Kyläilyt teillä

Taitaa olla parempi että kiukuttelet yksin.
Tällä tuskin kukaan tuntee miestäsi.
Saati sukuasi.

H.

Vanha suomalainen sananlaskukin sanoo että talo elää tavallaan vieras tulee ajallaan.
Minulla on periaatteena että kotini ovet ovat aina auki tutuille ja vähän vieraammilekin; jos ovat yllätysvieraita niin tarjoilu voi olla sen mukaista (ylläri ylläri kahvia kupponen tai viiniä lasi, kakut ja pullat on kaupassa ja paistit juoksee vielä metsässä ;).

Mun loma paikassa ei ole kutsuvierasnäytäntöjä. Jokainen kukin saa tulla ajallaan ja tavallaan ja mielellään yllättäen. siitäpä on hyvä alkaa seurustella ja nauttia hyvästä ruuasta (pallogrillissä pökerrytettyjä makkaroita), viiniäkin ja kaljaa saa vieraat ottaa omista pulloistaan, joskus harvoin löytyy omastakin takaa vierasvaraa, itse kun en käytä päihteitä.
Saa vieraat osallistua talkoisiinkin jos huvittaa. Jos ei huvita, en hauku edestä enkä perästä ja saunoakin saa. Harvapa kukaan jää pidemmäksi aikaa. Piipahduksien puitteissa on kaikki sujunut.
Yllätysvieraat ovat 90 % varmuudella paikkakuntalaisia, tutuiksi tulleita. Joskus, harvoin sekin, sovitaan sopimalla, että istutaan persehet penkkiin ja grillataan ja syödään ja pidetään ilmaa ja iltaa. Silloin käyn kyllä paikallisessa Alkossa, olisi noloa jättää vieraat kuivin suin.
Juu ja kahvit ja tee ja limu ja keksit ja kakut ei lopu melkein koskaan (ellen itse ole niitä syönyt), että pikatarjontaa löytyy.
Lomamökki (paikka) on lomapaikka, ja nimenomaan rento sellainen. Kaikenlaiset teennäisyydet ja etiketit ovat ihan rehellisestä perseestä. Mitä kulahtaneempi arkiolemus, sen rennompi ja avoin on ihminen.

Kutsumattomat vieraat ei pääse sisään, ainoastaan poikkeustapauksissa.

Tarkoittaa, että on jotain asiaa. asia hoidetaan, kahvit ehkä päälle, häipykööt.
Kyllä nykyaikana tapaamisista pitää sopia. Ihmisillä aikataulunsa ja kalenterinsa, täysipäiset tajuaa sen itse. Jos tapaaminen ei sovi, se siitä.

Kaupungissa toimii täydellisesti, pöndeläiset hankalampia. Maalla olettavat, että kaikilla samanlainen rytmi ja aikatauu, iltalypsyn tai kirkonmenojen jälkeen jonnekin naapuriin juoruamaan... ei käy. Ja kyllä pöndelläkin suuri osa ihmisitä tajuaa asian. Vaan sitten on net, että jos kieltää, tai paiskaa pihalle, lähtevät sitten kaikkialle muualle juoruamaan ja kohteenhan tietää >:/

Tsadissa hyvä systeemi seinänaapurin kanssa. Käydään vuorotahtia vieraissa. Joka toinen vuosi niillä, sitten niiden vuoro käydä meillä :D Muuten voi jutella ohikulkiissaan pihalla tms.

=DW=

Minä en kyläile missään enkä kutsu ketään kotiini kuin poikkeustapauksessa. Tapaan ihmisiä asunnon ulkopuolella. Asunto on vain koppi, jossa nukutaan ja vaihdetaan vaatteita. Siististi sohvalla seurustelu ei-mistään ei ole minun juttuni.

Kaiken kivoimpia on naisvieraat yksinäiselle miehelle he ajattelee jos kävis auttamassa mies rukkaa.

Kas kummaa, aikoinaan kun huikkaa otettiin, niin vieraita lappoi kotona ja mökillä :) Kun huikat hiljalleen jäi pois, kävi vierailijoiden samoin, oli ilmeisesti tylsää?

Viinalla oli vaikutus kutsumattomiin vieraisiin kyllä sana kierti ja ovi kävi.

Eihän se ole tätä päivää,että ängetään toisen kotiin noin vain.Missäs ihmisellä on oma rauha ja vapaus ,jos ei kotonaan.Voi niitä naisparkoja,jotka menevat leskimiehiesten ilmaisiksi piiaksi.Mennään ,kun kutsu käy ja nautitaan.
Olen aloittajan kanssa tasan samaa mieltä!

Kyläilyt teillä

Kuka kyläilee teillä? Eikö ne ole tien tukkona tai jää pahimmillaan auton alle?

Ei ole mökkiä, mutta jos kutsumatta kotiini tulee, niin jutellaan ja parannetaan maailmaa, jos jotakin tarjottavaa on niin sitä sitten pöytään. Tosin yllätysvieraat tuovat useimmiten tarjottavan mukanaan, samoin teen ite, kun yhtäkkiä päätän piipahtaa jollekin "vieraaksi".

En kyläile kenenkään luona eikä kukaan kyläile mun luona.

Kyl on tapana sopia etukäteen vierailut. Se on kohteliasta ja samalla varmistaa et ollaan kotosalla. Viinanpersolla ei meille kukaan ole koskaan pyrkinyt, eikä toisinpäin.

Jaha...taas yksi näitä ja sitten suomalainen otti kirveensä ja lähti ylävirtaan- jttuja. Olemme epäsosiaalista kansaa, ei mahda mitään.

Minulla on ollut avointen ovien päiviä kolme kuukautta. Vähänkin alkaa jo ottaa pottuun, kun ei tunne olevansa enää kotonaan. Olkaa hyvillänne, jos joku edes soittaa ovikelloa tullessaan eikä tarvitse herätä siihen, kun joku vieras ihminen vain repäisee makuuhuoneen oven auki ja pyytelemättä anteeksi tai toivottamatta hyvää huomentakaan alkaa puhumaan omista työasioistaan.
Normaalisti tuttavapiirini on aika sekalaista seurakuntaa. On niitäkin jokunen, jotka tulevat vain soittamaan ovikelloa. Jos haluan olla omassa rauhassani, niin silloin en avaa, enkä mene edes katsomaan kuka siellä on. Muuten ovat tervetulleita omalla vastuullaan.
Sitten on niitä (ehkä tätä sorttia suurin osa), jotka täälläpäin liikkuessaan soittavat tai lähettävät tekstarin vähän ennen tuloaan. Omalla vastuullaan tervetulleita nekin tai sitten ei. Aina minulla on oikeus sanoa, että ei se nyt käy.
Hankalimpia ne vieraat, jotka jo viikkoja ennen ilmoittavat tulostaan. Silloin tulee paineita, että pitäisi olla kämppä vieraskunnossa ja jotain tarjottavaakin. Uh, hui!
Lapsillani on kummallakin avain luokseni kaiken varalta, jos satun potkaisemaan tyhjää, etten jää haisemaan tänne. Minulla on avain heidän luokseen siltä varalta, jos vaikka hukkaavat avaimensa tai tulee jotain muuta. Silti meillä on kirjoittamaton sääntö, että emme toistemme luona vieraile koskaan kutsumatta tai kysymättä hyvissä ajoin sopiiko tulla.
Toivottavasti aloittajaa lohdutti tieto siitä, että huonomminkin voi olla kuin hänellä.

En käy ikinä kylässä. Eikä luonani juuri muita kun veljeni perheet ja tietysti tyttären perhe.
Näen ihmisiä muuten, käydessäni syöttämässä miestä hoitopaikassa jutellaan hoitajien kanssa. Käyn kerran viikossa terkkarin kuntosalilla, siellä näkee muita ihmisiä. Taloyhtiön kokous oli eilen, siellä kuuli riitelyä tarpeeksi ensi kertaan asti.
Kuten Paloma kirjoitti, emme ole sosiaalisia. Nuorempana enemmän mutta iän myötä aina vain vähemmän kaipaa kontakteja muihin. Paljon kirjoitetaan vanhusten yksinäisyydestä, moni ei tule ajatelleeksi että voi olla vanhuksia jotka tykkää olla yksin. Itse en tykkäisi jos vanhuksena ollessani joku innokas auttaja tulisi ulkoiluttamaan minua kysymättä. Tunnen muutamia jotka haluavat olla rauhassa, kunhan huolehditaan asioista joihin eivät itse enää pysty. On tietysti yksinäisyyttä joka ei ole vapaaehtoista, se on surkeaa.

Meille voivat tuttavat ja sukulaiset tulla normaaliin valvonta-aikaan ilman mitään ennakkosopimusta. Joku ohikulkumatkalla, oleva pitempimatkalainen varmistaa hieman ennen tuloa puhelimitse meidän paikallaolomme.
Emme keskeytä omia touhujamme mutta saatamme kiirehtiä niitä. Emme koe velvollisuudeksemme kestitystä. Tarjotaan mitä sattuu olemaan.
Joskus on sattunut, että ollessani pihapuuhissa ovat vieraat pöllähtäneet paikalle. olen kertonut mitä olen tekemässä ja osoittanut vapaata lapiota saatesanoilla, että kahden tehden tulee nopeammin valmista. Muutaman muodollisen lauseen ja kohteilaiden anteeksipyyntöjen kera ovat vieraat poistuneet. Selvä peli.

Vapaa-ajan asuntomme vieraat olen selvittänyt ylempänä.

Siskoni joka on yleensä vieraanvarainen ja hyvä emäntä sanoo että lähetystyöntekijäystävät kertoo että jossain ambomaalla annetaan vieraille kuokka käteen kolmantena päivänä. Minä yleensä saan tiskiharjan jo ensimmäisenä päivänä.
Asiasta kolmanteen: kuin monet teistä ottaa pölynimurin ja luutun esille jo ENNEN kuin vieraat ovat älynneet lähteä?

Katsaus historiaan. Sunnuntaina kirkonmenojen jälkeen oli soveliasta mennä kylään. Lapsuudessa vietimme vanhempieni sisarusten luona kesiä (citylapset) korvessa maaseudulla. Naapurivierailut kuuluivat tapakulttuuriin. Sunnuntaina päiväkahvin aikaan oli sopivaan mennä kylään. Tarjoiluun kuului kahvia ja nisua. Istuimme pirtissä ison pöydän äärellä ja vaihdettiin kaupungin kuulumisia.

Nyt tavat ovat muuttuneet, vieraiden kanssa sovitaan vierailuajat. Mökkivierailut suunnitellaan viikonlopun yli. Eipä ole juurikaan ollut ongelmaa vieraiden tai vierailujen kanssa. Ilmoittamatta en mene kylään eikä odottamattomista vieraista ole tunkua.

Täällä Hollannissa sovimme aina ystäviemme kanssa milloin tulemme vieraisille tai milloin vieraita tulee meille. Usein tapaamme myös ystävieämme ulkona esim. ravintoloissa.

Tänään lauantaina emme odota vieraita. Meillä on huilipäitä vilkkaan menoviikon jälkeen.

Kavereiden kanssa mennään yhdessä syömään johonkin kivaan paikkaan, tai vain kahville. Saatetaan viihtyä jopa useampi tunti, jos ruokaillaan. Siinä tulee puhuttua taas kaikki tärkeät jutut. Kenenkään ei tarvitse häärätä, sen tekee henkilökunta. Kesä kun tulee moni kiva paikka aukeaa, satamassakin, siellä viihtyy vaikka koko päivän. Kyllä myös kutsun kotiin tuttavia, laitan aterian, katan
kauniit astiat. Tilanteiden mukaan, minulle voi tulla myös ilmoittamatta, kahvit voin kiehauttaa, voidaan jutella jos tulijalla on jokin asia. Pikkuasioita usein soitetaan ja tekstaillaan, elämä on sähköistä. Hyvä näin, en valita.

Koska meillä ei ole "helvetin tyhmiä sukulaisia" kyläilykuviot sujuvat erittäin miellyttävästi. Talot elävät tavallaan ja ystävät, sukulaiset ja kaverit käyvät ajallaan. Jokainen saa myös halutessaan osallistua yhteiseksi hyväksi tarkoitettuun puuhailuun. - Olen joskus naureskellut, että jokainen voi itse päättää, kuinka hyvää palvelua saa meillä käydessään.

Meillä on tapana soittaa etukäteen ja tarkistaa, sopiiko poiketa kutsumattomalle vierailulle lähimaisemissa liikkuessa.

Aikaisemmin tutut saattoivat poiketa ja soittaa ovikelloa, mutta nykyisin on parempi soittaa puhelimella. Kotitalossani on monenlaisia tiloja, ja ovipuhelimeni ääni kuuluu vain omassa kodissa.

On mukava huomata ,että monet ihmiset ovat tänäpäivänä hienotunteisia ja pyytävät kotiinsa vierailulle ,jos haluavat mukavasti vaihtaa mielipiteitä ja turista kaikesta maan ja taivaan välillä.Leppoisaa on silloin olla ,kun talonväki on saanut rauhassa laittaa makoisat tarjottavat,oli se sitten enempi tai vähempi.Tällainen olotila on rentouttava ja ilahduttava.Elikkä kutsu itse ensin mieluisat tuttavasi ,äläkä kutsu sinä itseäsi kylään ,koska kyllä ystävät tekee sen ,jos haluavat.