Kuulkaapas nyt onnettomat asioista selvää ottamattomat ja tietämättömät.
Opistoissa jokaista opintoviikkoa tehtiin samat määrät täysin joustamattomassa oppimisympäristössä töitä kuin ylipistoissa. Mitään ei annettu anteeksi ja asiat oli osattava ennen kuin tenteistä päästiin läpi.
Vanhan opistomerkonomin tutkinnossa on mm. kansantaloutta(hyvin keskeinen tietämisen alue) kaksinkertainen määrä verrattuna AMK opiskeluun. Syykin on hyvi selvä. Itseasiassa ihan looginen mutta kukaan itseään täynnä oleva amk-inssi tai trade ei ole viittinyt suhteuttaa maan oloihin koulutusjatkumoita. Opistokoulutus oli kehittynyt huippuunsa ennen 90-lamaa Ja
80-luvun lopussa oli varaa opettaa pitkiä oppituntikokonaisuuksia. Itse tein kauppaopistossa neljän ja viiden päiviä jatkuvasti koko kolmivuotisen jakson. Siinä ei ollut mitään luppo-aikaa vaat tiukkaa opiskelua koko aika. Kyllä sitä sitten takki olikin tyhjä kun valmistuttiin. Ihan tyhjä. Valmistuneet lähtikin liike-elämään suoraan hyviin hommiin aina kaikki.
Kun Sittemmin olen käynyt AMK.ssa opiskelemassa sitä ja tätä on siellä tahti aivan toinen. Ammattikoulunkin käyneenä vertaisi lähinnä ammattikoulutahtiseen opiskeluun AMK-opintoja. mm Tradenomi pinnoissa on iso määrä leppoisia ryhmätöitä ja erilaisia tutki kirja ja tee 5sivuinen esitys... Ja puhtaasti sääsötyistä. Ei enää ole varaa pitää hirveätä määrää oppitunteja. ei ole niin ei ole. Kun olen myös opiskellut sattumalta Teatterikorkeakoulun avoimessa ja Helsingin ylipiston avoimessa on ne lähinnä opiskelutahdiltaan vanhojen opisto-opintojen tasoisia. Siis joutuu tekemän töitä. Ammattikorkeakoulu siis on nimenä väärä. pitäisi olla HKAK eli Hieman Korkeampi Ammatti Koulu. Ei muuta. Ei kannata silloin pitää melua kun ei ole empiiristä kokemuspohjaa.
Ns peruskoulupohjaisilla Kauppaopistolinjoilla oli rankka tahti. Ensimmäisenä vuonna mentiin mm. kielissä Suomi, Ruotsi, Englanti koko lukion oppimäärä läpi. siitä syntyi se valikoituma ketkä jatkoivat opistoon ja ketkä jäivän kouluun.
Oppimäärien sisällältään yo-merkonomi ja kauppatieteen kandi on täysin saman määrän opiskelleita. ja Opistomerkonomi on muuten mutta lukion uskonnon, historian ja ympäristöaineiden tiedoista osa puuttui.
Se vielä koulu ja ammattikoulututkintoinin on eroa
Että ammattikoulusta ei saanut tutkintoa. Se oli vain koulutus. Merkantti, lähihoitaja, jne olivat kaikki kouluasteisia Tutkintoja. Syykin on aivan selvä. Ammattikoulussa ei ole kuin puolet siitä määrästä lukuaineita kuin kauppakoulussa ja Sairaanhoito-oppilaitoksen koulun puolella oli.
Hieman tositietoa oheisista opinnoista
7
327
Vastaukset
- samaa_täältä
Hienoa, että teit aloitteen aiheesta. Kokemukseni osuvat samaan. Tuntuu, että sekä AMK että yliopisto ovat NYKYÄÄN helpompia kuin -80-luvun opistoaste, silloisesta korkea-asteesta puhumattakaan. AMK:ssa oli pelkkää kertausta merkonomista, ei uusia asioita. Samoin yliopistoissa (sekä tutkintotavoitteinen että avoin) opintojaksojen metodit ja evaluaatio ovat helpompia kuin viime vuosisadalla.
Tuntuu minustakin, että säästöt ovat helpottaneet myös koulutusta, minkä seurauksena enää ei voida puhua yhtä korkeatasoisesta opetuksesta kuin -80-luvulla, vaikka tieteet edistyvät jatkuvasti.- paljononnähty
Minullakin ihan samoja kokemuksia. Sattuneesta syystä olen ollut opiskelumaailmassa mukana 70-luvulta lähtien. 80-luvulla vaatimukset olivat vielä kovat. 90-luvulla alkaneiden uudistusten myötä koulutus ja opetus on rapautunut aina vain pahemmin. Tarkoitan yleissivistävän koulun jälkeisiä oppilaitoksia ammattikouluista yliopistoihin.
Koulutusta järjestetään valtavasti, mutta suuri osa on tyhjää täys. Resurssit eivät riitä kunnolliseen opetukseen. Lisäksi korkeakouluihinkin otetaan opiskelijoita, joiden älyllinen kapasiteetti on riittämätön. Monen ovat sosiaalisessa kehityksessä vielä lapsenkengissä.
Vielä 80-luvulla merkonomi oli varsin arvostettu. Useimmat päätyivät päällikkötasoisiin töihin, jotkut pankinjohtajiksikin. Eikä ihme. Silloin merkonomi oli perusteellisemmin koulutettu kuin nykyajan tradenomi.
- Standarditutkinto
Samaa mieltä.
Vielä 80-luvulla suomalainen koulutus oli korkeampitasoista kuin monissa Euroopan maissa. Alempia korkeakoulututkintoja ei juuri ollut, opistokoulutus oli eurooppalaisittain kummajainen, joten suomalaisten koulutustaso kuitenkin näyttäytyi tilastoissa matalana. Osaamistahan ei tilastoissa voi mitata. Tilastot mittaavat vain tutkintojen tasoa.
Yliopistoissa toteutettiin 90-luvun alussa maisteritutkintojen tutkinnonuudistus, joka tarkoitti käytännössä että opintoviikkomääriin sisältyviä opiskeluvaatimuksia tarkistettiin, eli tutkintoja kevennettiin. 90-luvun lopussa opistot vetelivät viimeisiä aikojaan ja siirryttiin amkeihin, alettiin tehdä opistotutkintojen sijaan alempia korkeakoulututkintoja. Nimenmuutosten lisäksi tarksitettiin opetussuunnitelmat ja karsittiin turha kuorma pois. Ei haluttu opettaa yhtään enempää kuin muuallakaan Euroopassa. Miksi olisi pitänyt?
Kun Suomalaisisa korkeakouluissa (ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhtä lailla) mentiin mukaan Bolognan prosessiin, niin siirryttiin opintoviikoista opintopisteisiin. 2000-luvun alkuvuosina opiskelusisltö keveni entisestään, sillä monet kurssit tarkistettiin niin, että todellakin mitattiin, paljonko opiskelijan työtä kurssiin sisältyy. Tutkinnot mitoitettiin niin, että ne oli mahdollista tehdä normiajassa 8 tunnin työpäivinä, 36,5 tunnin työviikkoina. Niin muuallakin Euroopassa oli tehty. Nykyiset tutkinnot ovat mitoitukseltaan ja kuormittavuudeltaan samaa tasoa kuin muuallakin. Ei yhtään enempää eikä vähempää.
Meidän suomalaisten ei tarvitse todistaa olevamme muita parempia, koska emme hyödy siitä mitään, menetämme vain vapaa-aikamme ja uhraamme turhaa perhe-elämämme. Riittää että olemme yhtä hyviä.
Vinkki teille muillekin opiston käyneille: kun osaamista nyt on sattuneista syistä joutunut joskus kerryttämään enemmän kuin nykymitoituksella, niin se kannatta käydä tunnistuttamassa ja pyytää siitä kunnolliset ajantasaiset merkinnät. Opistotutkinnon päivittäminen AMK-tutkinnoksi tai kanditutkinnoksi on useimmille vanhan opiston käyneille lähes vain opinnäytetyökysymys. Pikku juttu. Ja tosiaan vaikka Suomessa AMK on vielä vähän uusi juttu, eikä täällä arvosteta aina AMK-tutkintoja kaikissa piireissä, niin muualla Euroopassa niitä kyllä arvostetaan aivan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin bachelor-tutkintoja.- Että_näin
Mutta reaalimaailmassa ei menestytä tilastoilla tai tutkinnon nimellisellä tasolla vaan pelkällä osaamisella. Suomen nykytilasta päätellen tätä jälkimmäistä ei ole ollut riittävästi.
- OsaaminenEiOleRatkaisu
Eipä sitä osaamista muualla Euroopassa näytä olevan yhtään enempää. Ei nimittäin muuallakaan sen paremmin mene ... eikä Aasiassakaan enää mene hyvin.
Ainoa, joka nousee tällä hetkelllä, on Afrikka, eikä se johdu osaamisen korkeasta tasosta vaan kasvavista markkinoista ja kasvuhalusta.
Tällä hetkellä Suomea ei nosteta suosta lisäämällä osaamista.
Eihän siinä vanhan opiston osaamisessa mitään pahaa, mutta se tulee kalliiksi ja pitäisi arvottaa uusiksi vähintään lisensiaattitasolle, jotta tutkinnot olisi yhteismitallisia muiden maiden kanssa. - Että_näin
OsaaminenEiOleRatkaisu kirjoitti:
Eipä sitä osaamista muualla Euroopassa näytä olevan yhtään enempää. Ei nimittäin muuallakaan sen paremmin mene ... eikä Aasiassakaan enää mene hyvin.
Ainoa, joka nousee tällä hetkelllä, on Afrikka, eikä se johdu osaamisen korkeasta tasosta vaan kasvavista markkinoista ja kasvuhalusta.
Tällä hetkellä Suomea ei nosteta suosta lisäämällä osaamista.
Eihän siinä vanhan opiston osaamisessa mitään pahaa, mutta se tulee kalliiksi ja pitäisi arvottaa uusiksi vähintään lisensiaattitasolle, jotta tutkinnot olisi yhteismitallisia muiden maiden kanssa.Myöhäistä se tietenkin on nyt lisätä osaamista, kun sitä saadaan lisää aikaisintaan viiden tai kymmenen vuoden päästä. Koulutuksen aikavakio on valitettavan pitkä ja tutkimuksen vieläkin pitempi.
Siihen mennessä nestepinta on ylittänyt suomalaisten pään tason.
- tätätätilä
Opiskelin yliopistossa maisterin tutkinnon 80-luvulla. Tekemistä oli paljon ja arvostelu tiukkaa. Olen täydentänyt tutkintoani tällä kuluvalla vuosikymmenellä. Tämä on todella kevytversiota entiseen verrattuna.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest6875235Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4693554Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1563327Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1702563Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d102399- 2611990
Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231497Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa1001398No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.1001379Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite891160