Mitä tarkoittaa Aaronin pappeus?

Ei ainakaan luterilaista pappeutta, joka toimisi välimiehenä Jumalan ja ihmisen välissä, vaikka sitä heitinkirjassa huseraataan. Papin valtakirja.

Mutta, Jumala valitsee pappinsa ja pappiskansansa, joka julistaa Herran tekoja ja pelastussuunnitelmaa.
Se sauva, joka lehteää Jumalan sanomaa, esim. yleisenpappeuden mukaan, jossa Pyhä Henki tänään kertoo pelastussuunnitelman on Jumalan teko.
Uhria ei enää uhrata, mutta vanhanliiton aikana on tämä tehtäväjako annettu yksinomaan Jumalan suunnitelman mukaan määrätyille.

Mikä siinä on epäselvää ?

Sekä juutalaisella että pakanalla on sama "pelastuksen tie " ( Jeesus sanoi Joh.14: 6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani..".) eli uskon kautta Jumalan sovitus työhön Jeesuksessa Kristuksessa.


"Aaronilainen pappeus" katovainen pappeus.............."Melkisedekin pappeus" katoamaton pappeus.


Hepr. ( 5:1. )"..Sillä jokainen ylimmäinen pappi, ollen ihmisten joukosta otettu, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan sitä, mikä Jumalalle tulee, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä,. ja hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska hän itsekin on heikkouden alainen, ja tämän heikkoutensa tähden hänen täytyy, samoinkuin kansan puolesta, niin itsensäkin puolesta uhrata syntien edestä. Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin. Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan"..."


Hepr. ( 7:11. )"..Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että* nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos*. Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut. Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, *kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen, joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta. Sillä hänestä todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan..*.....(7: 23 )......Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, *koska kuolema ei sallinut heidän pysyä; mutta tällä on katoamaton pappeus, sentähden että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa. ( 8: 13. )...Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, *mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä
häviämistään..."

Tuossa on jo aikaisemmin vastattu.

Mutta lyhyesti: Aaronin pappeus tarkoittaa tiivistettynä sitä Israelin kansan pappisjärjestystä, joka annettiin Israelille erämaassa. Aaron oli ensimmäinen ylipappi, ja tämän jälkeen ylipapin virka periytyi Aaronin jälkeläisille.

Mormoonieilla on käytössä Aaronin pappeus.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aaronin_pappeus_(mormonismi)

meillä kristityillä pappeus on "yleinen", kuten Uusi testamentti opettaa alkuseurakunnan antaman esimerkin mukaan.
Aaronin pappeus on juutalaisuuden juttuja, joita mormonit ovat jostakin syystä omineet itselleen rakentaen uskonnostaan varsinaisen sillisalaatin.

Aaronin juutalainen pappeus on kuollut ja kuopattu. Meillä on sen sijaan kunnon kristillinen yleinen pappeus!

HYVÄ!

Vähäisempi kahdesta pappeuden tasosta tai järjestyksestä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Aaronin pappeus annetaan uskollisille kirkon miespuolisille jäsenille 12 ikävuodesta alkaen, ja jokainen asetetaan pappeuteen henkilökohtaisesti kätten päällepanemisella. Ne, jotka on näin asetettu, ovat ”pappeudenhaltijoita”. Heitä on suurin osa myöhempien aikojen pyhiin kuuluvista miehistä ja pojista.

Aaronin pappeudessa on kolme tasoa eli virkaa: diakoni, opettaja ja pappi. Yleensä diakonit ovat 12–14-vuotiaita, opettajat 14–16-vuotiaita ja papit 16–18-vuotiaita. Miesten, jotka liittyvät kirkkoon yli 18-vuotiaina, ei tarvitse käydä läpi jokaista vaihetta vaan he aloittavat yleensä papin virassa.

Aaronin pappeuden haltijat valmistavat ja jakavat sakramentin (ehtoollisen) kirkon jäsenille sunnuntain jumalanpalveluksessa, käyvät jäsenten luona, kokoavat lahjoituksia köyhille sekä suorittavat muita palvelutehtäviä. Aaronin pappeuden nimi johtuu Aaronista, Mooseksen veljestä Vanhassa testamentissa.

Katso myös: Melkisedekin pappeus, Pappeus

Vähäisempi kahdesta pappeuden tasosta tai järjestyksestä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Aaronin pappeus annetaan uskollisille kirkon miespuolisille jäsenille 12 ikävuodesta alkaen, ja jokainen asetetaan pappeuteen henkilökohtaisesti kätten päällepanemisella. Ne, jotka on näin asetettu, ovat ”pappeudenhaltijoita”. Heitä on suurin osa myöhempien aikojen pyhiin kuuluvista miehistä ja pojista.

Aaronin pappeudessa on kolme tasoa eli virkaa: diakoni, opettaja ja pappi. Yleensä diakonit ovat 12–14-vuotiaita, opettajat 14–16-vuotiaita ja papit 16–18-vuotiaita. Miesten, jotka liittyvät kirkkoon yli 18-vuotiaina, ei tarvitse käydä läpi jokaista vaihetta vaan he aloittavat yleensä papin virassa.

Aaronin pappeuden haltijat valmistavat ja jakavat sakramentin (ehtoollisen) kirkon jäsenille sunnuntain jumalanpalveluksessa, käyvät jäsenten luona, kokoavat lahjoituksia köyhille sekä suorittavat muita palvelutehtäviä. Aaronin pappeuden nimi johtuu Aaronista, Mooseksen veljestä Vanhassa testamentissa.

Katso myös: Melkisedekin pappeus, Pappeus

Melkisedekin pappeus on Myöhempien aikojen pyhien liikkeessä korkeampi pappeuden kahdesta (tai kolmesta) asteesta. Pappeus on Aaronin pappeutta korkeampi pappeuden muoto. Joskus mainitaan näiden kahden rinnalla kolmaskin, patriarkaalinen pappeus, mutta yleensä tätä pidetään vain Melkisedekin pappeuden erityisenä muotona.

Melkisedekin pappeus on saanut nimensä Vanhan testamentin Salemin pappiskuningas Melkisedekistä. Tämä pappeus tunnetaan myös nimellä pyhä pappeus Jumalan Pojan järjestyksen mukaan, mutta kunnioituksesta ja arvonannosta Korkeimman nimeä kohtaan ja välttääkseen toistamasta hänen nimeänsä liian usein kirkko käyttää siitä Melkisedekin pappeuden nimeä (Oppi ja liitot 107:3-4). Mormonin kirja käyttää tästä pappeudesta nimitystä pappeus Jumalan pyhän järjestyksen mukaan (Alma 4:20; 13:8). Toisin kuin perinteinen kristillinen teologia, joka on tulkinnut Heprealaiskirjeen maininnat Melkisedekin pappeudesta siten, että vain Jeesuksella Kristuksella on ollut tämä pappeus, pitää mormonistinen teologia Melkisedekin pappeutta kaikkien arvollisten miesten saavutettavissa olevana. Mormonien mukaan Jumala antoi Melkisedekin pappeuden Aadamille karkotettuaan tämän paratiisista. Aadam antoi sen pojilleen Aabelille ja Seetille, ja näiden kautta tämä pyhä pappeus välittyi ihmissuvun kantaisille. Nooan kautta Melkisedekin pappeuden valtuudet kulkivat vedenpaisumuksen yli, ja pappiskuningas Melkisedek välitti ne Aabrahamille. Aabraham antoi nämä valtuudet pojilleen patriarkoille. Myöhemmin Mooses sai Melkisedekin pappeuden apeltaan Jetrolta. Mooseksen jälkeen Jumala kuitenkin otti tämän korkeamman pappeuden valtuuden pois Israelin kansalta sen kovan sydämen takia (Oppi ja liitot 84). On epäselvää, mitä kautta tämä pappeuden valtuus siirtyi Amerikan mantereelle, jos sitä ei ollut Israelilla Nefin siirryttyä Uudelle mantereelle.

MAp-kirkon opin mukaan Jeesus palautti Melkisedekin pappeuden valtuuden maan päälle ja antoi ne apostoleilleen. Ensimmäisen vuosisadan lopulla tämä valtuus kuitenkin katosi kirkon luopumuksen myötä. Joseph Smithin mukaan Jumala kuitenkin palautti Melkisedekin pappeuden valtuudet maan päälle lähettämällä ylösnousseet Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen antamaan ne hänelle kätten päälle panemisen kautta ennen Kristuksen kirkon uudelleen perustamista vuonna 1830. Mielenkiintoista kylläkin, Melkisedekin pappeuden palauttamisen tarkkaa päivämäärää tai paikkaa ei ole merkitty muistiin, eikä asiasta ole suoraan ilmoitusta Opissa ja liitoissa. Yleisesti arvellaan tämän palauttamisen tapahtuneen kesäkuussa 1829.

Oppi ja liitot sanovat Melkisedekin pappeudesta: "Korkeamman eli Melkisedekin pappeuden voimaan ja valtuuteen kuuluu kirkon kaikkien hengellisten siunausten avaimien hallussa pitäminen; sillä on oikeus päästä osalliseksi taivaan valtakunnan salaisuuksista, saada taivaat aukenemaan edessään, olla yhteydessä yhteisen kokouksen ja Esikoisen seurakunnan kanssa ja saada olla yhteydessä Jumalan, Isän, ja Jeesuksen, uuden liiton Välimiehen, kanssa ja olla heidän kasvojensa edessä." (107:15-16) Kyseessä on siis pappeus, joka tuo kirkolle siunausten täyteyden. Kaikkien korkeampien hengellisten siunausten toteuttamiseksi tarvitaan Melkisedekin pappeuden valtuus. Alempi, Aaronin pappeus, taas palvelee kirkkoa ennen muuta ajallisten asioiden hoitamisessa. Kaikki kirkon johtamisvaltuus sisältyy Melkisedekin pappeuteen.

MAP-kirkossa miespuoliset jäsenet voivat saada Melkisedekin pappeuden täytettyään 18 vuotta. Heiltä edellytetään kuitenkin uskoa evankeliumin totuuteen ja palautettuun kirkkoon sekä evankeliumin periaatteiden mukaista elämää. Melkisedekin pappeuteen vihittävien tulee elää siveästi, noudattaa Viisauden sanaa eli pidättäytyä alkoholijuomien, huumausaineiden, tupakan, kahvin ja teen käyttämisestä sekä noudattaa muutenkin kristillisiä elämänarvoja. Myös kymmenysten lain noudattamista edellytetään. Aikuisiällä kirkkoon liittynyt vihitään Melkisedekin pappeuteen yleensä hänen oltuaan vuoden kirkon jäsenenä, mikäli hän on elänyt kirkon oppien mukaisesti. Sääntö ei ole kuitenkaan aivan ehdoton, ja jossain tapauksissa Melkisedekin pappeuteen on kutsuttu aiemminkin.

Ennen Melkisedekin pappeuden antamista seurakunnan piispa haastattelee ehdokkaan. Yleensä häntä kehotetaan tutkimaan pyhiä kirjoituksia, ennen muuta Opin ja liittojen kappaleita 84, 107 ja 121, jotta hän oppisi tuntemaan pappeuden merkityksen ja ne siunaukset, joita siihen sisältyy. Häntä myös kehotetaan pysymään toisten kristittyjen seurassa ja rukoilemaan armoa ja voimaa, jotta hän voisi olla pappeuden siunausten arvoinen.

Melkisedekin pappeus on erityisen tärkeä perheenisälle, koska hän saa silloin toimia pappina perheelleen. Hän sai kastaa ja konfirmoida lapsensa, opastaa heitä Jumalan hengen avulla sekä johdattaa vaimonsa ja lapsensa Jumalan lähelle.