Luin rakennuslehdestä, että tulev lähes nollaenergiataso ei kiristä juuri lainkaan omakotitalojen energiamääräyksiä nykyisestä: http://www.rakennuslehti.fi/2015/02/lahes-nollan-e-luvut-paljastuivat/
Meillä on ollut vertailussa kolme erilaista seinärakennetta kolmella eri u-arvolla. 0,12 (eristeharkko), 0,17 (valuharkko) ja 0,22(umpiharkko). Teimme energialaskennan näillä kaikilla rakenteilla ja jokainen meni B-luokkaan, eli täyttää reilusti myös nuo tulevat määräykset. Laskennallinen energiansäästö ei kilowateissa juurikaan eronnut u-arvoltaan parhaimman ja heikoimman välillä. Näyttäisi siltä, että valinta runkoratkaisuksi pitäisi tehdä aivan joillain muilla perusteilla, kuin U- arvoja vertaamalla. Näyttää myös siltä, että mitä pienempi u-arvo, sitä kalliimpi rakenne, mutta onko hintakaan se ainoa mittari? Millä perusteilla valinta sitten kannattaisi tehdä?
Onko järkevää vertailla senärakenteiden U-arvoja?
29
373
Vastaukset
- Hollolaansyksyllä
Seinän osuus on kokonaisenergian kulutuksesta lämmitykseen noin 20 prosentin luokkaa, eli paljon muutakin tarvitaan. Hyvä eristyskyky seinässäkään ei tietenkään ole pahitteeksi. Ilmatiiveys kerroin on laskennassa melko vaikuttava tekijä, joten tiiveysmittaus kannattaa aina tehdä.
Kivitaloon ilmatiiveys on mielestäni helpompaa tehdä, kuin puutaloon. Autotalli nosto-ovineen kannattaa tehdä erilliseen rakennukseen, muuten ilmatiiveyttä ei riittävästi saa asuntoon.
Talon koolla on myös oma merkityksensä, pienempään on aina helpompaa toteuttaa eri ratkaisuja. Sitten maalämmöllä voidaa tietysti paikata paljon, sitä vaan rasittaa laskennallisesti sähkön haittakertoimella ET luvun laskennassa.
Itse olen harkinnut Eps-harkkoja ensi vuoden projektiini 150 m2 omakotitaloon, yksikerroksinen rakennus tulee niillä kevyesti, miksi nostelisin painavia kiviharkkoja ja sitten vielä betonia pumpaten saman verran.
Ongelmani on myös kaavamääräys puuverhoilusta, siihen löysinkin ratkaisun eilen Raksa messuilta, pitkillä ruuveilla koolaus kiinni jo ennen valua. Jää pois työläs poraaminen betoniin ja ruuvit pysyvät betonissa varmasti.
Lämmin alapohja oli myös yksi mielenkiintoinen ratkaisu, kosteuden käyttäytymisen ajatteluun, jota Rakennuslehdessäkin on korostettu näinä vuosina.
Olen tullut siihen tulokseen, että suunnitteluun ja selvittämiseen on hyvä varata aikaa, ensimmäisen taloni toteutin turhan nopeasti ja tuli muutamia töppejä, jopa insinöörien ehdotuksien vuoksi. Aina kannattaa kyseenalaistaa asioita, eilisellä messukäynnillä huomasin monien myyjien olevan enemmän innokkaita, kuin älykkäitä tai ammattitaitoisia.- Mestarismies62
Puuhastele itse miehet taas vauhdissa muoviharkkoineen... Eli sroxin läpi koolaus ensin ruuvaten ja sitten valellaan ja vibraillaan ruuvinkierteet betoniin niinkö? Myyyjäsikö tämän ohjeen antoi... Siinä ei paljon sitä älyä ja ammattitaitoa sitten tarvittukaan.
Olen parilla eps työmaalla käynyt sitä nysväystä ihmettelemässä ja kyllä sitä kaikenlaista kansanparannuskeinoa on niillä työmailla käytössä. Ammattimaisuus on kaukana kun niitä seiniä kasaa tai vaikkapa rappaa. Ehkä epätasaisin/-suorin seinä mitä ikinä olen edes Lammi-työmailla nähnyt, tulee vastaan juuri näillä EPSiharkoilla. - Eirakentaja
Kyllä rakentaminen on yleisesti yksinkertaisten miesten hommia ja kaikilla materiaaleilla lopputuloskin pystytään ryssimään.
Ammattilaiseksi turhan monet alalla itseään kutsuvat. Korkean verotuksemme vuoksi lähes kaikkien meidän on puuhailtava itse työmaillamme. Silloin eduksi on tuotteen asennettavuuden yksinkertaisuus. Krusifiksit sun muut joudutaan unohtamaan.
Hirsirakentaminen on ollut suosittua vuosisatoja helppoutensa vuoksi, samoin erillaisia tiiliä ja harkkoja on lätkitty päällekkäin. Seinien suoruus ei ole ollut pääasia , vaan käytännöllisyys ja materiaalien saatavuuskin.
Hyvin näissä pirteissäkin on asuttu vuosikymmeniä ja suuria perheitäkin, vaikka ei ollut yhtään suoraa seinää.
Olen jo vuosia seurannut noita Eps-harkkojenkin kehitystä ja mielestäni sen tuotteen etu on juuri rakenteiden suoruus. Niitähän vinoon ei oikein pysty saamaankaan, ainakaan noita Lego nappulakiinnityksellä toteutettavia. Koko ajan niitä on pyritty mollaamaan, silti näyttävät lisääntyvän nyt taantumankin aikaan nopeasti.
Eristyskyky niissä on varmasti hyvä ja kevyitä selkää säästäviä rakennella. Taitaa parku lähteä tuolta puutalopakettien kauppiailta vai mistä lie, mutta hyvät tuotteet ovat aina lyöneet itsensä läpi joka alalla.
Audiakin pidettiin aikoinaan täyspaskana autona, samoin Bemaria, kuinka on käynnyt, myyntilistojen kärjessä joka puolella maapalloa. - UlkopuolisellaEristeellä
Eirakentaja kirjoitti:
Kyllä rakentaminen on yleisesti yksinkertaisten miesten hommia ja kaikilla materiaaleilla lopputuloskin pystytään ryssimään.
Ammattilaiseksi turhan monet alalla itseään kutsuvat. Korkean verotuksemme vuoksi lähes kaikkien meidän on puuhailtava itse työmaillamme. Silloin eduksi on tuotteen asennettavuuden yksinkertaisuus. Krusifiksit sun muut joudutaan unohtamaan.
Hirsirakentaminen on ollut suosittua vuosisatoja helppoutensa vuoksi, samoin erillaisia tiiliä ja harkkoja on lätkitty päällekkäin. Seinien suoruus ei ole ollut pääasia , vaan käytännöllisyys ja materiaalien saatavuuskin.
Hyvin näissä pirteissäkin on asuttu vuosikymmeniä ja suuria perheitäkin, vaikka ei ollut yhtään suoraa seinää.
Olen jo vuosia seurannut noita Eps-harkkojenkin kehitystä ja mielestäni sen tuotteen etu on juuri rakenteiden suoruus. Niitähän vinoon ei oikein pysty saamaankaan, ainakaan noita Lego nappulakiinnityksellä toteutettavia. Koko ajan niitä on pyritty mollaamaan, silti näyttävät lisääntyvän nyt taantumankin aikaan nopeasti.
Eristyskyky niissä on varmasti hyvä ja kevyitä selkää säästäviä rakennella. Taitaa parku lähteä tuolta puutalopakettien kauppiailta vai mistä lie, mutta hyvät tuotteet ovat aina lyöneet itsensä läpi joka alalla.
Audiakin pidettiin aikoinaan täyspaskana autona, samoin Bemaria, kuinka on käynnyt, myyntilistojen kärjessä joka puolella maapalloa.Jos haluaa puuhastella itse työmaalla tehdäkseen taloudellisesti, niin kannattaa todella valita edulliset materiaalit. Halvimmalla pääsee kun ostaa tavalliset eristämättömät harkot ja lima erillesen EPS:in siihen pälle. Ei mene lavamaksua ja rahteja lämpöharkkojen styroxeista, ja niillä rahoilla taita jo melkein saada eristämättömät harkot. EPS-kalalaatikoista ei rakenna kukaan muu kuin palstan trollit.
https://youtu.be/OAec1J3uIME
- BauHerr
Eristeen paksuus vaikuttaa tiettyyn pisteeseen asti. Tärkeämpää on kuitenkin ilmanvuoto ja siitä kertova luku.
Minä lasken kokonaiskustannuksia. Ne taas riippuvat siitä, mitä teen, teetän tai joudun ostamaan muilta.
Itse tehdessä säästää 50 euroa tunti. Sen tienaamiseen tarvitaan 100 euron palkka. Itse tehden säästää noin 17.500 euron kuukausipalkan edestä. Joissakin töissä, kuten maansiirrossa, oman "palkka" on luokkaa 30.000 - 60.000, josa koneen vuokra ei ole tuntiperustainen ja voi ajaa melusäännösten puitteissa aamusta ltaan.
Kustannukset riippuvat omasta osaamisestasi sekä käytettävissä olevasta ajasta. JOTEN vain Sinä tiedät, mikä ratkaisu on Sinulle edullisin ja paras.- näinminäteen
Minä en halua tehdä mitään ammattitöitä.. varsinkaan maatöitä itse. En osaa, uskalla, halua, ei kiinnosta. Kuukausipalkkani päivätyöstä on 6500€/kk, mitä tuskin siirrän työmaalleni. Hankin 1. pääsuunnittelijan 2. mestarin 3. tontin 4. perustamistapalausunnon 5. päätän talomallin tai suunnittelutan talon 6. Päätän mistä materiaalista rakennan 7. tilaan talopaketin vesikattoon valmiiksi tehtynä suunnitteluineen 8. hankin maaurakoitsijan ja tilaan maatyöt, kunnallistekniikat yms. 9. teetän LVIS suunnitelmat ja hankin niille toteuttajan 10. Haen rakennusluvan 11. Katselen vierestä kun runko nousee. Suojaan, siivoan ja hoidan juoksevia asioita 12. Suunnittelutan pinnoitukset, kalustukset/lisärakenteet ja varaan tekijät niihin 13. katselen kun tekniikkaa, pintoja, kaiteita, kalusteita yms. asennetaan 14. Muutan 15. viimeistelen pintoja, pihoja yms.
Näin teen kivitalon 2300€/m2 ja olen helkutin tyytyväinen. - Rohkeastieteenpäin
Eristeen paksuus vaikuttaa noin metriin asti solupolystyreenissä ja villassa, joten melko paksuja seiniä voi tehdä ja kattoja.
Kosteustasiat sitten ovatkin oma lukunsa ja mitä paksumpi eristys, sitä vaarallisemmaksi ilmavuoto käy.
Oma työ on aina kannattavaa, jos osaa tai edes viitsii nähdä vaivaa oppiakseen. Tilattavasta työstä, kun enemmän kuin puolet on veroja tai veroluonteisia maksuja.
Itse tehden työ on monaasti hitaampaa ja työaikaa kuluu enemmän ja se tietysti on jostain pois. Koneiden vuokraaminen on kovaa bisnestä ja sitä hallitsevat monet suuret yritykset, kannattaa laskea myös siirrot kahteen suuntaan. Polttoaineet ja vuokrat, sekä mahdolliset rikkoontuneet lasit sun muut.
Vuokrakonesuhareiden ongelmana on yleisesti täysi tietämättömyys rakennustapaohjeista, joka koskee kyllä turhan montaa ammatti maanrakentajaakin.
Maanrakentajalle tärkeä oppi on tiivistäminen, tiivistäminen ja tiivistäminen. Se on yleisimpiä maanrakennustöiden virheitä talonrakentamisessa suurillakin rakennusliikkeillä. Alle 450 kg:n täryllä ei tee yhtikäs mitään.
Toinen yleisongelma talonrakentamisessa on tietysti iänikuinen säästäminen, kunnollisia materiaaleja ei tunneta tai osata käyttää.
Kaivinkone ilman Rototilttiä on kuin käsi ilman sormia ja sen käyttö vaatii runsaasti harjoittelua, jotta homma luonaa tai muuten lapioidaan ahkerasti.
Siitä sitten vaan taloja kasaamaan ja säästämään, lopullisesta neliöhinnasta voi säästäjä sitten valehdella vähintään puolet täällä, jos se helpottaa. Lainaa saattaa kuitenkin olla vielä runsaasti jäljellä, kun ensimmäiset korjaukset töllistä tulevat vastaan.
Kiinteä omaisuus on kuitenkin tavallisen tallaajan paras sosiaaliturva ollut aina.
Energianormien vaatimuksia on kiristetty jatkuvasti. Vuoden 2003 normi oli viimeinen, jossa energiansäästöinvestoinnit olivat taloudellisesti kannattavia. Eli u-arvon pienennyksestä aiheutuva lisäkustannus ei tule enää energiansäästönä takaisin.
Kun talon kokonaislämmitysenergian kulutus menee niin pieneksi, että lämmityslaitteistosta voidaan kokonaan luopua (=passiivitalo) tuossa kannattavuudessa tapahtuu pieni hyppäys parempaan - maksaahan kaukolämmön laitteistot pitkästi yli kymppitonnin ja maalämmönkin perustaminen maksaa pari kymppiä.
Sitten tulee mukaan käyttömukavuuskysymykset - jos lämmitysenergiantarve on likimain nolla, voi käydä niin, että huoneilma on riittävän lämmintä, mutta lattiat epämukavan viileät...
Mielestäni nämä matalaenergia-, passiivi- ja nollaenergiatalot ovat suunnittelijoille mukavia haasteita - joka ukko osaa suunnitella passiivitalon, mutta mukavan passiivitalon suunnitteluun ei likimainkaan kaikki pysty.- Reimarakentaja
Materiaalit ja valmistustekniikka ovat kuitenkin kehittyneet niin paljon ja tietysti myös kilpailu kiristynyt, että passiivitalokaan ei välttämättä tule yhtään kallimmaksi.
Passiivitalon seinät ovat oikein suunniteltuna usein neliömäärältäänkin pienempiä yksinkertaisen muotonsa ansiosta ja hinta putoaa.
Talojen koko on myös selvästi pienenemään päin, jolloin lämmitettävien neliöiden määrä laskee ja vedettävien putkienkin pääsääntöisesti.
Lisäksi kuitenkin rungon kustannus kokonaisuudessa on varsin pieni ja senkin hintaan vaikuttaa paljolti perustamispaikka ja perustuksen monimutkaisuus, sekä vaatimus.
Passiivitalon rakentajan täytyy hillitä tekniikka hankinnoissa, ne usein ryöstäytyvät käsistä. Kaikkia härveleitä mitä on myytävänä tai viimeisintä älytekniikkaa tuskin tarvitaan.
U-arvolla on aina merkitystä ja siitä lähdetään, alhaisempi on aina eduksi.
Passiivirakentamisen lisääntyminen rokottaa kaukolämmön myyjien voittoja tuntuvasti, homma etenee noin prosentin vuodessa. Talojen pienentyminen ja porukan harventuminen tekee myös samaa.
Kireä taloustilanne laittaa säästämään ja lämmintä käyttövettäkin aletaan säästämään. Tekniikka ja eristäminen auttaa tässäkin asukasta maksajaa.
Pian saavutetaan lähes nollaenergia taso, kun sähköä voidaan kotitaloudessakin myydä valtakunnan verkkoon, Euroopassa tämäkin jo toimii. Piensähkövoimaloista on tullut maatalouden ja pienyrittäjyydenkin sivuelinkeino, kenellä vaan kattopintaa on omistuksessaan.
Kyllä energiatalkoot edistyvät ja sähkökaupan verotulot putoavat, mutta Vihervassarit ovat valmiina verotusta kiristämään, joten se siitä säästöstä. - Hömpänpömppää
Ei tule tapahtumaan tämä hörhöjen passiivitalo hömpötys. Juuri tuo epämääräinen höpöttely nostaa rakentamisen hintoja, joita mahdollisella, huom MAHDOLLISELLA, energian säästöllä ei tulla koskaan kuittamaan. Pientaloasumisen tarkoitus on parantaa ihmišen asumiskokemusta. Passiivitaloajattelu huonontaa sitä. Ikkunat kuin ampumaluukut, huonelämpötila alle 20 astetta. Ovia ei saa aukoa ja talo näyttääkin aivan parakilta. Mitä hyötyä tästä nyt sitten on, kysyn vaan. Markkinamiesten hömpötyksiä nämä passiivitalot.
- Tietoon
Ei taida olla markkinamiesten hömpötyksiä, kun jo nyt uudet talot ovat kaikki lähes Passiivitaloja ja lähes nollaenergiatalotkin tulevat määräyksiemme mukaisesti jo tällä vuosikymmenellä.
- Enemmäntietoa
Tietoon kirjoitti:
Ei taida olla markkinamiesten hömpötyksiä, kun jo nyt uudet talot ovat kaikki lähes Passiivitaloja ja lähes nollaenergiatalotkin tulevat määräyksiemme mukaisesti jo tällä vuosikymmenellä.
Alle prosentti on passiivitaloja ja lähes nollaenergiatalo tarkoitta nykyistä B-luokan määräykset täyttävää taloa... Eli revippä siitä markkinamies
- Lisätietoa
Suomen rakennuskanta uudistuu prosentti vuodessa vauhdilla, eli noin sata vuotta kestää siirtyminen Passiivitaloihin.
Siis kaikki eivät tietenkään voi asua Passiivitaloissa.
- rkmpks67
Rakenteen kyky varata energiaa ja luovuttaa sitä tasaisesti on paljon tärkeämpi asia kuin u-arvoon tuijottaminen. Samoin kylmäsiltojen vähyys ja rakenteen tiiveys ovat tärkeämpiä juttuja. Sipotex, eli kevytbetonirunko on näissä paras. Sisäilman laatu on myös näissä erittäin hyvä.
- yäk
siporex haisee kauan ja on ihan kauhea rakentaa
- näin
U arvoa hyvä vertailla.. vaikuttahan se energiakulutukseen, jolloin pienemman U-arvon talossa saa helposti säästettyä lämmitysjärjestelmässä. Tee hutera talo ja tee maalämpö 20000 eurolla. Tee EPS harkkotalo passiivirakenteena ja säästä 10000 lämmitysjärjestelmässä
- epsonp.a.s.k.a
Muovitaloon ei kannata laittaa mitään palavaa... Saattaa koko paska sulaa yhdeksi möykyksi ja jos pelastut, kuolet palokaasuista aiheutuvaan syöpään
- Vanhajarru
Äläpä kirjoittele potaskaa, nämä muotitalot ovat CE hyväksyttyjä, parhaimpaan Paloluokkaan.
Eriste sisältää palonestoaineen, joka estää syttymisen ja betonirunko ei romahda tulipalossakaan. Eps eristeistä ei palaessakaan tule kuin vesihöyryä ja nokea.
Asuntomessujen vähiten energiaa kuluttavat talot ovat Eps-harkkotaloja.
Eipä taida olla pelkkiä markkinamiesten hömpötyksiä, 2000 luvulla ei asuta enää homeisissa risumajoissa.
Eristäminen kannattaa kaikissa ilmastoissa, niin kylmää, kuin lämpöäkin vastaan.- dippainssi
EPS eristetyn seinän u-arvo on luokkaa 0,10... EPS eristämättömän kiviseinärakenteen U-arvo on luokkaa 0,15-0,20... Normaalin 170m2 kaksikerroksisen kivitalon seinärakenteessa oleva enintään 0,10 U-arvo ero tarkoittaa kilowateissa sellaista 300Kw säästöä vuodessa... Rahassa se on n. 30€... Eli eipä juuri mitään. EPS-muottiharkosta tekeminen energiatehokkuusmielessä ei ainakaan kannata, sillä hyöty on marginaalinen. Seinässä U-arvoraja on 0,60 ja kaikki sen alle ovat aivan ok rakenteita nykypäivänä... Passiivirakentaminen on muutenkin markkinamiesten hömpötystä. Lämmitys- ja asuintavat ratkaisevat enemmän energiatehokkuudessa.
- AsiLlinenkommentti
Hyvä kommentti ja näinhän tuo asia on. Talon energiatehokkuuden ratkaisee käytetty tekniikka ja itse rakentamisen laatu. Laadun taas takaa rakentamisen ammattimainen valvonta. Minkä tahansa rungon energiatehokkuuden voi pilata huolimattomalla rakentamisella. Jos vaikka kuinka ostaa energiatehokkaat eristeharkot, mutta tekee kokemattomana itse tai teettää halvoilla mies ja hiace - porukalla duunin, niin pieleen menee. Mitä vähemmän rungossa on eri materiaalien rajapintoja, sitä tiiviimpi tulee. Itse eristeellä ei niin paljon ole merkitystä.
- A.P.J
dippainssi kirjoitti:
EPS eristetyn seinän u-arvo on luokkaa 0,10... EPS eristämättömän kiviseinärakenteen U-arvo on luokkaa 0,15-0,20... Normaalin 170m2 kaksikerroksisen kivitalon seinärakenteessa oleva enintään 0,10 U-arvo ero tarkoittaa kilowateissa sellaista 300Kw säästöä vuodessa... Rahassa se on n. 30€... Eli eipä juuri mitään. EPS-muottiharkosta tekeminen energiatehokkuusmielessä ei ainakaan kannata, sillä hyöty on marginaalinen. Seinässä U-arvoraja on 0,60 ja kaikki sen alle ovat aivan ok rakenteita nykypäivänä... Passiivirakentaminen on muutenkin markkinamiesten hömpötystä. Lämmitys- ja asuintavat ratkaisevat enemmän energiatehokkuudessa.
Itse kun olen sekä asentaja, että tohtori, niin nyt tuota Seinässä U-arvoraja on 0,60 ja kaikki sen alle ovat aivan ok rakenteita nykypäivänä" en ymmärtänyt.
Ilmeisesti olen joko liian teoreettinen tai käytännönläheinen.
0,60 soveltuu rakennusmääräysten mukaan puolilämpimälle tilalle ehdolla, että se on hirsirakenteinen.
Perusasia on sinänsä juuri noin. U-arvon rinnalla on tarkasteltava myös ilmanvuotolukua.
Minua kyllä mietityttää kosteus. Olen rakentamassa hyvin eristettyä taloa. Olen panostanut sen ilmastointiin perusteellisesti. Kaikki on niin maan perusteellisesti tuuletettu ryömintätilasta kattorakenteisiin. LTO on parasta mitä tällä hetkellä ostaa voi. Silti en voi taata, ettei rakennuksessa home kasvaisi. - Tarkistalähteesi
A.P.J kirjoitti:
Itse kun olen sekä asentaja, että tohtori, niin nyt tuota Seinässä U-arvoraja on 0,60 ja kaikki sen alle ovat aivan ok rakenteita nykypäivänä" en ymmärtänyt.
Ilmeisesti olen joko liian teoreettinen tai käytännönläheinen.
0,60 soveltuu rakennusmääräysten mukaan puolilämpimälle tilalle ehdolla, että se on hirsirakenteinen.
Perusasia on sinänsä juuri noin. U-arvon rinnalla on tarkasteltava myös ilmanvuotolukua.
Minua kyllä mietityttää kosteus. Olen rakentamassa hyvin eristettyä taloa. Olen panostanut sen ilmastointiin perusteellisesti. Kaikki on niin maan perusteellisesti tuuletettu ryömintätilasta kattorakenteisiin. LTO on parasta mitä tällä hetkellä ostaa voi. Silti en voi taata, ettei rakennuksessa home kasvaisi.Tarkista lähteesi. 0,60 u-arvo riittää aivan hyvin seinissä jos sitä kompensoidaan muualla rakenteissa ja tekniikassa riittävästi. Rakennusmääräysten mukaan tämä on aivan sallittua ihan täyslämpimissäkin rakennuksissa.
- A.P.J
Lähde on tässä:
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla
laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö.
3.1.2
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä.
3.1.3
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 0,60 W/m2K. Lämpimän tilan ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m2K ja puolilämpimän
enintään 2,8 W/m2K.
KYSYMYS: JOS seinän lämmönläpäisykerroin on 0,60 W/m2K ja seinä on pinta-alaltaan rakennuksen suurin rakenneosa, niin millä tavalla huonoa U-arvoa voi kompensoida?
Tietysti ilmanvuotoluvulla voi pelata jonkun verran, muttatuo 30 % -sääntö tulee äkkiä vastaan. Joten q ei ratkaise yhtälöä.
Laita laskuesimerkki! Tarkistan sen omalla ohjelmalla. - seinälläeiväliä
A.P.J kirjoitti:
Lähde on tässä:
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla
laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö.
3.1.2
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä.
3.1.3
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 0,60 W/m2K. Lämpimän tilan ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m2K ja puolilämpimän
enintään 2,8 W/m2K.
KYSYMYS: JOS seinän lämmönläpäisykerroin on 0,60 W/m2K ja seinä on pinta-alaltaan rakennuksen suurin rakenneosa, niin millä tavalla huonoa U-arvoa voi kompensoida?
Tietysti ilmanvuotoluvulla voi pelata jonkun verran, muttatuo 30 % -sääntö tulee äkkiä vastaan. Joten q ei ratkaise yhtälöä.
Laita laskuesimerkki! Tarkistan sen omalla ohjelmalla.Ei ilmanvuodolla pelkästään, vaan ilman vaihdolla kompensoiden. Hyvä lto kone, niin ei ala paljon olemaan seinän U- arvolla väliä. Ilmavuodot on toki hyvä saada alle 1.0 aan. Yläpohjaan ja alapohjaan eristettä riittävästi myös. Tosin en tiedä onko markkinoilla alle 0,20 u- arvolla olevia šeinärakenteita lainkaan enää ( jos hirret jätetään laskuista). Tosin tuo 0,20 ei vaadi lainkaan kompensointia vielä
- A.P.J
Oletko koskaan rakentanut itse?
Jos olisit, niin olisit huomannut kuinka vaikeaa ilmanvuotoluvun 1,0 saavuttaminen on.
Esimerkiksi 2013 Lammi-talojen keskiarvo oli Oulun rakennusvalvonnan mukaan 1,3. - Eivielätohtori
A.P.J kirjoitti:
Itse kun olen sekä asentaja, että tohtori, niin nyt tuota Seinässä U-arvoraja on 0,60 ja kaikki sen alle ovat aivan ok rakenteita nykypäivänä" en ymmärtänyt.
Ilmeisesti olen joko liian teoreettinen tai käytännönläheinen.
0,60 soveltuu rakennusmääräysten mukaan puolilämpimälle tilalle ehdolla, että se on hirsirakenteinen.
Perusasia on sinänsä juuri noin. U-arvon rinnalla on tarkasteltava myös ilmanvuotolukua.
Minua kyllä mietityttää kosteus. Olen rakentamassa hyvin eristettyä taloa. Olen panostanut sen ilmastointiin perusteellisesti. Kaikki on niin maan perusteellisesti tuuletettu ryömintätilasta kattorakenteisiin. LTO on parasta mitä tällä hetkellä ostaa voi. Silti en voi taata, ettei rakennuksessa home kasvaisi.Kaveri joka kerrot olevasi tohtori, niin tuskin rakennustekniikan kuitenkaan. Muuten tietäisit tutkimuksesta Ruotsissa, jossa ulkoilmalla tuuletettuja rossipohjia puu välipohjalla on homeessa 175000 kpl. Etkä varmasti olisi tehnyt itsellesi sellaista.
Asentajan ei tällaista tarvitse tietääkkään, koska toteuttaa ainoastaan toisten tekemiä suunnitelmia. - Kivimieskö
dippainssi kirjoitti:
EPS eristetyn seinän u-arvo on luokkaa 0,10... EPS eristämättömän kiviseinärakenteen U-arvo on luokkaa 0,15-0,20... Normaalin 170m2 kaksikerroksisen kivitalon seinärakenteessa oleva enintään 0,10 U-arvo ero tarkoittaa kilowateissa sellaista 300Kw säästöä vuodessa... Rahassa se on n. 30€... Eli eipä juuri mitään. EPS-muottiharkosta tekeminen energiatehokkuusmielessä ei ainakaan kannata, sillä hyöty on marginaalinen. Seinässä U-arvoraja on 0,60 ja kaikki sen alle ovat aivan ok rakenteita nykypäivänä... Passiivirakentaminen on muutenkin markkinamiesten hömpötystä. Lämmitys- ja asuintavat ratkaisevat enemmän energiatehokkuudessa.
Et huomioinut lainkaan, että jäähdytyksessä myös eristäminen säästää, muutenhan pakastevarastotkin olisivat eristämättömiä.
Jos seinässä taas on paljon eristystä voi muualla esim. Katossa käyttää vähemmän , kompensointia voi harrastaa myös toisinpäin.
Se on totta että asumistottumuksilla voi säästää yllättävän paljon, lämpöä vaan huonetilassa alemmas ja maailma pelastuu.
Hirsitalo on ylimainostettu, painuva höskä mikä vuotiaatkin helposti, on mielipiteeni. - A.P.J
Eivielätohtori kirjoitti:
Kaveri joka kerrot olevasi tohtori, niin tuskin rakennustekniikan kuitenkaan. Muuten tietäisit tutkimuksesta Ruotsissa, jossa ulkoilmalla tuuletettuja rossipohjia puu välipohjalla on homeessa 175000 kpl. Etkä varmasti olisi tehnyt itsellesi sellaista.
Asentajan ei tällaista tarvitse tietääkkään, koska toteuttaa ainoastaan toisten tekemiä suunnitelmia.Minä en ole koskaan rakentanut yhtään puupohjaista alapohjaa ryömintätilaan enkä muuallekaan.
Kuka niin väittää?
Yhden kokonaan puisen lattian olen korjannut, mutta sekin alla oli asuinkerros.
Ehei, työn alla oleva alapohja on betonia. Tuoreessa betonissa home ei viihdy, koska betoni on alkalista. Vahna betoni taas ei enää ole minun ongelmani. Ne on muut, jotka siitä saavat murhetta kantaa, jos hometta tulee, mitä kyllä en usko. - niinsevarmaanon
A.P.J kirjoitti:
Minä en ole koskaan rakentanut yhtään puupohjaista alapohjaa ryömintätilaan enkä muuallekaan.
Kuka niin väittää?
Yhden kokonaan puisen lattian olen korjannut, mutta sekin alla oli asuinkerros.
Ehei, työn alla oleva alapohja on betonia. Tuoreessa betonissa home ei viihdy, koska betoni on alkalista. Vahna betoni taas ei enää ole minun ongelmani. Ne on muut, jotka siitä saavat murhetta kantaa, jos hometta tulee, mitä kyllä en usko.Sielä epsishän se betoni ei kuiva koskaan... Eli siksikö eps- talo ei homehdu?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa
ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?864559- 1273978
Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."
Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai332531Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta
Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu1971555Wiisaat Lappajärvellä iät.
Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.121286Missä Steffe hiihtää?
Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko221253Olet elämäni rakkaus
On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el361198Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä
Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?621193Milloin nainen, milloin?
Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä611153Olen menettänyt yöunet kokonaan
Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel171065