Eduskunnassa ei tehdä työehtosopimuksia

Oikea havainto! Näissä vaaleissa ratkeaa Suomen suunta. Tässä tilanteessa on todella ratkaisevaa mitkä puolueet hallitukseen tulevat. Porvaripuolueet ovat antaneet nyt viisi pääministeriä (ks. https://sites.google.com/site/oikeisto/),

Klikkaa tuosta linkistä, ja katso mitä olivat tulokset. Mitä hyötyä on jos saamme vain lisää samaa?

Jopa olet pölö. Ammattiliitot ovat yksityisiä yhdistyksiä, kuten pitsinnyplääjät tai kotikissayhdistys.
Miten tyhmä pitää olla, kun luulee yhdistyksien olevan lainsäätäjä.

On se kumma kun sitä paikallista sopimista ajetaan, sillä työelämässä palkkauksen kanssa tekemisissä olleena voin kertoa, että paikallinen sopiminen palkoista nostaa palkkoja. 30-vuotisen työurani aikana omaa palkkaani ei ole kertaakaan katsottu mistään työsopimuksen taulukosta. Palkkani on joka kerta sovittu paikallisesti. Jos en olisi saanut paikallisia ja henkilökohtaisia korotuksia yleiskorotusten lisäksi olisin jäänyt pahasti jälkeen kehityksestä. Onneksi minulla on ollut niin järkevät esimiehet, että olen saanut aika-ajon vähän paikallista lisää. Tuntipalkoissa niissä työpaikoissa joissa olen ollut on urakkasopimukset olleet aina paikallisia. Työpaikoilla on sen lisäksi varsinkin viimeisinä vuosina ollut omat paikalliset palkkausjärjestelmät joissa paikallisesti on sovittu vaativuuteen, henkilökohtaisuuteen ja tuloksellisuuteen perustuen palkat. Ja aina ne palkat ovat liukuneet yli yleiskorotuksten tason. Jos katsoo esim. EK:n palkkatilastojulkistuksia, sillä on yleisesti informaatiota tästä liukumakehityksestä ja sehän jos mikä on paikallista sopimusta. Ylen harva tässä maassa ainakaan yksityisellä puolella tekee töitä millään "kirjapalkalla", joka on repäisty suoraan tes:istä. Paikallinen sopiminen on nostanut palkkatasoa - mutta toisaalta se on ihan oikein ja juuri siinä mielessä, että sen tarkoituksena on ollut tai ainakin olisi pitänyt olla yrityksen kannattavuutta parantava työnteko. Ja juuri kuulin taas hokeman: "On alennettava työnatajamaksuja". Kuka ne eläkkeet sitten maksaisi, kuka kustantaisi tapaturmien kustannukset ja kuka työttömyysturvan, sillä nämähän näillä työnantajamaksuilla on kustannettu. No, 90-luvulla työnantaja rupesi vähentämään palkkaa jolla alennettiin työnantajan eläkevakuutusmaksua. Eläkevakuutusmaksu taas alunperin piti olla osa palkanmaksuvaraa, jolla rahoitetaan aikanaa eläkkeet. Palkanmaksaja pantiin siis maksamaan omaa palkkaansa. Enää puuttuu jonkun puolueen vaatimus, että verot on pantava valtion maksettavaksi.

Lisäisin edelliseen kirjoitukseen sen, että kyllä sillä paikallisella sopimisella itse asiassa tarkoitettaan, että laista ja tes:sistä voidaan paikallisesti "joustaa", jos se osapuolille sopii.
Tes:eissä on kyllä tähän liittyviä pykäliä, mutta niitä ei voida noudattaa laillisesti villeissä yrityksissä. Ja sitä paitsi joidenkin mielestä paikallinen sopiminen tarkoittanee sitä, että työantaja ja työntekijä voivat ilman luottamusmiestä keskenään sopia asiasta kuin asiasta.
Näinhän tapahtuu kaikenaikaa, varsinkin toimihenkilötöissä. Tehdään lisätöitä ilman palkkaa, pyhätöitä ilman korotuksia, sovitaan lomista laittomasti, jätetään pekkaset pitömättä jne. Eräässä tuntemassani firmassa sovittiin tulospalkkaussopimus, jonka ehtona oli, että ylitöistä ei sitten makseta. Sitten ylitöistä ei maksettu ja tulospalkkaussopimuksen tavoitteet eivät täyttyneet, joten sitä tulospalkkiotakaan ei tullut. Lopuksi luovuttiin tästä kaikkia koskevasta sopimuksesta ja johtryhmä sopi keskenään pelkästään heitä koskevan bonussopimuksen, jonka ehdot kyllä täyttyivät. Tähän pitäisi päästä - eikö niin.

Työehtosopimus eli TES on työntekijäjärjestön ja työnantajien järjestön tai työantajan välinen ALAKOHTAINEN SOPIMUS. TES on VÄHIMMÄISPALKKASOPIMUS, sovitaan siis alakohtaisista vähimmäispalkoista ja minimiehdoista. TES:n ehdot ovat minimiehtoja, joita työantajan tulee vähintään noudattaa. Minimiehtojen yli ja TES:n vähimmäispalkkojen yli työnantaja voi vapaasti paikallisesti sopia. Jos työnanaja tarvitsee hyvin koulutettua ammattiväkeä, josta on pula, kuten esim. lääkäreistä, niin toki maksetaan yli minipalkkojen. Paikalliset sopimukset aiheuttavat liukumia, joista hyötyvät työnanajien suosikit tai ne "ruskeakieliset", kuten työpaikoilla sanotaan. Jos työpaikoilla on kovasta ahkeroinnista tai kenties alipalkoista syntynyt liukumavaraa, pitäisi liukumavara jakaa oikeudemukaisesti luottamusmiehen esityksen mukaisesti. Esitys olisi luonnollisesti ensin hyväksytty työhuonekunnassa tai työpaikkaosaston kokouksessa. Se olisi hyvä alku yritysdemokratialle ja kannustaisi kaikkia työntekijöitä yhdessä, toinen toistaan tukien, tekemään parhaansa.

TES:n vähimmäisehtoina sovitaan esim. minipalkasta, työajoista, sairausajanpalkasta, arkipyhäkorvauksista jne. Kuinkahan moni pystyisi ilman TES:iä itse sopimaan edellämainitut ehdot? Työnantajien ja kokoomuslaisten eduskuntavaalin ehdokkaiden vaatimukset paikallisesta sopimisesta ja koeajan pidentämisestä ovat hyökkäys suomalaista työtätekevää väestöä ja ammattiyhdistyksiä kohtaan. Koeajan pidentäminen puoleen vuoteen tai vuoteen on kohtuutonta ja huonosti perusteltua. Onko työntekijä sopiva tehtävään selviää kyllä muutamassa päivässä, ei siihen tarvita kuukausia kestävää pohdintaa ja pitkiä koeaikoja.
Kun sadat työttömät hakevat samaa työpaikkaa, niin valinnan varaa on palkata sopivin hakija.

Paikallinen sopimiseen pitäisi aina ottaa luottamusmies työntekijän tueksi. Henkilöstöjohtajat ovat työlainsäädännön asiantuntijoita toisin kuin työntekijät. Neuvottelupari, henkilöstöjohtaja tai esimies ja vastassaan työntekijä (yksinään) ei ole tasavertainen.

Kaikissa maissa ei ole ammattiyhdistyksiä eikä työehtosopimuksia, joissa on minimiehdot palkoista, työajoista, sairausajan palkoista jne. Niissä maissa tehdään paikallisia sopimuksia ja työskennellään orjina hikipajoissa, ilman lomia, 12 h päivässä ja vähäisellä ruokapalkalla. Siihenkö Suomessakin tähdätään? Sekö on Elinkeinoelämän Keskusliiton unelma ja kokoomuslaisten poliitikkojen tavoite. Nykyaikana sekä EK:n että kokoomuksen pitäisi ymmärtää yhteistyön merkitys työntekijöiden ja heidän ammattiliittojensa kanssa ja luopua pikkuhiljaa vanhanaikaisesta "hajoita ja hallitse" johtamisesta. Yhteistyössä on voimaa, ei työolojen hankaloittamisessa ja pikkuasioista kinaamisessa kuten yleispätevyys tai paikallinen sopiminen, jotta voidaan poiketa minimityöehdoista. Palkallaanhan pitäisi jokaisen työntekijän tulla toimeen ilman asumistukia ja yhteiskunnan tukia. Työn kautta KUNNOLLINEN TOIMEENTULO ja työn kautta KUNNOLLINEN ELÄKE, joka riittää elämiseen eläkepäivinä.

Paikallisella sopimisella voidaan "sopien" = kiristiäen - huonontaa työehtoja. Paikallista sopimista ei tarvita työehtojen parantamiseen.