Pelottaako kuoleman lähestyminen?

Näin koneen etusivuilta, että kirjailija-lääkäri x, nainen, joka oli kirjoittsnut kirjan Kuolemaa ei ole. Hän oli poistunut keskuudestamme.
Lainasin kirjan joskus aikoja sitten ja luin sen. Oli siihen aikaan lohdullista luettavaa.
Kun on saanut tai joutunut elämän pitkän elämän, poislähtö tuntuu joskus jopa toivottavalta - eikö tämä koskaan lopu!
Miten te aihetta prosessoitte mielessänne eri elämäntilanteissa?

102

877

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Itse olen tuota aihetta paljonkin pohtinut ja jotain ajatuksistani olen palstallekin tuonut.

      Kuolema on vain silmänräpäys maailmankaikkeuden ajan kulussa. Kuolinhetkenä henki ikäänkuin muuttaa pois "maanpäällisestä asunnostaan". Hengen lähtö ruumiista on kuin pakenemista asuinkelvottomaksi käyneestä asunnosta.

      Käsite sielu on uskovien käyttämä ilmaisu. Käsite sielunvaellus kuuluu hinduille ja budhalaisille, jotka uskovat sielun päätyvän toiseen ihmiseen tai jopa eläimeen.
      Kyllähän edellinenkin tulevaisuudenkuva on ikuista helvettiä lohdullisempi.

      Paratiisi on se paikka, johon kristityt pyrkivät. On se vaan kumma, ettei tuota ikuista onnelaa ole kukaan osannut kuvailla.

      Luoja on itselleni louontevampi maailmankaikkeuden aikaasaaja kuin ihmisen keksimä yksi Jumala. Lapsenmielisyyttä tarvitaan jumal' uskoon, joulupukin kohdalla tuo toteutuu aidosti ja hyvin.

      • cöpenick

        Niin se on, kukin uskontonsa mukaan kuvittelee tuon "elämän" sen jälkeen kun elonliekki lopullisesti sammuu.
        On myös uskonnottomia ihmisiä, jotka katsovat että se oli siinä sitten.
        Onhan itselläkin jonkunlainen toive liukua atomimereen ilman lisätraumoja. Niitä on taipaleelle pitkä pussilinen kertynyt.


      • fundsija1

        Käsite kuolemattomasta sielusta on varmasti paljon vanhempi kuin käsite jostakin jumalasta. Jälkimmäinen edellyttää yhteisen kommunikointimenetelmän syntymistä. Ihmisen kyky puhua on luomakunnan historiassa verrattain tuore ilmiö ja kirjoitustaito vasta vauvaikäinen. Kuoleman kielteinen tulkinta ennen mainitsemaani yhteistä kommikointimenetelmää johtui sekä biologian perusteiden tuntemattomuudesta että epätietoisuudesta, miksi kuollut ei ääntele eikä liiku. Luontainen johtopäätös: kuolleesta on poistuut jotain näkymätöntä. Oletettavasti ihmisen ensimmäiset kurkkuäänteet merkitsivät ruokaa tai uhkaa.


    • Kirjoitin jo yhden viestin. Joskus olen miettinyt tilannetta, jossa vaikkapa omat vanhempani elivät. Kovaa jatkuvaa työtä ja köyhyyskin seurana. Omaakin osaani tuossa kaikessa, haittana ja taakkana, josta eroonkaan päästy.

      Olen jossain pohdinnoissani päätynyt käsitteeseen siunaus, joka meidän kakkien osalle tuli ja oli. Vähäinenkin lisärasite olisi tuon "hiuksen", jonka varassa elämä oli ja on varmaan edelleenkin, katkaissut.

      • anlia1

        Ihminen joka ajattelee "henkimaailman" asioita ei ole kaukana Jumalasta. Ei epäilijä ja kyseenalaistajakaan ole. Sellainen ihminen, usein vanhus, on paatunut ja oman osansa valinnut, joka on kuin kivimuuri. Hän ei pysty enää eds ajattelemaan hengellisiä asioita, korkeintaan joskus kuittaa pilkaten ja omaa tilaansa korostaen iäisyysasiat.


    • reppuriika

      Pelkäsin kuolemaa ihan sairaasti noin 15-vuotiaana. Perheeni ei ollut uskovainen, joten mitään helvetillä pelottelua ei kokenut. Olen vain aina tietänyt että elämä ei pääty fyysiseen kuolemaan ja ihminen on vastuussa elämästään Lujalleen.
      Kun sain tulla uskoon ja kohtasin Jeesuksen Kristuksen sovittajana ja yhteyden luojana Isän Jumalan kanssa, niin kuoleman pelko väistyi.
      Nyt kun lähestyn kuuttakymmentä niin tiedän että suurin osaa ajallisesta taipaleesta on jo takana ja kyllähän sitä välillä ajattelee kuolemaa. Monia ikätovereita ja koulukavereita on jo kuollut.
      Kyllä se niin on että ilman uskoa ja Jumalan antamaa rauhaa, en voisi kuolla. Kolkko vieras se on, Raamatun mukaan se on vihollisista viimeinen. Kuitenkin kristitylle se on vain voi Elämään.

    • tietoailmanuskontoja

      Ei pelota.
      Ollessani nuori pelkäsin kuolemaa, sillä uskovaiset läheiseni olivat peloitelleet jo lapsesta lähtien ravoille.
      Nyt myöhemmin naureskelen uskonnoille, mutta uskon silti sielunvaellukseen ja siihen parempaan paikkaan, jonne siirrymme täältä kerran jokainen.
      Taivaaseen en usko enkä helvettiin. En myöskään usko karmanlakiin. Mutta siihen uskon, että kannattaa olla hyvä ihminen ja uskoa ilman uskontoja, kuinka pääsee ihanaan paikkaan, jonne jo osa rakkaista on siirtynyt. Konkreettisesti sain itse kokea sisareni lähestymisen pian pois menonsa jälkeen. Kaikki on hyvin tuolla puolella.

      • cöpenick

        Se iankaikkisella kadotuksella pelottelu on henkisesti vammauttanut puolustuskyvyttömiä ihmisiä jo liian kauan.
        Nykyään tuumin, että se on tarkoitushakuista henkistä vandalismia. On hyvä, että tuo kaikki on vähenemässä.

        Suomen perustuslakkini antaa nykyään vapauden kuulua tai olla kuulumatta mihinkään aatteellisen tai uskonnolliseen yhteisöön.


    • kuoleman-läheisyys

      Joka päivä on kuoleman mahdollisuus olemassa, sydän tekee loppuaan joskus lyönti on niin raskasta ja paha olo ettei tiedä kuinka oloa helpottaisi, ( on syd.vajaatoiminta) sepelvaltimotauti ohitusleikkauksineen läpi käyty jo vuosia sitten,
      luulkakseni kuolen samoin kuin vanhempani aikoinaan, pökrähdän vain lattialle tai missä ny sattuu sillähetkellä olemaan,
      en pelkää kuolemaa jos se tulee samoin kuin aikoinaan nukutettaessa suureen leikkauksen, jos tulee vaan pimeys ja tietoisuus katoaa silmänräpäyksessä, niin ei pelota,
      mutta jos se tulee siten että sydän pysähtyy ja hengitys salpaantuu ja tulee tukehtumisen tunne, sitä pelkään tosissaan,
      olen sen kokenu , siitä selvinny, en halua kokea toistakertaa,

      • cöpenick

        Meilläkin perittyä altistusta menehtyä sydän ja verisuonisairauksiin. Epätavallisen kauan 77v. olen voinut notkua elävien kirjoissa.

        Kun on vielä hyvä hetki, sitä toivoo, että menisi tässä vielä ainakin syksyyn asti. Myöhäissyksy on aina ollut vaikein vuodenaika.

        Pelkäsin epätavallisen paljon kuolemaa, koska olin koulupoikana lukenut, että maailmanloppu tulee 1970 luvulla.
        Ei sitä osannut olla yhtään solidaarinen - kun kaikki mennään yhdessä kuin Vesivehmaan jenkassa, nuoret ja vanhat.


      • Anlis1

        Ei usko Jumalaan ole ihmisen aikaansaama, vaan Kaikkivaltiaan suuri armon osoitus.
        Jumala on antanut ihmiselle elämän, vaiston ja vietin pitää siitä kiinni.
        Kuolema tahdotaan sulkea pois ajatusmaailmasta, vaikka olisimme täällä ajassa saaneet kärsiä ja elää "vaikean, huonon elämän".
        Itse olen uskossa Jeesukseen, mutta en tahtoisi siirtyä vielä tästä ajasta iankaikkiseen elämään, joka on parempi ja onnellisempi olotila kuin täällä onnellisinkaan elämä. Aikamoinen paradoksi!


    • Ei ole erikoisemmin tullut ajateltua kuolemista omalle kohdalleni -- Mutta on ollut paripäivää sellasia kummallisia sydänpaussia .. illalla kun menen nukkumaan ja olen levossa huomannut sen -- en ole pahemmin koskaan tarkkaillut itseäni , mutta nyt taasen aamulla herättyäni huomasin saman .
      Minulla on verenpanemittari josta näkee sydämmen luönninkin- Ja tosiaan oli yksi lyönti aina ehkä viiden normaalinpäästä pois Muuten pikkusen alipainetta --mutta se on ollut koko elämän ajan,

      Minä olen kova ulkoileen ja kävelenkin aika reippaasti , enkä tunne minkäänlaista hengenahdistusta koskaan .
      Tulipa vaan mieleeni kuinka olisi hyvä kun joskus (usein) näen ihania unia ---kun siihen saisi loppua minun elämäni --
      en aio mennä lääkäriin valittaan -- jos tässäkunnossa sydän pysähtyy niin hyvä--sitä toivon-

      • Ihanaa oli herätä aamuun , nukuin hyvin -- ja syvänkin lyö normaalistin
        Aloitin päivän , tähänasti elämäni viimeisen niinkun tavallisesti -- Jerrynkanssa ulos ja sitten aamiainen -- olin ajatellut illalla että en saa unohtaa pestä omalla koneella pikkupyykkiä --kun taloyhtiön pesutupa on varattu --vasta 18p pääsen sinne
        Jotain valoisaa on aina keksittävä joka päivää , tänään se olikin helppoa ---aurinko paistaa täydeltä terältä --ja lopetin D-vitamiinin syömisen.
        Nyt elän kaikinpulisesti ---Ekolokisesti -- niin elän ilman mydrkkyjä ,ehkä pitempään . Haluaisin elää, nyt vasta oikein nautin elämästä . Koskaan ei minulla ole ollut näin helppoa.
        Hyvää päivänjatkoa muillekkin .


    • Lopullinenhelpotus

      Miksi "x"? Eikö Rauni-Leena Luukasen nimeä saa sanoa / kirjoittaa 'ääneen'? Ei tosin ole sattunut silmään että hän olisi muuttanut majaa taivaan kotiin. Hänen kirjansa muutti myös oman käsitykseni kuolemasta, joka oli siihen asti ahdistanut nuorena paljon ja vanhempanakin milloin enemmän milloin vähemmän.

      • Jos Luukasesta on siis kyse, taisi olla, vai onko viel elossa hän, aika pöpi ´sekopää´ ihmiseksi.
        Otsikon kysymykseen vastaan, etten ole koskaan pelännyt. Mutta nyt uuden hyvän ihmissuhteen osuttua kohdalleni, toivoisinkin ns. lisäaikaa. Kaikenlaista mielenkiintoista voi ollakin vielä edessäpäin.
        Kuolemasta ja sielusta olen aina ajatellut ihmisen hengen olevan vain energiaa, joka hajoaa ja leviää erilaisiin kohteisiin.


      • Rauni Leena Luukanen oli hyvin erikoinen ihminen. Hän oli niin vakuuttunut maan ulkopuolisesta elämästä, teki tutkimuksia ja kirjoitti aiheesta. Hänelle tuonpuoleinen elämä oli todellisuutta.
        Toivottavasti hän nyt voi todeta olleensa oikeassa.

        Kun nykyisin ajattelin poismenneitä läheisiäni, huomaan hiukan kadehtivani heitä, koska nyt he tietävät.
        Suvun piirissä oli tietenkin ne vanhat ihmiset, joille tuonpuoleinen elämä oli ilman muuta selvä fakta. Heille se oli opetettu pikkulapsesta, kuten minullekin aikanaan. Suorastaan toivoin, että kuolema minut pian korjaisi, kun sitten saisin siivet ja voisin lentää kuin lintu mihin vain, enkelinä.
        Myöhemmin tutustuin kriittisempiin ihmisiin, uskontoa kritisoiviin, epäileviin tuomaksiin, ja maailmankuvani muuttui.
        Aloin ihmetellä ihan todella, mihin kaikki nämä tiedot tuonpuoleisesta oikein perustuvat. Miksi eri uskonnoilla on erilainen taivaskäsitys? En minä halua kylvää epäluuloa kenenkään mieleen, mutta niin vain itselleni kävi, että en pystynyt enkä osannut siirtää uskontoa lapsilleni. Muistan, että kerran yritin puhua Jumalasta, uskonnosta, enkeleistä, ja sekosin niin sanoissani, että lasten silmät pyöristyivät ja katselivat äitivanhaa kuin järkensä menettänyttä.
        Tajusin sillä hetkellä, että nämäkin asiat on jätettävä ammattilaisille, opettajille ja rippikouluun.
        Nyt on portti lähempänä kuin ennen. Onko siellä Pietari vastaanottamassa?
        Kukaan ei ole tullut kertomaan.


      • Ahdasajatus

        "Sus.morsian": miksi ihminen, joka ajattelee, näkee ja kokee erilailla kuin sinä, olisi "pöpi sekopää"? Voithan se olla sinä, joka ei näe, tajua eikä snaijaa ...


      • Kyllä koen, tajuan ja ja snaijaan,vain eri tavalla kuin Luukkanen. Siitä kyllä niin kauan kun " tutustuin" hänen ehdottomiin väitteisiinsä. Yhtä hyvin voin olla pöpisti eri mieltä. Funtsippa mieluummin itseäsi, älä minua, en ole tämän ketjun pääaihe.


      • elossaolevananäenkin
        sus.morsian kirjoitti:

        Kyllä koen, tajuan ja ja snaijaan,vain eri tavalla kuin Luukkanen. Siitä kyllä niin kauan kun " tutustuin" hänen ehdottomiin väitteisiinsä. Yhtä hyvin voin olla pöpisti eri mieltä. Funtsippa mieluummin itseäsi, älä minua, en ole tämän ketjun pääaihe.

        Minä näen koen ja oman luuloni mukaan tajuankin asioita joista luen tai kuulen, mutta ei minulla ole siltikään mitään syytä nimitellä, tai edes olettaa jonkun minusta ehkä poikkeavastikin asioista puhuvan ja kirjoittavan ihmisen olevan pöpi ihmiseksi.

        Kaikilla on oma ajatusmaailmansa ja elämän kulkua ohjaa joku muu kuin poikkeavasti toimivilla ja ajattelevilla ihmisillä.
        Minun viisauttani ei ole ihmisten viisaus tai tyhmyys, minulla ei voi olla kuin oma tietämykseni ihmisenä olemisesta ja elämän monitahoisuudesta johon en ole ainoa vaikuttaja edes omien päivieni kohdalla.

        Toinen lenkkeilijä huomaa lenkkipolun varrella uuden kukan, toinen, joka päivä samaa polkua kulkenut ei mitään ole huomannut, ei rekisteröinyt muistiinsa nähneensä yhtä ainoata kukkaa. Kuin eri silmillä näemme, kuten asia onkin, vain omillamme.

        Vain omat mielikuvamme ja oma uskomme kaiken olevaisen olemassaolosta ja ilmiöistä auttaa meitä kokemaan ja näkemään poikkeavasti.
        Olen ihaillut puheenaolevaa Laukkasta hänen rohkeudestansa puhua näkemäänsä ja kokemaansa julkisesti, asettuen siten julkisten loukkaustenkin kohteeksi. Siitä tässä yllä esimerkiksi tuo pöpiksi nimittäminen.
        Olen pöpi muidenkin kuin omasta mielestäni, mutta silti en haluaisi julkisuuden ihmisiä niin nimiteltävän.
        Näen näkyjä ja kuulen ääni. Tunnen kehossani jos läheisilläni on vaikeaa, mutta ruumiista irtautumista en ole kokenut, vaikka intuitio viekin minut samojen ajatusten äärelle joita läheiseni juuri pohtivat.

        Onko se noituutta, sitä en tiedä, mutta julkisena ennustajana esiintyy monta sellaista herkkää ihmistä joilla on taito kokea asioita toisin kuin yleensä koetaan.
        Ovatko he seonneet, pelkkiä pöpejä joiden puheet voi leimata huuhaaksi? Siihen voi vastata jokainen vain omalla mielipiteellään, ei yleistäen ja tuomiten.
        Me ihmiset olemme kaikessa yksilöitä, muussakin kuin herkkyydessä uskomiseen, joko Jumalaan, tai muihin ihmisiin ja heidän näkemäänsä kokemaansa josta he kertovat.

        Minusta ei saa pakottamallakaan tunnustuksellista uskovaista, mutta moneen muuhunkaan asiaan en usko. Pilvet eivät putoa taivaalta, mutta jäätä sieltä sataa.
        Paranormaaleja kokemuksia on lukemattomilla ihmisillä, niitä ei tarkinkaan aivokäyrämittaus kai voi havaita, koska aivot tekevät työtä nukkuessakin.

        Kukaan ei saa minua muuttamaan käsityksiäni näkyjen ja kokemusten todellisuudesta silloin kun herkkä ihminen on ne omalla kohdallaan todeksi havainnut. Minun ei edes ole tarpeen niitä todeksi todistaa, sen jokainen tietää itse, omana kokemuksenansa joka on tai ei koettua. Epäillä saa aina ja kaikkea, mutta on väärin tuomita muiden kokemukset.

        Tiedän uskovaisten joukossa olevan paljon ihmisiä joille mikään muu ei merkitse mitään, omaa uskoa on pakko ikäänkuin tyrkyttää sopivissa tilanteissa kaikille muillekin, se on heidän oikeutensa, mutta siihen ei ole pakko uskoa eikä liittyä.

        Kuolemassa ei ole mitään pelättävää, elämä luo usein pelon hetkiä ja siitä selviytymiseen vaaditaan joka solun toimintaa. Tunnen ajoittain jopa pakokauhua vaarallisissa tilanteissa.

        Kun minulla on rohkeutta kohdata elämä tässä ja nyt, minulla ei ole mitään pelättävää kuolemassa joka ottaa pois kaikki kivut ja vaivat, siirtää toiseen olomuotoon jossa ei kipua tunneta. Ei minun tarvitse selittää edes itselleni mitä kuolema on, sen kokeneet rakkaani eivät ole palanneet kertomaan, joten uskon siellä olevan kaikki hyvin, siellä kuoleman maassa jonne ei haeta passia, eikä makseta lentolippuja.
        Aikanan se vie minutkin, toivottavasti olen onnellinen siinäkin hetkessä.


      • Ei-epäilevätuomas

        Hyvä kirjoitus. Kiitos. Elämä on tosiaankin muutakin kuin mitä ihmisen aistein voi kokea, mutta kaikille ei anneta mahdollisuutta kokea muuta kuin yksinkertaisesti ja kaavamaisesti.


    • Kukkahame

      Pelottaa joskus onko loppuelämä kivulias, taas kuolema minusta on armollinen monellakin tavalla.
      Lapsuudessani koin yhden harjoituksen tulevasta, ja se oli näin jälkeen päin ajatellen kaunis,
      kuvat elämän taipaleelta kulkivat kuin filmissä, pelko katosi.
      'Herääminen' oli sitten tuskaa pelkoa ja ahdistusta, säryt jotka oli kaikkialla kehossa olivat sitäluokkaa ettei niitä voi sanoilla kuvailla.
      Oli häiriöitä kuulossa, joskus kuuleminen oli tuskaa korvissa vihloi, näössä oli vaikeuksia ihmiskasvot vääntyneinä kasvojen yläpuolella, veden juominen ja nieleminen teki kipeää, vierellä oli aina joku hahmo, joskus aivan hirveän kokoinen.
      Näin nyt ajattelen ettei se kokemus ollut mitenkään rikastuttava, kaiken kaikkiaan tuskallinen ja pitkään kovia kipuja aiheuttava

      Myöhemmin tapasin samanikäisen tytön joka oli kokenut saman paljon nuorempana
      hänelläkin kovat kivut ja ne karmivat kokemukset.

      Olen joskus täällä tämän kertonut mutta otsikon luettua tuli halu kertoa uudelleen, olen lukenut myös aloittajan mainitseman kirjan, sillä kirjalla on mielestäni hyvä nimi,

      Kuolemaa ei ole.

    • Lorena

      On todettava kyllä silloin tällöin mieleen pulpahtaa kysymys elämän rajallisuudesta. Aina vain kysymys tulee lähemmäksi kun havaitsee miten moni sukulais-, ystävä-, työkaveri on muuttanut "hiippakuntaa" kuten aika yleisesti sanotaan. Joskus vuoro tulee omalle kohdalle, mutta koska se pitää mielenkiintoa yllä.

      Miten, missä, millätavoin se tapahtuu onkin arvoitus. Itse tapahtumassa sitä vain hiljaa painuu koomaan elämä lipuu pois. Lihasjännitys katoaa, kasvojen ilme em syystä tulee sileäksi, vaaleaksi. Puhutaan " kuolevan tuskista" tänä päivänä kipulääkitystä annetaan, monissa hoitopaikoissa niin paljon kun tarve vaatii, ei tarvitse kipuja kärsiä esim. monenlaisten onnettomuuksien seurauksena.

      "Siivoa kotisi, korjaa romusi, sovi asiasi" on hyvä elämän järjestys ohjeena. Näillä ajatuksilla on hyvä jatkaa päivää. En odota en myöskään pelkää tapahtumaa. Vastoinkäymisiä tulee ja menee niistä on vain selvittävä elämässä,usein tapahtumista saa uutta puhtia päiviin.

      Elämä jatkuu seuraavissa sukupolvissa geeniperimän kautta, millaisen vaikea hahmottaa. Perimä on laskettavissa vaikka tuhansien vuosien päästä ja kauas tulevaisuteen. Tosin geeniperimä meistä vähenee aina uuden sukupolven tullessa elämään.Näin elämän jatkuvuuden tieteellisesti käsitän. Suosikki runo elämän jatkuvuudesta on täysi tosi:

      "Ja katso, me laulun teimme:
      se meistä osa on.
      Se on ilon ja murheen lapsi
      ja yön ja auringon.
      Vaan elävän veden lähde
      kummuista pulppuaa
      ja isien tuhkasta kukkii
      lapsenlapsien maa.
      On onnellisten osa
      elää lauluissaan:
      Sillä katso laulut jäävät,
      vaan laulajat unhoitetaan".
      (P. Mustapää)

      Aurinkoisia keväisiä päiviä jotka herättävät luonnon, toivottavsti meidätkin "talviunen horroksesta" malliin, vielä kerran tyttäret ja pojat, koskaan ei tiedä miten paljon uusia myönteisiä kokemuksia on vielä edessäpäin. Näillä mennään.

      • Ramoona

        Kiitos Lorenalle tuosta runosta, jonka sanoissa näen paljon omaakin ajatteluani kuolemasta ja elämän jatkumisesta. Eino Leinon sanat "maa maahan jää, mutt´ henki taivahalle" sisältää myös käsitykseni asiasta. Taivasmaalailut kultakatuineen, helmiportteineen, kritallivirtoineen kuvastavat ihmisten mielikuvaa ihanasta paikasta, sitä, että kuoleman jälkeen on rauha, kaikki tuska ja murhe on poissa. Käsityskykyni on rajallinen, en sitä pyri selittämään taivasta itselleni.

        Rauhaan pitää pyrkiä jo eläessään, selvittämään asiat ihmisten kanssa. Rukoiltiinko kirkossakin joskus varjelusta pahasta äkkikuolemasta ? Tarkoittaako se sitä, ettei ehdi valmistautua, tehdä tilejään selviksi. Toisaalta saappaat jalassa lähtö on monen toivekuolema, ettei ehtisi tajuta koko asiaa. Kai helpointa olisi vain nukahtaa pois. Monella onkin käsitys, että ihminen kuollessaan siirtyy vain unesta uneen.

        Näin sädehtivän valoisana kevättalven päivänä tunnen muun luomakunnan kanssa elämänhalua ja uuden kesän odotusta. Olisi niin mukavaa vielä seurata lastenlasten elämää, ja heidän lastensakin lasten.

        Eeva Kilven runo kertoo näistä mummin ajatuksista. Hassua, että kuolinilmoituksissa jätetään joskus tuo viimeinen säe pois.


        Kun mummot kuolevat

        heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää

        ja joistakin mummoista tulee puita

        ja he humisevat lastenlastensa yllä,

        suojaavat heitä sateelta ja tuulelta

        ja levittävät talvella oksansa

        lumimajaksi heidän ylleen.

        Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.


      • Luojanluoma

        Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun pitää tuleman, eikö ne hautaan siunaamissanat näin mene. Henki palaa Luojamme luo, missä se paikka sitten onkaan. Kaunis tuo runo, elämä jatkuu noin.


    • Enemmän kuin kuolema, suomalaisia pelottaa paha sairastuminen petipotilaaksi, kokonaan toisten hoivattavaksi.
      Kuten usein on esitetty, että hoitotestamentti olisi toteutettuna hyvä asia lyhentää elinaikaa silloin kun paranemismahdollisuuksia ei ole olemassa.
      Kummasti se on vaan yhä edelleenkin itsellä tekemättä. Rauhallinen poisnukkuminen olisi se toivelähtö.

      • mietityttää

        Arveluttaa hoitotestamentin tekeminen kirjallisena, ei ole luottoa hoitohenkilökuntaan tarpeeksi, kai se on ennakkoluuloa,
        johtuu varmaan siitä kun meitä eläkeläisiä on liikaa, ja jatkuvasti voivotellaan rahanpuutteesta kun isot-ikäluokat ovat tulossa eläkeikään,
        tavallaan me sota-ajan sekunda luokka olemme jo kaikki eläkkeellä
        kaikki raihnaisia ja pitkäaikais- sairaita,
        jotensakki päätös hoitojen lopettamisesta pitää tulla itseltä,
        siksi ei mielellään anna muitten päättää, millon hidot pitää lopettaa,
        - omakohtaisesti aion sitten joskus suulisesti ilmoittaa tahtoni kun se aika tulee,.


      • uiffi

        Mutta jos halpaantuu niin pahasti, ettei voi kommunikoda enää omaisten tai hoitajien kanssa, tai dementoituu.
        Silloin se petipotilaana olo on edessä, se mitä ei mistään hinnasta haluaisi!
        Kun hoitotahtoon laittaa tarkoin, että vain silloin, jollei ole enää mitään paranemisen mahdollisuutta, silloin kun elämä on muuttunut hyvin ikäväksi, suorastaan kidutukseksi,
        silloin saisi antaa lähdön tapahtua.


      • Yrittäkäähän nyt vapautua ainakin näistä Luukasen esittämistä mullistuksista.
        Ihmettelen tätä palstalaisten ihastumista ko. edesmenneeseen lääkäriin.

        Aikoinaan seurasin kyllä mielenkiinnolla hänen edesottamuuksiaan ja " oivalluksiaan avaruuden asioissa" ynnä muissa huuhaaksi todetuissa tutkimuksissaan. Kyllä hänet todettiin lähinnä mielenvikaiseksi. Muun muassa se, että ihmisiin istutetaan mikrosiruja sikainfluenssarokotuksissa, sirujen tarkoitus olisi ollut hallita ja valvoa näiden ihmisten käyttäytymistä, nanoimplantit jopa toimisivat ajatusten lukijoina.

        Varokaahan nyt rokotuksen aikoinaan ottaneet...missähän teidän ajatuksianne nytkin luetaan. Voi hyvä jyssäys.


      • Lauri.Veeti.Puuhan.Pilke

      • Mikätässäonepäselvää
        mietityttää kirjoitti:

        Arveluttaa hoitotestamentin tekeminen kirjallisena, ei ole luottoa hoitohenkilökuntaan tarpeeksi, kai se on ennakkoluuloa,
        johtuu varmaan siitä kun meitä eläkeläisiä on liikaa, ja jatkuvasti voivotellaan rahanpuutteesta kun isot-ikäluokat ovat tulossa eläkeikään,
        tavallaan me sota-ajan sekunda luokka olemme jo kaikki eläkkeellä
        kaikki raihnaisia ja pitkäaikais- sairaita,
        jotensakki päätös hoitojen lopettamisesta pitää tulla itseltä,
        siksi ei mielellään anna muitten päättää, millon hidot pitää lopettaa,
        - omakohtaisesti aion sitten joskus suulisesti ilmoittaa tahtoni kun se aika tulee,.

        Ja miten olet ajatellut "suullisen ilmoituksen" toimittaa, jos ei puheen lahjaa ole enää jäljellä eli se on syystä tai toisesta menetetty? Hoitotestamentti on no. sitä varten, että sinä saat ITSE päättää omasta hoidostasi.


    • on kokemusta kohdata kuolema --- kun herää aamulla rakkaanpansa vierellä --joka on jo lähtenyt pois . Vielä nukkumaan mennessämme olimme , ainakin minä , varma että elämme yhdessä vielä huomenakin .
      Patolokilta , hautajaisten jäkeen kysyin ,että oliko se kuolema sairauden aiheuttama , --hän sanoi ,ettekö tehyvä rouva tiennyt kuinka sairas miehenne oli .
      En osannut siihen sanoa --että enhän ole lääkäri -- ja heiltä jotka miestäni hoiti sairaalassa --ei koskaan otettu mieheni sairautta minulle puheeksi . Ja se on vääerin . -- Ehkä mieheni halus että en tiedäkkään asioiden oliaa vakavuutts -- Ja halus aina itse hoidella lääkkeensäkkin . Kerkis olla 1 vuoden eläkkeellä joka sekin oli pieni aika -
      ,,hän oli 5v sairas ja työssä puhelinvastaajana Palokunnassa kunnes sai sairaseläkkeen .kerkis olla kotona 1v ja pärjäs jotenkuten -- ei ollut valittaja tyyppiä Entinen huippuurheilia .

      • Hän oli kuollessaan 41v ja minä 28v

        Niin että se siittä rakkaustarinasta --onneksi saimme kaksi lasta --joiden luna nyt olen Vieraalla maalla lopun elämäni -- En ole koskaan pelännyt kuolemaa.


      • captcöpenick
        ullamirjami kirjoitti:

        Hän oli kuollessaan 41v ja minä 28v

        Niin että se siittä rakkaustarinasta --onneksi saimme kaksi lasta --joiden luna nyt olen Vieraalla maalla lopun elämäni -- En ole koskaan pelännyt kuolemaa.

        Sinä olet UM ilmeisesti aina siitä lähtien kun pääsit kynnyksen yli. ollut päättäväinen ja päämäärätietoinen.
        Pelkäsin pakkomielteenomaisesti kuolemaa aikuisikään asti. Sitten elämää nähnyt tuomari sanoi, et sinä hyvä mies kuole tänä vuonna,
        Tämä tapahtui kotkalaisessa asianajotoimistossa 1960 luvun lopulla.

        Olin aivan hukassa. Siis aivan Sitten aloin kivi kiveltä rakentaa minuuttani. Jopa tuntemattomatkin ihmiset alkoivat auttamaan.

        Aivovammaiseksi syntyneelle valmista ei tule koskaan. Jokainen päivä on edelleen haaste. Kuoleman tunnen kuitenkin vapauttajana.


    • tähdistätullut

      Kuolemaa ei ole, kirjoitti ja kertoi Rauni-Leena Luukanen.
      Kuolemaa ei todellakaan ole. Heitämme vain vanhan "takkimme" pois ja siirrymme toiseen ulottuvuuteen.
      Taivasta ei ole eikä helvettiä.
      En pelkää kuolemaa, toivon vain lähteväni äkkiä ja ilman kipuja, sitten kun se päivä koittaa.

      Rauni-Leena poistui luiotamme Tähteläisten joukkoon, jossa hän varmasti on onnellinen. Kerran minäkin sinne pääsen, sillä olen pienestä pitäen ollut "tähtityttö" Olen nähnyt ja kuullut sellaisia asioita, joista en juurikaan kerro, sillä ymmärrys ei riitä monellakaan käsittämään näitä asioita.

      • Omituisena syntyt, minusta sanottiin. Poisnukkuneet omaiset ja yksi naapurikin on tullut päivätajuntaan lähettyville,
        Viimeksi isosiskoni. Häen henkiominaisuutensa tuli laulelemaan samaan tapaan kuin 50-60 vuotta sitten. Sanoi minulle, ettei sinulla ole mitään hätää. Hänellä ei ollut tunnistettavaa hahmoa, vai ääni, lähellä.


      • Kantapään_kautta

        Jos nyt kuitenkin kertoisit.En sano että uskon, en sano että en usko. Haluan vain laajentaa omaa näkökykyäni ympäröivästä olevaisuudesta.
        Minunkin muistissani on häivähdys siitä mitä oli ennen syntymääni. Ja millainen elämä minulle luvattiin. Ja niin se meni, paitsi mitä itse omalla ruinaamisellani sain muutettua ja pieleenhän se sitten menikin.
        "Varokin toivomasta mitään. Voit vielä saada sen!"


      • Kantapään_kautta kirjoitti:

        Jos nyt kuitenkin kertoisit.En sano että uskon, en sano että en usko. Haluan vain laajentaa omaa näkökykyäni ympäröivästä olevaisuudesta.
        Minunkin muistissani on häivähdys siitä mitä oli ennen syntymääni. Ja millainen elämä minulle luvattiin. Ja niin se meni, paitsi mitä itse omalla ruinaamisellani sain muutettua ja pieleenhän se sitten menikin.
        "Varokin toivomasta mitään. Voit vielä saada sen!"

        Tuosta jälleensyntymisopista kuten en naisistakaan pysty puhumaan mitään, koska ne ovat osittain käsityskykyni ulkoterassilla.

        Tästä nuorempi veljeni järkyttyi silmin nähden. Olimme raivaamassa kotitilamme metsätilalla istutettua taimikkoa.
        Illalla kerroin, että äitini synt. 1905 seisoi koko päivän onnellisen näköisenä seuraamassa kun poikansa hyvässä sovussa tekivät raivaussahoilla töitä. Vuosi n. 2005
        Äitillämme oli päällä kevyt kesäleninki. Hän katseli töitämme luoteen puolelta. Iältään oli n. 40v.
        Minulla oli äärettömän hyvä olo kun veljeni luuli nyt sen lopullisen pimahduksen miull käyneen.

        En uskaltaisi satuilla tällaisista asioista pätkääkään. On tästä toistakymmentä vuotta, mutta yhä näen tuolla äitini. Paikka oli aika lähellä Maaningan kunnan rajaa, jonne molemmat metsäpalstamme rajasivat.
        Muuten eräs Sus sanoi tästä näystä, sen olevan hyväksi näkijälleen. OK huomio. (olen kirjoittanut tämän sama ilmiön nettiin monet kerrat)


    • tähdistätullut

      On todella ihana tunne kun ei ole enää kuolemanpelkoa, kuten nuorena peloittelujen seurauksena.
      Mikä on tuonut pelottomuuden? Tietoisuus ikuisesta elämästä ja ihmeelliset kokemukset kohdallani, joista olen kiitollinen.
      Olen kiitollinen tietoisuuteni avautumisesta. Kiitän ymmärryksestä, joka ei pakoita minua sitoutumaan mihinkään uskontoon tai uskomuksiin. Voin elää tätä elämää iloisena tuntematta turhaa syyllisyyttä, sillä en koskaan tee tarkoituksella toisille pahaa. Ainakin pyrin siihen, vaikka joskus on ehkä pakko puolustautua pahuutta vastaan.

      Kokemuksistani en vielä kerro, mutta senkin aika vielä joskus tulee. Silloin, kun aika on, ja minut otetaan vakavasti ja ymmärryksellä.

    • Lorena

      Mielessä on usein käynyt, mitä sitten jos se niin paljon puhuttu, toivottu lähtö tulisi "saappaat jalassa", kuinka lohdullista se olisi? Päähenkilö siitä ei enää mitään tiedä, mutta, mutta kuka löytää ja mistä.
      Minulla oli hyvin iäkäs kaikella tavalla pirteä ajan tasalla oleva rouva. Vieläkin huvittaa kun hän alkoi puhua täytettyään 85v itsensä hoitamisesta. Kävi kosmetologin hoidoissa säännöllisesti, tietysti kampaajalla käynnit kuuluivat asiaan. Olimme matkalla yhdessä, hän sanoi, voisitko etsiä alusvaatekaupan, haluan ostaa kauniita yöpaitoja. Ihmetyksekseni hän kertoi, jos nukun yöllä viimeiseen uneen, haluan etteivät ambulanssimiehet löydä minua epäsiistinä, rumana ihmisenä kun olen näin vanha, siksi pidän huolta itsestäni ja varpaiden ja sormien kynnet on oltava lakattuina.

      Matka jatkui hänellä valitsemallaan tavalla, kirjasto oli tärkeä paikka luki paljon, mikä parasta hän myös kertoi kirjan tarinan niinkuin se oli.
      Kunnes sitten tuli syksy aikaan noutaja. Kaatui 92v ikäisenä mustaviinimarja pensaaseen ja loppu tuli. Marjojen keruu loppui, sanko oli miltei täynnä marjoja. Lopuksi huomautan hän oli lapseton, siistijänä elämän työnsä tehnyt.

      Olisko hyvä ottaa hänestä mallia, kuten edellä mainitsin "siivoa kotisi, korjaa romusi, sovi asiasi"........pidä itsestäsi huolta voimiesi mukaan, ole kaikille kohtelias että olisi edes yksi sydänystävä loppumatkalla.

      • säälittävää

        Kyllä ne kauniitkin alusvaatteet tahriutuu ulosteisiin kun kuolema tulee ja sulkijalihakset laukeaa. Sääli kun ei ole enää muita miehiä joita varten kaunistautua kuin ambulannsikuskit. Olisi täytynyt nuorena ja keski ikäisenä pitää jo huoli itsestään, ehkä olisi kumppani vierellä vanhanakin.


      • säälittävää kirjoitti:

        Kyllä ne kauniitkin alusvaatteet tahriutuu ulosteisiin kun kuolema tulee ja sulkijalihakset laukeaa. Sääli kun ei ole enää muita miehiä joita varten kaunistautua kuin ambulannsikuskit. Olisi täytynyt nuorena ja keski ikäisenä pitää jo huoli itsestään, ehkä olisi kumppani vierellä vanhanakin.

        Se mitenkä on elämäänsä elänyt on minun käsitykseni vielä ikäihmisenäkin muuttumattomana -- Mihinkäs ne tavat sitten voisivat kadota. Siistiällä oli varmaankin ollyt aina kauniin alusvaatteet .. mistä hän piti hän myös eli samoin vanhempanakin . '
        Itselläni on myös tapoja tai tottumuksia jotka ovat olleen niinkauan kun muistan --juuri itseäni hoitaessa .
        Kuinka joku voi sääliä noin ihanaa vanhusta josta Lorena kertoi .
        Juuri nämä vanhukset joilla on luontaisesti positiivisiä ajatuksia itsestää ja varsinkin ympäristöstään , elää mukavamman vanhuuden --katkeruus kalvaa sisältäpäin -- Tiedän , että jotkut eivät halua -- juuri niin halua, unohtaa niitä katkeria hetkiä jos sellaisia on ollut --ja kieltämättä niitähän vaan tulee kaikille -- tämähän onkin vaan elettevä --
        Ja kukin taaplaa tyylillään --on hyvä sanontatapa.


      • Säälittäväoletitse
        säälittävää kirjoitti:

        Kyllä ne kauniitkin alusvaatteet tahriutuu ulosteisiin kun kuolema tulee ja sulkijalihakset laukeaa. Sääli kun ei ole enää muita miehiä joita varten kaunistautua kuin ambulannsikuskit. Olisi täytynyt nuorena ja keski ikäisenä pitää jo huoli itsestään, ehkä olisi kumppani vierellä vanhanakin.

        Junalauta että ihmisen ahtaudella ei ole mitään rajaa.


      • elämää

        Puhutaan sivistyneesti, ilman kiroilua!


      • Anonyymi
        elämää kirjoitti:

        Puhutaan sivistyneesti, ilman kiroilua!

        Vittumaista kuolemaa toveri Putin järjestää navalnyille, koppi on puolitoista kertaa kaksi metriä, yritä siinä kaksimetrinen ukko olla ihmisiksi

        Toveri Putin kiduttaa ihmisiä huoleti, muutkin toverit ympäri maapallon , ovat samaa lajia!


    • iloinenloppu

      En pidä säälittävänä. Taidan sääliä enemmänkin säälittelijää.
      Kummallista, miten riittää ihmisiä, joille oma näkemys ja kapeasta putkesta tuijottaminen on elämän tarkoitus.

      Kaikki kunnia vanhukselle, joka sai lähteä saappaat jalassa marjapensaan päälle.

    • Suhde omaan kuolemaan on kunnossa. Monta kuolemaa olen nähnyt, koskettavin oli oman miehen kuolema.
      Mutta aamulla muistui mieleen tämä iloinen vanha kappale ja liitän sen tähän viimeksi lukemaani capun aloitukseen, kun en muuallekaan keksi tätä liittää. Moni voi pitää tätä mauttomuutena, mutta Nukkumatista tytöt tässä laulavat iloisesti.
      https://www.youtube.com/watch?v=oNuX7bs2qAM

      • Rauni-Leena Luukasen ajatusmaailmaan en ole syventynyt, joskin yritin jotakin julkaisua lukea, mutta tuntui hieman utopistiselta.
        Ei ole ainoa kirjailija, lähinnä Rudolf Steinerin ajatusmaailma jäi vieraaksi, eri tasoineen tuonpuoleisessa. Sovussa olen minäkin lähtöni kanssa, milloin se sitten onkaan :D Toistaiseksi olen elämäniloa täynnä, enkä osaa huolehtia tulevasta.

        Tyydyn ajatukseen: Kerran syntyneen, on kerran kuoltava. Toivon olevani vielä järjissäni silloin, niin voisin kiittäen sulkea silmäni.


    • Ramoona

      Omaan marjapensaaseen kuukahtaminen sopisi minullekin, toivottavasti keruuastia pysyisi pysyssä.
      Onkohan niin, että jos on pelännyt elämää, pelkää kuolemaakin. Uskon , että nuoret enemmän pelkäävät kuolemaa, ja se on ihan tervettä ja luonnollista. Kun on nähnyt poisnukkuneen rauhalliset kasvot, ei enää pelkää kuolemista, sairaus on se vihollinen.

      Kukkia, kaunista musiikkia, hyvää ruokaa, eri ikäisiä ihmisiä, niitä toivon hautajaisiini.

      Ikiunesta puhutaan, hyvin sopii tuo Katleijan valitsema harmonisesti soiva , viihdyttävä laulu. Laitan tässä Katleijan peesissä iki-ihanan samettiäänisen Perry Comon Pienen uneksijan.

      https://www.youtube.com/watch?v=G4rfiNFJUh8

      • En koe erikoisia ongelmia. Luonnon järjestyksen mukainen väistämätön tapahtuma, joka joskus tulee. Turha peloilla itseänsä rasittaa. Reissu on vain tullut tehdyksi.


      • Ramoona
        'Onkohan niin, että jos on pelännyt elämää, pelkää kuolemaakin'. Noin se varmaan on kuten kirjoitit. Voisin vielä lisätä omalta osaltani, että kun on ollut utelias elämälle voi olla myös utelias kuolemalle. Odottaa luvattu ihanuuttaa, sitä mitä ei edes ihmisen mieleen ole noussut.
        Haittaako se ketään, ei mielestäni pitäisi.
        ps. pitänee siirtyä koneen äärestä muihin askarehin, kun vesikatkokin on ohitse.


    • Pianvanhus

      Ikävä sanoa totuutta, mutta se kasvojen rauhallisuus ei ole mitään muuta kuin lihasten rentoutuneisuutta ja löystymistä kuoleman yhteydessä. Aivan sama kuin se jonkun mainitsema sulkija-aukon lihasten lamaantuminen ja niiden kauniiden yöpukujen tahriintuminen.

      • krankenschwester

        Pian vahus, ole hyvä ja käytä ennakoivasti öisin ja päivisin lasten vaippoja, säästät paljon vaivaa muilta.Ilmeisesti sinulla on jo nyt ryppynaru alapäässä vähjähtynyt. Hyvä on ennakoida tuleva tilanne.


      • se on ainaKIN VARMAA ETTÄ MYÖS NUORENA VOI KUOLLA . jA PAREMPI KUN OTTAA VAAN ASAN IHAN LUONNOLLISENA -- eHKÄ SE ON YHTÄ IHANAA KUN SE ELÄMÄN ALULLEPANO --


      • Sehr_gut

        Sen vähän mitä muistan edellisestä kuolemanhetkestäni, niin sanomattoman paljon ihanampaa ja riemastuttavampaa se oli kuin paraskaan orgasmi.
        Eikä se pään irtileikkaus pitkällä veitsentapaisella silloin edellisessä, viitisensataa vuotta sitten tuntunut miltään. Huomasin vain seisovani jotenkin hopeanharmaan utuisena ruumiini vieressä. Se veitsimies ja muut huoneeseen rynnänneet eivät nähneet minua vaan sen ruumiini ja irtileikatun pään, jonka sain pakotettua leikkaajan nostamaan puiselle ison lautasen näköiselle tarjottimelle. Tapahtui nykyisen Saksan alueella yksihuoneisessa keltaiseksi maalatussa rapatussa talossa pienen hiekkamaahan uurtautuneen joen varrella. Talossa oli maalattia, pöytä ainoan ikkunan edessä ja yksi tuoli jolla olin istunut. Olen turhaan yrittänyt löytää vanhaa karttaa Gelsenkirchenistä, että olisiko paikka ollut se. Kaltenkirchen se ei kuitenkaan ole, maasto on aivan erilaista.


      • Anonyymi
        Sehr_gut kirjoitti:

        Sen vähän mitä muistan edellisestä kuolemanhetkestäni, niin sanomattoman paljon ihanampaa ja riemastuttavampaa se oli kuin paraskaan orgasmi.
        Eikä se pään irtileikkaus pitkällä veitsentapaisella silloin edellisessä, viitisensataa vuotta sitten tuntunut miltään. Huomasin vain seisovani jotenkin hopeanharmaan utuisena ruumiini vieressä. Se veitsimies ja muut huoneeseen rynnänneet eivät nähneet minua vaan sen ruumiini ja irtileikatun pään, jonka sain pakotettua leikkaajan nostamaan puiselle ison lautasen näköiselle tarjottimelle. Tapahtui nykyisen Saksan alueella yksihuoneisessa keltaiseksi maalatussa rapatussa talossa pienen hiekkamaahan uurtautuneen joen varrella. Talossa oli maalattia, pöytä ainoan ikkunan edessä ja yksi tuoli jolla olin istunut. Olen turhaan yrittänyt löytää vanhaa karttaa Gelsenkirchenistä, että olisiko paikka ollut se. Kaltenkirchen se ei kuitenkaan ole, maasto on aivan erilaista.

        Kuvauksesi sopii geltenkeiseriin, siellä on upeat vuoristot, oli kunnia tulla tapetuksi noin jylhässä paikassa
        En ihmettele, että jäi muistiin


    • Oli tarkoitus tästä tohtori Luukasesta loppuyhteenveto ilmoittaa, miten lie tuonne muiden juttujen keskelle juuttunut. Jotakin kirjoittajaa tai joitakin kirjoittajia suivaannutti käyttämäni " pöpi" -sana. Edelleen sanon....pöpi mikä pöpi.

      • Kivasti sanoit -- senverran olen kanssa sivumennen tietoinen kyseisestä henkilöstä Ja rahasti ,sillä varmaankin hyvin . Tääläkin jotkut ovat hänen kannattajiaan , herkkäuskosia on helppo höynäyttää.
        Sano terkkuja mieskaverilles .. nimi unohtu:=) Ja kevättä --linnutkin tekee kohta omaa pesää


      • narrattavanako
        ullamirjami kirjoitti:

        Kivasti sanoit -- senverran olen kanssa sivumennen tietoinen kyseisestä henkilöstä Ja rahasti ,sillä varmaankin hyvin . Tääläkin jotkut ovat hänen kannattajiaan , herkkäuskosia on helppo höynäyttää.
        Sano terkkuja mieskaverilles .. nimi unohtu:=) Ja kevättä --linnutkin tekee kohta omaa pesää

        Herkkäuskoiset maksavat mistä tahansa. Useimmiten suurimpia herkkäuskoisten arvostelijoita ovat he joille maailmankuva on vain sitä minkä voi todistaa. Näkyjä ja unia näkevät monet, unia tulkitaan itse ja etsitään tulkintoja muiden kautta. Uskotaan ennustuksiin ja povareihin, povartaan korteilla ja katsotaan kristallipalloihin.

        Voin omana tulkintananai sanoa, että uskon siihen, että ihminen voi nähdä ja kokea asioita toisin kuin ns. normmalit ihmiset, mutta mikä on normaali ihminen?

        Onko normaalia se, että on valmis tuomitsemaan toisin ajattelevat, syyttämään heitä jotka jopa sellaisiin uskovat, vai mikä on normaalin ihmisen tapa reagoida erilaisiin asioihin jos normaali on jokin erikoinen ihmislaji?

        En ole normaali, uskon näkyjä näkeviin ominaisuuksiin ihmisissä, uskon heitä jotka omakohtaisesti kertovat kokemuksistansa, mutta en tunne itseäni mitenkään pöpiksi sen vuoksi.
        Olen terve, muisti toimii ja ajatuksenikin pysyvät suht koossa jos jostain asiasta kerron.
        Osoittaako tämä, että olen herkkäyskoinen ja höynäytettävissä jonkun pöllön juttuihin mukaan, joka olemaan ihailemassa sellisen näkijän rohkeutta olla esillä ja tuomittavana.

        Höynäytetäänpä minua tai ei, tiedän, että itsekin olen ennusmerkkejä tulevista tapahtumista saanut nähdä ja kuulla, mutta tänne en sellaisista tule kertomaan.
        Täällä saa hullun leiman halvemmallakin.


      • Lorena

        Keväinen päivä on tälläkin seudulla. Tuli inspiratio, pullataikina kohoamassa, saan pakstimesta päiväkahvin seuraksi pullan jos toisenkin.

        Rauni-Leena Luukasesta. Olin hyvin kiinnostunut aiheesta kun hän tuli kirja markkinoille teoksella,'Kuolemaa ei ole". Kirjassa hän myös uskoo vahvasti Ufoihin jotka lentelevät taivaalla, hän kuvasi ne miehitetyiksi. Jossakin vaiheessa hänelle kävi samoin kun näyttelijöille taiteilijoille, jäävät roolinsa vangiksi jonkin asteinen mielen ongelma siitä tulee ja hoitoa kaipaa.Pillerihoidossa siitäkin alhosta takaisin normaaliin mielentilaan pääsee.

        Olen jälleen Hannu Lauerman kanssa samaa mieltä, mihinkään uskomuksiin varsinkin uskomushoitoihin on parasta suhtautua jokaisen varauksella. Vasta olin naisten kerhossa jossa yksi huu-haa oli ohjaamassa käsien liikuttelua jokin japsilta tullut idea se oli. Kaikkien vaivojen piti parantua käsiä heiluttelemalla, ottamalla ilmasta "tyhjiä" koppeja, näin niska-hartia vaivat ovat sim-sala-bim malliin poissa. Edelleen oikean puoleiset hartia-niskavaivat ovat minulla tallella.

        En halua olla mikään käännyttäjä, jokainen voi uskoa asioihin jotka hyväksi havaitsee toimia haluamallaan tavalla. Edelleen toetean Lauerman sanonnan tavoin, "luulin enkeliä valkoiseksi, mutta sitten näin Sertolla pestyn perkeleen".Kuka on tämän sanonnan kohde, jokainen voi itse arvioida.
        Nyt sitten alan voisilmäpullia pyörittelemään Ramoonan ohjeella.


      • Hah-heh-huh

        No mitä se haittaa, jos hän oli pöpi. Sinä et jää toiseksi aiheessa.


    • dksrpspps

      En pelkää, enkä odota. Eletään vain tätä elämää, eikä ajatella liikaa tulevaa. Mutta kyllä sitä kuoleman jälkeenkin on elämää, se on toisenlaista.

    • c.cops
    • ihanaa_olla_näkevä

      Rauni-Leena ei ole ainoa, joka on nähnyt ufoja! Itsekin olen nähnyt monen monta kertaa, eikä kukaan koskaan ole väittäyt minua hulluksi tai pöpiksi.
      Kuulun ylemmän sosiaaliluokan perheeseen, mutta silti olen nähnyt aluksia toisista maailmoista. Samoin monet ystäväni ja vähemmänkin tutut.

      Rauni-Leena ei ollut pöpi, vaan ihailtavan rohkea ihminen. Kapean maailman näkemyksen ja pienen pienen ymmärryksen omaavat leimaavat Rauni-Leenan, kuten hänen tavallaan näkevät ihmiset.

      Tietäkää myös se, ettei ufot näyttäydy ymmärrystä vailla oleville henkilöille kuin erittäin harvoin. Syy on aivan yksinkertainen. Ymmärrystä vailla olevat sekoaisivat kapean maailmannäkemyksensä romahtaessa.

      • Andrejeff

        Ei tietenkään kaikille ufot näyttäydy! Hospodi pomiloi sielullesi!


      • En ole tästä kirjailiasta tietoinen kun en ole edes lukenut näitä hänen kirjoituksiaankaan .. Mutta pöpiksi tuli --kun niitä pilleriä kuulemma joutu napsiin - Ja nämä näythän on mielisairaan harhoja -- jos vielä on senverran järki tallella menisitte nyt ajoissa läkärille jutteleen --tai lopettakaane huumeidenkäyttö --
        se siittä aiheesta -


      • puolihämpsy

        Minäkin näin 20v. sitten häivähdyksen isosta ufoaluksesta. Olin aivan uupunut rakentaessani taloa koko päivän.
        Täytyi olla uupuneen mielen tuote kun ne aluksen vanhanaikaiset niitit muistuttivat prikulleen Jules Vernen piirroksissa näkemiäni.
        Ihaileva suhteeni jotenkin ehdolliseksi R-LL:n muuttui kun hän kerran kirjoitti että minä olin hyvin vaarallinen ihminen.


    • tietääkö_joku

      Rauni-Leena antoi toivoa ihmisille. Hän ei peloitellut, vaan kertoi totuutta. Moni sai lohtua hänen sanomastaan, joka ei koskaan ollut uhkaileva tavallisille ihmisille.
      Ihmetyttää, mitä Rauni-Leenalle tapahtui? Vielä loppuvuodesta hän luennoi reippaana, eikä mikään viitannut sairauteen.

      • huuta

        Totuutta????


    • trimpss

      Juu! Totuutta totuutta! Usko pois, niin miekin teen!

    • tulevarauha

      Ei pelota. Olen peittänyt liinalla äitini, isäni ja miesystäväni arkussa. Heillä oli levollinen ilme. Aviomieheni murskaantui kolarissa enkä halunnut häntä nähdä. Melko pian näin unen, jossa hän vilkutti minulle iloisena. Minulle kuolema merkitsee ikuista rauhaa.

      • Järkikäteen

        No jaa, eipä ne kuolleet mitään vilkuttele. Unissa tietysti toiveajattelu ja sairaitten aivojen harhat saattavat aiheuttaa vaikka minkälaisia kuvioita.
        Mitäpä rauhaa se on, jos ei tajua olemassaoloaankaan. Aivan kuin unessa. Rauhan tuntee vasta herättyään. Jos vielä herää.


      • Nähnyt_näitä_usein
        Järkikäteen kirjoitti:

        No jaa, eipä ne kuolleet mitään vilkuttele. Unissa tietysti toiveajattelu ja sairaitten aivojen harhat saattavat aiheuttaa vaikka minkälaisia kuvioita.
        Mitäpä rauhaa se on, jos ei tajua olemassaoloaankaan. Aivan kuin unessa. Rauhan tuntee vasta herättyään. Jos vielä herää.

        Järkikäteen uusix.
        Tuollaista kokemusta kuin edellä kirjoittaja ilmaisi on hyvin tyylitöntä ja ajattelematonta lähteä torppaamaan.


      • tulevarauha
        Järkikäteen kirjoitti:

        No jaa, eipä ne kuolleet mitään vilkuttele. Unissa tietysti toiveajattelu ja sairaitten aivojen harhat saattavat aiheuttaa vaikka minkälaisia kuvioita.
        Mitäpä rauhaa se on, jos ei tajua olemassaoloaankaan. Aivan kuin unessa. Rauhan tuntee vasta herättyään. Jos vielä herää.

        Omapa on kokemukseni, helpotti suuresti suruaikaani. Olen ihan täysjärkinen, vieläpä monen kunnioittama henkilö. Haluaisin, että useammin edesmennyt mieheni ja miesystäväni näyttäytyisivät unessa.


      • Anonyymi
        tulevarauha kirjoitti:

        Omapa on kokemukseni, helpotti suuresti suruaikaani. Olen ihan täysjärkinen, vieläpä monen kunnioittama henkilö. Haluaisin, että useammin edesmennyt mieheni ja miesystäväni näyttäytyisivät unessa.

        Nyt ihmetyttää se, notta koska kuolen , täytin 69 ja Pieru irtoo ja kulli heittää Sillon Tällöin mällin

        Toivoisin että joku enneuniexpertti kertoo koska huokuni loppuu!


    • järkipäässä

      Järki on tosiaan tainnut valahtaa päästä käteen.

    • järki_ja_tunne

      Jos oikein kovasti uskoo joutuvansa helvettiin, niin luo itse helvetin, jonne voi joutua. Muuten ei helvettiä ole olemassakaan. Kannattaa siis uskoa mitä ihanimpaan olotilaan, sillä sinne omaan luomaamme maailmaan me pääsemme.
      Järkipäässä ei tiedä, että hänellä itsellään ei ole järkeä päässä vaikka luulee niin.
      Uskovaiset uskoo helvettiin, siksi he rajakokemuksissa näkevät oman luomansa helvetin. Saattavat jopa joutua sinne kerran, jos eivät usko olleensa tarpeeksi hyviä ihmisä. Mikä kyllä pitäneekin paikkansa, mitä tulee kokemuksiini uskovaisita yleensä.

      • Anlis1

        Helvetti ja kadotus, taivas ja iankaikkinen elämä?
        "Laupeudettomalle tuomio on laupeudeton", sanotaa Raamatussa.
        Jeesuksen Rikas mis ja Lasarus- vertauksessa laupeueton rikas mies sai tuomion laupeudettomuudestaa. Lasarushan makasi hänen ovensa ulkopuolella nälissään, täynnä paiseita ja koiratkin(arabi ja juutalaisyhteisössä) halveksitut eläimet, nuolivat Lasaruksen paiseita. Hän(Lasarus) ei saanut syödä edes muruja mitkä rikkaan miehen pöydältä putosivat.


      • jokipii

        Nimim. järki ja tunne. Näin myös uskon. Ihminen luo oman sisäisen todellisuutensa.


    • epäileväelias

      Täällä on noita totuuden torvia ja muita pöpiksi ja huumeidenkäyttäjäksi nimitteleviä pilvin pimein.
      Osataan opettaa ja neuvoa muita, mutta kukaan ei ole vielä kyennyt kertomaan mikä se kuolema on jota pelätään.

      Jos minä näen näkyjä ja kuulen ääniä, olen hullu tämän palstan diagnisoinnin perusteella tai sitten käytän huumeita, ehdottomasti olen aivan epänormaali yksilö täällä normaalien joukossa.

      Kuka on tunnustautunut olevansa normaali?
      Mikä on normaali?
      Onko se 70 vuoden kieppeillä oleva ihminen joka on 160 senttiä pitkä ja painaa korkeintaan 60 kiloa, on kasvanut neuvolan kasvukäyrrien mukaan, eikä ikinä ole nähnyt olemattomia edes unissaan?
      Onko normaalia olemassa kaavoihin mitoitettuine ajatuksineen?

      Minusta tuo normaali ihminen on ahdas laatikko johon en vilkkaalla mielikuvituksellani, satujen ja tarinoiden keksijänä ja enneunien näkijänä, kolinoiden kuulemisena tyhjässä talossa, luonnon äänissä kummallisia piirteitä havaitsevana, kosken kuohuissakin minulle on usein laulettu, enkä astunut laholle siltalaudalle jolta seuraava kulkija putosi jokeen, koska joku sanoi minulle sen katkeavan jalkani alla.

      Olen siis pöpi ja yliluonnollinen kun uskallan niistä kertoa, enkä ole saanut edes tutulta lääkärilta mitään pillereitä, jotta kadottaisin minulle ominaisen herkkyyden kokea asioita ennakolta.
      Eivät ne yliluonnolliset asiat ole niitä joita tyrkytetään muiden hyväksyttäviksi, mutta ei niiden kokijaakaan pidä suorin sanoin helvettiin tuomita hullun paperit kainalossa.

      Kun ei ole kykyä hyväksyä outoja asioita, ne pitää asettaa olemattomiksi ja niistä kertova tuomita hulluksi.

      Jos hyväksyisimme sen mitä meidän kunkin päässä liikkuu, koska jokaisella siellä joskus on liikkeellä hurrigaani pitkän seesteisen kauden jälkeen, meillä olisi parempi kyky hyväksyä muidenkin päässä liikkuvat ajatukset, olkoot ne kuinka hulluja tahansa.

      Joillakin kun vain on erilaisia ajatuksia ja kokemuksia elämästä tässä nykyhetkessä ja siellä jossain tuntemattomassa atmosfäärissä leijuvista tuteista, näyistä ja kokemuksista joita ilmenee ja joista on kerrottu ja kerrotaan, kuten Raamatunkin kertomukset.
      Jo siellä, Ilmestyskirjan kertomuksissa kerrotaan nykyhetken maailmantapahtumista.

      Raamattu on kuin enneunien kertoja nykyisin, siihen uskotaan ja luotetaan, mutta myös tuomitaan satukirjaksi.
      Kuka todistaa kummankin oikeaksi ja totuudeksi?

      Tämän palstan kirjoittajat tietävät totuuden kummastakin ja estottomasti kertovat TOTUUTTA.

      • epäileväelias

        tunteista tuli tuteista, puuttuvia kirjaimia ei kuulemma korjata, mutta ellei korjaa, kyllä oikolukijat löytävät iloa siitäkin.


      • epäileväelias kirjoitti:

        tunteista tuli tuteista, puuttuvia kirjaimia ei kuulemma korjata, mutta ellei korjaa, kyllä oikolukijat löytävät iloa siitäkin.

        Niin --maailalla on taas tehty murhia --ollaan niin Fanaattisia että vaan heidän oma käsitys muhametista saa olla vallaalla . kuviakaan ei saa tehdä . siittä rankaisee islamistit kuolemalla Minkälainen usko se sellainen on -- terroristiksi leimattu . Ihmisen mieli ei ole sillon terve jos ei hyväky toisenihmisen mielipisettä --puolinja toisin .
        Taiteilijoilla on aina ollut valta ja tahto ilmasta kuvin oman mielensä ,se on ainoastaan hänen oma mielipide.
        Niinkun Raamattu ja koraani --ynmuut uskon kirjat ovat kaikki ihmisten mielikuvitusta -- toisille se ei ole muuta kun paperia ilman henkeä --johonka minäkin kuulun -- en usko näihin kuvien kumatajiin Ja pussaillaan kirkossa (ortodoksit) varsinkin kaikenlaisia kuvia ja ristiä -- se on jos mikä pakanallista touhua .
        Luonnon kansoillakin on aina ollut joku mitä ovat palvoneet - Ja uhriakin on annettu . -- olen aivan pakana --en usko muuhun kun itseeni .


      • yksiyhteen
        ullamirjami kirjoitti:

        Niin --maailalla on taas tehty murhia --ollaan niin Fanaattisia että vaan heidän oma käsitys muhametista saa olla vallaalla . kuviakaan ei saa tehdä . siittä rankaisee islamistit kuolemalla Minkälainen usko se sellainen on -- terroristiksi leimattu . Ihmisen mieli ei ole sillon terve jos ei hyväky toisenihmisen mielipisettä --puolinja toisin .
        Taiteilijoilla on aina ollut valta ja tahto ilmasta kuvin oman mielensä ,se on ainoastaan hänen oma mielipide.
        Niinkun Raamattu ja koraani --ynmuut uskon kirjat ovat kaikki ihmisten mielikuvitusta -- toisille se ei ole muuta kun paperia ilman henkeä --johonka minäkin kuulun -- en usko näihin kuvien kumatajiin Ja pussaillaan kirkossa (ortodoksit) varsinkin kaikenlaisia kuvia ja ristiä -- se on jos mikä pakanallista touhua .
        Luonnon kansoillakin on aina ollut joku mitä ovat palvoneet - Ja uhriakin on annettu . -- olen aivan pakana --en usko muuhun kun itseeni .

        just niin.
        Sanot, että " Ihmisen mieli ei ole sillon terve jos ei hyväky toisenihmisen mielipisettä --puolinja toisin ."
        Miksi tuomita heitä joilla on oma uskonsa ja jotka näkevät näkyjä.
        Miksi syyttää heitä mielenvikaisiksi tai muuten nimitellä.
        Antaa jokaisen uskoa mihin on tykästynyt ja nähdä mitä kokevat nähneens, nimittelemättä ketään mielenvikaiseksi tai muuksi pöpiksi, kuten täällä on tapana jos on poikkevan mielipiteen kirjoittanut.

        Juuri noiden uskonsotien ja kuvien palvomisen, tai niitä puolustavien mielenrauhan vuoksi kannattaa lopettaa arvostelu ja antaa kaikkien olla omien mielipiteidensä takana.

        Turvaa selustasi olemalla vaiti, sanoi johtaja alaiselleen joka riiteli kaikkien kanssa ja haukkui heidät hulluiksi.


      • Minä en tuomitse ketään -- nämä Fanaatikot jotka eivät anna muillemielipiteille arvoa ,he tuomitsevat tappamalla ja se on heidänainoa päämäärä ,pitää ja hallita muitaihmisiä oman halunsa mukaan . Vaikka väkivallalla Jota nykyään Terrorismiksi sanotaan -- Ennenkin oli uskonsotia samanperiaatteenmukeisesti --ei olla muututtu muttakun pahempaansuuntaa,


    • kuulen_näen

      Juuri aamulla puhuimme ja pohdimme sitä, kuinka toiset helposti lankeavat manipuloinnin ansaan.
      Konkreettisena esimerkkinä seuraavaa.
      Perheessämme oli useita sisaruksia. Lähisukulaiset painostivat ankarasti uskontielle, jolla he itse kulkivat. Painostus oli ankaraa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kohdallani nuorimpana painostus oli erikoisen kovaa. Minua ei saatu uskontielle, painostus herätti vain uhmaa. Mutta yksi sisaruksistani, hän, joka oli nuoleskeleva tyyppi, hurahti uskoon. En pidä häntä muutenkaan kovinkaan älykkäänä, joten liittyisikö nuo uskoon hurahtamiset älykkyyteen. Niin ajattelen ja koen.

      Minulla on paljon kokemuksia asioista, joista "epäileväelias" puhuu. Viisivuotiaana jo näin valkoisen olennon keskellä kirkasta päivää kulkevan vierelläni. Myöhemmin minulla on ollut myös todella paljon ufokokemuksia. Olen myös saanut nähdä ihka elävän toisen planeetan asukkaan. Hänet näki myös tuttuni, jonka seurassa silloin olin, ja joka ei myöskään ole uskovainen. Näillä avaruusihmisillä joita näimme, on asuina yleisesti valkoinen pitkä kaapu, mutta he esiintyvät myös aivan tavallisen ihmisen vaatteisiin pukeutuneina.

      Tunnen olevani etuoikeutettu saadessani kokea näin erikoislaatuisia tapahtumia. Ymmärrän ja tiedän totuutta, mutta en tuputa sitä kenellekään, sillä jokainen täällä kulkee oman näkemyksensä ja ymmärryksensä mukaan. Tosin pidän valitettavana sitä, kuinka pimeässä vielä nykyaikaan ihmiset kulkevat.
      Todellinen tieto, kun sen antaa tulla omaan tietoisuuteensa, antaa turvallisuuden tunteen ja poistaa pelon kuolemaakin kohtaan, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Kuten ei taivastakaan sellaisena kuin kuvitellaan yleisesti. Taivas on paikka jonka me itse luomme jo täällä eläessämme. Emme tarvitse uskontoja, mutta tarvitsemme kasvaa ihmisinä inhimilliseen suuntaan.

      • varjojen_kautta

        kuulen näen.

        Moni on juuri noista syistä, kertoessaan näkyjä ja kokemuksia, saanut sen hullun leiman jonka täällä kerrotaan saadun vähemmälläkin.
        Sinäkin olet hiukan kyyninen siskosi kohdalla, hän hurahti uskontooan.
        Sekin on yksi ominaisuus joka ihmisissä on.
        Joillekin on tärkeää löytää jotain mihin uskoa ja luottaa. Joillekin se on uskonto, joillekin tavaroiden ja rahan palvominen, joillekin vankka uskomus omiin voimiin ja kaikkivoipaisuuteen kaiken edessä.

        Parasta olisi jokaisen luotta itseensä, tunnustaa itsellensä olevansa juuri se ihminen joksi hän on syntynyt omana itsenään herkkyydessä ja kovuudessa.
        Näillä palstoilla on sama mikä ihmisiä kohtaa ihan livemaailmassa, poikkeavat ajatukset tuomitaan.

        Vain rohkeimmat tunnustavat itsensä ihmisenä jolla on omat näkemykset elämästä ja tuonpuoleisesta maailmasta.
        Nykyisinkin löydetään uusia planeettoja.
        Kuka tietää missä niistä on ollut se ensimmäinen elämä jonka herkkä ihminen kokee totena ja jonka valheellisuuttakaan kukaan ei voi todistaa.

        Me joko olemme tai emme, vain siinä on totuuspohja.


    • Anlis1

      "Pieniä vihreitä miehiä", ja avaruusaluksia saattaa näkyäkin maapallolla. Itse en ole nähnyt enkä halua nähdä. Efesolaiskirje 6, jae 12 kertoo mistä on kysymys.
      Koska maapallomme on hyvän ja pahan taistelutanner, saattaa "taivaan avaruuksista" päästä maapallollemme joitakin olentoja, jotka pokkeuksetta esiintyvät hyvän lähettiläinä.
      Tiedän erittäin vähän, en juuri mitään näistä henkiolennoista. Jumalaakaan en ole koskaan nähnyt, mutta Hänen armonsa vaikutuksen saanut kokea kaiken uudistavana voimana. Sitä eivät ole ufot, eikä tämäkään nykyinen maailma antaneet, eikä voi ottaa poiskaan.

    • kuulen_näen

      Kun oikein uskoo, niin se parantaa. Jumalaan uskovat parantavat itse itsensä, vaikka luulevat Jumalan parantavan. Muistakaa plasebovaikutus, jota on paljon tutkittu. Asia on aivan sama, eli oman uskon kautta paraneminen.

      Pieniä vihreitä miehiä en ole nähnyt. Olen nähnyt aivan ihmisen näköisen miehen. Toki esim. Kalevi Riikonen puhuu hyvin monimuotoisista elämistä, itse en ole sellaisia tavannut. Mutta en usko Kalevin tai Rauni-Leenan valehtelevan. Eihän siihen ole mitään syytä. He eivät ole manipuloineet, kertoneet vain totuutta. Jokaisen valta on valita mihin uskoo ja ymmärrän, kuinka vaikea on uskoa jos ei ole itse nähnyt. Mutta ei Jumalaakaan ole nähty koskaan ja silti monet uskovat Jumalaan. Minulle Jumala on energiaa ja valoa, hän ei ole ihmisen hahmoinen.
      Olen todella iloinen omista kokemuksistani, sillä ihminen on paha. Ei pohjimmiltaan, mutta ymmärtämättömyyttään.

      Sisareeni en suhtaudu kyynisesti, vaan totuudellisesti. Sinä joka väität niin, esität asioita, joista et tiedä tai ymmärrä mitään.

      Jostain luin aivan äskettäin, kuinka uskonnot tulisi hävittää maapallolta niiden pahuuden ja ymmärtämättömyyden vuoksi. Mielestäni uskontoja tarvitsevat ihmiset, jolla ei ole ymmärrystä jatkaa eteenpäin. Alunperin uskonnot luotiin primitiivisten ihmisten ymmärryksen mukaiseksi, mutta tänään pitäisi ihmisen jo ymmärtää todellisuuden ja uskontojen ero.

      • kuulenjanäennikille

        Kopio aiemmasta viestistäsi ;
        " Perheessämme oli useita sisaruksia. Lähisukulaiset painostivat ankarasti uskontielle, jolla he itse kulkivat. Painostus oli ankaraa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kohdallani nuorimpana painostus oli erikoisen kovaa. Minua ei saatu uskontielle, painostus herätti vain uhmaa. Mutta yksi sisaruksistani, hän, joka oli nuoleskeleva tyyppi, hurahti uskoon. En pidä häntä muutenkaan kovinkaan älykkäänä, joten liittyisikö nuo uskoon hurahtamiset älykkyyteen. Niin ajattelen ja koen."

        Ellei tuo ole kyynistä suhtautumista siskoosi joka hurahti uskoon.............


      • cöpenick

        Ihan näillä lumilla heräsin siihen, että koisipaikkani viereltä käveli levollisesti kaksi naispuolista valohahmoa. He olivat naispuolisia, pitempi ja lyhempi.
        Kiinnitin huomioni oikeanpuolisen hahmon pitkiin alaraajoihin. Sääret olivat huomattavan pitkät.
        Jälkeenpäin mietin, olinko saanut nukkuessani pienen sydäntiltin, jota nuo valo-olennot olivat nukkuessani tarkkailleet.
        Kuten ketjussa kirjoitetaan, Jumala ei ole ihmishahmoinen: paremmin ehkä kaikkialla universumissa vaikuttava luonnonlakeihin perustuva voima.


    • kuulen_näen

      Kuten jo aikaisemmin mainitsin, en ole kyyninen sisartani kohtaan. Selvennykseksi mainitsen vielä olevani realistinen häntä kohtaan. Ja olen edelleen sitä mieltä, että uskoon hurahtaminen on älykkyyden puutetta.
      Tottakai mielipiteeni suututtaa, mutta kokemukseni mukaan puhun täyttä totta. Mutta jokainen saa uskoa mitä uskoo, en aio käännyttää ketään. Toivon samaa asennetta myös uskovaisilta.

      • Lorena

        Olen paljolti samoilla aaltopituuksilla uskon asioista "kuulen_näen" nikin kanssa. Kun elää tavallista elämää haihattelematta yliluonnollisten asioiden kanssa minulle se merkitsee tyytyväistä elämää. Joskus vaikeina päivinä miettii miten tästä ongelmasta selviää etteivät varpaat kastu.Ajattelen usein kaikella on aikansa, kaikki selviää aikanansa kun vain pysyy kaidalla tiellä.

        Usko, uskonnot ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat pahoja uskon sotia ja tekoja,ympäri maailmaa, joissa toimitaan malliin silmä silmästä, hammas hampaasta, niitä kiistoja riittää. Onhan maassammekin jaottelua, kenen uskonto, usko on oikeaa, pidetään omaa vitsemaa uskon tietä ainoana oikeana. Voidaan myös lyödä kun vierasta sikaa toista henkilöä oman vakaumuksen oikeellisuudella ja oikeudella.Vältän kriittisyyttä toista omalla tavallaan ajattelevaa kohtaa, sitä odotan myös vastapuolelta.

        Mutta nyt ollaan laskiasen lumoissa, joten liu-lau liukasta laskiasta, pitkiä pellavia, makoisaa hernerokkaa pannari jälkkärinä. Laskiaspullat on leivottuna, nam,nam maistuvat hyviltä kahvin kanssa.


      • hullunleimalla

        kuulen-näen

        En ole uskovainen, mutta en myöskään nimittele hurahtaneiksi heitä joille uskonto on elämän voima. En siskojanikaan.
        Anna arvo toisillekin, jos korostat omaa erinomaisuuttasi.
        Hyväksy muut, niin tulet hyväksytyksi. En haluaisi olla siskosi, saada hölmön leimaa jonka julkisesti julista siskollesi kuin arvomerkin.

        Kukin eläköön kuten haluaa, uskontoon ei minulla ole kielteinen kantakaan, koska kaikilla on oma elämänsä, minä kannan huolen vain omista tavoistani.


    • Kun tuntee itsensä terveeksi ja elinvoimaiseksi, ei lähestyvä lähtö vielä tunnu huolestuttavalta, mutta totuus on se, että lehdistä saa yhä useammin lukea kuolemantapauksista, joissa korkeaan ikään elänyt julkisuuden henkilö on menehtynyt vaikean sairauden murtamana. Ja sitten huomaa, että vainaja on itseä 2 vuotta vanhempi, tai peräti usean vuoden nuorempi.
      Vaikka kuinka toivorikkaana elelee ja tarkkailee terveydentilaansa, niin pakko on todeta, että portti tuntemattomaan on jo näköpiirin rajoilla.

      Sitä ei vain oikein tajua, että maailma tulee pyörimään presiis niin kuin ennenkin, vaikka itse on poissa.
      Miten ne oikein sitten pärjäävät!

      • Anlis1

        Niin moni luulee, että mistään ei tule mitään jos minä itse en ole "puikoissa" Kuitenkin Raamattua siteeraten;"Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho. Hän kukoistaa kuin kukkanen kedolla, mutta kun tuuli käy hänen ylitsee ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijainsa häntä enää tunne."


    • Anlis1

      Kuulen, näen-nimimerkki on vilpitön ja puhuu niinkuin kokee, tai on jäänyt kokemusta vaille. Se usko, uskoontulo on yliluonnollinen ilmiö, joka hämmästyttää meitä uskoon tulleitakin. Jonkun avaruusaluksen näkeminen olisi ihmeellinen kokemus, mutta siitä mainitsisimme silloin tällöin, emme eläisi siinä. Usko Jeesukseen on jokahetkinen asia ": "Hänessä me elämme, liikumme ja olemme", sanoo Apostoli paavali eräässä paimenkirjeessään .

    • fundsija1

      Miksi sen pitäisi pelottaa, elämä on kuolemanvakava sairaus,kukaan ei tiettävästi keksinyt parantavaa lääkettä. Mielestäni asia on kaluttu moneen kertaan tälläkin palstalla.Omakohtainen rajakeikka selkeytti huomattavasti omaa asentoitumista. Rauhoittava kokemus!

      • On se pois lähteminen elävien kirjoista niin vaikuttava tapaus, että sitä tullaan käsittelemään täällä edelleenkin.
        On varmaa, että tätä ikäluokkaa poistuu päivittäin; tämä selviää kun lukee isomman seurakuntayhtymän viikottain poistumisia.

        Itsellä oli vahva fobia vuosikymmenet kuolemaa kohtaan. Olen tehnyt paljon ajatustyötä sen eteen, että levollisin mielin voin siirtyä rajan yli.
        Tänä talvena olen pyytänyt kosmiselta, että saisin yksin saappaat jalassa nukkua pois, ilman yhteiskunnan tai omaisteni tukea.


      • fundsija1

        Uskon, että yhdistät kuoleman sekä sitä edeltävät tapahtumat kiinteäksi kokonaisuudeksi etkä niinkään mieti hetkeä, jolloin elämä biologisena ilmiöna lakkaa.


      • fundsija1 kirjoitti:

        Uskon, että yhdistät kuoleman sekä sitä edeltävät tapahtumat kiinteäksi kokonaisuudeksi etkä niinkään mieti hetkeä, jolloin elämä biologisena ilmiöna lakkaa.

        Lievästi autistisen pojan maailmani romahti 12 vuotiaana varhaiskeväällä v.1950. Lisäksi. kesän alussako lie ollut kun luin Savon Sanomista:
        Maailmanloppu tulee joku vuosi siihen oli merkitty.

        Kukaan ei halunnut selvittää kun asiaa kysyin. Tulkitsin sen niin, että ne tietää, mutta kieltävät kaiken loppumisen kertarysäysellä.

        Muistan tuon Nibiru-vastaavan. Kehityksessään killenosalle jääneet nuoret näkyivät aidosti olevan hädissään.
        Nyt pelkäävät Venäjän miehittämistä. Lievästi psykiatrisia tapauksia, mutta sellaista puolikakaroiden elämä voi olla.

        Vaimoni on ollut 3½ vuotta petiin sidottuna aivoverenvuodon halvaannutettua vasemman puolen hiuksista varpaisiin.

        En uskalla kysyä sitä kysymystä, jonka tätini teki äidilleni, sisarelleen kun näki hänen tilansa: pelkäätkö sinä kuolemaa. En pelkää, sanoi äiti.
        Vaimo parka on itkenyt kohtaloaan, jota kukaan ei voi enää muuksi muuttaa. Kaikki nämä vuodet kuoleman varjostaessa taustalla.

        Onneksi on innokas tapauskovainen ihan naapurissani. se kyttää miten saisi minut toimitettua saamaan "pitkäaikaista psykiatrista hoitoa".


    • vinohymy

      En pelkää kuolemaa. Kotiin pääsemme ja ihan ilman uskontoihin hurahtamista.
      Uskovaiset ei viisastu koskaan. Minulle Jeesus on satuhahmo.

    • captcöpenick

      Isäni oli maanhiljaisia, myös uskovainen. Kun hänen puolisonnsa äitini kuoli, isä näki unen. Pitkät, leveät marmoriportaat - äitini niitä kevyesti nousemassa ylöspäin valoa kohti.
      Portaiden yläpää peittyi poutapilviin .Isä tiesi että nyt on puoliso lopullisesti poissa.

      Mihin uskoo, se unissa ja näyissä näkyy.

      • Anlis1

        Joku kirjoitti, että hänelle Jeesus on satuhahmo.
        Minä ihmettelen, että jokin satuhahmo sai esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa 2 miljoonaa ihmistä työskentelemään kokopäivätoimisesti hävittääkseen uskon "satuhahmoon".
        Muuten, en ihmettele epäuskoisten ihmisten ajatusmaailmaa, sillä olin itsekin "epäolevä tuomas", ennenkuin sain omakohtaisesti kokea Jumalan armon ja rakkauden "satuhahmon", Jeeskuksen kautta.Ei ihminen voi noin vain ruveta uskovaiseksi. Usko on Jumalan suuri armon ja rakkauden osoitus,tarkoitettu kaikille, mutta ihminen voi valita, alkaako hän kuunnella Pyhän Hengen kutsuvaa ääntä, vai hymyillä vaan vinosti ja pilkata Armon henkeä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen rakkaus sinua kohtaan ei kuole koskaan

      Ihastunut olen moniin vuosien varrella mutta vain sinä jäit sydämeen enkä vaan osaa unohtaa. Olit silloin parasta elämäs
      Ikävä
      54
      1668
    2. Kiinni on siekkilän yliajaja

      Eilen illalla saatu kiinni Varsinais-Suomessa tämä henkilö.
      Mikkeli
      13
      1433
    3. Maskuliininen herrasmies

      Tekee aloitteen. 🌸
      Ikävä
      174
      1376
    4. Oletko valmis? Meidän tarinaan

      Rakastan sinua ❤️
      Ikävä
      81
      1338
    5. Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti "En pystynyt olemaan siellä enää"

      Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti – "En pystynyt olemaan siellä enää" Ennen sotaväki oli
      Maailman menoa
      301
      1286
    6. Näyttävin pariskunta

      Ketkä lie tällä kylällä kääntää päät?
      Suomussalmi
      18
      1209
    7. Ollaanko me tyhmiä mies?

      Miten ihmeessä me onnistuttiin saamaan tästä näin pitkällinen ja masokistinen kuvio. Miten? Jos toisesta tykkää, näinhä
      Tunteet
      61
      948
    8. Martina Aitolehti poseeraa Ibizalla

      Ihanaa! Ibiza on ihan paras paikka lomailla hengaillen, viinistä ja iltamenoista nauttien. Säpinää riittää. Aitolehti
      Kotimaiset julkkisjuorut
      98
      945
    9. Unelmoin päivästä, jolloin voimme olla yhdessä.

      Niin pieni kuin sydän onkin, sä oot siellä ja ne mun isot tunteet sua kohtaan ❤️Sydämeni sykähtää joka kerta kun sut nää
      Ikävä
      33
      913
    10. Kannattaako kaikki Abrahamilaiset uskonnot jättää?

      Ja seurata jotain ihan muuta?
      Hindulaisuus
      347
      835
    Aihe