Satamamanöveerit / Mediterranean Mooring Style

MedSailor

Aikaisemmassa keskustelussa puhuttiin satamamanöveereistä sivutuulessa erityisesti pohjoismaisen kiinnitystavan näkökulmasta. Mutta jos laajennetaan keskustelua ns. Mediterranean Mooringiin, niin miten olette hoitaneet kiinnittymiset kovemmassa tuulessa?

Itselläni kokemusta lähinnä vuokraveneilyn kautta Mediterranean mooringista, jossa siis keula kiinnitetään kiinteällä pohjasta tulevalla köydellä. Normaalisti tuuli on heikkoa ja satamat suojaisia ja marinerot ovat vastassa satamassa, mutta pari kertaa itselle on sattunut kova tuuli rantautumisen aikaan.

Suomalaisessa poijukiinnityksessä hyvä puoli on se, että sen poijuköyden voi vetää kireälle heti kun veneen vauhti pysähtyy, kun taas mooring-köyttä aletaan vasta siinä vaiheessa kuljettamaan perästä kohti keulaa. Jos tuuli on voimakas , niin keula ehtii kääntyä ennen kuin se köysi on kireällä.

16

80

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nojaa

      Yksi tapa on vaan nojata toiseen veneeseen sen aikaa että saa keulan tiukalle. Fendarit vaan väliin

    • applix

      Tuulenpuoleinen peräköysi nopeasti kiinni, sitten vaihde eteen ja peräsin tuulen suuntaan ja reilulla kaasunkäytöllä ajetaan keula tuuleen peräköyttä vastaan ja pidetään se siinä kunnes keulaköysi on saatu kiinni. Mitä leveämpi veneen perä, sitä paremmin toispuoleinen veto peräköydestä auttaa kampeamaan keulaa ylös tuuleen.

    • Med_mooring

      Peruutus reippaasti sisään laituriin ja tuulen puolen peräköysi nopeasti kiinni. Vaihde eteenpäin ja varovasti kaasua, keula pysyy näin paikallaan ja jos on ehtinyt valua alas, palaa oikeaan suuntaan. Jos veneessä on keulapotkuri niin sillä voi auttaa, mutta sen varaan ei pidä rantautumista jättää. Kun mooring-köysi on kiinni, peräköyttä kiristämällä vene hieman lähemmäksi laituria ja lopuksi toinen peräköysi kiinni.

    • Seppomartti

      Yleensä merinat on niin täynnä, että vene ahtaasti peruutetaan rakoon fendarit narskuen. Takaa köydet kiinni ja kone tarvittaessa eteen päin. Ei mitään kiirettä kelata pohjasta mooring linea.
      Jos on tyhjää, niin luuvartin mooring line kiristetään laiturilta kireäksi ja vedetään sivuun, eytei joudu potkuriin. Silloin keulasta kiristäminen onnistuu viivytyksettä.
      Kolmas tapa on apujolla, jolla vedetään mooring line sivuun ja kireäksi etuviistoon. Ohiperuuttavalle veneelle annetaan köysi keulaan ja voi heti kiristää. Löysätään sitä mukaa kun pinnamies peruuttaa.
      Oikein hyvä systeemi, eikä poijurivistö häiritse manöövereitä. Eikä kiinnitys löysty toisen veneen kiinnittyessä, kuten poijussa.

    • Vieläkerran_
    • VanhaOhlson

      Edellä lienee tullut jo joukko hyviä kommentteja joten sallittaneen uusi kysymys.

      Eli mistä syystä arvelette kyseisen perä edellä laituriin olevan niin suosittu ao merialueella. Onko siinä jokin sellainen etu, että pitäisi alkaa suosia/vaatia meilläkin?

      • Joakim1

        En tiedä onko aina ollut noin, mutta nykyisillä veneillä veneeseen kulku, maasähköön kytkeytyminen, veden tankkaus ja varsinkin tavaroiden kuljettaminen sujuu paljon helpommin perä kuin keula laiturissa. Lisäksi perä on laiturin suojassa ja paremmin tuulen ja aallot hoitava keula ulos.

        Suomessa on vielä valtaosa veneistä sellaisia, joista kulku takaa on vaikeaa. Lisäksi monessa satamassa on matalaa lähellä laituria, joten peräsin edellä olisi suuri riski.

        Itse peruutan aina lomalla laituriin, jos tiedän, että vettä on tarpeeksi ja laituri ei ole niin korkea, että keula on helpompi.


      • applix

        Spekuloisin näin: Ennen muinoin oli tilaa kiinnittyä pitkittäin, mutta veneiden lisääntyessä oli pakko siirtyä "toinen pää laituriin" kiinnittymiseen. Välimerellä veneissä oli aiemmin yleensä suljettu keulakaide (tai peräti keulapuomi) mikä teki keulan yli kulkemisen vaikeaksi. Lisäksi ankkurin paikka on edessä. Näiden johdosta oli luonnollista että mennään perä edellä laituriin. Nuo kiinnitysnarut/kettinkijärjestelmät ovat tulleet myöhemmin, aiemmin käytettiin omaa ankkuria.
        Suomen osalta lisäisin Joakimin tekstiin vielä sen, että toisin kuin Välimerellä, Suomessa on viime vuosiin saakka valtaosalla veneistä ollut pinnaohjaus. Sen kanssa peruuttaminen on mielestäni selvästi hankalampaa kuin rattiohjauksella. Viime vuosina tilanne on tässä muuttunut, kun veneet tulevat Keski-Euroopasta eikä Pohjoismaista ja ovat melkein järjestään rattiohjauksella.


      • Sstereotyyppi

        Tämä traditioiden ero voi johtua myös luonteenlaadusta. Etelämaalainen on sosiaalinen ja viskiverannan sijoittaminen laiturin puolelle antaa paremmat mahdollisuudet jutusteluun laiturilla notkuvien kanssa.

        Suomessa tällaista välittömyyttä on perinteisesti kaihdettu, siksi luonteva tapa oman sosiaalisen toiminnan erottamiseen rannasta on parkkeeraaminen keula edellä.


      • Sstereotyyppi kirjoitti:

        Tämä traditioiden ero voi johtua myös luonteenlaadusta. Etelämaalainen on sosiaalinen ja viskiverannan sijoittaminen laiturin puolelle antaa paremmat mahdollisuudet jutusteluun laiturilla notkuvien kanssa.

        Suomessa tällaista välittömyyttä on perinteisesti kaihdettu, siksi luonteva tapa oman sosiaalisen toiminnan erottamiseen rannasta on parkkeeraaminen keula edellä.

        Mä taas veikkaisin, että suomalainen tapa ajaa keula lähellä rantaa ja hyppääminen keulasta rantaan on opettanut täkäläisen tavan. Lisäksi laiturit ovat lyhyitä ja matalia. Tämä kaikki johtuu vuoroveden puutteesta. Välimerelläkin taitaa olla joku vuorovesi.


      • Med_mooring

        Isompien veneiden uimatasolle on nykyään usein asennettu laiturisilta, jolta veneen avotilasta voi suoraan kävellä laiturille. Ei tulisi mieleenkään ajaa keulaa laituriin ja kiipeillä ankkuritelineen ja keulakaiteen yli.
        http://my.yb.tl/thaleia/blog/view-image/full/6626

        Veneen keulassa on sähköinen ankkurivinssi ja jos mooring-köysiä ei ole, sen käyttö on paljon vaivattomampaa kuin peräankkurin viritys ja käsin kiskominen. Lisäksi keula-ankkuri on paljon helpompi käyttää riittävän pitkän kettingin kanssa, järeämpi ja luotettavampi kuin perän apuankkuri. Siis perä edellä laituriin.


      • Seppomartti
        Med_mooring kirjoitti:

        Isompien veneiden uimatasolle on nykyään usein asennettu laiturisilta, jolta veneen avotilasta voi suoraan kävellä laiturille. Ei tulisi mieleenkään ajaa keulaa laituriin ja kiipeillä ankkuritelineen ja keulakaiteen yli.
        http://my.yb.tl/thaleia/blog/view-image/full/6626

        Veneen keulassa on sähköinen ankkurivinssi ja jos mooring-köysiä ei ole, sen käyttö on paljon vaivattomampaa kuin peräankkurin viritys ja käsin kiskominen. Lisäksi keula-ankkuri on paljon helpompi käyttää riittävän pitkän kettingin kanssa, järeämpi ja luotettavampi kuin perän apuankkuri. Siis perä edellä laituriin.

        Vielä "Med.mooring" tapakulttuuria. Jos lahdessa ankkutoi useita veneitä niin käytetään keula-ankkuria ja perästä pitkä kiinnitysköysi tai köysiä rantaan. Siis päin vastoin kuin Suomessa luonnonsatamassakin.
        Korjauksena vuorovedestä. Välimerellä ei ole mutta heti Gibraltarin ulkopuolella on n. 3m


      • Med_mooring

        Välimeren vuorovedestä vielä hieman. Tunisian itäreunalla, Adrian meren pohjukassa ja Gibraltarin lähellä täyden- ja uudenkuun vuorovesi on 1 - 1,5 m. Muualla Välimerellä sitä ei juuri ole, on yleensä alle 0,3 m, siksi sanotaan ettei Välimerellä vuorovettä ole.

        Vaikka vuorovettä "ei ole", se vaikuttaa joissain paikoissa voimakkaasta. Evianin salmessa se aiheuttaa jopa 8 solmun virran, lähes samanlaisia lukemia löytyy Messinan salmesta ja melko reilua virtaa myös Korinthin kanavasta ja Bonifacion salmesta.

        Ennen nykyveneitä Messinan salmi oli täydenkuun aikaan pelottava paikka, kova virta ja voimakkaita laajoja pyörteitä, joista soutamalla, purjeilla tai pienellä koneella ei päässyt läpi tai ulos. Tästä on tarinaa mm. Odysseuksen jouduttua Scyllan ja Charybdiksen kynsiin. Pyörteet ja virta ovat voimakkaita nykyäänkin, vaikka maanjäristys joskus parisataa vuotta sitten hiukan helpotti tilannetta.

        Lisätään nyt vielä, että voimakkaat sääilmiöt (tuuli, korkea- ja matalapaineet) saavat Välimerellä usein vuorovettä suuremmat veden korkeuserot ja virrat kapeikkoihin.


    • Kerrankin ketju jossa on pelkästään asiallisia vastauksia!
      Missä kaikki hölöttäjät luuraavat?

      • JellyHansen

        Kuulinko nimeäni kuiskattavan?


      • ab--

        Hys, hys. Älä vaan lausu mitään ääneen - saattavat herätä koloistaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      241
      2458
    2. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      10
      1858
    3. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      73
      1766
    4. Onko telepatia totta

      Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki
      Ikävä
      80
      1295
    5. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      65
      1218
    6. Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku

      Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.
      Forssa
      17
      1178
    7. TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."

      Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi
      Tanssii tähtien kanssa
      16
      1058
    8. Nainen, olen niin pettynyt

      Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään
      Ikävä
      90
      1050
    9. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      42
      904
    10. Ootko nainen jo rauhoittunut

      Vai vieläkö nousee savua päästä?
      Ikävä
      70
      882
    Aihe