Onko sana lappalainen käypä synonyymi saamelaiselle, vai onko se loukkaava?
Toinen kysymys saamelaisille:
Johtuuko se, ettette retkeilymielessä kiipeä tunturin huipulle, kunnioituksesta luontoa kohtaan, ajatuksesta, että sitä tunturia ei mennä jossakin mielessä hallitsemaan, sinne mennään vain kun on oikeata asiaa? Kun isäni kysyi saamelaistuttavalta, onko tämä kiivennyt jonkin tunturin, en muista minkä, huipulle, tämä sanoi, että ei ole ja että se on turistien hommaa.
Ymmärrän kyllä, jos tämä viesti poistetaan, kun siis en saamelainen ole, mutta ei tämä mielestäni mitenkään asiaton ole?
Kaksi kysymystä saamelaisille
Jaalei
18
461
Vastaukset 18
- miesevaintieten
Ensimmäiseen on yhtä monta vastausta kuin on mielipidettäkin. Johtuen aika pitkälle sanan saamelainen lyhyestä historiasta. Nimitys saamelainen otettiin käyttöön 1970-luvulla saamelaiskäräjiä edeltäneiden toimijoiden aloitteesta sillä osa porukasta koki nimityksen lappalainen halventavaksi.
Ongelma onkin sitten siinä, että kaikki aiemmin lappalaisiksi luetut eivät kuuluneetkaan näiden toimijoiden piiriin ja jäivät ikäänkuin nimityksen ulkopuolelle, eivätkä monien mielestä saisi käyttää itsestään nimitystä saamelainen, vaikka termin kriteerit täyttäisivätkin. Eli voisi vetää nätin yhteenvedon että lappalaiset ovat pohjoisen skandinavian alkuperäiskansa jota yhdistää niin geenit kulttuuri kuin kielikin, kun taas saamelaiset ovat pääasiassa kolmen pohjoisimman kuntamme alueella asuva järjestäytynyt osa tätä kansaa.
Itse olen ns. "virallisesti saamelainen", mutta en koe loukkaavana, päin vastoin, käytän itsekin usein termiä lappalainen. Peräkkäin asetellut kirjaimet eivät loukkaa, vaan se mitä niillä tarkoittaa.
Ja sitten mitä tulee noihin tuntureihin yms. lapinkastehömppään niin voin sanoa että aika turistitouhotukselta kuullostaa. Ei meillä mitään riittejä siinä mielessä ole, joitain tiettyjä paikkoja saatetaan paikallisesti pitää pyhänä ja jonkinverran ajatusmaailmassa ja tapakulttuurissa ilmenee muista suomalaisista poikkeavaa luontosuhdetta.
Saa tänne toki kirjotella vaikkei saamelainen olisikaan, itse ainakin mielelläni vastailen askarruttaviin kysymyksiin! - hulabaluubalai
Saamelaisetko eivät siis retkeile ikinä ja käy siinä samalla tuntureiden päällä vai kuinka tuo edellinen pitää ymmärtää? Toki ymmärrän, että paikalliset eivät jaksa vouhkata tuntureista kuin turistit ja juosta niiden päällä alvariinsa "huiputtamassa" niitä.
Olen tavannut saamelaisen henkilön, jolla oli laavu pystyssä tunturin päällä ja joka vietti siellä useita päivä reissuillaan, joten jäi hieman ihmetyttämään.- sesamamies
sitähän tässä lähinnä hain takaa ettei se tunturissa käyminen saamelaiselle sen pyhempi kokemus ole ku missään muuallakaan vierailu. lystihän se on jokatapauksessa tunturissaki olla yötä, ite en vain lakeen löis asentoa ku pakkaa alempana olemaan tuulettomampaa
- sapmelas
Ennen suomenkieliset kutsuivat meitä saamelaisia lappalaisiksi. Se tuli varmaan ruotsinkielestä. Saameksi olemme sapmelas ja sen kun kääntää tulee saamelainen. Ei ole loukkaavaa ellei sanaa sylje suusta. Ja retkeilystä. Porojen kans mennään ylös ja alas tuntureita. Mutta jälkiä ei itsestä jätetä eli kunnioitamme luontoa ja oleminen luonnossa on tavallista sekä kuuluu työhön.
- Tietoja
Termi "lapp" on Ruotsin vallan aikaisten verotusasiakirjojen käyttämä
Nimitys luontaiselinkeinojen harjoittajista, jotka maksoivat lapinveroa. Lapinrajan pohjoispuolella nimittäin maatalouselinkeinot eivät olleet aikanaan sallittuja, koska valtiolle ei olisi koitunut verotuloja niiden huonon kannattavuuden takia siinä määrin kuin hyvin tuottavista Lappalaiselinkeinoista kapakalan ja turkisten muodossa.
Verotuksen historiasta ei löydy todisteita sille, että "lapp" (suomeksi lappalainen) olisi tarkoittanut saamenkielistä eli saamelaista ihmistä. Lapinrajan pohjoispuolelle muutti luontaiselinkeinojen harjoittajaksi myös suomalaisia, lapinkylän luvalla. Lapin plakaattien 1673 ja 1695 jälkeen valtio (Ruotsi-Suomi) antoi uudisasutukselle vapaat kädet. - Faktatesiin
Tietoja kirjoitti:
Termi "lapp" on Ruotsin vallan aikaisten verotusasiakirjojen käyttämä
Nimitys luontaiselinkeinojen harjoittajista, jotka maksoivat lapinveroa. Lapinrajan pohjoispuolella nimittäin maatalouselinkeinot eivät olleet aikanaan sallittuja, koska valtiolle ei olisi koitunut verotuloja niiden huonon kannattavuuden takia siinä määrin kuin hyvin tuottavista Lappalaiselinkeinoista kapakalan ja turkisten muodossa.
Verotuksen historiasta ei löydy todisteita sille, että "lapp" (suomeksi lappalainen) olisi tarkoittanut saamenkielistä eli saamelaista ihmistä. Lapinrajan pohjoispuolelle muutti luontaiselinkeinojen harjoittajaksi myös suomalaisia, lapinkylän luvalla. Lapin plakaattien 1673 ja 1695 jälkeen valtio (Ruotsi-Suomi) antoi uudisasutukselle vapaat kädet.Kirkonkirjoista ei löydy merkintää ihmisten saamelaisuudesta, lappalaisuudesta kylläkin. Lappalainen on tarkoittanut myöhemmin käyttöön otettua saamelaisnimitystä. Vuoden 1952 saamelaisneuvoston pöytäkirjasta sen voi tarkistaa. Myös Norjan saamelaisinstituutin sanakirjasarja 1900-luvun puolesta välistä puhuu lapinkielestä (lappisk).
- Näinkin
Tietoja kirjoitti:
Termi "lapp" on Ruotsin vallan aikaisten verotusasiakirjojen käyttämä
Nimitys luontaiselinkeinojen harjoittajista, jotka maksoivat lapinveroa. Lapinrajan pohjoispuolella nimittäin maatalouselinkeinot eivät olleet aikanaan sallittuja, koska valtiolle ei olisi koitunut verotuloja niiden huonon kannattavuuden takia siinä määrin kuin hyvin tuottavista Lappalaiselinkeinoista kapakalan ja turkisten muodossa.
Verotuksen historiasta ei löydy todisteita sille, että "lapp" (suomeksi lappalainen) olisi tarkoittanut saamenkielistä eli saamelaista ihmistä. Lapinrajan pohjoispuolelle muutti luontaiselinkeinojen harjoittajaksi myös suomalaisia, lapinkylän luvalla. Lapin plakaattien 1673 ja 1695 jälkeen valtio (Ruotsi-Suomi) antoi uudisasutukselle vapaat kädet.Tämähän on totta....näinkin on. On kuitenkin muistettava, että suuri määrä saamelaisia (kotipaikoillaankin Kaitumissa, Talmassa, Saarivuomassa ym. lappar) muutti esim. porotautien jälkeen lapinrajan ulkopuolelle tornionväylän varteen. Siellä heidät merkittiin kirkonkirjoihin: lappar, raidlappar, lapdreng, lappigan. Heissä oli kymmenien saamensukujen edustajia, eikä heidän saamelaisuudestaan ole epäilystäkään. Oli Langoa, Riimiä, Pockaa, Nuttia, Ungaa, Leskiä, Paljasta, Rasakainia....ym......ym.
- Todistus
Faktatesiin kirjoitti:
Kirkonkirjoista ei löydy merkintää ihmisten saamelaisuudesta, lappalaisuudesta kylläkin. Lappalainen on tarkoittanut myöhemmin käyttöön otettua saamelaisnimitystä. Vuoden 1952 saamelaisneuvoston pöytäkirjasta sen voi tarkistaa. Myös Norjan saamelaisinstituutin sanakirjasarja 1900-luvun puolesta välistä puhuu lapinkielestä (lappisk).
Tuolloin nimityksellä tarkoitettiin saamelaista, mutta vanhoissa maakirjoissa lappalainen viittasi elinkeinoon, ei kansallisuuteen. Maakirjojen lappalaisissa oli myös suomalaisia.
- Tarkasti
Näinkin kirjoitti:
Tämähän on totta....näinkin on. On kuitenkin muistettava, että suuri määrä saamelaisia (kotipaikoillaankin Kaitumissa, Talmassa, Saarivuomassa ym. lappar) muutti esim. porotautien jälkeen lapinrajan ulkopuolelle tornionväylän varteen. Siellä heidät merkittiin kirkonkirjoihin: lappar, raidlappar, lapdreng, lappigan. Heissä oli kymmenien saamensukujen edustajia, eikä heidän saamelaisuudestaan ole epäilystäkään. Oli Langoa, Riimiä, Pockaa, Nuttia, Ungaa, Leskiä, Paljasta, Rasakainia....ym......ym.
Myös raitolappalainen viittasi elinkeinoon, ei kansallisuuteen. Raitiolappalaisissa oli myös suomalaisia. Lappiga ja Lappdräng viittasi lappalaisen palveluksessa olevaan henkilöön, eikä sekään viitannut kansallisuuteen.
- Näinkin
Tarkasti kirjoitti:
Myös raitolappalainen viittasi elinkeinoon, ei kansallisuuteen. Raitiolappalaisissa oli myös suomalaisia. Lappiga ja Lappdräng viittasi lappalaisen palveluksessa olevaan henkilöön, eikä sekään viitannut kansallisuuteen.
Tämä ei todellakaan ole minulle mikään kynnyskysymys, mutta jos nimeltään, perheeltään ja elinkeinoltaan saamelainen syntymäseudullaan (lapp kirjattu) muuttaa johonkin, jossa hänet kirjataan: lapp, raidlapp, lapdreng, lappigan ym. niin mikä hänet muuttaa ei saamelaiseksi. Toisekseen en tiedä yhtään raidlapp, lapdreng tai lappigan merkittyä ihmistä, joka ei olisi saamelainen (paljon). Eivätkä he olleet "lappalaisten" palveluksessa uudessa paikassaan, vaan talollisten poronhoitajia, renkejä ja piikoja.
- Tarkasti
Näinkin kirjoitti:
Tämä ei todellakaan ole minulle mikään kynnyskysymys, mutta jos nimeltään, perheeltään ja elinkeinoltaan saamelainen syntymäseudullaan (lapp kirjattu) muuttaa johonkin, jossa hänet kirjataan: lapp, raidlapp, lapdreng, lappigan ym. niin mikä hänet muuttaa ei saamelaiseksi. Toisekseen en tiedä yhtään raidlapp, lapdreng tai lappigan merkittyä ihmistä, joka ei olisi saamelainen (paljon). Eivätkä he olleet "lappalaisten" palveluksessa uudessa paikassaan, vaan talollisten poronhoitajia, renkejä ja piikoja.
Kortesalmi on kirjoittanut kokonaisen kappaleen raitiolappalaisista kirjassaan Suomen poronhoito. Kehoitan tutustumaan väärinkäsitysten välttämiseksi.
- Kanslistinapu
Faktatesiin kirjoitti:
Kirkonkirjoista ei löydy merkintää ihmisten saamelaisuudesta, lappalaisuudesta kylläkin. Lappalainen on tarkoittanut myöhemmin käyttöön otettua saamelaisnimitystä. Vuoden 1952 saamelaisneuvoston pöytäkirjasta sen voi tarkistaa. Myös Norjan saamelaisinstituutin sanakirjasarja 1900-luvun puolesta välistä puhuu lapinkielestä (lappisk).
Kirkonkirjoihin on merkitty äidinkieli tavallisesti äidin äidinkielen mukaan. Ei ole tietoa, miten papit sitä arvioivat ja millä perusteella tekivät merkintänsä.
- Tarkin
Tarkasti kirjoitti:
Kortesalmi on kirjoittanut kokonaisen kappaleen raitiolappalaisista kirjassaan Suomen poronhoito. Kehoitan tutustumaan väärinkäsitysten välttämiseksi.
Kirjassa kokonainen luku, s. 110 - 136. Muuallakin aihetta sivutaan.
- Kanslistinapuja
Kanslistinapu kirjoitti:
Kirkonkirjoihin on merkitty äidinkieli tavallisesti äidin äidinkielen mukaan. Ei ole tietoa, miten papit sitä arvioivat ja millä perusteella tekivät merkintänsä.
Siihen aikaan väestö merkittiin kirkonkirjoihin pari kertaa vuodessa ja silloin ilmeni myös kieli. Saamelaiskäräjät tosin haluaa kiistää kaikkien niiden saamelaisuuden joita eivät vaaliluetteloon halua. Muistaa sopii, että Saamelaislakia suunniteltaessa saamelaisen kanssa naimisissa oleva suomalainen katsottiin oikeudellisesti saamelaiseksi.
- Näinkin
Tarkasti kirjoitti:
Kortesalmi on kirjoittanut kokonaisen kappaleen raitiolappalaisista kirjassaan Suomen poronhoito. Kehoitan tutustumaan väärinkäsitysten välttämiseksi.
"Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa"kirja on tuttu ja erittäin ansiokas teos. Kortesalmikin mainitsee muutaman "lappalaistuneen" (ehkä naimakaupan kautta) suomalaisraition. Joka tuntee väylänvarren vanhoja sukuja havainnoi heidät kyllä heti. Hän toteaa myös, että raitiosuvut suomalaistuivat ja lakkasivat tavallaan olemasta. Meitä heidän jälkeläisiään on paljon (minä itsekin monien sukujen kautta raitioiden jälkeläinen) ja se, että jotkut meistä haluavat esiintyä saamelaisina ei ole mielestäni korrektia. Siitäkin huolimatta, että olemme säilyttäneet elintapojamme, elinkeinojamme yms. Annetaan "oikeiden" saamelaisten edustaa saamelaisuutta ja seurataan kunnioittaen ja arvostaen sivusta.
- Taustatieto
Mikä kieli merkittiin vielä mitään kieltä puhumattoman llapsen kieleksi? Väestörekisteriinkin jotkut täysin suomalaiset saamelaiseksi pyrkijät ovat merkkauttaneet äidinkielekseen saamen kielen.
- Korvasilmä
Taustatieto kirjoitti:
Mikä kieli merkittiin vielä mitään kieltä puhumattoman llapsen kieleksi? Väestörekisteriinkin jotkut täysin suomalaiset saamelaiseksi pyrkijät ovat merkkauttaneet äidinkielekseen saamen kielen.
Virheellisiä tietoja on annettu rekistereihin, se on selvä kun valheita on häpeilemättä levitelty korkeimpaan hallinto- oikeuteenkin, ilmeisesti valehtelijat ovat luottaneet siihen, että KHO ei tunne saamelaisten asioita tarpeeksi hyvin. Valehtelijat tietävät hyvin, että saamelaiset tunnistavat valheet, mutta siitähän ei tarvitse välittää, koska saamelaisia on totuttu väheksymään.
- Hämmentynyt16
Myös monien saamelaisperheiden lapsille laitettu kirkonkirjoihin äidinkieleksi saamen kieli, vaikka ensiksi opittu ja kotikieli oikeasti olisi suomen kieli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on totta mikä ei?
Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?231265Viesti sinulle
Tiedät että tunteet ja ajatukset ja meillä on vahva yhteys mistä molemmat tiedetään. Odotan sinua ☀️591150- 82911
Mitä sinulle on tapahtunut lapsena
Kun olet noin sairas päästäsi? Pikkupojalle ( Miehen kehossa)104873Haluan purkaa vielä tuntemuksia
Tykkään sinusta kovin paljon❤️ olen surullinen tilanteestasi ja siitä mitä me olemme yhdessä joutuneet kokemaan. Tämä ei21767Persujen Puhoksen retki
Perussuomalaiset olivat tehneet turistibussimatkan Puhokseen. Tosin raukat olivat niin peloissaan, etteivät uskaltaneet229689- 120685
Tunteiden käsittely kertoo ihmisestä.
Kun puhutaan "tavallisesta" ihmisestä, joka on suht tasapainoinen eläjä, niin puhutaan oikeastaan taitavasta tunteiden k210679- 62658
- 99592
Jopa poliisi nauraa paskaista pelkuripersuille
Puhoksessa jäi "isänmaantoivot" bussiin vapisemaan :-D https://www.is.fi/politiikka/art-2000012319632.html281552Just saying
Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.104518- 8487
Pilkettä sunnuntain silmässä
😉 Jos tästä ketjusta löytyisi yksi ihminen, joka saisi sut hymyilemään tänään… Millainen hän olisi? Ei tarvitse kerto73471- 34455
- 39454
- 47440
Aika on tuonut järkeä
Sä et tiedä musta kaikkea. Jos tietäisit, ymmärtäisit, miksi me ei sovita yhteen. Öljy ja vesi. En mä ole valehdellut,42423Päivän aivopieru Trumpilta
Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko42409Persut eivät uskaltaneet tulla ulos
Bussiin jäivät https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d7f9fc57-dca0-40b8-9cb1-156e5872dba9150409