tarvitsen apua!!

En ole farmaseutti ja ihmisen kyky sietää myrkkyjä on erilainen. Jos kuolema olisi ratkaisu sinun ongelmaan, niin mikä merkitys sillä olisi perheellesi. Tietävätkö läheisesi, että sinulla on äärimmäisen vaikeaa. Tulisiko yritys tai lähtösi heille yllätyksenä?

Älä ajattele edes tollasta, olet 18 vuotias lukiolainen jolla on elämä vielä edessä.

toivon sinulle kaikkea hyvää ja voimia. Lääkkeillä on hyvin vaikea "lähteä" sillä elimistö pyrkii oksentamaan ne ulos. Näin ainakin minulla on yli-annostuksissa käynyt-tosin toisella kerralla olin tajuttomana 3vrk ja sitten olikin helvetillinen viikko edessä. Voin todella huonosti. Älä ota lääkkeitä! Etsi itsellesi apua ja jos voit niin juttele läheistesi kanssa

Lisään vielä että maksa noilla lääkkeillä poksahtaa..löydät itsesi sitten elinsiirto jonosta.

Jos sinut on lobotomoitu noilla aineilla niin en ihmettele, että haluat kuolla. Ennen kuin päädyt mihinkään ratkaisuihin, oletko miettinyt ajaa hallitusti alas kaikki mömmöt mitä sinut on psykiatrian toimesta manipuloitu käyttämään. Kunhan pahimmat vieroitusoireet selvittää, johon voi mennä useita kuukausia lopettamisesta, on mahdollisuus arvioida tilaansa uudemman kerran ilman huumausaineiden lamaavia vaikutuksia. Toki, jos aivovaurioita on jo ehtinyt syntyä ja ne haittaavat yksilöä merkittävästi on tilanne karu, mutta sitä on turha vielä stressata. Jos sinua kiinnostaa ajatus elämästä huumeitta, tutustu huviksesi ainakin sivuston www.beyondmeds.com ja www.cepuk.org antiin. Mitään et häviä, sen lupaan, mutta paljon voit voittaa. Ohessa myös lukemisenarvoinen teos psykiatristen aineiden negatiivisesta vaikutuksesta ihmisen fyysiseen että henkiseen vointiin.

Your Drug May Be Your Problem
Peter R. Breggin, David Cohen, Peter R. Breggin

POKKARI , englanti, 2007

http://www.adlibris.com/fi/kirja/your-drug-may-be-your-problem-9780738210988

Mitä tulee itsemurhaan niin mielestäni jokaisella täysikäisellä on vapaus lopettaa elämänsä niin tahtoessaan. Tietenkin meidän Suomen kaltaisessa barbaarisessa yhteiskunnassamme keinoja kivuttomaan itsemurhaan ei ole juuri saatavilla, mikä on yhteiskunnallinen häpeä. Joka tapauksessa ennen kuin päätyy lopettamaan elämänsä kannattanee harkita kokeilevansa vielä jotain uutta ratkaisua. Valitettavasti psykiatria ei ajattele asiakkaan vaan oman alansa etua, mikä yksilön kohdalla johtaa traagisiin lopputulemiin. Sinne en suosita ketään hakeutumaan.

En neuvoisi sinua tekemään itsemurhaa vaikka noilla lääkkeillä aika likelle pääsisit, mutta varmaa se ei ole. Itsemurha vaikuttaa sukupolvien taakse tavalla tai toisella jokaiseen läheiseesi.
Yritä saada kirjoitusapua tai vertaistukea samoja aatoksia pohtivilta.

Elämä ei ole puolen vuoden päästä sitä mitä se on nyt. Mitä sinulta juuri nyt eniten puuttuu? Itsellänikin nuoruus oli aika kurjaa, mutta vanhuus on ollut pitkään melko ihanaa. Yritä ponnistella tänne päin vaikka päivä kerrallaan. Enempää et ehdikään.Se mikään tänään on totta, voi olla ensi viikolal suuri vale tai väärinymmärrystä.Elämä on kaunis eikä sen ulkopuolella ole varmistettua pelastusta. Toivon sinulle hyvää tulevaisuutta rakas lähimmäinen.

Brainstormataan nyt vähän hei?

- Onko sulla mielessä joku ihminen, jonka haluaisit katoavan, aiheuttaa sulle pahaa oloa?
- Entä joku ihminen, joka tuntuisi tajuavan sua jollain tasolla?
- Oot 18 ja lukio on lähellä loppua. Onko sulla mitään jatkohaavetta, sellaistakaan, johon sulla ei ole mitään mahkuja?
- Haluaisitko olla itsenäinen vai jonkun kanssa?
- Onko sulla päiviä, jolloin masennus unohtuu hetkeksi?

Jos olet miettinyt pitkään "lopullista ratkaisua", niin olethan varmasti kokeillut ensin kaikkia muita keinoja?

Jos kerran harkitset itsemurhaa, niin eikö sitä ennen kannata kokeilla kaikki muu mahdollinen, jos vaikka jostain olisikin apua?

Olethan puhunut ajatuksistasi lääkärille? Psykologille? Ystävillesi? Vanhemmillesi? Tukipuhelimet yms? Oletteko kokeilleet eri lääkkeitä? Terapiaa? Tukiverkostoja?

Hei,

Haluaisin muistuttaa sinua siitä, että itsemurhalle on vaihtoehtoja, joille kannattaa antaa ainakin mahdollisuus.

Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja arkipyhinä 15-07.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.

Käynnit eivät maksa mitään ja käydyt keskustelut ovat kriisipuhelimen tavoin luottamuksellisia.

Jos haluat mieluummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti. SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi. Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)

Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity

Kaveriki otti 5 kpl diapameja sai hirvittävän päänsäryn, oksentelua, pyörtymistä, huimausta, raivokohtauksia, hyperaktiivisuutta ja lopulta kuoli.

Älä tapa itseäsi. Aiheutat vaan turhaa kärsimystä muille.

http://aspergerinfo.foorumi.eu/viewforum.php?f=81

Hei lukiolainen, mietin että haluaisitko kertoa tarinasi? Minua kiinnostaisi kuulla.

Samat oli mullaki tuntemukset kaksi vuotta sitten. Otin ison annoksen psyykenlääkkeitä ja tuloksena oli viikon kooma.

Lukioaika oli mullekin tosi rankkaa. Yritähän vaan pyristellä. Kyllä tää elämä ihan siedettävää hetkittäin on.

Jos sinulla on ajatuksia itsemurhasta, niin KANNATTAA keskustella vanhempien, ystävien tai lääkärin kanssa asiasta. Kaikki masennuslääkkeet eivät välttämättä tehoa. Kannattaa kertoa ainakin vanhemmillesi asiasta.

Jo kaikilla vaan ei löydy niitä ymmärtäviä läheisiä, vanhempia,kaverita. Terveydenhuolto ja psykiatriakin ri asia oikein kiinnostaa. Kaverini,kahden pienenlapsen yh-äiti yritti itsemurha. Siinä hoidetin nainen takaisin tolpille ja lähetettiin kotiin. Eiketään edes kiinnostanut miksi itsaria yritti. Ja sitten ihmetellaan perhesurmia ym. Apua et saa, jos sulla ei ole joku kaveri läheinen sun puolesta taistelemassa. Joko taistelet itse yksikseen tai annat periksi. Keinoja antaa periksi kyllä löytyy.

Mulle tosi läheinen ihminen teki itsemurhan noin 5 vuotta sitte:( Vieläki itken joskus ja ei oo hetkee jossa en ajattelis häntä:( Hän oli yks rakkaimmista ihmisistä mulle:'( Älä tee sitä!! Koita nyt ottaa elämästä kaikki ilo irti! Mutta mitä ikinä teetkin älä tee itsarii:'( sun läheiset rakastaa ja välittää, ja varmasti haluis myös auttaa sua! Hae apua:'( Toivottavasti tää viesti autto ees jotenki:( Tsemppii sulle!!;)