Veneessäni on volvo penta aqad30 ja ilmanotto koneeseen on konetilan sisäpuolella. Mietin tässä ideaa vaihtaa ilmansuodatin ns "vapaavirtaus suodattimeen" ja tuoda moottorin ilmanotto pois kuumasta konetilasta. Tuntuu ainakin pitkään ajaessa, että tehot putoaa moottorista. Aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä kun ilmat ovat kylmempiä, niin tehoa taas tuntuu olevan enemmän. Arvelisin että tuo tehoero johtuisi lämpimillä keleillä kuumasta ilmasta jota moottori imee suoraan kuumasta konehuoneesta. valmiiksi lämmin korvausilma lämpenee ennestään kuumassa konehuoneessa ja näinollen tehot jäävät alhaisemmiksi. Onko kukaan kokeillut tällaista "viritystä" veneessä ja millainen vaikutus vai onko mitään vaikutusta?
Moottorin ilmanotto pois konehuoneesta
Virittelijä
43
2739
Vastaukset
Jos näin menetellään on syytä järjestää konetilalle tehokas ilmanvaihto, mahdollisesti jatkuvasti ajon aikana pyörivine imureineen. Muuten voi koneeseen iskeä "lämpöhalvaus". Niistä imurihärryköistä vielä mainitsen ettei läheskään kaikki konetilan tuulettimet ole rakennettu jatkuvaan käyttöön vaan ennen käynnistystä tehtävään tuuletukseen. Joku auton lämppäristä tehty viritelmä voisi olla hyvä paitsi että jos kyseessä on pensakone olisi oltava kipinäsuojattu rakenne.
- tyhmiäkysymyksiäeimukaoo
Ahdetussa koneessa ei pitäisi olla ongelmaa ilman saannin kanssa ainakaan niin paljon, että sen voisi ajossa perstuntumalla havaita. Tämä kysymys on yksi niistä lukuisista hiukan tekniikkaa sivuavista kysymyksistä, joihin ilmeisesti keskustelun virittelyn vastuulleen ottanut henkilö toistuvasti tänne heittelee.
En sano tätä pahalla, mutta olisi kiva joskus auttaa oikeasti tietoa kaipaavaa eikä vain heitellä vastauksia jollekin, joka pitää "tekniikkaa tolloille" kirjaa polvella ja esittää sieltä kysymyksiä. Keskustelu itsessään on kivaa.
Jos tässä olisi oikeasta asiasta kyse, niin moottori ei saa tarpeeksi ilmaa koska korvausilmareiät ovat liian pienet. Konetila ei kaipaa tuuletinta koska moottorin läpi virtaa niin paljon ilmaa, että ilma vaihtuu nopeammin kuin millään tuulettimella koskaan saa aikaan - nuurdikki
Ilman lämpötila vaikuttaa tietenkin moottorin tehoon, näin vaikka ilmaa olisi riittävästi saatavilla. Nyt on vaan niin että moottoritilan tuuletus perustuu osaltaan moottorin ilmanottoon. Jos otat moottorille ilman suoraa ulkoa on se tietenkin viileää mutta moottoritilan tuuletus pitäisi ehkä ratkaista jotenkin muutoin, vaikkapa samaan tyyliin puhaltimella kuten bensakoneiden moottoritilan esituuletus.
- kuutiopoikineen
Tervehdys, kannattaa kokeilla avata ajon ajaksi konetila ja testata näin onko teho eroa, kun tipautat luukut kiinni kesken ajoa(toinen henkilö veneessä). Välittömästi näet nopeuden/kierrosten laskussa jos konehuoneessa hengitys vaikeuksia. Joissain veneissä on laskettu ilmanottoaukot päin prinkkalaa ja kone ei saa tarpeeksi ilmaa. Ilma määrä on yllättävä suuri, jos lasket sen eli koneen tilavuus litroissa x kierrokset minuutissa= ilmamäärä litroina minuutissa.
- ajatuksiani
Ja digitaalisella lämpömittarilla pystyy seuraamaan konetilan lämpötilaa (mittaa yläreunasta)
Ei se ainakaan paljoa yli 50 asteen saisi nousta ajossa.
Moottorin olisi hyvä ottaa ilmaa konetilan yläreunasta jolloin lämmintä ilmaa ylhäältä poltetaan pois saadaan viileäää tilalle ja kokonaisuudessa lämmöt pysyy kurissa.
Varmista riittävä ilmansaanti ulkoa tai avonaisesta tilassa tarpeeksi isolla kanavalla, puhallin(sammuksissa ollessaan) tai jyrkkä mutka vain hidastaa ilman virtausta.
Joissain veneissä saa ilmaa kiertämään myös pilssin kautta, mutta ehjän välipohjan läpi ei ilma kierrä. - OikeaaIlmanvaihtoa
Minulle kertoi 5,8 litraisen turbolla varustetun dieselmoottorin merkkiliike että jos ottaa paloilman moottoritilasta niin teho häviö saattaa olla jopa 30% verrattuna ulkoa otettuun paloilmaan.
Niinpä moottoritilasta on riittävän kokoinen paloilmanimuputki ulos ja taas moottoritilan tuuletus on hoidettu hihna vetoisella keskipakopuhaltimella (ei lopu sähkö,eikä kipinöi) joka imee myös viileätä veneen sisätilan ilmaa moottoritilaan ja ilma tulee ulos toisesta päästä moottoritilaa, kaikki nämä ilmakanavat on äänenvaimenettuja ääniloukuin ja hytissä on potkurin melu hieman suurempi kuin moottorin.
Moottoritilan lämpö on jatkuvassa ajossa n. 40C astetta jatkuva näyttöisen mittarin mukaan.
Suosittelen tällaisia rakenteita muillekin- PuuhaaTietystiMutta
Miksi ? Riittävät ilmakanavat konehuoneeseen (ritilät) niin sillä se on hoidettu, pysyy riittävän viileänä konehuone ja moottori saa siis riittävän viileää paloilmaa.
- paljonkoonpaljon
Jos 5,8 litrainen moottori käy 3000 rpm, niin ilmaa menee n.8,7 kuutiometriä minuutissa moottoriin. Ei luulisi konetilan lämpenevän jos korvausilmaa tulee riittävästi.
- interiöörcooler
Aivan selvä tosiasia on, että kuuma imuilma heikentää tehoa. Otetaan esimerkiksi vaikka turboahdetuissa koneissa käytettävä välijäähdytys. Kylmä ilma sisältää enemmän happea kuin kuuma. Puhumattakaan tilannetta että kone ei saa tarpeeksi sitä ilmaa.
Laita moottorille imuilmanotto ulkoa ja asenna konetilaan riittävä läpivirtaus flektien ja tuuletusritilöiden / kansiventtiilien avulla.- hurjatonjutut
Toi on kyllä aikaeri juttu sekotta väljähdytystä tähän juttuun. Jos tällainen olisi oikeasti ongelma, olisi varmasti jo tehtaalla asia rakennettu veneisiin näin missä on isot tehokkaat dieselit.
Joku jopa heitti tehon nousuja 30% kun tuo raitis ilman koneelle melkoinen mahdollisuus siis meille kaikille :), mahtaako turbo edes nostaa 30% koneen tehoa, ehkäpä? - onvälijäähdytetty
hurjatonjutut kirjoitti:
Toi on kyllä aikaeri juttu sekotta väljähdytystä tähän juttuun. Jos tällainen olisi oikeasti ongelma, olisi varmasti jo tehtaalla asia rakennettu veneisiin näin missä on isot tehokkaat dieselit.
Joku jopa heitti tehon nousuja 30% kun tuo raitis ilman koneelle melkoinen mahdollisuus siis meille kaikille :), mahtaako turbo edes nostaa 30% koneen tehoa, ehkäpä?Itse asiassa isoissa koneissa on välijäähdytys. Paineen nostaminen kohottaa lämpötilaa. Siihen verrattuna konetilan lämpötila on lillukanvarsia. Ahtamaton kone käyttää niin pajon ilmaa, ettei se ehdi konetilassa lämmitä merkittävästi.
Tki erot on laskettavissa ja teoria pitää paikkansa, muttei sitä perstuntumalla tunne. - kuumatanko
hurjatonjutut kirjoitti:
Toi on kyllä aikaeri juttu sekotta väljähdytystä tähän juttuun. Jos tällainen olisi oikeasti ongelma, olisi varmasti jo tehtaalla asia rakennettu veneisiin näin missä on isot tehokkaat dieselit.
Joku jopa heitti tehon nousuja 30% kun tuo raitis ilman koneelle melkoinen mahdollisuus siis meille kaikille :), mahtaako turbo edes nostaa 30% koneen tehoa, ehkäpä?Tämä esimerkki välijäähdytyksestä oli tarkoitettu - siis esimerkiksi. Jos katselet erilaisia koneita ja kulkuvälineitä voit huomata, että ne kaikki ottavat imuilmansa konehuoneen ulkopuolelta - poikkeuksetta.
On tietenkin selvää, että turboahtimen tai kompressorin puristama ilma on kuumaa - usein jopa sadoissa asteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tulisi vähätellä sitä 40-50 asteista konetilan ilmaa, se on myös kuumaa ja vähentää tehoja.
Aina kun suunnitellaan veneen ja siihen tarvittavan moottorin tuottamaa hyötysuhdetta pyritään kaikki asiaan kuuluvat osa-alueet optimoimaan mahdollisimman hyvin - etenkin moottorista saatava teho/paino hyöty.
Toisinsanoen moottorin tarvitsemat tärkeimmät komponentit - polttoaine, ilma ja voitelu. - ilmastoitu
volvolla on ohjeet konetilan ilmavaihtoon pyydä edustajalta
- CaptainAD41
Dave Gerr "The Nature of Boats" Minimi ilmanottoaukko (neliötuumissa)=hp / 3.3" 10% turvamarginaalia
Volvo Pentan oma aukkokaava 1.9 x kw = cm2 - Viemärikansi
Oho, tuo tarkoittaa reikää, jonka halkaisija on 45 cm!
Siitähän mahtuu ihminen sisään.- pilkunviilaaja
Halkaisija ja pinta-ala ovat eri asioita... 200kW konelle 400cm2 on 20x20cm neliö.
- Viemärikansi
Ihan totta, kuka sulle kertoi?
Se on edelleen 45 cm reikä ja toisella kaavalla yli 50 cm.
Hervoton hole! - OikeitaTietoja
opetelkaa matematiikkaa ennen tänne kirjoittamista.
- viemärinkansi
OikeitaTietoja kirjoitti:
opetelkaa matematiikkaa ennen tänne kirjoittamista.
On hyvä opetella muitakin perusasiota, kuten ruokailutavat ja rusettisolmun tekeminen.
Miten tuo kommentti liittyy aiheeseen?
Onko joku ehkä laskenut jotain väärin?
Jos on, niin pistäpä, oi suuri guru, omat laskelmasi esille, niin verrataan. Voit vaikka laskea toiseen suuntaan ja kertoa kuika paljon koneissani on tehoa yhteensä. Katotaan osaatko muuta kuin jupista itseksesi :D - kuutiopoikineen
Viemärikansi kirjoitti:
Ihan totta, kuka sulle kertoi?
Se on edelleen 45 cm reikä ja toisella kaavalla yli 50 cm.
Hervoton hole!On ne veneessäkin tehtaalla laittaneet melkoiset holet, tosin suunnikkaina, ja vielä defosterilla jotta vesi ei tuu konehuoneeseen ja vielä rosterista ritilikön ettei linnut lennä kone huoneeseen. Omassa on n. Metri x 15-20cm aukot kummallakin kyljellä, 28 kutiota max ilmamäärä minuutissa ahdin survoo vielä hieman lisää kuutioita 520hv.
- viemärinkansi
kuutiopoikineen kirjoitti:
On ne veneessäkin tehtaalla laittaneet melkoiset holet, tosin suunnikkaina, ja vielä defosterilla jotta vesi ei tuu konehuoneeseen ja vielä rosterista ritilikön ettei linnut lennä kone huoneeseen. Omassa on n. Metri x 15-20cm aukot kummallakin kyljellä, 28 kutiota max ilmamäärä minuutissa ahdin survoo vielä hieman lisää kuutioita 520hv.
Sama vika rahikaisella, paitsi tuplana.
Turbo ja välijäähdytin lisää vielä virtausta molemmilla koneilla.
Veikkaisin, että ilman kulutus on n.1,5 kertainen vapaasti hengittäviin verrattuna. - nuurdikki
Ompas teillä pienet.
- viemärinkansi
nuurdikki kirjoitti:
Ompas teillä pienet.
Niin, pitääkin vaihtaa isompaan nyt, kun hinnat on kohdillaan ja myyjillä hinku myydä.
- KoollaOnMerkitystä
nuurdikki kirjoitti:
Ompas teillä pienet.
Tuo on taivaan tosi. Vain miesten suusta kuulee ettei koolla ole merkitystä ja vieressä vaimo pyörittelee silmiään ja ihmettelee kuinka herkkäuskoinen mies on :D
- Eisuuriguru
viemärinkansi kirjoitti:
On hyvä opetella muitakin perusasiota, kuten ruokailutavat ja rusettisolmun tekeminen.
Miten tuo kommentti liittyy aiheeseen?
Onko joku ehkä laskenut jotain väärin?
Jos on, niin pistäpä, oi suuri guru, omat laskelmasi esille, niin verrataan. Voit vaikka laskea toiseen suuntaan ja kertoa kuika paljon koneissani on tehoa yhteensä. Katotaan osaatko muuta kuin jupista itseksesi :DOn tosiaan hyvä opetella. 45 senttiä halkaisijaltaan oleva pyöreä reikä on 1590 neliösenttiä pinta-alaltaan. Tarvittava reikä oli alle 400 neliösenttiä. Jos kyse oli 200kw.n moottorista. Semmoinen 23 senttinen reikä riittää tuolle teholle .Mietitään niitä ruokailutapoja ja rusetteja toisella kertaa.
Eisuuriguru kirjoitti:
On tosiaan hyvä opetella. 45 senttiä halkaisijaltaan oleva pyöreä reikä on 1590 neliösenttiä pinta-alaltaan. Tarvittava reikä oli alle 400 neliösenttiä. Jos kyse oli 200kw.n moottorista. Semmoinen 23 senttinen reikä riittää tuolle teholle .Mietitään niitä ruokailutapoja ja rusetteja toisella kertaa.
Dieselmoottorin läpi kulkee ilmaa maksimikuormalla likimain 4 m^3 tunnissa yhtä kW kohden.
Esim 200 kW tehoilla ilmaa kulkee maksimissaan 800 m^3 /h, riippumatta siitä onko moottori ahdettu tai ei.
- Yanmarilla
Viitaten alkuperäiskysymykseen tehon heikkenemisestä, se voi riippua myös siitä jos on pienehkö pa-tankki ja paljon dieseliä kierrättävä moottori. Tuntitolkulla ajon aikana polttoaine lämpiää tankissa melkoisesti joissain moottoreissa, ei kaikissa. Esim. Steyerissä on polttoaineen jäähdytys. Tehon häviö on myös huomattu maantiellä, eräs kuorma-autoilija huomasi iltapäivällä, kierroksensa loppupuolella, että joutui pienentämään vaihteita samassa mäessä, vaikka aamulla meni kuormallakin isommalla vaihteella mäen ylös.
- eiooilmajuttu
Moottoria ei yleensä ajeta läheskään täydellä kaasulla eikä polttoaineen lämpötilaero riitä selittämään "hyytymistä".
Aloittaja puhuu tunteesta ilman perusteluita.
Jos eroa on, se näkyy tasakaasulla kierrosluvulla ja veneen nopeudessa. Joe eroa kompensoidaan kaasukahvalla, ero näkyy kahvan asennossa.
Joka tapauksessa tehoero, jos sitä on, näkyy helposti mitattavana asiana. Ilmansaanti ei huonone matkan aikana eikä imuilman lämpötila kasva paljoa - kuten täälläkin on todettu.
Olisiko niin, että kyseessä on vain kuvitelma?
- gilliananiston
Ilmanvaihtopinta-alasuositukset vaihtelevat tosi paljon. Yleisesti tulisi pyrkiä sihen että konehuoneen lämpötila ei nousisi yli 15 astetta ympäröivästä lämpötilasta. Tämä voidaan saavuttaa kun moottoritilassa tuloilma ohjataan tilan alaosaan paineiselta puolelta (ritilät eteenpäin) ja poistoilma tilan yläosasta alipaineiselle puolelle (ritilät taaksepäin). Suosituksia on alkaen 1,9 cm2/kW aina 7 cm2/kW asti (jos kuiva putki konehuoneessa). En laittais alle 4 cm2/kW jos ei oo tuulettimia. Meluntorjuntaankin on hyvä kiinnittää huomioita. Melun takia veneissä on yleensä alimitoitetut ilmanottoaukot.
- autorapu
Ei kannata laittaa kauhoja eteenpäin keräämään vettä konehuoneeseen. Taidat olla enemmän automiehiä kuin venemiehiä - tai sitten liikut vain pikkuvesillä
- kuutiopoikineen
Luin volvo penta asennus opuksesta tuosta lämpötilan vaikutuksesta tehoon. Koneen annettu teho on 25c ympäröivässä ilmassa mitattu. Jokainen 10 asteen korotus ympäröivässä lämpötilassa pienentää tehoa 1-2% ilmoitetusta tehosta...kone on ahdettu välijäähdyttimellä.
- osaanTämän
kuutiopoikineen kirjoitti:
Luin volvo penta asennus opuksesta tuosta lämpötilan vaikutuksesta tehoon. Koneen annettu teho on 25c ympäröivässä ilmassa mitattu. Jokainen 10 asteen korotus ympäröivässä lämpötilassa pienentää tehoa 1-2% ilmoitetusta tehosta...kone on ahdettu välijäähdyttimellä.
Teoriaa on ihan hyvä lukea, koska sillä oppii sitten hiukan mitä käytännössä tapahtuu. Kun olet noin tarkka, niin miten 10% muutos ilman kosteudessa vaikuttaa?
Sitten kannattaa myös miettiä, mitä merkitystä konehuonneen lämpötilalla on. Jos nimittäin, on kaksi konehuonetta. Ne ovat muuten identtisisä ja identtisillä koneilla, niin kumpi kone antaa enemmän teho, se, jossa on korkeampi vai matalampi lämpötila?
NO, menepä takaisin opiskelemaan.
Se, jossa on kuumempi lämpötila, antaa enmmän tehoa koska moottoriin menevä ilma tule oikovirtauksena eikä viilennä konetta ja konehuonetta. Katsos viileä konehuone tarkoittaa sitä, että koneeseen tulee kuumempaa ilmaa. Oikovirtaus suoraa ulkoa antaa paremman tehon koska se on viileämpää.
Alkuperäinen kysymys oli kuitenkin tunteellisesta ihmisestä, jonka mielestä moottorin teho voi laskea pitkän ajon jälkeen ja epäili että se johtuu kuumasta imuilmasta. Se oli tietenkin soopaa - ja siitä on kysymys. - hotandhigh
Otetaampa vielä kerran esimerkki tuolta autopuolelta ja palataan vuosia taaksepäin. Menneisyydessä kun vielä käytettiin bensiinikäyttöisessä moottorissa kaasutinta, tarvittiin järjestely jolla estettin kaasuttmen jäätyminen.
Erilaisilla läppäsyteemeillä ohjattiin pakosarjalta lämmintä ilmaa imukanavaan kun havaittiin jäätymisen merkkejä - tehon laskua ja nykimistä.
Tästä oli sen ajan käsikirjoissa tarkat ohjeet kuinka sitä esilämmitystä tuli käyttää. Erityisesti huomautettiin, että turha etulämmön käyttö vähensi tehoa ja lisäsi polttoaineen kulutusta.
Tähän tietysti joku takertuu ja sanoo ettei koske venemoottoreita. No jatketaan uudella esimerkillä. Kalifornian osavaltiossa on joitakin lentokenttiä yli 2000 m korkeudessa ja kun kesällä lämpötila on n. 40 deg C niin ahtaamattomalla mäntämoottorikoneella ei päiväsaikaan ole syytä yrittää take-offia.
Tietysti on selvää että tiheyskorkeuteen vaikuttaa lämpötilan ohella myös painekorkeus ja ilman kosteus. Potkurin ja siiven suorituskyky putoaa myös dramaattisesti kuumassa ja korkealla.
Meille painotettin vuoristolentämisessä erityisesti kuuman ilman tehoa heikentävää vaikutusta - aerodynaamisten ongelmien ohella.
Kiistämätön tosiasia on, että moottori antaa parhaan tehonsa kylmällä ja esteettömällä imuilmalla - se ei ole mutua. - sesiitä
hotandhigh kirjoitti:
Otetaampa vielä kerran esimerkki tuolta autopuolelta ja palataan vuosia taaksepäin. Menneisyydessä kun vielä käytettiin bensiinikäyttöisessä moottorissa kaasutinta, tarvittiin järjestely jolla estettin kaasuttmen jäätyminen.
Erilaisilla läppäsyteemeillä ohjattiin pakosarjalta lämmintä ilmaa imukanavaan kun havaittiin jäätymisen merkkejä - tehon laskua ja nykimistä.
Tästä oli sen ajan käsikirjoissa tarkat ohjeet kuinka sitä esilämmitystä tuli käyttää. Erityisesti huomautettiin, että turha etulämmön käyttö vähensi tehoa ja lisäsi polttoaineen kulutusta.
Tähän tietysti joku takertuu ja sanoo ettei koske venemoottoreita. No jatketaan uudella esimerkillä. Kalifornian osavaltiossa on joitakin lentokenttiä yli 2000 m korkeudessa ja kun kesällä lämpötila on n. 40 deg C niin ahtaamattomalla mäntämoottorikoneella ei päiväsaikaan ole syytä yrittää take-offia.
Tietysti on selvää että tiheyskorkeuteen vaikuttaa lämpötilan ohella myös painekorkeus ja ilman kosteus. Potkurin ja siiven suorituskyky putoaa myös dramaattisesti kuumassa ja korkealla.
Meille painotettin vuoristolentämisessä erityisesti kuuman ilman tehoa heikentävää vaikutusta - aerodynaamisten ongelmien ohella.
Kiistämätön tosiasia on, että moottori antaa parhaan tehonsa kylmällä ja esteettömällä imuilmalla - se ei ole mutua.Taisi nyt unohtua, että veneet liikkuvat yleensä merenpinnan tasolla. Ilman tiheys merenpinnasta 2000m vastaa 50 asteen lämpötilan nousua, likimain, jos sillä nyt on mitään väliä.
Keräilet nippelitietoa osoittamaan, että alkuperäisen kyysyjän tapoauksessa juuri lämpötila vaikuttaa tunteeseen tehon putoamisesta. Alkuperäinen kysyjä ei ole todentanut tehon putoamista millään tavalla ja kertoo sen tulevan pitkän ajon jälkeen. Kun ottaa huomioon imuilman määrän, niin ero, jota ei ehkä ole olemassa ei voi johtua konetilan lämmön noususta.
Mutta turha aisasta on jankata. - käsitteet_sekaisin
hotandhigh kirjoitti:
Otetaampa vielä kerran esimerkki tuolta autopuolelta ja palataan vuosia taaksepäin. Menneisyydessä kun vielä käytettiin bensiinikäyttöisessä moottorissa kaasutinta, tarvittiin järjestely jolla estettin kaasuttmen jäätyminen.
Erilaisilla läppäsyteemeillä ohjattiin pakosarjalta lämmintä ilmaa imukanavaan kun havaittiin jäätymisen merkkejä - tehon laskua ja nykimistä.
Tästä oli sen ajan käsikirjoissa tarkat ohjeet kuinka sitä esilämmitystä tuli käyttää. Erityisesti huomautettiin, että turha etulämmön käyttö vähensi tehoa ja lisäsi polttoaineen kulutusta.
Tähän tietysti joku takertuu ja sanoo ettei koske venemoottoreita. No jatketaan uudella esimerkillä. Kalifornian osavaltiossa on joitakin lentokenttiä yli 2000 m korkeudessa ja kun kesällä lämpötila on n. 40 deg C niin ahtaamattomalla mäntämoottorikoneella ei päiväsaikaan ole syytä yrittää take-offia.
Tietysti on selvää että tiheyskorkeuteen vaikuttaa lämpötilan ohella myös painekorkeus ja ilman kosteus. Potkurin ja siiven suorituskyky putoaa myös dramaattisesti kuumassa ja korkealla.
Meille painotettin vuoristolentämisessä erityisesti kuuman ilman tehoa heikentävää vaikutusta - aerodynaamisten ongelmien ohella.
Kiistämätön tosiasia on, että moottori antaa parhaan tehonsa kylmällä ja esteettömällä imuilmalla - se ei ole mutua.Bensiinimoottorissa tehoa säädetään sylinteriin syötetyn ilma-polttoaine-seoksen määrällä ja täytöksen määrä (paine), ilman lämpötila/paine (hapen osamäärä) vaikuttavat luonnollisesti tehoon.
Dieselissä nuo vaikuttavat myös täytökseen, mutta vaikutus tehoon ei ole välttämätön seuraus.
Diesel käy maksimitehollaankin runsaalla ilmaylimäärällä ja jos ilman saanti tai täytös huononee sen ei vielä tarvitse vaikuttaa mitään, polttoaineen syöttöön ei vaikutusta ole ja jos täytös(happimäärä) vielä vähenee, ensimmäinen vaikutus on savutuksen runsas lisääntyminen ja vasta mustan pilven mukana teho alkaa heiketä.
Edellinen ei koske automoottoreita, joissa maksimisyöttö säätyy ilmamassamittarin tai ahtopaineen mukaan, veneissä näitä onneksi ei (vielä) ole. - kuutioppikineen
osaanTämän kirjoitti:
Teoriaa on ihan hyvä lukea, koska sillä oppii sitten hiukan mitä käytännössä tapahtuu. Kun olet noin tarkka, niin miten 10% muutos ilman kosteudessa vaikuttaa?
Sitten kannattaa myös miettiä, mitä merkitystä konehuonneen lämpötilalla on. Jos nimittäin, on kaksi konehuonetta. Ne ovat muuten identtisisä ja identtisillä koneilla, niin kumpi kone antaa enemmän teho, se, jossa on korkeampi vai matalampi lämpötila?
NO, menepä takaisin opiskelemaan.
Se, jossa on kuumempi lämpötila, antaa enmmän tehoa koska moottoriin menevä ilma tule oikovirtauksena eikä viilennä konetta ja konehuonetta. Katsos viileä konehuone tarkoittaa sitä, että koneeseen tulee kuumempaa ilmaa. Oikovirtaus suoraa ulkoa antaa paremman tehon koska se on viileämpää.
Alkuperäinen kysymys oli kuitenkin tunteellisesta ihmisestä, jonka mielestä moottorin teho voi laskea pitkän ajon jälkeen ja epäili että se johtuu kuumasta imuilmasta. Se oli tietenkin soopaa - ja siitä on kysymys.Parantaa tietysti tehoa, eräällä diesel kone valmistajalla on menossa asiaan liittyvä projekti, jossa vesi sumua syötetään koneeseen ja tällä on saavutettu hyötysuhteen kasvua, eli hyötysuhdetta on saatu parannettua.
Ja luulisi sinun tietävän, ettei taatusti ole identtisiä koneita tai kone huoneita, muuta kuin teoria tasolla. No, osaavallekin sattuu.... kuutioppikineen kirjoitti:
Parantaa tietysti tehoa, eräällä diesel kone valmistajalla on menossa asiaan liittyvä projekti, jossa vesi sumua syötetään koneeseen ja tällä on saavutettu hyötysuhteen kasvua, eli hyötysuhdetta on saatu parannettua.
Ja luulisi sinun tietävän, ettei taatusti ole identtisiä koneita tai kone huoneita, muuta kuin teoria tasolla. No, osaavallekin sattuu...." Parantaa tietysti tehoa "
Asiaa on tosiaan tutkittu erään moottorivalmistajan toimesta kymmeniä vuosia sitten ja tuloksista on julkaistu väitöskirjatason artikkeli jonka anti oli että vesiruiskutus, paineisena ja kuumennettuna palotilaan, nostaa hieman paisunta-ajan painetta, mutta teholisäys on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin mitä kuluu veden esilämmittämiseen hukkalämmöllä ja paineisena ruiskutukseen , ja jatkokehittelystä on luovuttu.
Veden suihkuttaminen imuilmaan tai polttoaine-emulsiona alentaa lämpötilaa, joka yleensä heikentää hyötysuhdetta eikä korota, tehoahan vedestä itsestään ei sentään ole onnistuttu Saanaan ja vesisuihkutuksen tutkimus keskittyy nykyisin dieselmoottorin päästöjen hallintaan, ensisijaisesti hiukkasten ja typen oksidien vähentämiseen.
Jos tiedossasi todella on joku tutkimus jossa veden avulla saadaan lisää tehoa, niin pistä jotain linkkiä, kyseessä olisi sensaation tasoinen keksintö.
Ps
Niissä vanhoissa metanolikäyttöisissä lentomoottoreissa käytettiin vesiruiskutusta starttitehoilla nimen omaan jäähdytyksen takia.- Dieseltehoa
e.d.k kirjoitti:
" Parantaa tietysti tehoa "
Asiaa on tosiaan tutkittu erään moottorivalmistajan toimesta kymmeniä vuosia sitten ja tuloksista on julkaistu väitöskirjatason artikkeli jonka anti oli että vesiruiskutus, paineisena ja kuumennettuna palotilaan, nostaa hieman paisunta-ajan painetta, mutta teholisäys on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin mitä kuluu veden esilämmittämiseen hukkalämmöllä ja paineisena ruiskutukseen , ja jatkokehittelystä on luovuttu.
Veden suihkuttaminen imuilmaan tai polttoaine-emulsiona alentaa lämpötilaa, joka yleensä heikentää hyötysuhdetta eikä korota, tehoahan vedestä itsestään ei sentään ole onnistuttu Saanaan ja vesisuihkutuksen tutkimus keskittyy nykyisin dieselmoottorin päästöjen hallintaan, ensisijaisesti hiukkasten ja typen oksidien vähentämiseen.
Jos tiedossasi todella on joku tutkimus jossa veden avulla saadaan lisää tehoa, niin pistä jotain linkkiä, kyseessä olisi sensaation tasoinen keksintö.
Ps
Niissä vanhoissa metanolikäyttöisissä lentomoottoreissa käytettiin vesiruiskutusta starttitehoilla nimen omaan jäähdytyksen takia.Turhaan tuolla on sitten vesiruisku? http://www.herlevi.fi/tekniikka.htm
- Ymmärrys_hoi
Dieseltehoa kirjoitti:
Turhaan tuolla on sitten vesiruisku? http://www.herlevi.fi/tekniikka.htm
Jäähdytyskeinona vesiruiskutusta on toki käytetty maailman sivu, mutta tehoa siitä ei vieläkään saada.
- kuutiopoikineen
e.d.k kirjoitti:
" Parantaa tietysti tehoa "
Asiaa on tosiaan tutkittu erään moottorivalmistajan toimesta kymmeniä vuosia sitten ja tuloksista on julkaistu väitöskirjatason artikkeli jonka anti oli että vesiruiskutus, paineisena ja kuumennettuna palotilaan, nostaa hieman paisunta-ajan painetta, mutta teholisäys on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin mitä kuluu veden esilämmittämiseen hukkalämmöllä ja paineisena ruiskutukseen , ja jatkokehittelystä on luovuttu.
Veden suihkuttaminen imuilmaan tai polttoaine-emulsiona alentaa lämpötilaa, joka yleensä heikentää hyötysuhdetta eikä korota, tehoahan vedestä itsestään ei sentään ole onnistuttu Saanaan ja vesisuihkutuksen tutkimus keskittyy nykyisin dieselmoottorin päästöjen hallintaan, ensisijaisesti hiukkasten ja typen oksidien vähentämiseen.
Jos tiedossasi todella on joku tutkimus jossa veden avulla saadaan lisää tehoa, niin pistä jotain linkkiä, kyseessä olisi sensaation tasoinen keksintö.
Ps
Niissä vanhoissa metanolikäyttöisissä lentomoottoreissa käytettiin vesiruiskutusta starttitehoilla nimen omaan jäähdytyksen takia.Wärtsilä dieselillä on tulossa tällainen systeemi on ajettu jo lupaavia tuloksia, eli ei historiaa, vaan tulevaisuutta...
- dieselmies
kuutiopoikineen kirjoitti:
Wärtsilä dieselillä on tulossa tällainen systeemi on ajettu jo lupaavia tuloksia, eli ei historiaa, vaan tulevaisuutta...
Minäkin luin kymmenkunta vuotta sitten juuri Wärtsilän tutkimuksia w.d.k.n kuvaamasta vesiruikutuksesta ja sain käsityksen että syynä olisi ollut raskaan polttoöljyn runsaaseen rikkipitoisuuteen liittyviä tutkimuksia, ei mitään tehonlisäystä.
- ilmavirtaa
Eikö helpointa olisi kokeilla kahvat edessä ilman konekoppaa? Sittenhän sen tehon eron näkee vauhtimittarista.
- OnkoOngelmaa
Vielä helpompaa on pitää kahvat vakioasennossa ja katsoa putoaako kierrokset ajon aikana vai ei. Jos ilmansuodatin on puhdas, se ei rajoita koneen tehoa.
Jos tehot putoaa ilman takia, niin pitäisi tulla mustaa savua. Jos taas polttoaineen puutteen takia, niin savun väri ei muutu. Yleensä ongelma löytyy polttoainepuolelta esim suodattimien tai vedenerottimien täyttymisen takia.
Tässähän ei edes tiedetä putoaako tehot vai tottuuko kirjoittaja vauhtiin vai onko muuten vain kiire kotiin ja matka siksi tuntuu venyvän.
Onneksi asia on todella helppo selvittää ilman mitään erityisiä teknisiä vempaimia.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1252275En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois1031357Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää3141053Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1041037- 1091031
Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.86919On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s44690Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe
Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks252689Ei koskaan saatu tuntea
Mitä olisi ollut painautua toisiimme vasten. Hengittää syvään, hyväillä ja rakastella vailla kiirettä. Tai repiä vaattee33670- 50664