Ennen en harrastanut liikuntaa, ei ollut vaikeuksia löytää miestä. Nyt harrastan liikuntaa mutta miehet jotka itse eivät harrasta eivät hyväksy minua. Paremminkin he kokevat etten minä kelpuuta heitä.
Onko tässä miehet nyt mitään järkeä?
Onko liikunta jokin turnoff miehelle?
Liikkuva nainen ei kelpaa
miksi.näin
80
<50
Vastaukset
Ei ole järkeä koko jutussa....on pakko olla provo! ;D
- Sporttisinkku
Näin urheilua harrastavana sinkkumiehenä etsin juuri liikuntaa harrastavaa naista. Yhteinen harrastus olisi mukava ja olisi paremmin ymmärrystä ajankäytölleni. En ole siis mikään himoliikkuja mutta useita tunteja kuitenkin viikossa.
- wrwerwwre
En ymmärrä kun naiset aloittavat näitä ketjuja "minä en kelpaa koska x" ja se x on aina joku positiivinen asia. Minä nimenomaan haluan liikunnallisen naisen.
Tässäkin pitäisi enemmän miettiä sitä minkälaisia miehiä aloittaja haluaa?- miksi.näin
Oikeasti luulin liikunnan olevan hyvä juttu miesten "saannin yhteydessä" mutta ilmeisesti se päteekin vain liikuntaa harrastavien miesten suhteen?
Jo kaksi miestä mennyt sivu suun tämän takia, toinen sanoi suoraan, toinen kiertäen "ei hän nyt mikään tyhmä ole". Molempiin olisin halunnut tustustua mutta he eivät. - wrwerwwre
miksi.näin kirjoitti:
Oikeasti luulin liikunnan olevan hyvä juttu miesten "saannin yhteydessä" mutta ilmeisesti se päteekin vain liikuntaa harrastavien miesten suhteen?
Jo kaksi miestä mennyt sivu suun tämän takia, toinen sanoi suoraan, toinen kiertäen "ei hän nyt mikään tyhmä ole". Molempiin olisin halunnut tustustua mutta he eivät."Jo kaksi miestä mennyt sivu suun tämän takia, toinen sanoi suoraan, toinen kiertäen "ei hän nyt mikään tyhmä ole". Molempiin olisin halunnut tustustua mutta he eivät."
Mielelläni kuulisin lisää näistä tapauksista koska kuulostaa niin omituiselta. En ikinä voisi kuvitella miestä joka hylkäisi naisen liikunnallisuuden takia, onkohan tässä joku muu syy taustalla? - 11plus1
wrwerwwre kirjoitti:
"Jo kaksi miestä mennyt sivu suun tämän takia, toinen sanoi suoraan, toinen kiertäen "ei hän nyt mikään tyhmä ole". Molempiin olisin halunnut tustustua mutta he eivät."
Mielelläni kuulisin lisää näistä tapauksista koska kuulostaa niin omituiselta. En ikinä voisi kuvitella miestä joka hylkäisi naisen liikunnallisuuden takia, onkohan tässä joku muu syy taustalla?Niinpä. Eiköhän tämä oo taas joku ihan muu syy joka nyt vaan vieritetään liikunnallisuuden syyksi. Tuskin ne miehet sano että "olet liian liikunnallinen minun makuuni". Eiköhän olis pakit tullu ihan ilman sitä liikuntaakin.
- sfdbgfbfrefcd
11plus1 kirjoitti:
Niinpä. Eiköhän tämä oo taas joku ihan muu syy joka nyt vaan vieritetään liikunnallisuuden syyksi. Tuskin ne miehet sano että "olet liian liikunnallinen minun makuuni". Eiköhän olis pakit tullu ihan ilman sitä liikuntaakin.
Minä olen melko vähän liikuntaa harrastava mies (kuitenkin kevyesti normaalipainoinen koska syön järkevästi), ja ottaisin mieluiten naisen, joka myös harrastaa liikuntaa vähän muttei liikaa. Paljon urheilevilla naisilla on vähemmän aikaa niille jutuille, joita minä haluaisin tehdä, ja usein heillä on myös turhaa nipotusta ruokavaliossa. Nettitreffeillä hyppään yleensä seuraavaan profiiliin, kun alkaa tulla selitystä proteiinijuomista tms.
- rumasinkkumies
Liikkuva mies ei kelpaa. Kelpuutan liikkuvan naisen mutta naiset ei kelpuuta minua koska en ole jännä tai komea.
- ätmel
Koska aikaisemmin olit nuorempi ja nyt olet vanhempi.
- qwertyteqq
Tässäkin saattaa olla enemmän perää kuin aloittajan liikunnallisuuteen vetoaminen..
Tulee vähän mieleen että nainen harrastaa itsepetosta.
Vaikea uskoa, mutta pakko kai se on, kun interwebissä niin sanotaan.
- enliiku
Ymmärrän hyvin, sillä olen nuori liikkumaton nainen ja itse nettideittaillessanikin etsin miehiä, joiden aika ei mene liikaa liikkumiseen. Itse olen geeneiltäni hoikka ja hyväkroppainen, joten minun ei ole koskaan tarvinnut liikkua. Tästä johtuen en pidä liikunnasta, sillä se vain hengästyttää enkä hyödy siitä mitenkään.
Jos miehellä on yhtään samoja fiiliksiä liikunnasta, hän todennäköisesti etsii naista, joka kuluttaa vapaa-ajan mieluummin hänen kanssaan leffaa katsellen kuin salilla juosten. Karkea esimerkki: äitini polttaa tupakkaa ja silloin kun asuin vielä kotona, leffaa katsoessamme oli todella turhauttavaa kun leffan keskellä piti pitää tupakkatauko. Liikunnasta pitämätön mies tuskin siis haluaa, että salitreeni tai muu liikunta menee hänen ja teidän yhteisen aikanne edelle. Sinä saatat kokea, että aikaa jää myös vapaa-aikaan, mutta mies joka ei liiku saattaa haluta sellaisen suhteen jossa ei ole mitään aikatauluja ja pakkolähtöjä muualle kuin töihin/kouluun.
Itse kyllästyisin jos miehen olisi pakko käydä joka päivä salilla. Siihen menee yllättävän paljon vapaa-aikaa varsinkin 8h työpäivinä, jolloin vapaa-aika on jo muutenkin kortilla. Varsinkin jos tykkää nukkua pitkiä yöunia. Lisäksi jos liikunta on toiselle niin suuri juttu, että siitä puhutaan koko ajan, toinen ei välttämättä jaksa kuunnella ja saattaa pitää koko liikuntaharrastusta pakkomielteisenä.
Sanot, että miehet pelkäävät, ettet kelpuuta heitä. Seurustelin vähän aikaa viime vuonna pyöräilyä harrastavan miehen kanssa ja kyllä siinä usein tuli fiilis, että hän ei pitänyt siitä kun en pitänyt liikunnasta. Niinkuin toinen kommentoija sanoo, urheilua harrastava etsii usein toista urheilua harrastavaa ja siksi miehet saattavat kokea ettet oikeasti pidä heidän urheilemattomuudestaan.
Itse olen sitä mieltä, että urheilematon ja urheileva ihminen voi elää parisuhteessa jos urheileva osapuoli asettaa parisuhteen kuitenkin liikunnan edelle. On tärkeää ilmoittaa ajoissa liikuntaharrastustensa aikatauluista, jotta toinen ehtii psyykata, että torstaina en näe häntä/hän tulee myöhemmin kotiin/hänen täytyy lähteä ruokailun jälkeen. On myös tärkeää, että liikuntaa ei tarvitsisi harrastaa liian usein ja sen harrastamisesta pystyy joustamaan. Tiedän ihmisiä, jotka kieltäytyisivät viikon lomakatkastakin vain siksi, etteivät pääsisi lomalla salille --> sellainen vaikuttaa toisen silmiin pakkomielteiseltä ja on ehdoton turn off. On myös tärkeää että liikunta ei ole keino pakonomaiseen ulkonäön kontrollointiin, liikkumaton ihminen ei todellakaan halua että stressaat kaloreista. Ja kannattaa jättää salirutiineista keskusteleminen kodin/parisuhteen ulkopuolelle, ellei toinen erikseen kysy.
Tämä viesti on kaikille niille, jotka ihmettelette miksi me liikkumattomat olemme varuillaan kun tutustumme liikkuviin ja urheilullisiin ihmisiin parisuhdeaikeissa. Tuo viimeinen kappale ei ole siis mikään ohjenuora sinulle viestin aloittaja vaan yleisesti kaikille. Nettideittaillessani tämä aihe tulee nimittäin niin usein esille, että tämä oli hyvä keskustelunaloitus ottaa asia puheeksi :)No ei siinä koko iltaa mene, jos käy treenit vetämässä töiden jälkeen.
Sitten on mukavampi katsoa sitä elokuvaakin illalla murusen kainalossa väsyneenä ja endorfiineissaan.- enliiku
"Sinä saatat kokea, että aikaa jää myös vapaa-aikaan, mutta mies joka ei liiku saattaa haluta sellaisen suhteen jossa ei ole mitään aikatauluja ja pakkolähtöjä muualle kuin töihin/kouluun."
"On tärkeää ilmoittaa ajoissa liikuntaharrastustensa aikatauluista, jotta toinen ehtii psyykata, että torstaina en näe häntä/hän tulee myöhemmin kotiin/hänen täytyy lähteä ruokailun jälkeen."
Jos asiasta sovitaan hyvissä ajoin ja aikaa tosiaan jää, ei ole ongelmaa. Mutta kun valitettavasti monissa paristuhteissa ei ilmoiteta etukäteen milloin lähdetään liikkumaan vaan ajatellaan, että koska se on oma harrastus, voi lähteä liikkumaan milloin vaan millaisella varoitusajala tahansa toisen sanomisista huolimatta. Minulla on yksi liikuntaa harrastava kaveri, joka saattoi lähteä salille tai johonkin ryhmäliikuntatunnille, vaikka olin matkustanut hänen luokseen pariksi päiväksi viettääksemme aikaa kahdestaan. Hän saattoi ilmottaa asiasta vasta samana aamuna, sillä ajatteli että on itsestäänselvyys, että hän menee liikkumaan. Onneksi pahin vaihe on ohi ja nykyään hän pystyy joustamaan.
Lisään tähän vielä, että tiedän yhden miehen, joka käy joka päivä salilla yli 12h työpäivienkin jälkeen. Hän sanoi, että salilla menee se 2h. En sano, että kaikilla olisi sama tilanne, mutta tuollaisessa tilanteessa naikkonen ei välttämättä innostu ajatuksesta odottaa 6h miestä kotiin (jos oma työpäivä 8h) vain todetakseen olevansa liian väsynyt tekemään mitään hänen kanssaan. Nyt puhut sitten "suorittajista" ja niistä joille on kehittynyt jostain "pakonomaista" toimintaa.......
Hapen haukkaaminen onnistuu ihan hyvin yhdessäkin, eikä sen tarvitse olla edes itsensä tappiin vetämistä, vaan ihan rentouttavaakin, sekä liikuntaa voi suorittaa monin eri tavoin........mutta jos on luonut itselleen sellaisen "oravanpyörän" tämänkin asian suhteen, eli se on pakonomaista suorittamista, vielä monesti niin, että se pitää suorittaa kellon tarkasti tietyissä paikoissa tiettyyn aikaan, sekä "orjallisesti" ohjelmaa noudattaen, niin kyllähän se vaikeuksia tuo.
Moni on voinut muutenkin täyttää kalenterinsa monin harrastuksin, mitkä täyttävät nuo samat kriteerit, jolloin sinkun voi olla vaikea pystyä irtaantumaan "oravanpyörästään" niin, että kumppanille jää "tarpeeksi" aikaa....
Tosin, jos molemmat ovat samanlaisia "suorittajia", niin kyllähän se sitten toimii.....mutta jos ei, niin sitten menee vaikeaksi...- enliiku
Tähän on pakko lisätä, että parastahan on, jos molemmat pitävät liikunnasta, sillä silloin liikunnasta voi tehdä sitä yhteistä aikaa. Mutta jos toinen pitää ja toinen ei, ajatusmaailmat saattavat erota paljonkin ja molempien on yritettävä ajatella asiaa toisen kannalta.
"Sitten on mukavampi katsoa sitä elokuvaakin illalla murusen kainalossa väsyneenä ja endorfiineissaan."
--> liikkumaton ihminen ei välttämättä edes tiedä mikä on endorfiini eikä voi samaistua tähän tunteeseen. Yritä siis ymmärtää, että hän ei pysty ymmärtämään haluasi liikkumiseen tai siihen, että annat hänen odotuttaa sinua liikuntaharrastuksesi vuoksi. Sama pätee kaikkiin harrastaksiin, on osattava joustaa ja ymmärtää toisen ymmärtämättömyys. MGTOW kirjoitti:
Nyt puhut sitten "suorittajista" ja niistä joille on kehittynyt jostain "pakonomaista" toimintaa.......
Hapen haukkaaminen onnistuu ihan hyvin yhdessäkin, eikä sen tarvitse olla edes itsensä tappiin vetämistä, vaan ihan rentouttavaakin, sekä liikuntaa voi suorittaa monin eri tavoin........mutta jos on luonut itselleen sellaisen "oravanpyörän" tämänkin asian suhteen, eli se on pakonomaista suorittamista, vielä monesti niin, että se pitää suorittaa kellon tarkasti tietyissä paikoissa tiettyyn aikaan, sekä "orjallisesti" ohjelmaa noudattaen, niin kyllähän se vaikeuksia tuo.
Moni on voinut muutenkin täyttää kalenterinsa monin harrastuksin, mitkä täyttävät nuo samat kriteerit, jolloin sinkun voi olla vaikea pystyä irtaantumaan "oravanpyörästään" niin, että kumppanille jää "tarpeeksi" aikaa....
Tosin, jos molemmat ovat samanlaisia "suorittajia", niin kyllähän se sitten toimii.....mutta jos ei, niin sitten menee vaikeaksi.........mutta muuten kirjoituksesi oli ihan asiaa.....unohtui mainita tämä "pieni" yksityiskohta. ;)
- enliiku
MGTOW kirjoitti:
Nyt puhut sitten "suorittajista" ja niistä joille on kehittynyt jostain "pakonomaista" toimintaa.......
Hapen haukkaaminen onnistuu ihan hyvin yhdessäkin, eikä sen tarvitse olla edes itsensä tappiin vetämistä, vaan ihan rentouttavaakin, sekä liikuntaa voi suorittaa monin eri tavoin........mutta jos on luonut itselleen sellaisen "oravanpyörän" tämänkin asian suhteen, eli se on pakonomaista suorittamista, vielä monesti niin, että se pitää suorittaa kellon tarkasti tietyissä paikoissa tiettyyn aikaan, sekä "orjallisesti" ohjelmaa noudattaen, niin kyllähän se vaikeuksia tuo.
Moni on voinut muutenkin täyttää kalenterinsa monin harrastuksin, mitkä täyttävät nuo samat kriteerit, jolloin sinkun voi olla vaikea pystyä irtaantumaan "oravanpyörästään" niin, että kumppanille jää "tarpeeksi" aikaa....
Tosin, jos molemmat ovat samanlaisia "suorittajia", niin kyllähän se sitten toimii.....mutta jos ei, niin sitten menee vaikeaksi...Kirjoitin juuri samaan aikaan viestiä jossa otan puheeksi noita samoja asioita.
"Hapen haukkaaminen onnistuu ihan hyvin yhdessäkin, eikä sen tarvitse olla edes itsensä tappiin vetämistä, vaan ihan rentouttavaakin, sekä liikuntaa voi suorittaa monin eri tavoin"
--> hapen haukkaaminen ei onnistu yhdessä jos toista ei hapen haukkaaminen kiinnosta. Toista voi kannustaa sellaiseen ja toinen saattaakin lähteä mukaan miellyttääkseen sinua, mutta lähtisitkö sinä soittamaan tunniksi kitaraa jos itse et osaa ja toinen kannustaa sinua siihen, koska hän itse soittaa? Ja sinulle kadulla juokseminen, salilla rehkiminen ei ole välttämättä tappiin vetämistä, mutta sille toiselle pienetkin ponnistukset voivat olla sitä. Ei tarvitse aina olla ylipainoinen ollakseen huonokuntoinen. Esimerkiksi minä olen tuollainen tapaus. Näytän hyvältä ja olen terve, joten miksi minulla tarvitsisi olla hyvä kunto. - enliiku
MGTOW kirjoitti:
......mutta muuten kirjoituksesi oli ihan asiaa.....unohtui mainita tämä "pieni" yksityiskohta. ;)
Juu no mainitsin nuo pienet yksityiskohdat, mutta valitettavasti hiukan liian myöhään ;)
enliiku kirjoitti:
Kirjoitin juuri samaan aikaan viestiä jossa otan puheeksi noita samoja asioita.
"Hapen haukkaaminen onnistuu ihan hyvin yhdessäkin, eikä sen tarvitse olla edes itsensä tappiin vetämistä, vaan ihan rentouttavaakin, sekä liikuntaa voi suorittaa monin eri tavoin"
--> hapen haukkaaminen ei onnistu yhdessä jos toista ei hapen haukkaaminen kiinnosta. Toista voi kannustaa sellaiseen ja toinen saattaakin lähteä mukaan miellyttääkseen sinua, mutta lähtisitkö sinä soittamaan tunniksi kitaraa jos itse et osaa ja toinen kannustaa sinua siihen, koska hän itse soittaa? Ja sinulle kadulla juokseminen, salilla rehkiminen ei ole välttämättä tappiin vetämistä, mutta sille toiselle pienetkin ponnistukset voivat olla sitä. Ei tarvitse aina olla ylipainoinen ollakseen huonokuntoinen. Esimerkiksi minä olen tuollainen tapaus. Näytän hyvältä ja olen terve, joten miksi minulla tarvitsisi olla hyvä kunto."Ja sinulle kadulla juokseminen, salilla rehkiminen ei ole välttämättä tappiin vetämistä"
En tykkää juosta kadulla, viihdyn luonnossa paremmin, vaikka en tällä hetkellä suuremmin "juoksentele", niin jonkin verran luonnossa kyllä...ihan fiilis pohjalta ja jos joskus innostuu taas enemmän, niin kyllä se juoksu tapahtuisi jossain muualla, kuin asfaltilla.......
Pyörän kanssa sitten hieman enemmän, sekin mieluiten siellä luonnossa tai ainakin rauhallisemmissa paikoissa...
Salilla rehkiminen menee herkästi siihen pakonomaiseen "suorittamiseen" ja on sidottu tiettyihin paikkoihin, sekä "ilmapiiri" on jotenkin väärä, joten en ole juuri näistä syistä "salihiiri", mutta kuten sanoin, niin on niitä muitakin keinoja toteuttaa näitä juttuja......
"hapen haukkaaminen ei onnistu yhdessä jos toista ei hapen haukkaaminen kiinnosta."
Hapen haukkaamisella tarkoitan vaikka vaan ihan rentouttavaa ulkoilua, vaikka juurikin siellä luonnossa......ihan vaikka kävellen, toisen seurasta nauttien.....tai istuen kalliolla, mättäällä ja vaikka missä... ;D
Sinun ajatuksesi ovat hyvin lähellä omiani, joten älä käsitä väärin, koska ymmärrän ihan täysin mistä puhut ja olen samalla "taajuudella"......
Itse olen pohtinut ja pohdin näitä asioita, joten itselleni ei ole, eikä tule näitä "ongelmia", mistä kerroit......tärkeysjärjestys on itselle ihan......mutta nämä asiat ovat taas ihan yksilöstä riippuvaisia, joten tässäkin asiassa voi vain sano, että "kaikki kukat kukkikoon", mutta toivottavaa on että tässäkin asiassa "taajuudet" kohtaisivat, koska muuten......Oon treenannu 20vuotta elämäntapana ja sitä päivää ei tule, että lähtisin keneltäkään kyselemään lupaa urheilemiseen. Teen sen omilla aikatauluilla ja tasan sillon kun sen aika on. Käytännössä aina välillä 16.00-18.00 Se on aikaa jolloin minua ei sovi häiritä, mut aeroopisia treenejä voidaan tehä yhdessäkin.
En todellakaan kaipaa sellaista naista, joka ei osaa olla hetkeäkään elämässään yksin. Sellainen nainen on takertuva riippakivi. Oon eläny 15vuotta yksin, kun kotoa muutin aikoinaan ja tuntuu todella naurettavalta tuollainen takertuminen.CamelBoots kirjoitti:
Oon treenannu 20vuotta elämäntapana ja sitä päivää ei tule, että lähtisin keneltäkään kyselemään lupaa urheilemiseen. Teen sen omilla aikatauluilla ja tasan sillon kun sen aika on. Käytännössä aina välillä 16.00-18.00 Se on aikaa jolloin minua ei sovi häiritä, mut aeroopisia treenejä voidaan tehä yhdessäkin.
En todellakaan kaipaa sellaista naista, joka ei osaa olla hetkeäkään elämässään yksin. Sellainen nainen on takertuva riippakivi. Oon eläny 15vuotta yksin, kun kotoa muutin aikoinaan ja tuntuu todella naurettavalta tuollainen takertuminen."joka ei osaa olla hetkeäkään elämässään yksin"
Missäs kohtaa tuollainen teksti oli???
Yrität nyt vain syyllistää erillaista ihmistä, sekä "vääristää" asioita........kuten sanottu ihmiset ovat yksilöitä, eli parempi etsiä joka suhteessa kaltaisensa, niin kaikki pitäisi olla hyvin, eikö vain?
Tuo syyllistäminen on sitten sitä, mihin ei kannata lähteä.......suhteessa se on alistamista, henkistä väkivaltaa ja pyrkimystä muuttaa toista....eli ei siitä sitten enempää?
"tuntuu todella naurettavalta tuollainen takertuminen."
Tiesitkö sitä, että sinunkin ajatukset ja tekemiset voivat tuntua"naurettavilta" eri "taajuudella" olevien yksilöiden mielestä?
Yllätyitkö vai nostatko itsesi jalustalle ja kerrot miten "kaikkien" tulee käyttäytyä tai muuten naurat heille?MGTOW kirjoitti:
"joka ei osaa olla hetkeäkään elämässään yksin"
Missäs kohtaa tuollainen teksti oli???
Yrität nyt vain syyllistää erillaista ihmistä, sekä "vääristää" asioita........kuten sanottu ihmiset ovat yksilöitä, eli parempi etsiä joka suhteessa kaltaisensa, niin kaikki pitäisi olla hyvin, eikö vain?
Tuo syyllistäminen on sitten sitä, mihin ei kannata lähteä.......suhteessa se on alistamista, henkistä väkivaltaa ja pyrkimystä muuttaa toista....eli ei siitä sitten enempää?
"tuntuu todella naurettavalta tuollainen takertuminen."
Tiesitkö sitä, että sinunkin ajatukset ja tekemiset voivat tuntua"naurettavilta" eri "taajuudella" olevien yksilöiden mielestä?
Yllätyitkö vai nostatko itsesi jalustalle ja kerrot miten "kaikkien" tulee käyttäytyä tai muuten naurat heille?Mitä ihmettä sä analysoit?
Sanoin oman mielipiteeni, mikä on tuo minkä kirjoitin. Sellaisen ihmisen, joka ei ymmärrä tuota kirjoittamaani asiaa ei kannata minuun sekaantua. Enkä minä edes sohvaperunoista kauheasti innostukkaan. En siis pyytänyt ketään muuttumaan, eikä minuakaan voi muuttaa mieleisekseen. Mulla on oma tahto oli parisuhdetta tai ei.- hjfhjf
Vastauksena nimimerkille enliiku:
Minäkin tunnen monia naisia jotka eivät liiku, mutta vartalo näyttää hyvältä ja ovat suurin piirtein terveitä. Yhteinen tekijä heille on nuori ikä, yleensä 20 jotain. Siinä iässä on nopea aineenvaihdunta eikä paikat vielä hajoa.
30v eteenpäin alkaa tilanne muuttumaan. Silloin alkaa näkymään kuka on pitänyt itsestään huolta ja kuka ei. CamelBoots kirjoitti:
Mitä ihmettä sä analysoit?
Sanoin oman mielipiteeni, mikä on tuo minkä kirjoitin. Sellaisen ihmisen, joka ei ymmärrä tuota kirjoittamaani asiaa ei kannata minuun sekaantua. Enkä minä edes sohvaperunoista kauheasti innostukkaan. En siis pyytänyt ketään muuttumaan, eikä minuakaan voi muuttaa mieleisekseen. Mulla on oma tahto oli parisuhdetta tai ei.Sanoit juu oman mielipiteen, mutta itse nyt ihan noin tuota sanomaa tulkinnut, niin kuin sinä....
"Mitä ihmettä sä analysoit?"
Entä sinä.....edelleen missä sanottiin, että kyseinen ihminen on "sohvaperuna"???
Tosin jossain määrin kannattaa sitä liikuntaa harkita, sekä myös ruokavaliota, varsinkin jos se sisältää "paljon" roskaruokaa, ihan ihmisen itsensä takia, mutta tämäkin asia kyllä pitäisi hoitaa muuten kuin syyllistämällä, kyllähän sitä toisenkin saa hieman innostettua molemmissa suhteissa, kun vaikka sitten yhdessä löytää ne tavat nauttia molemmista asioista.....tsemppaaminen syyllistämättä on parempi vaihtoehto, mutta silloinkaan ei saa liikaa "tuputtaa", vaan toisen pitää löytää se motivaatio itsestään, sekä omat juttunsa, joita voi osaa jopa toteuttaa yhdessä.
Vastasit kirjoitukseen myös seuraavasti....
"joka ei osaa olla hetkeäkään elämässään yksin."
Mistä sinä tämän kaivoit, mahdatko vastata nyt, kun aikaisemmin jätit "tarkoituksetta" vastaamatta?
Sekä syyllistykset ja oletukset, joihin en löytänyt kirjoituksesta viitteitä.....
"Sellainen nainen on takertuva riippakivi.....tuntuu todella naurettavalta tuollainen takertuminen."
Vastaa nyt, kun kerran tuollaisen mielipiteen kirjoittajasta loit?MGTOW kirjoitti:
Sanoit juu oman mielipiteen, mutta itse nyt ihan noin tuota sanomaa tulkinnut, niin kuin sinä....
"Mitä ihmettä sä analysoit?"
Entä sinä.....edelleen missä sanottiin, että kyseinen ihminen on "sohvaperuna"???
Tosin jossain määrin kannattaa sitä liikuntaa harkita, sekä myös ruokavaliota, varsinkin jos se sisältää "paljon" roskaruokaa, ihan ihmisen itsensä takia, mutta tämäkin asia kyllä pitäisi hoitaa muuten kuin syyllistämällä, kyllähän sitä toisenkin saa hieman innostettua molemmissa suhteissa, kun vaikka sitten yhdessä löytää ne tavat nauttia molemmista asioista.....tsemppaaminen syyllistämättä on parempi vaihtoehto, mutta silloinkaan ei saa liikaa "tuputtaa", vaan toisen pitää löytää se motivaatio itsestään, sekä omat juttunsa, joita voi osaa jopa toteuttaa yhdessä.
Vastasit kirjoitukseen myös seuraavasti....
"joka ei osaa olla hetkeäkään elämässään yksin."
Mistä sinä tämän kaivoit, mahdatko vastata nyt, kun aikaisemmin jätit "tarkoituksetta" vastaamatta?
Sekä syyllistykset ja oletukset, joihin en löytänyt kirjoituksesta viitteitä.....
"Sellainen nainen on takertuva riippakivi.....tuntuu todella naurettavalta tuollainen takertuminen."
Vastaa nyt, kun kerran tuollaisen mielipiteen kirjoittajasta loit?Kun en erityisemmin edes puhunut hänestä. Lähinnä yleisellä tasolla. Mulle on yksi paskan väri mitä hän on tai ei ole.
CamelBoots kirjoitti:
Kun en erityisemmin edes puhunut hänestä. Lähinnä yleisellä tasolla. Mulle on yksi paskan väri mitä hän on tai ei ole.
Noh, sitten en voi edes tietää millaisesta yksilöstä puhuit, mutta koska vastasit hänen kommenttiin miten vastasit, niin oletin sinun tarkoittavan hänenlaistaan.....
Eli väärinkäsitys sitten vain luultavasti....
- palstailija
En muuta selitystä keksi kuin näillä miehillä ollut alemmuuskompleksi oman liikkumattomuuden suhteen ja ajattelevat automaattisesti etteivät kelpaa liikunnalliselle naiselle. Jos olet antanut itsestäsi urheiluhullun kuvan, niin ymmärtäähän sen ettei sohvaperuna tunne oloaan mukavaksi tällaisen henkilön seurassa.
- liikkumaton
Tämä itselleni tuli myös mieleeni. Huono itsetunto verrattuna liikkuvaan naiseen? Naisena voin ymmärtää, en minäkään alkaisi suhteeseen miehen kanssa jonka kokisin olevan paremmin kelpaava kuin itse olen. En varmaan kykenisi uskomaan että kelpaan. Minulla ei olisi hyvä olla. Olen tässä suhteessa epävarma myös.
- Elämäntapakysymys
Näin se onkin. Liikkuvalle liikkuva. Läskille läski.
- enliiku
Elämäntapakysymys kirjoitti:
Näin se onkin. Liikkuvalle liikkuva. Läskille läski.
Liikkumaton on aina läski vai? Itse olen 162cm 48kg nainen, en liiku ja syön roskaruokaa laittoman paljon. Olen normaalipainoisen näköinen terve nainen. Toki poikkean normista mutta vihaan tuollaista yleistämistä.
- Jokapäiväontreenipäivä
enliiku kirjoitti:
Liikkumaton on aina läski vai? Itse olen 162cm 48kg nainen, en liiku ja syön roskaruokaa laittoman paljon. Olen normaalipainoisen näköinen terve nainen. Toki poikkean normista mutta vihaan tuollaista yleistämistä.
Lähes poikkeuksetta kyllä tai ei vain tajua mitään ruokavaliostaan.
Lisäksi läskit ja pyöreät nyt ovat jumalattoman vetelän oloisia ja epäeroottisia kaikin puolin... - plpålpåööåpåöp
Miksi tästä pitää väkisin vääntää kilpailuasetelma, jossa toinen on parempi ja toinen kateellinen tai alemmuuskompleksinen? Miksei tilanne voi olla niin yksinkertainen, että jotkut vain eivät tykkää liikunnasta eivätkä halua oman kumppaninsakaan käyttävän sellaiseen aikaa?
- Jokapäiväontreenipäivä
Minkälaisesta liikunnan harrastamisesta tässä puhutaan?
Esimerkiksi naiset etsivät usein "sporttista miestä" joka tarkoittaa sitten että liikuntaa harrastetaan ja paljon sekä mielellään joukkuelajeja jotta ollaan sosiaalisia ja komeita hymypoikia joilla on "meno päällä".
Mielestäni normaalin ihmisen tulisi harrastaa säännöllisesti liikuntaa jonka vuoksi pyöreät naiset eivät minulle kelpaa. Kyllä sen heti päältä näkyy onko halua liikkua vai ei.
Aloittaja ei puhunut kuinka paljon liikuntaa harrastaa sekä mitä ja kuinka usein koska en usko millään etteikö liikuntaa harrastava nainen kelpaisi miehelle. Se on ollut enemmänkin tekosyy jollekin muulle.
Tosin ne tuntemani naiset jotka tuosta syystä eivät varmaan kävisi miehille harrastavat liikuntaa lähes sitten joka päivä ja puhuvat siitä jatkuvasti. Siihen jos lisätään vielä nykyisten muotidieettin seuraaminen niin huhhuh.
Joo-joo, tänään sulla on treenit, sitten pyöräilet, torstaina kiipeilet ja crossfit on maanantai, hui miten mielenkiintoista!
Harrastan itsekkin liikuntaa, mutta se on täysin omaehtoista lähinnä ilman tarkkoja aikatauluja ja tarvetta tuoda sitä esille joka yhteydessä. Sen lisäksi en nyt joka kaloria jaksa laskea vaikka varsin tiukassa kunnossa olenkin.
Mutta jos aika kuluu vain liikunnan ympärillä tai ehkä juuri kotiin ennättää kattomaan se paskin tv-sarja niin itse en jaksa ihmistä joka on niin yksiulotteinen.
Moni ns. "saliapina" tai "saliapinatar" ovat juuri sitä. Yksiulotteisia joilla koko elämä täyttyy ruokailun seuraamisesta, liikuntasuorituksesta toiseen juoksemisesta ja töistä sekä nukkumisesta.
Aloitus kuulostaa typerältä provolta kun et ole tarkentanut kuinka paljon harrastat liikuntaa.
Suurin osa tuntemistani miehistä ottaa liikuntaa säännöllisesti harrastavan normaali tai tiukkakroppaisen typyn mikä tahansa päivä vaikka eivät erityisesti itse salilla viihtyisikään. - Kilttiatm
Paljonko nousee penkistä. Jos nousee 60 kg 10-15 kertaaa niin olet sitten aika liikkuva. Naisen liikunta on usein kävely. Paljoko luulet kuluttavasi aikaa 25 km pyörälenkkiin
- Joillekin.on
On se turn off, koska miehen ehkä itse pitäisi luopua sohvasta ja kaljasta.
Eli tässäkään ei ole mitään välimuotoa???
Automaattisesti se elämä on vain "sohvaa & kaljaa" jos ei "harrasta" liikuntaa.......
Toiselle toisen liikunnan "harrastaminen" voi olla harrastamattomuutta ja toiselle taas jotain ihan muuta.....
Eipähän tuossa "sohva & kalja" jutussa kauheasti ole yhteistä puuhaa, jos ei sitten kaksi samanlaista "harrasta" sitä keskenään, jolloin ovat varmasti kuin luodut toisilleen....- Joillekin.on
MGTOW kirjoitti:
Eli tässäkään ei ole mitään välimuotoa???
Automaattisesti se elämä on vain "sohvaa & kaljaa" jos ei "harrasta" liikuntaa.......
Toiselle toisen liikunnan "harrastaminen" voi olla harrastamattomuutta ja toiselle taas jotain ihan muuta.....
Eipähän tuossa "sohva & kalja" jutussa kauheasti ole yhteistä puuhaa, jos ei sitten kaksi samanlaista "harrasta" sitä keskenään, jolloin ovat varmasti kuin luodut toisilleen....No ehkä ne oli salaa sohva/kalja -miehiä joita aloittaja on yrittänyt iskeä? Sohva/kalja lienee harrastus, josta ei pahemmin huudella vaan piilotetaan. Voi kuitenkin olla harrastajalle itselleen niin nautinnollista ettei tahdo luopua ja jos joku salimimmi yrittää iskeä, niin vaikka periaatteessa nainen kiinnostaa, niin vaakakupissa painaa oma "harrastus" enemmän... Tai vähintään hävettää että miten se salimimmi suhtautuu kun saa tietää miehen "kauhean" ja "synkän" salaisuuden, eli että miehestä on hauska piereskellä sohvalla kaljaa ryystäen ja katsoen kun muut urheilee.
Joillekin.on kirjoitti:
No ehkä ne oli salaa sohva/kalja -miehiä joita aloittaja on yrittänyt iskeä? Sohva/kalja lienee harrastus, josta ei pahemmin huudella vaan piilotetaan. Voi kuitenkin olla harrastajalle itselleen niin nautinnollista ettei tahdo luopua ja jos joku salimimmi yrittää iskeä, niin vaikka periaatteessa nainen kiinnostaa, niin vaakakupissa painaa oma "harrastus" enemmän... Tai vähintään hävettää että miten se salimimmi suhtautuu kun saa tietää miehen "kauhean" ja "synkän" salaisuuden, eli että miehestä on hauska piereskellä sohvalla kaljaa ryystäen ja katsoen kun muut urheilee.
"eli että miehestä on hauska piereskellä sohvalla kaljaa ryystäen ja katsoen kun muut urheilee."
Tässäkään en lähde syyllistämään tuollaisia, vaan kukin tyylillään, vaikka ei olekaan oma tyyli.......en muutenkaan ymmärrä kauheasti tuota "penkkiurheilua", joten penkkiurheilijat eivät varmastikaan ymmärrä sitten minua.... =D
Kukin tyylillään ja kaikille omansa....ei siinä mitään vikaa ole....
- atännä
Näinhän se helposti on. Itse en ole kovin ulkonäkökeskeinen enkä treenaa ulkonäön vuoksi. Joidenkin mielestä näytän silti hyvältä, enkä painakaan kun hitusen alle 60 kg, en siis edes iso. Kaikki onkin kivasti siihen saakka, kunnes selviää, että olen muun hyväkuntoisuuden lisäksi vahva :(. Sitten alkaa jyrsiminen/nillitys ja ehdottelut harrastuksen vaihtamisesta. Siinä vaihtuu kyllä mies, ei harrastus, aargh!
En myöskään ymmärrä tuota ajasta marisemista. Moni käy töissäkin 8 tuntia päivässä ja työmatkat päälle, joku tekee vielä toistakin työtä tai ylitöitä, jotkut vuorotöitä. Toiset tuijottavat telkkaa tunti tolkulla joka ilta, tai roikkuvat netissä. Jos treeniin menee muutaman kerran viikossa pari tuntia kerrallaan kaikkine suihkuineen ja matkoineen, lisäksi jotain ulkoilua, uintia tms joinain muina päivänä, niin...? Ongelma on jossain muualla kuin liikuntaharrastuksessa.
Ok, sohvaperunan kanssa liikunnallisen ihmisen voisi olla vaikeaa tulla toimeen, ei olisi paljoakaan yhteistä. En muutenkaan lämpene 24/7 suhteisiin, joissa hukataan oma itse. Pitää olla myös omaa elämää.- plaaahhh
Allekirjoitan kyllä kaiken tämän!
"että olen muun hyväkuntoisuuden lisäksi vahva :(. Sitten alkaa jyrsiminen/nillitys ja ehdottelut harrastuksen vaihtamisesta."
Mikäs tuossa vikana on, hävisivätkö kädenväännön vai jouduitko näyttämään miten tavara siirtyy, niin otti luonteen päälle? ;D
"En myöskään ymmärrä tuota ajasta marisemista.......Ongelma on jossain muualla kuin liikuntaharrastuksessa."
En ole varma mihin viittaat (kenen kirjoitukseen ja mihin osaan siitä), mutta sinulla oli ihan asiaa tuossa.
Kyse ei taida olla ihan noin yksinkertaisesta asiasta, vaan kysymys sisältää yleensä paljon enemmän osatekijöitä, kuten varmaan tiedät?
Esim. silloin kun ollaan yhdessä, niin onko molemmat "läsnä" toisilleen, saavatko molemmat läheisyyttä yms...yms...
"ei olisi paljoakaan yhteistä."
Jeps, jos vaan ollaan vailla mitään yhteistä, niin mitä se sitten on.....tämäkin kyllä kuuluu tuohon ei niin "yksinkertaistettavaan" juttuun....
"En muutenkaan lämpene 24/7 suhteisiin, joissa hukataan oma itse. Pitää olla myös omaa elämää."
Aika laaja käsite, joten.......taidan jättää vastaamatta, koska tiedän tämän olevan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska eri yksilöt tulkitsevat tämänkin asian eri tavoin, jolloin oikeita vastauksia ei ole vain yhtä, vaan todella monia.....- atännä
MGTOW kirjoitti:
"että olen muun hyväkuntoisuuden lisäksi vahva :(. Sitten alkaa jyrsiminen/nillitys ja ehdottelut harrastuksen vaihtamisesta."
Mikäs tuossa vikana on, hävisivätkö kädenväännön vai jouduitko näyttämään miten tavara siirtyy, niin otti luonteen päälle? ;D
"En myöskään ymmärrä tuota ajasta marisemista.......Ongelma on jossain muualla kuin liikuntaharrastuksessa."
En ole varma mihin viittaat (kenen kirjoitukseen ja mihin osaan siitä), mutta sinulla oli ihan asiaa tuossa.
Kyse ei taida olla ihan noin yksinkertaisesta asiasta, vaan kysymys sisältää yleensä paljon enemmän osatekijöitä, kuten varmaan tiedät?
Esim. silloin kun ollaan yhdessä, niin onko molemmat "läsnä" toisilleen, saavatko molemmat läheisyyttä yms...yms...
"ei olisi paljoakaan yhteistä."
Jeps, jos vaan ollaan vailla mitään yhteistä, niin mitä se sitten on.....tämäkin kyllä kuuluu tuohon ei niin "yksinkertaistettavaan" juttuun....
"En muutenkaan lämpene 24/7 suhteisiin, joissa hukataan oma itse. Pitää olla myös omaa elämää."
Aika laaja käsite, joten.......taidan jättää vastaamatta, koska tiedän tämän olevan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska eri yksilöt tulkitsevat tämänkin asian eri tavoin, jolloin oikeita vastauksia ei ole vain yhtä, vaan todella monia.....Tämä on aihe jossa mulla palaa aina puuro pohjaan :)
En kai viitannut sen kummemmin kenenkään kirjoitukseen, kunhan yleisesti purin ärtymystäni... Mulla nyt vaan sattuu olemaan aika omituinen tapa elää kaikin puolin muutenkin. Mulle tyhjänpäiväinen tv:n tuijottelu on varmasti yhtä kamalaa kuin jollekin tv:n harrastajalle on vetää toiminnallinen tappotreeni.
"Jeps, jos vaan ollaan vailla mitään yhteistä, niin mitä se sitten on.....tämäkin kyllä kuuluu tuohon ei niin "yksinkertaistettavaan" juttuun...."
Mulle tulee tuosta mieleen, ettei toista kiinnosta kuunnella kumppanin asioita. Sitä varmaan tarkoitin. Mun mielestäni voi olla toisen elämässä mukana, vaikka ei itse samaa tekisikään. Kokemus vaan haraa tässä vastaan. Voin minä kuunnella aika sujuvasti, miten sille Ridgelle nyt kävi tässä jaksossa, mutta jos toista ei kiinnosta yhtään kuinka tein ennätykseni vaikka käsillä kävelyssä, niin yhyy... - oikeaa.suhdetta.etsin
CamelBoots kirjoitti:
Oikein! Tukehtuisin ihmisen kanssa, joka ei anna hetken rauhaa.
Minä en näe mitään järkeä suhteessa, jossa toinen haluaa omaa rauhaa. Pari pitäisi valita niin, että sen kanssa haluaa olla ja tehdä asioita yhdessä. Väärin valittu, jos tarvitsee omaa rauhaa.
atännä kirjoitti:
Tämä on aihe jossa mulla palaa aina puuro pohjaan :)
En kai viitannut sen kummemmin kenenkään kirjoitukseen, kunhan yleisesti purin ärtymystäni... Mulla nyt vaan sattuu olemaan aika omituinen tapa elää kaikin puolin muutenkin. Mulle tyhjänpäiväinen tv:n tuijottelu on varmasti yhtä kamalaa kuin jollekin tv:n harrastajalle on vetää toiminnallinen tappotreeni.
"Jeps, jos vaan ollaan vailla mitään yhteistä, niin mitä se sitten on.....tämäkin kyllä kuuluu tuohon ei niin "yksinkertaistettavaan" juttuun...."
Mulle tulee tuosta mieleen, ettei toista kiinnosta kuunnella kumppanin asioita. Sitä varmaan tarkoitin. Mun mielestäni voi olla toisen elämässä mukana, vaikka ei itse samaa tekisikään. Kokemus vaan haraa tässä vastaan. Voin minä kuunnella aika sujuvasti, miten sille Ridgelle nyt kävi tässä jaksossa, mutta jos toista ei kiinnosta yhtään kuinka tein ennätykseni vaikka käsillä kävelyssä, niin yhyy..." Voin minä kuunnella aika sujuvasti, miten sille Ridgelle nyt kävi tässä jaksossa,"
8-0.....oikeastiko...ettet vain nyt puhu luikuria..... ;D
No joo, kyllähän sitä jostain tyhjänpäiväisestä ohjelmasta jos toinen kertoo innoissaan sitten pitää sillä "kyllä kulta" linjalla kuunnella....tai siis pitäisi, mutta ehkä se on vaan parempi hymyillen kaapata se "hani" syliin ja antaa ymmärtää, että vaikka se ohjelma ei kiinnostakaan, niin se ei tarkoita ettei hän kiinnosta. ;)
"mutta jos toista ei kiinnosta yhtään kuinka tein ennätykseni vaikka käsillä kävelyssä, niin yhyy..."
"Hali" auttaa tähänkin, mutta toki tämä olisi ehkä mielenkiintoisempaa muutenkin, kuin joku TV ohjelma, kun voisi pyytää toista näyttämään kuinka hienosti se meneekään. =)
Eli mielestäni on vain parempi ainakin yrittää olla liikaa näyttelemättä, voihan sitä olla aidosti rehellinen ja näyttää mikä oikeasti merkitsee, jos joku juttu ei nyt sillä hetkellä kiinnosta......tai kiinnosta ikinä....
Rehellisyyttä, avoimuutta ja paljon puhetta, niin hyvää tulee......tosin yksilö kohtaista kaikki on vaan. ;)- tukehdun.jo.nyt
oikeaa.suhdetta.etsin kirjoitti:
Minä en näe mitään järkeä suhteessa, jossa toinen haluaa omaa rauhaa. Pari pitäisi valita niin, että sen kanssa haluaa olla ja tehdä asioita yhdessä. Väärin valittu, jos tarvitsee omaa rauhaa.
Mitääää?
Todella monet ihmiset haluavat omaa rauhaa, siihen ei puolison valinta auta mitenkään. Eikä kaikilla ole tarvetta tehdä asioita yhdessä toisen kanssa, tähänkään puolison valinta ei auta. Ihmiset oikeasti ovat erilaisia ja kaipaavat eri asioita elämässään riippumatta kuka on puolisona. oikeaa.suhdetta.etsin kirjoitti:
Minä en näe mitään järkeä suhteessa, jossa toinen haluaa omaa rauhaa. Pari pitäisi valita niin, että sen kanssa haluaa olla ja tehdä asioita yhdessä. Väärin valittu, jos tarvitsee omaa rauhaa.
No ei kait nyt vitussa sitä tarvitse joka hetki olla iholla kiinni 24/7.
Tottakait sitä pitää haluta olla yhdessä, mut kyllä se naama ku naama alkaa vituttamaan ennen pitkää, jos sitä kaikenaikaa siinä ällistelet. Toisaalta en ole erityisen romanttinen persoona. En kaipaa jatkuvaa halailua ja lässyttämistä.
Ja jos nyt haluan vuorokaudessa täysin omaa aikaa klo:16.00-18.00, niin onhan se nyt yksi vitun vankila se liitto, jossa ei tuoda minulle suoda;)- problem.solved
tukehdun.jo.nyt kirjoitti:
Mitääää?
Todella monet ihmiset haluavat omaa rauhaa, siihen ei puolison valinta auta mitenkään. Eikä kaikilla ole tarvetta tehdä asioita yhdessä toisen kanssa, tähänkään puolison valinta ei auta. Ihmiset oikeasti ovat erilaisia ja kaipaavat eri asioita elämässään riippumatta kuka on puolisona.Sitten kannattaa pysyä sinkkuna.
- looginen-päätelmä
CamelBoots kirjoitti:
No ei kait nyt vitussa sitä tarvitse joka hetki olla iholla kiinni 24/7.
Tottakait sitä pitää haluta olla yhdessä, mut kyllä se naama ku naama alkaa vituttamaan ennen pitkää, jos sitä kaikenaikaa siinä ällistelet. Toisaalta en ole erityisen romanttinen persoona. En kaipaa jatkuvaa halailua ja lässyttämistä.
Ja jos nyt haluan vuorokaudessa täysin omaa aikaa klo:16.00-18.00, niin onhan se nyt yksi vitun vankila se liitto, jossa ei tuoda minulle suoda;)Ja jos nyt haluat vuorokaudessa täysin omaa aikaa klo:16.00-18.00, niin onhan se nyt yksi v**** vankila se liitto. Jos liitto ei muistuttaisi vankilaa, et haluaisi tuolla lailla omaa aikaa. Kannattaa siis olla sellainen liitto, jossa yhdessäolo ei tunnu vankilalta.
- miksi.näin
Tännehän on tullut kivasti kommentteja, lenkillä kun välillä kävin :))
Tämä on ensimmäinen aloitukseni, enpä tullut ajatelleeksi mitä kaikkea pitäisi kertoa. Mutta aloitan tuosta mitä liikuntaa harrastan ja miten paljon.
Lähes päivittäistä liikunta minulle on, nyt esimerkiksi kävin metsälenkillä juoksemassa 5 km tai hölkkäämässä, en juokse lujaa. Välillä teen metsälenkin kävellen ja saata istua ja ihailla rantamaisemaa kalliolla välissä. Silloin se on minulle enemmänkin ulkoilua kuin liikuntaa. Jumpalla käynti kuuluu viikottain ohjelmaan, aihe vaihtelee myös kotijumppaa saatan tehdä jos en viitsi lähteä ohjattuun. Pyöräilyä harrastan, toisinaan pitkiäkin lenkkejä. Myös uimassa sillointällöin käyn. Minulla ei ole mitään ohjelmaa mitä noudatan, aina fiiliksen mukaan. Viikonloppuisin saatan liikkua montakin tuntia. Joskus tulee eksyttyä kokeilemaan jotakin minulle ei-tyypillistä lajia kuten tennistä tai kössiä. Jos on aikaa voin tehdä illan mittaan kaksikin liikuntasuoritusta kuten esimerkiksi tänään, on niin kaunis päivä jotta lähden vielä pyörälenkille, en hiki hatussa, nautin lähinnä ilmasta.
Penkkipunnerrusta en harrasta joten siihen en osaa vastata. Pyöräily, 25 km? Vaikea vastata tuohonkaan kun en pahemmin mittaile tekemiäni asioita. Mutta viimeviikolla tein 50 km:n lenkin ja aikaa meni 4,5 h, välillä toki huilaten ja eväitä nauttien.
Liikuntaan menee aikaa mutta kun sitä nyt sinkkuna on, mitäpä muutakaan tekisi yksinään? Pakkopullaa se ei missään nimessä ole.
En ole koskaan seurustellut miehen kanssa joka harrastaisi liikuntaa joten en pidä sitä kriteerinä miehelle. Muut asiat painavat vaakakupissa enemmän. Mikään pakko ei myöskään siitä ole jauhaa tai puhua. Ymmärrän varsin hyvin jos ihminen ei harrasta liikuntaa ei se siitä keskustelemaankaan ole kiinnostunut. Olen ollut vastaava.
Näihin kahteen mieheen palatakseni vielä, molemmat olivat hieman vatsakkaita, isohkoja miehiä. En minä itsekään mikään timmi ole, pikkuhiljaa kunto kasvaa...ei miehenkään tarvitse olla timmi tai sporttinen. En minä kenenkään ulkomuodon kanssa seurustelisi, tärkeimmät asiat löytyvät sen sisältä. Mutta kyllä tämä toinen herra valitteli sitä että on lihava ym. ja tykkää töiden jälkeen löhöillä sohvalla, ymmärsin juuri näin ettei kokenut olevan "sopiva" minulle.Kuulostaa mielestäni ihan hyvältä, eli fiiliksen mukaan sekä "happea", että liikuntaa, ei pakonomaisesti ja tarvittaessa voi toteuttaa melkeimpä missä vain ja vaihdella toteuttamistapoja......
- atännä
MGTOW kirjoitti:
Kuulostaa mielestäni ihan hyvältä, eli fiiliksen mukaan sekä "happea", että liikuntaa, ei pakonomaisesti ja tarvittaessa voi toteuttaa melkeimpä missä vain ja vaihdella toteuttamistapoja......
Mitä tuo "pakonomainen" tarkoittaa?
Mulla on tavoitteita liikuntasuorituksissani, onko se pakonomaista? Jos töissä on tavoitteita, onko se pakonomaista ja yhtä tuomittavaa?
Jos minulle tulee hyvä olo tuosta kovaa treenaamisesta, vaikka menenkin usein mukavuusalueen ulkopuolelle rankastikin, niin en koe sen olevan pakonomaista. Se on ihanaa :) Ja kun kovalla työllä on saavuttanut jotain, se tunne on kyllä mahtava. - ätmel
atännä kirjoitti:
Mitä tuo "pakonomainen" tarkoittaa?
Mulla on tavoitteita liikuntasuorituksissani, onko se pakonomaista? Jos töissä on tavoitteita, onko se pakonomaista ja yhtä tuomittavaa?
Jos minulle tulee hyvä olo tuosta kovaa treenaamisesta, vaikka menenkin usein mukavuusalueen ulkopuolelle rankastikin, niin en koe sen olevan pakonomaista. Se on ihanaa :) Ja kun kovalla työllä on saavuttanut jotain, se tunne on kyllä mahtava.Mitä muita tavoitteita sulla on kuin se, että alushousut eivät näy kyykätessä?
- atännä
ätmel kirjoitti:
Mitä muita tavoitteita sulla on kuin se, että alushousut eivät näy kyykätessä?
Höh, tuo tavoite on jo saavutettu.
Kovia tavoitteitahan mulla on ollut ja on, esim. tällä hetkellä takakyykkyä tietyllä kolminumeroisella. Siihen menee vielä aikaa.. :) atännä kirjoitti:
Mitä tuo "pakonomainen" tarkoittaa?
Mulla on tavoitteita liikuntasuorituksissani, onko se pakonomaista? Jos töissä on tavoitteita, onko se pakonomaista ja yhtä tuomittavaa?
Jos minulle tulee hyvä olo tuosta kovaa treenaamisesta, vaikka menenkin usein mukavuusalueen ulkopuolelle rankastikin, niin en koe sen olevan pakonomaista. Se on ihanaa :) Ja kun kovalla työllä on saavuttanut jotain, se tunne on kyllä mahtava.Höpsö....höpsömpi.....höpsöin.....jos ei jo söpöyttä.... ;D
"Mitä tuo "pakonomainen" tarkoittaa?"
Sitä mitä se on, eli onko suoritukset sellaisia, että sinun on pakko ne tehdä vai pystytkö irtaantumaan niistä tarvittaessa tai vaikka tekemään jotain muuta silloin, kun olet kyseistä suoritusta tottunut tekemään, jos et niin mitä muuta se on kuin "pakonomaista"?
"Mulla on tavoitteita liikuntasuorituksissani, onko se pakonomaista? Jos töissä on tavoitteita, onko se pakonomaista?"
Itsehän vastasit, ei pakonomaista vaan tavoitteellisuutta, jos se ei sitten ole pakonomaista tavoitteellisuutta... ;)
" ja yhtä tuomittavaa?"
Olipas outo kysymys.....en minä ole mikään tuomari, eli miksi nämä asiat olisivat tuomittavia, eihän nämä asiat ole sellaisia, että niistä voi ketään toista tuomita, vain itse voi itsensä tuomita tälläisisä asioissa, mutta silloinkin se olisi kerrassaan outoa......eihän tässä ketään loukata/satuteta tjms.???
"Jos minulle tulee hyvä olo tuosta kovaa treenaamisesta, vaikka menenkin usein mukavuusalueen ulkopuolelle rankastikin, niin en koe sen olevan pakonomaista.Se on ihanaa :)"
Kuulostaa "piiputtamiselta", eli kun kaikkensa antaa, niin tunne on monesti "euforinen". =)
Mutta aina tuo ei onnistu, mutta kun mieliala ja energia taso on sopiva, niin sitteeeeeen mennään....eikä tekisi mieli lopettaa, vaikka ei enää jaksaisikaan....;D
"Ja kun kovalla työllä on saavuttanut jotain, se tunne on kyllä mahtava."
Tuo on sitten sitä tavoitteellisuutta......itselleni tavoite on hyvä olo ja mieli, sekä itsensä haastaminen ja voittaminen.....en minä liikoja vaadi...mutten myöskään aseta numeraalisia tavoitteita, missään suhteessa. ;)
Olipas sulla vallattomia kysymyksiä.... =)- atännä
MGTOW kirjoitti:
Höpsö....höpsömpi.....höpsöin.....jos ei jo söpöyttä.... ;D
"Mitä tuo "pakonomainen" tarkoittaa?"
Sitä mitä se on, eli onko suoritukset sellaisia, että sinun on pakko ne tehdä vai pystytkö irtaantumaan niistä tarvittaessa tai vaikka tekemään jotain muuta silloin, kun olet kyseistä suoritusta tottunut tekemään, jos et niin mitä muuta se on kuin "pakonomaista"?
"Mulla on tavoitteita liikuntasuorituksissani, onko se pakonomaista? Jos töissä on tavoitteita, onko se pakonomaista?"
Itsehän vastasit, ei pakonomaista vaan tavoitteellisuutta, jos se ei sitten ole pakonomaista tavoitteellisuutta... ;)
" ja yhtä tuomittavaa?"
Olipas outo kysymys.....en minä ole mikään tuomari, eli miksi nämä asiat olisivat tuomittavia, eihän nämä asiat ole sellaisia, että niistä voi ketään toista tuomita, vain itse voi itsensä tuomita tälläisisä asioissa, mutta silloinkin se olisi kerrassaan outoa......eihän tässä ketään loukata/satuteta tjms.???
"Jos minulle tulee hyvä olo tuosta kovaa treenaamisesta, vaikka menenkin usein mukavuusalueen ulkopuolelle rankastikin, niin en koe sen olevan pakonomaista.Se on ihanaa :)"
Kuulostaa "piiputtamiselta", eli kun kaikkensa antaa, niin tunne on monesti "euforinen". =)
Mutta aina tuo ei onnistu, mutta kun mieliala ja energia taso on sopiva, niin sitteeeeeen mennään....eikä tekisi mieli lopettaa, vaikka ei enää jaksaisikaan....;D
"Ja kun kovalla työllä on saavuttanut jotain, se tunne on kyllä mahtava."
Tuo on sitten sitä tavoitteellisuutta......itselleni tavoite on hyvä olo ja mieli, sekä itsensä haastaminen ja voittaminen.....en minä liikoja vaadi...mutten myöskään aseta numeraalisia tavoitteita, missään suhteessa. ;)
Olipas sulla vallattomia kysymyksiä.... =)Pakonomainen aiheuttaa siis pahaa oloa, mutta tavoitteellisuuskin voi olla pakonomaista... hmm..
Mutta tavoitteellisuus, jonka toteuttamisesta seuraa hyvä olo, ei ole pakonomaista :)? Tavoitteissa pitää aika usein olla kuitenkin päättäväinen ja tosissaan.
Mulla ei muuten ole enää työelämässä sellaisia kovia tavoitteita, otan sen puolen nykyään tosi lunkisti :) Haastan itseni sitten muualla ja ihan vain omaksi ilokseni.
Nukkumaanmenoaika, pitää lähteä lunkimaan aikaisin :) atännä kirjoitti:
Pakonomainen aiheuttaa siis pahaa oloa, mutta tavoitteellisuuskin voi olla pakonomaista... hmm..
Mutta tavoitteellisuus, jonka toteuttamisesta seuraa hyvä olo, ei ole pakonomaista :)? Tavoitteissa pitää aika usein olla kuitenkin päättäväinen ja tosissaan.
Mulla ei muuten ole enää työelämässä sellaisia kovia tavoitteita, otan sen puolen nykyään tosi lunkisti :) Haastan itseni sitten muualla ja ihan vain omaksi ilokseni.
Nukkumaanmenoaika, pitää lähteä lunkimaan aikaisin :)Eihän pakonomaisuus aiheuta välttämättä pahaa oloa, eikä noilla asioilla ole merkitystä, jos niistä ei ole haittaa, eivätkä hallitse elämää liiaksi......eli hyvä renki, mutta huono isäntä.
Eikä kannata ehkä liikaa keskittyä nyt tähän "pakonomaisuuteen", vaan kokonaisuuteen.... mistä on ollut tässäkin ketjussa juttua....ongelmia "voi" tulla, kun sinkut aloittavat parisuhteen, varsinkin jos on täyttänyt elämänsä niin, ettei sinne enää mitään oikeastaan mahdu, juurikin niillä "pakonomaisilla" harrasteilla.
Jos kaikki puuhaat täyttävät elämän molemmilla, jopa niin, että menevät vielä ristiin, eikä kumpikaan tai toinen saa suhteelta sitä mitä tarvitsee, niin aika vaikeaahan se on........eipä näitä asioita voi kauhean yksinkertaisesti käsitellä, kun muuttujia on monia....
Myös työ on "suhde" ja monelle on varmaan unelma, sekä tavoite saada tältäkin suhteelta "oikeita" asioita, eikä jotain muuta....hyvä työsuhde on hyvä työsuhde, sekä huono on huono. ;)
Tavoitteet on ihan hyväksi, kunhan ne ovat realistiset ja niiden onnistumiseen on mahdollisuus, niissä puitteissa mitä on, muuten se on vain itsensä huijaamista, sekä pään hakkaamista mäntyyn......kyllä...tämäkään asia ei ole ihan niin yksinkertainen, monissakaan asioissa.....
"......vain omaksi ilokseni."
=)
Nukut jo, mutta hyvää yötä ja unia! :)- atännä
MGTOW kirjoitti:
Eihän pakonomaisuus aiheuta välttämättä pahaa oloa, eikä noilla asioilla ole merkitystä, jos niistä ei ole haittaa, eivätkä hallitse elämää liiaksi......eli hyvä renki, mutta huono isäntä.
Eikä kannata ehkä liikaa keskittyä nyt tähän "pakonomaisuuteen", vaan kokonaisuuteen.... mistä on ollut tässäkin ketjussa juttua....ongelmia "voi" tulla, kun sinkut aloittavat parisuhteen, varsinkin jos on täyttänyt elämänsä niin, ettei sinne enää mitään oikeastaan mahdu, juurikin niillä "pakonomaisilla" harrasteilla.
Jos kaikki puuhaat täyttävät elämän molemmilla, jopa niin, että menevät vielä ristiin, eikä kumpikaan tai toinen saa suhteelta sitä mitä tarvitsee, niin aika vaikeaahan se on........eipä näitä asioita voi kauhean yksinkertaisesti käsitellä, kun muuttujia on monia....
Myös työ on "suhde" ja monelle on varmaan unelma, sekä tavoite saada tältäkin suhteelta "oikeita" asioita, eikä jotain muuta....hyvä työsuhde on hyvä työsuhde, sekä huono on huono. ;)
Tavoitteet on ihan hyväksi, kunhan ne ovat realistiset ja niiden onnistumiseen on mahdollisuus, niissä puitteissa mitä on, muuten se on vain itsensä huijaamista, sekä pään hakkaamista mäntyyn......kyllä...tämäkään asia ei ole ihan niin yksinkertainen, monissakaan asioissa.....
"......vain omaksi ilokseni."
=)
Nukut jo, mutta hyvää yötä ja unia! :)Hyvää huomenta! :)
Teroittelen vieläkin kynsiäni tän aiheen tiimoilta, ihan kun olis jääny kaivelemaan... ;)
"Eikä kannata ehkä liikaa keskittyä nyt tähän "pakonomaisuuteen", vaan kokonaisuuteen.... mistä on ollut tässäkin ketjussa juttua....ongelmia "voi" tulla, kun sinkut aloittavat parisuhteen, varsinkin jos on täyttänyt elämänsä niin, ettei sinne enää mitään oikeastaan mahdu, juurikin niillä "pakonomaisilla" harrasteilla."
Mulle tuo liikkuminen on elämäntapa. Minä & liikunta. En luovu. Never. ;D
Tuossa jo aikaisemmin kirjoittelin noita pahempia ajansyöjiä, mm. erilaiset työt ja työajat. Moni harrastus on aikataulutettu, ei kyllä noi mun treenit niinkään, itse päätän milloin menen, mutta enemmän aikaa aikataulutettu työ vie kuin mikään liikuntaharrastus. Moni kuskailee myös mukeloita joka ilta harrastuksiin. Kaikkeen menee aikaa.
Arvostan sitä laatuaikaa parisuhteessa, mutta tarvitsen myös aika paljon aikaa olla omissa oloissani. Monessa suhteessa olen tukehtunut ja ahdistunut ja lopulta on ollut ihan pakko päästä pois, kun jostain syystä "kiltti"-minä joustaa. Pitäisi toimia tasaisesti tuo omista asioista luopuminen, kompromisseja. Hukkaan itseni aika helposti parisuhteessa, eli arka aihe.
Ne omat "tärkeät menot" näyttäisi aina edelle toisen "tärkeistä" menoista. Mulle ei ole tärkeää kuskata mukeloita harrastuksiin, mulle ei ole tärkeää käydä "pakonomaisesti" töissä (sori, oli ihan pakko ;)), mulle ei ole pakko katsella telkkaa, ei siivota, ei tienata paljon rahaa... Jollekin toiselle ne on tärkeitä asioita. Mistä kukakin on sitten valmis luopumaan, että löytyy yhteistä aikaa toisen kanssa, siinäpä miettimistä ja sovittelemista. - atännä
"Ne omat "tärkeät menot" näyttäisi aina MENEVÄN edelle toisen "tärkeistä" menoista."
Ja kyllä, kuuntelen sujuvasti kohtuullisen ajan Ridgen paljon puhuvista tuijotuksista, jos se todella on minulle tärkeälle ihmiselle tärkeä asia :) Odotan tietysti vastavuoroisuutta. - jkbkbkhb
"Liikuntaan menee aikaa mutta kun sitä nyt sinkkuna on"
Niinpä, sinkkunaisella on aikaa. Sinkkumiehen kaikki aika menee naisen etsimiseen. Ja vielä puhutaan naisen eurosta. Se on kyllä paljon enemmän kuin miehen euro. atännä kirjoitti:
Hyvää huomenta! :)
Teroittelen vieläkin kynsiäni tän aiheen tiimoilta, ihan kun olis jääny kaivelemaan... ;)
"Eikä kannata ehkä liikaa keskittyä nyt tähän "pakonomaisuuteen", vaan kokonaisuuteen.... mistä on ollut tässäkin ketjussa juttua....ongelmia "voi" tulla, kun sinkut aloittavat parisuhteen, varsinkin jos on täyttänyt elämänsä niin, ettei sinne enää mitään oikeastaan mahdu, juurikin niillä "pakonomaisilla" harrasteilla."
Mulle tuo liikkuminen on elämäntapa. Minä & liikunta. En luovu. Never. ;D
Tuossa jo aikaisemmin kirjoittelin noita pahempia ajansyöjiä, mm. erilaiset työt ja työajat. Moni harrastus on aikataulutettu, ei kyllä noi mun treenit niinkään, itse päätän milloin menen, mutta enemmän aikaa aikataulutettu työ vie kuin mikään liikuntaharrastus. Moni kuskailee myös mukeloita joka ilta harrastuksiin. Kaikkeen menee aikaa.
Arvostan sitä laatuaikaa parisuhteessa, mutta tarvitsen myös aika paljon aikaa olla omissa oloissani. Monessa suhteessa olen tukehtunut ja ahdistunut ja lopulta on ollut ihan pakko päästä pois, kun jostain syystä "kiltti"-minä joustaa. Pitäisi toimia tasaisesti tuo omista asioista luopuminen, kompromisseja. Hukkaan itseni aika helposti parisuhteessa, eli arka aihe.
Ne omat "tärkeät menot" näyttäisi aina edelle toisen "tärkeistä" menoista. Mulle ei ole tärkeää kuskata mukeloita harrastuksiin, mulle ei ole tärkeää käydä "pakonomaisesti" töissä (sori, oli ihan pakko ;)), mulle ei ole pakko katsella telkkaa, ei siivota, ei tienata paljon rahaa... Jollekin toiselle ne on tärkeitä asioita. Mistä kukakin on sitten valmis luopumaan, että löytyy yhteistä aikaa toisen kanssa, siinäpä miettimistä ja sovittelemista.Hyvin sinä kynnet olit "teroittanut" ja todella hyviä mietteitä sinulla on tästä "kokonaisuudesta", juuri näinhän nämä asiat ovat. =)
Eipä nyt tule äkkiseltään kauheasti vasta/lisä mietteitä mieleen, koska aika tyhjentävästi & hyvin tuossa näistä asioista oli, siis todella hyvin pohdittu, pureskeltu ja tarjoiltu!
"itse päätän milloin menen,"
Viimeinen "palanen", eli jaksamisen ja fiiliksen mukaan tämänkin asian suhteen sinulla näyttäisi olevan, eikä mene ihan aikaulujen, suorituslistojen yms. mukaan....
Tuohon sujuvaan kuunteluun, niin kyllähän sitä välillä kuuntelee sujuvasti, varsinkin jos siinä on joku "idea", mutta en voi sanoa, että aina näin olisi.......on tämäkin asia sellainen, että on monia eri variaatioita ja tilanteita näihin asioihin.
Kiitos sulle vielä tyhjentävistä ja hyvistä mietteistä, olivat kerrassaan fiksua tuotosta kaikinpuolin, ainakin minun mielestäni. =)
- Kilttiatm
Varo jännämiehiä metsässä. ne vaanii viattomia lenkkeilijä tyttöjä. Olet aika huonossa kunnossa jos 50 km 4,5 tuntia. Väitän että pääsisin sen matkan 2,5 tuntiin
- miksi.näin
Voin kernaasti uskoa sinulta menevän 2,5 h tuohon matkaan. Minulle on jo saavutus ajaa se enkä kuntoile kunnon vuoksi, nautin siitä muuten. Olen vasta vähän aikaa harrastanut liikuntaa, vuoden verran ettei se kunto terästä voi olla kun pohjalta aloitin. Alussa saatoin kerran viikossa kyetä juoksemaan pienen matkan kun jalat tulivat kipeiksi moneksi päivää, kiva huomata kuitenkin selvä kehitys.
Mutta tuo olikin rentoutumista ja "hapen" haukkaamista, näin ainakin itse ymmärsin kirjoituksesta........
"Mutta viimeviikolla tein 50 km:n lenkin ja aikaa meni 4,5 h, välillä toki huilaten ja eväitä nauttien."
Pyörästä ja reitistäkin riippuu paljon nuo asiat, eli kuinka kauan menee tiettyyn matkaan, mutta se ei vielä kerro mitään..............et polje tuota aikaa, etkä noita kilometrejä, kun reitti ja tahti valitaan sellaiseksi, että keuhkot on pihalla ja äijä mättäällä nopeammin, ennen kuin aika tai kilometrit täyttyvät. ;D
Siksi itsekään en laske aikaa, enkä kilometrejä ja ainoa ketä vastaan voi "kilpailla" on oma itse, jos haluaa itseltään keuhkot pihalle, eli piiputtaa itsensä ihan loppuun, niin ei se ole homma eikä mikään, jos siihen ei pysty, niin jossain "mättää". =D- Ilkeäytn
No et sinä kyllä kiltti mies ole, et sitten niin millään... aina on joku vittumainen heitto tiedossa sinulta, oli aihe mikä hyvänsä.
- sportman99
Tyypillisesti meille miehille urheilusta tulee helposti suorittamista, jossa mitataan kuntoa hampaat irvessä. Liikunnasta tulisi myös nauttia, ei kaikkea tarvitse tehdä niin vakavasti. Kuntokin voi vain laskea jos liian tiukasti vain urheilee, eikä ota rennommin välillä.
- Kilttiatm
Loppujen lopuksi treenamisesta ei ole miehelle mitään hyötyä jos miehelle ei ole kavereita, sosiaalista elämää tai mies on ruma. Nainen ei tälläisestä miehestä kiinnostu.
- turpakiinnii
Kukahan tässä nyt oikein on se ahdasmielinen paskajuntti? Vittuko sinä olet ketään täällä tissiposkeksi yms haukkumaan, kun omat mielipiteesi on mitä on.
- lklnlljn
On tietysti - voi vetää pällejä dunkkuun.
- hilaiji
20? Elämää on senkin jälkeen.
- ätmi-sinkku
Jaa miksi ei kelpaa. se että olet nirso ei liity kelpaamattomuuteen mitenkään. Saisit heti miehen jos haluaisit. Miljoona miehet liikkuu. käy lenkillä. Huono tuuri jos olet jonkun juopon kanssa treffannut jonka ainoa liikunta on alkon ja kodin välillä.
- miksi.näin
Enhän minä juoppojen kanssa ole treffaillut.
Oma miesmakuni ei ole se liikunnallinen mies, en itsekään kauan ole vielä liikkunut. Enemmänkin tykkää isoista nallekarhumaisista miehistä. Nyt olen pudonnut johonkin välimaastoon, nämä nallekarhut eivät välttämättä ole kiinnostuneista liikuntaa harrastavista naisista. Liikunnallinen mies taas yleensä vaatii naisen olevan timmi, mitä en ole. Tämä liikunta ei ole minulle mikään ulkomuotojuttu kuten täällä toisissa viesteissä asia heti otetaan esille sen kautta. Ennimminkin hyvän olon tuoja. En ole koskaan ennen tajunnut miten ihminen kategoidaan näin selvästi harrastaa/ei harrasta liikuntaa. Sehän on harrastus siinä kuin muutkin, vaikka postimerkkikeräily. Tuntuu monilla olevan käsitys että ihminen on ulkonäköpainotteinen jos harrastaa liikuntaa. Sama ihminen minä olen kuin ennenkin, minut kohdataan erilailla kuin ennen? - ruma-ätmi
miksi.näin kirjoitti:
Enhän minä juoppojen kanssa ole treffaillut.
Oma miesmakuni ei ole se liikunnallinen mies, en itsekään kauan ole vielä liikkunut. Enemmänkin tykkää isoista nallekarhumaisista miehistä. Nyt olen pudonnut johonkin välimaastoon, nämä nallekarhut eivät välttämättä ole kiinnostuneista liikuntaa harrastavista naisista. Liikunnallinen mies taas yleensä vaatii naisen olevan timmi, mitä en ole. Tämä liikunta ei ole minulle mikään ulkomuotojuttu kuten täällä toisissa viesteissä asia heti otetaan esille sen kautta. Ennimminkin hyvän olon tuoja. En ole koskaan ennen tajunnut miten ihminen kategoidaan näin selvästi harrastaa/ei harrasta liikuntaa. Sehän on harrastus siinä kuin muutkin, vaikka postimerkkikeräily. Tuntuu monilla olevan käsitys että ihminen on ulkonäköpainotteinen jos harrastaa liikuntaa. Sama ihminen minä olen kuin ennenkin, minut kohdataan erilailla kuin ennen?Olen nallekarhumainen plösö ja kyllä nainen saa liikkua. Itse liikun ja käyn salilla.
- hidastelija-
liikkuvaa naista ei saa kiinni
- atm30
Miksi liikkkua kun ei naistakaan saa. jännämiehet harrastaa nyrkkeilyä ja niistä naiset ovat kiinostuneet aina.
- ihmekysymyksiätaas
Tuosta takakireydestäsi ja/tai tyhmyydestäsi se johtuu, ei liikkumisesta.
- nnnainennnnn
Niin no jos liikunnallinen nainen hakee vaik rokkarimiestä/ renttuhillujaa niin onhan selvää ettei kelpaa! Arvot niin kaukana toisistaan.
- fuck.bitches
Eli päivän verran saatiin käydä keskustelua kunnes aloittaja kertoo että hän ITSE yrittää niitä miehiä joita ei kiinnosta liikunnallinen millään tavoin.
Nainen haluaa aina sitä mitä ei saa.- miksi.näin
Niin, minä olen tottunut seurustelemaan tietyn tyyppisten miesten kanssa. Ennen sain mutta en enää ;(
En tiennyt liikunnalla olevan negatiivisia vaikutuksia? Se ei kuitenkaan ihmsenä ole minua muuttanut, korkeintaan saanut hyvänoloisemmaksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuinka Riikka Purra on parantanut Suomen kansalaisen elämää?
Haastan kaikki perussuomalaisten kannattajat kertomaan konkreettisia esimerkkejä kuinka Riikka Purran harjoittama politi1924436Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo734351Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks622350Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä582301- 582214
- 531856
- 281497
Kehu kaivattuasi
Mikä hänessä on parasta? Jos osaat kertoa muuta kuin ulkonäköön liittyvää, niin ansaitset mitalin.1101308Vuoksesi kaiken
Tekisin vuoksesi kaiken. Enemmänkin. Kunpa tietäisi ja hyväksyisit sen. Ymmärtäisit, en voi elää ilman sinua. En halua1171298- 601179