita siitä kuinka moninkertaista taljaa tai millaista hydrauliikkaa tarvitaan peräharuksen säätöön vaiko ei. Jospa vielä kutteritakila, niin pitkälle seilataan samalla säädöllä eli onko purjehduksen aikainen säätö kovin tarpeellinen.
Edelleen, kahdella peräharuksella on etunsa...
Kevättä kohti:-)Double-enderit ovat kaikista veneistä harvinaisuuksia. Sen sijaan vanhat ja uudet veneet, joissa on perään ripustettu peräsin, vaativat takastaagin kahtia jaon. Perän ja istumalaatikon järjestely voi monessa muussakin veneessä, sekä pinna- että rattiohjatussa vaatia saman. Siis todennäköisyys, että kysymyksessä olisi double-ender on alle 10 %, pikemminkin 5 %.
Ilman säätöä voi purjehtia, mutta hyödyllinen se on aina. - HewlettP
Premissit, lähtökohtana alkuperäinen kysymyksenasettelu on oikein, lisäksi kysyjä myöhemmin kertoi veneensä olevan suippoperäinen:-)
Tilastollinen todennäköisyys ja logiikka, kulunut esimerkki: jäätelön kulutuksen ja hukkumiskuolemien välillä näyttää olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen korrelaatio. Tuloksen tulkinnassa voi käyttää logiikkaa... - tietovisa
HewlettP kirjoitti:
Premissit, lähtökohtana alkuperäinen kysymyksenasettelu on oikein, lisäksi kysyjä myöhemmin kertoi veneensä olevan suippoperäinen:-)
Tilastollinen todennäköisyys ja logiikka, kulunut esimerkki: jäätelön kulutuksen ja hukkumiskuolemien välillä näyttää olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen korrelaatio. Tuloksen tulkinnassa voi käyttää logiikkaa...Säkissä on kymmenen palloa, joista yksi on erivärinen kuin muut yhdeksän. Millä todennäköisyydellä sokkona saat käteesi sen erivärisen:
a) kesällä
b)talvella
c)jäätelöä syötyäsi
Lisäkysymyksenä, millä todennäköisyydellä tiedät, minkävärinen pallo sinulla kädessäsi:
a)käsi säkissä
b)käsi ulkona säkistä
c)käsi ulkona ja toisessa kädessä jätskitötterö.
Vastauksen muodostamiseen saa käyttää logiikkaa.
- Haitariharus
Vaikuttaa siltä, että melkeinpä sama kummin laittaa, eli niinkuin sanotaan, molempi parempi. No jäähän jäljelle oikeastaan ihan tärkeä kriteeri eli hinta? Minkä verran mahtaa maksaa kukonjalka ja mistä tarvikkeet kannattaisi tilata?
Olen katsellut vaijereiden hintoja ja muistaaakseni alle kympin saa metrin ja päätteen on jotaki viiden kympin luokkaa kpl.
Mutta siis, mistä olette tilanneet varusteet ja tarvikkeet veneisiinne?- rikausfirmasta
Kun olen teettänyt vaijeritöitä, joissa tarvitaan puristuspäätteitä yms, olen käyttänyt Baltic Rigggingiä tai Vene-Bremeriä. Näistä firmoista olen saanut asiantuntija-apua. Jos olen tarvinnut vain yksittäisen vaijerin ja siihen ruuvattavat Norseman-päätteet, olen tilannut täältä:
http://www.svb24.com/en/1x19-stainless-steel-wire-rope.html
Jos kysymys ei ole pienestä veneestä, ehkä olisi hyvä neuvotella rikiasiantuntijan kanssa ennenkuin tilaat osia ja rupeat kasaamaan itse - olipa ratkaisusi kukonjalka tai tuplastaagit. Kustannuksiin vaikuttaa sekin tarvitsetko tagastaagiin kiristäjän. - käytä_vanhaa
rikausfirmasta kirjoitti:
Kun olen teettänyt vaijeritöitä, joissa tarvitaan puristuspäätteitä yms, olen käyttänyt Baltic Rigggingiä tai Vene-Bremeriä. Näistä firmoista olen saanut asiantuntija-apua. Jos olen tarvinnut vain yksittäisen vaijerin ja siihen ruuvattavat Norseman-päätteet, olen tilannut täältä:
http://www.svb24.com/en/1x19-stainless-steel-wire-rope.html
Jos kysymys ei ole pienestä veneestä, ehkä olisi hyvä neuvotella rikiasiantuntijan kanssa ennenkuin tilaat osia ja rupeat kasaamaan itse - olipa ratkaisusi kukonjalka tai tuplastaagit. Kustannuksiin vaikuttaa sekin tarvitsetko tagastaagiin kiristäjän.Baltic Rigging voi helposti myös tehdä uuden päätteen olemassa olevaan rodiin. Päätteseen ploki kiinni ja säätö onnistuu puolta alkuperäistä pienemmällä kiristimellä. BR tai Vene-Bremer tekaisee uuden vaijerista, jos jostain syystä ei sitä rodia halua käyttää. Tai jos Pietarsaari onkin lähempänä, ei kannata ujostella Baltic Yachtsin tuotteiden hintoja, osaavat tehdä pienen jutun halvalla.
Mistä ihmeestä on peräisin ajatus, ettei takastaagia tarvitsisi säätää? Toppirikihän vaatii hyvinkin tehokkaan kiristyksen ja toisaalta runko on hyvä päästää turhasta jännityksestä satamassa. Hydrauliikka on hyvä, mutta enempi raaserien ratkaisu. Halvempia löytyy kaupan hyllyiltä.
- takastaagivectranista
Moi,
itselläni on n. 26 jalkainen 7/8 rikinen vene. Laitoin pari kesää takaperin köyden Vectran 3000 takastaagiksi. Hyvin on kestänyt. Koska veneeni on pinnalla:) niin laitoin kukonjalan suht korkealle. Olisiko ollut 2/5 perästä ylöspäin.
Kukonjalan kiinityspisteet laitoin aivan veneen reunalle. Näin sain sitloodaan hyvin tilaa.
Köysi topissa kiinni ja toisessa päässä pylpyrä, minkä kautta kukonjalka köysi juoksee ja kukonjalan toisessa päässä talja, millä saa säädettyä mastoa.
Takastaagin säädöllä saadaan ison pussikkuutta ja latteutta säädettyä ja siirrettyä kelin mukaan.- osariki_vs_toppi
Osarikisen hekkinä onkin dyneema tms. luontevin. Aloittajalla on kuitenkin toppiriki, jossa hekin merkitys on aivan toinen, sillä pidetään etustaagi kireänä, eli tarvittava jännitys on monikertainen. Siinä käytössä niin vectran kuin dyneemakin viruvat, siis venyvät jatkuvasti jännitettyinä.
- seppomartti
Yllä virheellisest esitetään kahden takastaakin toppirikissä vain toisen kiristämistä. Ei voi, ison muoto menee pilalle kun toppi kaartuu sivullekin. Jos kahta takastaagia kiristää taljalla toisiaan kohden, niin pitää olla reilusti kulmaa. Muuten pitää vetää toisiinsa kiinni jos peräpeili on kapea ja masto suhteessa korkea. Minulla takarustit ovat 2m toisistaan ja saa 2,2m korkeudelta kelata 1:16 taljalla runsaasti köyttä mutta kyllä vetoakin syntyy. Kukontalja yhdessä takastaagissa on yksinkertaisempi.
Ainoa mahdollinen hyöty kahdesta takastaagista on vahinkojiipit kovassa kelissä. Silloin kaksi tuntuu kaksin verroin turvallisemmalta vaikka ei taida olla tavanomainen maston katkaisutekniikka.
Tekstiilitakilasta oli juuri ketju. PBO ei viru eikä veny. Dyneema viruu, vaikkei venyminen olisi paha. Takastaagissa tuskin on virumishaittaa kun voi helposti kiristää lisää. - antennieristimet
"Ainoa mahdollinen hyöty kahdesta takastaagista on vahinkojiipit kovassa kelissä."
Lisätään tähän seppomartin toteamukseen toinenkin näkökohta. Se on takastaagin käyttö HF-antennina. Antennieristimet voivat olla staagin heikoin kohta (nähty käytännössä), vaikka eristimien pitäisi teoriassa kestää saman kuin vaijeri. Siksi on turvallisempi ratkaisu, että takastaageja on kaksi - toisessa eristimet, toisessa ei. - CockFoot
Kuten tuossa aiemmassa ketjussasi ehdotin, laitat yhden takastaakin ja kukonjalan siihen. Aika monta venettä on tullut elämäni aikana seilattua, ja vielä enempi nähtyä. Vielä ei ole kahdella takastaakilla varustettua tullut livenä vastaan. Ainoastaan mainoksissa on fathead isolla varustettuja näkynyt, ja ne on sitten ihan eri juttu.
- hatariharus
Tuo voi olla se paras ja helpoin homma. Olisiko yhden haruksen jakaminen kahteen helpointa toteuttaa vaikka kolmion mallisella rosterilatalla jossa latassa olisi reiät nurkissa. Säätö tapahtuisi sitten rustiraudoissa olevilla normaaleilla vanttiruuveilla?
- livenä.livenä
Minulla on kaksi takastaagia. Et ole seilannut hirveästi ainakaan Suomenlahdella jos ei olla koskaan kohdattu.
- CockFoot
livenä.livenä kirjoitti:
Minulla on kaksi takastaagia. Et ole seilannut hirveästi ainakaan Suomenlahdella jos ei olla koskaan kohdattu.
Hieno homma. Mikä vene, ja miksi siinä on kaksi takastaakia?
- ensikesänä
"Vielä ei ole kahdella takastaakilla varustettua tullut livenä vastaan."
No ensi kesänä katselet tarkemmin! Tässä yksi esimerkki:
http://oceansevasion.extrazimut.net/document/P1_Oceanis343.jpg - CockFoot
hatariharus kirjoitti:
Tuo voi olla se paras ja helpoin homma. Olisiko yhden haruksen jakaminen kahteen helpointa toteuttaa vaikka kolmion mallisella rosterilatalla jossa latassa olisi reiät nurkissa. Säätö tapahtuisi sitten rustiraudoissa olevilla normaaleilla vanttiruuveilla?
Onnistuu tuollakin tavalla, jos et ole kiinnostunut takastaakin säädöstä purjehduksen aikana. Mm. Seldeniltä löytyy tuollainen kolmiopalikka valokoimasta, ei tarvitse alkaa itse veistämään.
Jos haluat siihen säädön, laitat kolmion paikalle sopivan vaijeriplokin, niitäkin löytyy mm. Seldeniltä, ja dyneemasta säätököyden, kaskadeilla saat tarvitavat välitykset. Jos haluat peruskireyden säilyvän aina, laitat varmistusvaijerin, joka kantaa hätätapauksessa, hekin vahingossa auetessa. Onko masto kannen läpi menevä? Oliko saalingit suoraan sivuille? - haitariharus
CockFoot kirjoitti:
Onnistuu tuollakin tavalla, jos et ole kiinnostunut takastaakin säädöstä purjehduksen aikana. Mm. Seldeniltä löytyy tuollainen kolmiopalikka valokoimasta, ei tarvitse alkaa itse veistämään.
Jos haluat siihen säädön, laitat kolmion paikalle sopivan vaijeriplokin, niitäkin löytyy mm. Seldeniltä, ja dyneemasta säätököyden, kaskadeilla saat tarvitavat välitykset. Jos haluat peruskireyden säilyvän aina, laitat varmistusvaijerin, joka kantaa hätätapauksessa, hekin vahingossa auetessa. Onko masto kannen läpi menevä? Oliko saalingit suoraan sivuille?Masto tulee kannelle ja saalingit on suoraan sivuille. Mietinkin juuri noista esille tulleista syistä, että tarviteseeko minun tapauksessa takastaagi säätöä ollenkaan tai siis säätöä purjehduksen aikana.
- haitariharus
haitariharus kirjoitti:
Masto tulee kannelle ja saalingit on suoraan sivuille. Mietinkin juuri noista esille tulleista syistä, että tarviteseeko minun tapauksessa takastaagi säätöä ollenkaan tai siis säätöä purjehduksen aikana.
...ja vielä, että mittasin rodin tänään ja se on ihan valmis sellaisenaan eli aiemmassakin veneessä on ollut hekki tai jollain muulla tavalla jaettu kahdelle rustille. Eli siis maston topista on 15.7 metriä taka rustiraudalle ja staagi on 13.6m
- sitten_se_rodi
haitariharus kirjoitti:
...ja vielä, että mittasin rodin tänään ja se on ihan valmis sellaisenaan eli aiemmassakin veneessä on ollut hekki tai jollain muulla tavalla jaettu kahdelle rustille. Eli siis maston topista on 15.7 metriä taka rustiraudalle ja staagi on 13.6m
Sitten vanhan rodin päässä on valmiina joku helakin. Oikeastaan mikä tahansa kelpaa, jopa Navtecin vanttiruuvin puolikas. Aina siihen saa liitettyä plokin kukonjalkaa varten. Kukonjalan voi tehdä yhtä hyvin vaijerista kuin dyneemastakin. Kolmiopala ja erilliset haarat tuottaa ainaisen ongelman epätasaisesta kuormasta haarojen välillä.
Eihän takastaagin säätö toppirikissä purjehduksen aikana pakollista ole, hyödyllistä kyllä. Mutta perusasennon purjehtiessa pitäisi sitten olla hyvin tiukalla, optimikireys tonneissa mitaten. Sellaisesta vedosta runko kannattaa päästää satamassa lepoon.
Rodi ei kierry, joten vaikka siinä olisi kierteellinen vanttiruuvin puolikas päässä, ei tarvitse pelätä siihen liitetyn ruuvin kiertyvän auki. Ja tiedoksi, jos tätä ratkaisua käyttää ja sattuu olemaan Navtecin rodi, kierre vanttiruuvissa on mallia UNF. - Bossu
Mulla on 2 mastoa ja molemmissa 2 takastaagia. Yhteensä tulee 16 vaijeria mastoista alas. Useampi takastaagi in siitä hankala, että kun yhtä kiristää, on toinen kohta löysä.
- haitariharus
sitten_se_rodi kirjoitti:
Sitten vanhan rodin päässä on valmiina joku helakin. Oikeastaan mikä tahansa kelpaa, jopa Navtecin vanttiruuvin puolikas. Aina siihen saa liitettyä plokin kukonjalkaa varten. Kukonjalan voi tehdä yhtä hyvin vaijerista kuin dyneemastakin. Kolmiopala ja erilliset haarat tuottaa ainaisen ongelman epätasaisesta kuormasta haarojen välillä.
Eihän takastaagin säätö toppirikissä purjehduksen aikana pakollista ole, hyödyllistä kyllä. Mutta perusasennon purjehtiessa pitäisi sitten olla hyvin tiukalla, optimikireys tonneissa mitaten. Sellaisesta vedosta runko kannattaa päästää satamassa lepoon.
Rodi ei kierry, joten vaikka siinä olisi kierteellinen vanttiruuvin puolikas päässä, ei tarvitse pelätä siihen liitetyn ruuvin kiertyvän auki. Ja tiedoksi, jos tätä ratkaisua käyttää ja sattuu olemaan Navtecin rodi, kierre vanttiruuvissa on mallia UNF.Rodissa on molemmissa päissä eye terminaalit. Plokipyörän ja adjusterin tarttee kyllä olla melko tukevaa tekoa, että kestävät. Vene on suippoperäinen ja rustiraudat ovat melko perässä ja näin siis ovat melko lähellä toisiaan joten sellanen vaijereiden lähentäjä kiristyssysteemi ei uskoakseni oikein toimi tuossa.
- Joakim1
sitten_se_rodi kirjoitti:
Sitten vanhan rodin päässä on valmiina joku helakin. Oikeastaan mikä tahansa kelpaa, jopa Navtecin vanttiruuvin puolikas. Aina siihen saa liitettyä plokin kukonjalkaa varten. Kukonjalan voi tehdä yhtä hyvin vaijerista kuin dyneemastakin. Kolmiopala ja erilliset haarat tuottaa ainaisen ongelman epätasaisesta kuormasta haarojen välillä.
Eihän takastaagin säätö toppirikissä purjehduksen aikana pakollista ole, hyödyllistä kyllä. Mutta perusasennon purjehtiessa pitäisi sitten olla hyvin tiukalla, optimikireys tonneissa mitaten. Sellaisesta vedosta runko kannattaa päästää satamassa lepoon.
Rodi ei kierry, joten vaikka siinä olisi kierteellinen vanttiruuvin puolikas päässä, ei tarvitse pelätä siihen liitetyn ruuvin kiertyvän auki. Ja tiedoksi, jos tätä ratkaisua käyttää ja sattuu olemaan Navtecin rodi, kierre vanttiruuvissa on mallia UNF.Kyllä rodi kiertyy. Yleensä päätteissä rodi on "vapaana" eli siinä on "niitattu" pää, muttei muuten kiinni eli pääsee pyörimään. Ei pidä siis luottaa siihen, ettei rodi pyörisi vanttiruuvissa.
- käytäntö_ja_teoria
Joakim1 kirjoitti:
Kyllä rodi kiertyy. Yleensä päätteissä rodi on "vapaana" eli siinä on "niitattu" pää, muttei muuten kiinni eli pääsee pyörimään. Ei pidä siis luottaa siihen, ettei rodi pyörisi vanttiruuvissa.
No joo, periaatteessa pääsee kiertymään päätteissään. Käytännössä ei sitä kyllä tee.
Ne adjusterit kestävät suoraan yksinkertaisen staagin päässäkin, nehän on siihen tarkoitukseen tehty. Kukonjalka pudottaa voiman edelleen puoleen. Plokeja taas löytyy ihan tavallisen kaupan hyllyltä myös noille kuormille. - haitariharus
käytäntö_ja_teoria kirjoitti:
No joo, periaatteessa pääsee kiertymään päätteissään. Käytännössä ei sitä kyllä tee.
Ne adjusterit kestävät suoraan yksinkertaisen staagin päässäkin, nehän on siihen tarkoitukseen tehty. Kukonjalka pudottaa voiman edelleen puoleen. Plokeja taas löytyy ihan tavallisen kaupan hyllyltä myös noille kuormille.Päättelin itsekkin, että rodi tuskin pyörii enää siinä vaiheessa kun vanttiruuvit on kiristetty. Kuriositeettina vois mainita, että tyssätty pää, ainakin yhdessä vantissa, on ihmeen epäsymmetrinen, ei mitenkään tolkuton, mutta aivan selvästi muotopuoli ja toiselta laidalta enempi kiillottunut.
Yritin katsella svb24.com sivulta noita plokipyöriä ja muita vermeitä ja jotain löysin, mutta olisko täällä joku näppäräsormi joka kaivaisi mulle näkösälle jotain esimerkkejä taljoista ja plokipyöristä. Onhan täällä ollut kyllä puhetta hydraulivehkeistäkin, mutta heti alkaa haiskahtaa kalliilta.
Minulla on aiemmin ollut parikin pientä purtta, mutta en ole näihin juttuihin tarvinnut tällätavalla perehtyä ennenkuin aloin itse tehdä purjevenettä, joka on nyt siis maston asennus vaiheessa. Tuo em.vain sen takia kun moni varmaan ihmettelee, että miten von rakentaa venettä kun olen näinkin tietämätön.
- livenä.livenä
Et ole koskaan nähnyt perinteisiä veneitä joissa peräsin on kiinnitetty peräpeiliin ja köliin?
- CockFoot
Näitähän on satamat pullollaan. Mikä olikaan venemalli, ja MIKSI siinä on kaksi takastaakia? Mikä on kahden takastaakin etu kukonjalkaan nähden...
- cockdick
CockFoot kirjoitti:
Näitähän on satamat pullollaan. Mikä olikaan venemalli, ja MIKSI siinä on kaksi takastaakia? Mikä on kahden takastaakin etu kukonjalkaan nähden...
Vihjeenä kerrottakoon, huomaa että peräsin ja pinna sijaitsevat keskellä peräpeiliä.
- Joakim1
Suomessa on hyvin paljon veneitä, joissa on peräsin peräpeilissä, mutta kaikissa, jotka mieleen tulevat, on kukonjalka yhteen peräharukseen. Ainoat, joissa tiedän olevan kaksi hekkiä, ovat fathead isolla, jolloin hekkiä käytetään kuten barduunaa.
- seppomartti
Joakimin kommentti on oikeastaan väärin. Fatheadillä täytyy takastaagi poistaa koska iso ei mahdu sen alta. Takastaageja ei ole 2 vaan nolla koska ei iso mahdu kahdenkaan alta. Tilalle käy barduunat tai tai saalingit taakse 25-30 astetta tai kombinaatio.
- Joakim1
Kyllä ne fatheadin kanssa käytettävät köydet ovat yleensä takastaageja eikä barduunoita. Noiden kahden ero on siinä, että takastaagi tulee mastoon kiinni ylämerkin yläpuolella ja barduuna alapuolella.
- seppomartti
Minä taas olen oppinut, että takilan osien nimet ovat riippumattomia mittamerkeistä. Pohjoismainen 22 vm 1938 oli ensimmäinen barduunaveneeni, jossa oli myös takastaagi muttei merkkejä mastossa- sieltä periytyy mielikuvani. Saatan muuttaa mielipiteeni, jos väärinkäsityksiä tulee, muttei aikaisemmin ole tullut. Mittamiehen merkkiviivoista riippumaton toiminnallinen käsitykseni on ollut, että takastaagi(t) on kireä tai vielä kireämpi ja barduuna leen puolelta löysättävä tai jopa poistettava seisovan takilan osa. Tähän tulkintaan viittaa myös englanninkieliset nimet. Jos viivan yläpuolella kiinteä tai löysättävä on aina takastaagi ja merkin alapuolella barduuna niin käyhän se niinkin muttei ole kovin järkevä rajaus.
Eri asia sitten on, onko ylipäätään järkeä pistää joakimin löysättävää takastaakia ja minun barduunaa toppiin. Yleensä kai ei osatakilaisissa. - Joakim1
Yleensä ero on selkeä, koska hekki halutaan olevan kokoajan kiinni sekä taivuttvan mastoa ja barduuna taas mahdollisimman lähelle etustaagin kiinnityskohtaa. Barduunaveneessä on lähes aina myös hekki. Fathead isot ja 19/20-rikit ovat sitten tuonneet uudenlaiset köydet, jotka eivät ole välttämättä kraanassa tai edes aivan topissa, mutta eivät kuitenkaan ylämerkin alapuolella tai varsinkaan etustaagin kohdalla.
Ainoa virallinen erotus noille on ERS (Equipment Rules of Sailing), jossa on tuo mittamerkin mukainen jaottelu.
- seppomartti
Juu kiitos, ymmärsin merkin mukaisen jaottelun.
Katselin Benetaun sivuja pienemmästä päästä. Noin puolet veneistä on edelleen kahdella takastaagilla. Senset samoin. Se on ollut ranskalaisissa varsin yleistä. Uusissa kuten 35ft First kukonjalka on varsin korkealle ja talja. - snoopy.fi
2 takaharusta on vahvempi ratkaisu kuin yksi takaharus.
- taljatarve
Jos on veneessä kaksi harusta takana, yksi per puoli, ja hekkiä kiristetään lähentämällä näitä haruksia toisiinsa taljalla, niin onko taljaan tarvittava voima pienempi ja kuinka paljon pienempi kuin siinä tapauksessa että taljalla kiristettäisiin vain yhtä takaharusta lyhyemmäksi?
- riippuujaroikkuu
Tuohon kysymykseen ei ole numeerista vastausta, mutta muuten vastaus on kyllä. Numeroarvot riippuvat voimakkaasti geometriasta. Jos pienessä kulmassa olevaa, korkealla haarautuvia vaijereita vetää toisiaan kohti, on voima monikymmenkertainen. Muut rakennelmat tuottavat pienemmän voiman.
Kaksihaarainen takastaagi, jossa kiinteällä etäisyydellä toisistaan olevia plokeja vedetään taljalla alaspäin, ei ole mikään harvinainen ratkaisu. Sellaiseen on saatavana valmiita helojakin. - taljatarve
riippuujaroikkuu kirjoitti:
Tuohon kysymykseen ei ole numeerista vastausta, mutta muuten vastaus on kyllä. Numeroarvot riippuvat voimakkaasti geometriasta. Jos pienessä kulmassa olevaa, korkealla haarautuvia vaijereita vetää toisiaan kohti, on voima monikymmenkertainen. Muut rakennelmat tuottavat pienemmän voiman.
Kaksihaarainen takastaagi, jossa kiinteällä etäisyydellä toisistaan olevia plokeja vedetään taljalla alaspäin, ei ole mikään harvinainen ratkaisu. Sellaiseen on saatavana valmiita helojakin.Olen suunnitellut tuollaisen taljan tekemistä ja päätellyt että edullisella yksinkertaisella taljalla jo saisi hekkiin helposti suuren kiristysvoiman. Ei vaan ole aavistustakaan kuinka tuo lasketaan, mutta järki sanoo että staageja toisiinsa lähentämällä saadaan kiristämiseen moninkertainen välitys?
- Joakim1
taljatarve kirjoitti:
Olen suunnitellut tuollaisen taljan tekemistä ja päätellyt että edullisella yksinkertaisella taljalla jo saisi hekkiin helposti suuren kiristysvoiman. Ei vaan ole aavistustakaan kuinka tuo lasketaan, mutta järki sanoo että staageja toisiinsa lähentämällä saadaan kiristämiseen moninkertainen välitys?
Tuollaisessa taljassa on se suuri vika, että välitys huononee dramaattisesti kiristyksen aikana. Aivan suoraa vaijeria poikkeutettaessa talja on ääretön. Jos vaijeria poikkeutetaan sen keskeltä, vaijerin pituuden derivaatta poikkeutuksen suhteen on 4d/L, missä d on poikkeutus ja L pituus. Välitys on derivaatan käänteisarvo eli L/(4d). Jos 10 m hekkiä halutaan kiristää 1 cm, pitää keskeltä vetää sivulle 45 cm. Tällöin välitys on 1:5,5. Kun halutaan kiristää 10 cm pitää sivulle vetää jo 1,4 m eli välitys on enää 1:1,8.
Tuollainen tehdään yleensä vetämällä kukonjalkaa suppuun yläpäästään alakaen. Sama ongelma on siinäkin. - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Tuollaisessa taljassa on se suuri vika, että välitys huononee dramaattisesti kiristyksen aikana. Aivan suoraa vaijeria poikkeutettaessa talja on ääretön. Jos vaijeria poikkeutetaan sen keskeltä, vaijerin pituuden derivaatta poikkeutuksen suhteen on 4d/L, missä d on poikkeutus ja L pituus. Välitys on derivaatan käänteisarvo eli L/(4d). Jos 10 m hekkiä halutaan kiristää 1 cm, pitää keskeltä vetää sivulle 45 cm. Tällöin välitys on 1:5,5. Kun halutaan kiristää 10 cm pitää sivulle vetää jo 1,4 m eli välitys on enää 1:1,8.
Tuollainen tehdään yleensä vetämällä kukonjalkaa suppuun yläpäästään alakaen. Sama ongelma on siinäkin.Väärin tuli laskettua eli 1 cm kiristys vaatii 22 cm sivullevedon ja 10 cm 71 cm. Välityssuhteet siis 1:11 ja 1:3,5. 15 cm:llä luvut ovat 89 cm ja 1:2,8 eli huononeminen loivenee, mutta eipä taljakaan enää ole kaksinen. 1 mm kiristyksellä talja on 1:35 eli hyvä välitys on kohdassa, jossa sitä ei tarvita.
- Arkkimedes
Joakim1 kirjoitti:
Väärin tuli laskettua eli 1 cm kiristys vaatii 22 cm sivullevedon ja 10 cm 71 cm. Välityssuhteet siis 1:11 ja 1:3,5. 15 cm:llä luvut ovat 89 cm ja 1:2,8 eli huononeminen loivenee, mutta eipä taljakaan enää ole kaksinen. 1 mm kiristyksellä talja on 1:35 eli hyvä välitys on kohdassa, jossa sitä ei tarvita.
No nyt meni oikein :) Teoriassa välitys on ensimmäisellä millin osalla ääretön, ja lähestyy asymptoottisesti arvoa 0.5, eli köydestä pitää vetää kaksi kertaa niin kovaa, kun siihen halutaan voimaa...
Raja-arvona on poikkeutus 0.289 x jänneväli, eli 10 m hekkiä kun on keskeltä vedetty sivuun 2.89 m, on välitys 1:1, ja sen jälkeen välitys menee alle yhden.
Summa summarum, tällainen kiristysmenetelmä sopii hyvin vain tilanteisiin, jossa alkukireys on suuri, ja siirtymät pieniä. Jos siirtymät menee isoiksi/suuri kiristystarve, häviää menetelmästä tehot.
Kaskadista ei häviä... - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Väärin tuli laskettua eli 1 cm kiristys vaatii 22 cm sivullevedon ja 10 cm 71 cm. Välityssuhteet siis 1:11 ja 1:3,5. 15 cm:llä luvut ovat 89 cm ja 1:2,8 eli huononeminen loivenee, mutta eipä taljakaan enää ole kaksinen. 1 mm kiristyksellä talja on 1:35 eli hyvä välitys on kohdassa, jossa sitä ei tarvita.
Sitten vielä tuo kukontaljaa ylhäältä supistava systeemi (viimeiset kolme täällä: http://www.harken.com/content.aspx?id=3896). Sen välitys on 1:1 kunhan kukontalja on kohtuullisen korkea. Tasasivuisella kolmiolla (leveys sama kuin sivu) se on n. 1:0,9 ja sivun ollessa 2-kertainen 1:0,97. Eli aivan identtinen tavallisen kukonjalan kanssa. Siksi tuo lieneekin hyvin harvinainen systeemi.
- seppomartti
Kahden takastaagin lähenäminen toimii kiristäjänä muttei tarjoa mitään erityistä etua. Minulla on takastaagit kannella ehkä 3.5m toisistaan ja vedän niitä kiinteillä plokeilla n. 2m korkeudessa vaakatasossa kohti toisiaan, ei siis alas päin. Talja 1:16 on kevyt käyttää 6-8 mm köydellä. Hankaluus on tietää paljonko vedetään. Aavistus vähäisempi välitys voisi olla parempi, olisi enemmän vastavoimaa ja vähemmän kelattavaa köyttä. Jos staagit olisivat lähellä toisiaan ja masto korkeampi niin tuskin toimisi.
- käytännössä
Jos nyt laittaa veneen takakulmiin kiinnittyvien staagien väliin neljän viiden metrin korkeuteen dyneemaköyden, rullaplokit molemmissa päissä, ja kiristää sitten hekkiä vetämällä tuota väliköyttä keskeltä alaspäin taljalla, niin nouseekos väliköysi itsestään takaisin ylös staageja pitkin kun taljaa höllätään?
- seppomartti
käytännössä kirjoitti:
Jos nyt laittaa veneen takakulmiin kiinnittyvien staagien väliin neljän viiden metrin korkeuteen dyneemaköyden, rullaplokit molemmissa päissä, ja kiristää sitten hekkiä vetämällä tuota väliköyttä keskeltä alaspäin taljalla, niin nouseekos väliköysi itsestään takaisin ylös staageja pitkin kun taljaa höllätään?
Varmaankin nousee jonkin verran, muttei takaisin. Haitanneeko pieni ylimääräinen kiristys mitään koska joka tapauksessa staageissa on jännitystä?. Oletan, että suurempi riesa on kelata 5 m taljaa alas. Siinä mielessä staagien veto toisiaan vastaan on toimivampi, ellet siirry yhteen takastaagiin ja kukonjalkaan.
- kaksi_harusta
Seppomartti, onko kiinteät plokisi kiristetty jotenkin ruuvilla peräharuksiin kiinni, taljasi täytyy sitten olla siellä ylhäällä haruksien välissä?
- seppomartti
kaksi_harusta kirjoitti:
Seppomartti, onko kiinteät plokisi kiristetty jotenkin ruuvilla peräharuksiin kiinni, taljasi täytyy sitten olla siellä ylhäällä haruksien välissä?
Näin juuri tein. Improvisointi oli tarkoitus olla väliaikainen kunnes pasaatipurjehdukset ovat ohi. Ns. vaijeripäätteillä eli u-lenkeillä kiristin molempiin takastaageihin viuluplokit kiinteälle korkeudelle. Vaijeriin syntyy epäilyttävä pistekuorma ja mutka, mitä kannattaa tarkkailla. Hyvin on kuitenkin kestänyt yli 30000 mailia.
- kaksi_harusta
seppomartti kirjoitti:
Näin juuri tein. Improvisointi oli tarkoitus olla väliaikainen kunnes pasaatipurjehdukset ovat ohi. Ns. vaijeripäätteillä eli u-lenkeillä kiristin molempiin takastaageihin viuluplokit kiinteälle korkeudelle. Vaijeriin syntyy epäilyttävä pistekuorma ja mutka, mitä kannattaa tarkkailla. Hyvin on kuitenkin kestänyt yli 30000 mailia.
Olet ilmeisesti tyytyväinen hekkiisi ja se toimii tarkoituksiisi. Vaihtoehtoina olis nyt takaharuksia lähentävä ylhäältä alas kiristettävä talja, tai sitten kiinteä harusten välissä kiristettävä talja kuten sinulla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kansalla on oikeus tietää miksi persut pettävät
Koko kulunut hallituskausi on kysytty persuilta, minkä vuoksi he ovat pettäneet käytännössä jokaisen vaalilupauksen, ain617520Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava
valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak1232946- 1421776
Kansalla on oikeus tietää mikä on SDP:n talousohjelma jolla maan talous
saadaan nousuun? Miksi puolue piilottelee sitä, vai eikö sitä ole? Tähän asti olemme vaan saaneet kuulla hallituksen ha651659Ammattiliitto 900 euroa/vuosi - Työttömyyskassa 72 euroa/vuosi
Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle. Esim1151468Miten voit olla niin tyhmä
että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle1691419- 1311163
- 77863
Kyriake=Kirkko
Kirkko, Kyriake Kirkko-sana tulee kreikankielen sanasta Kyriake=Herran omat, Kristuksen omaksi kastettujen suuri joukko47812- 52755