Valokuitu seinään vai langaton verkko kaikille

Minä olen taas sitä mieltä että kuitujen ja kuparien toimittaminen omakotitaloihin on ihan turhaa touhua. Etäisyydet pitkiä ja kaapelin päässä yksi tilaaja.

Paljon viisaampaa on vetää kaapelit tukiasemille ja kerrostaloihin, silloin yhdellä kaapelilla saavutetaan kymmeniä, jopa satoja tilaajia. Omakotitaloissa yksittäiset tilaajat pärjää mobiiliyhteyksillä ihan hyvin.

Kaikkihan me kenellä liittymiä on, maksetaan näiden yksittäisten kuitujen perään vinkujien kulut kun ei se yhden liittymän kuukausimaksu sitä millään tule kattamaan.

Minä sanon että pihdeillä piuhat poikki ja mokkulat tilalle, jos ei kelpaa niin muuttakoon kaupunkiin kerrostalonn.

eitarvitakaapeleita kirjoitti:

Minä olen taas sitä mieltä että kuitujen ja kuparien toimittaminen omakotitaloihin on ihan turhaa touhua. Etäisyydet pitkiä ja kaapelin päässä yksi tilaaja.

Paljon viisaampaa on vetää kaapelit tukiasemille ja kerrostaloihin, silloin yhdellä kaapelilla saavutetaan kymmeniä, jopa satoja tilaajia. Omakotitaloissa yksittäiset tilaajat pärjää mobiiliyhteyksillä ihan hyvin.

Kaikkihan me kenellä liittymiä on, maksetaan näiden yksittäisten kuitujen perään vinkujien kulut kun ei se yhden liittymän kuukausimaksu sitä millään tule kattamaan.

Minä sanon että pihdeillä piuhat poikki ja mokkulat tilalle, jos ei kelpaa niin muuttakoon kaupunkiin kerrostalonn.

Lue lisää

On tuossa kommentissasi joku järki mukana siinä mielessä, että langattomat yhteystekniikat kehittyvät edelleen. Tämän 4G:n jälkeen tulee 5G, sitten ehkä 6G jne. Olisi vähän noloa, jos nyt vedettäisiin valokaapelit kalliisti joka mökkiin ja muutamien vuosien päästä todetaan, että se olikin lopulta tarpeetonta. Jo nyt mobiiliyhteys on monessa tapauksessa ADSL:ää parempi. Valokaapelista sanotaan, että sillä pärjätään sitten varmasti kymmeniä vuosia, mutta moniko aikuisten oikeasti tarvitsee edes 50 Mbps nopeutta? Omakotitalossa harvemmin on tarvetta katsoa yli neljää HD-tasoista TV-lähetystä samaan aikaan ja siihen (todellinen) 50 Mbps nopeus riittää aivan hyvin. Lisäksi pidän nettistriimien jatkuvaa katsomista aika tarpeettomana ja päällekkäisenä hyvin toimivan DVB-lähetyksen kanssa. Digiboksille saa helposti kerättyä katsottavaa yllin kyllin, kun vaatimukset eivät ole kohtuuttomalla tasolla. Mulla ei tule mieleen videokuvan lisäksi juurikaan muuta tarvetta huippunopeille yhteyksille. Etätyössä tarvetta voi olla, mutta niissä tapauksissa valokaapelin vetämisen voi maksaa työnantaja tai mikä yritys kyseessä sitten onkaan. Monessa tapauksessa etätyö onnistuu vaikka pelkällä 2G GSM-yhteydellä, kunhan se toimii vakaasti. MUTTA mobiiliyhteyksien luotettavuus kuuluvuusalueen reunaosilla ja katveessa ei ole riittävällä tasolla. Ei siitä mitään tule, jos hyvänä päivänä toimii, mutta huonolla kelillä on hypättävä autoon ja ajettava 50 km toimistolle. Etätyön lisääntyminen sopivilla aloilla olisi erittäin ympäristöystävällistä.

Luulisin muuten, että valokaapeliverkon ylläpitokulut ovat aivan eri suuruusluokassa mobiiliverkkojen kanssa. Pitkällä aikavälillä hintaero varmasti tasoittuu valokuidun hyväksi. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että radioaaltojen pitkäaikaisvaikutuksista ihmiseen ei olla vielä täysin selvillä. Tekniikka vastaa mikroaaltouunin toimintaa. Sama jos menee luukku auki kypsentävästä mikroaaltouunista riittävän kauaksi, niin mitään välitöntä vaaraa ei ole.

Valokaapelin vetämisen kustannuksista vielä, että visioimiasi tukiasemia varten on joka tapauksessa kaivettava maahan pitkä kaapeli. Ei siitä kaapelin päästä enää niin pitkä matka yksittäisille käyttäjille ole. Näin on erityisesti pitkien välimatkojen Lapissa.

Tukiasemat eivät myöskään maisemaa paranna. Maakaapelit on poissa silmistä.

Miksi muuten valokaapelia pitäisi kerrotaloillekaan vetää, jos niihin on jo vedetty hyvin voimiva kaapeli-TV-verkko? Pahimmassa tapauksessa taloudellisesti voittoisaan isoon kerrostaloon vetää jokainen operaattori oman valokuitunsa. Ei mitään järkeä siinäkään, tässä vaiheessa. Enkä ole niin vakuuttunut valokuidun hyödyistä, jos asuntoihin data tulee vanhojen puhelinlankojen läpi.

Maakunnassa on perustettu osuuskuntia, jotka hoitavat kaapeloinnin kohtuuttomaan hintaan. Otetaan esim. Ilomantsin Ilonet, jossa on jo useita vuosia rakennettu kuituverkkoa. Kunnassa on asukkaita n. 6000 ja tavoitteena on saada liitettyä 1500 taloutta kuituverkkoon. http://www.maakaista.fi/item/447-miljoona-metriä-valokuitua-ilomantsiin aloitettiin homma 2012 ja nyt on tavoitteena saada verkko valmiiksi 2017. Kun verkko valmistuu, niin moni tilaaja on jo muuttanut kylille vanhusten taloon tai hautuumaalle, sillä kunnan asukkaista on jo puolet eläkeläisiä. Maaseutu hiljenee aina vaan lisää.
Pelkkä kuitu ei tuo mitään palveluita, vaikka se maksaa yli 10000 euroa liittymää kohti. Kun kuitu on saatu taloon, niin sitten on liityttävä palveluihin ja sen vuosimaksu on jotain 600 euroa/vuosi. Se on paljon eläkeläiselle se. Lisäksi pitäisi hankkia läppäri ja opetella sitä myös käyttämään, jotta osaa terkkarista tilata ajan netin kautta tai skypettää terveydenhoitajan kanssa.
Yhdelle tuttavalle tarjottiin liittymää kylätien varteen toimitettuna ja siitä "last mile" -häntäkaapeli olisi maksanut muutaman tonnin. Hän hankki suunta-antennin ja laittoi langattoman verkon kotiinsa, joten siinä meni taas Ilonetiltä yksi asiakas. Kuitua vedetään alueelle ehkä vasta ensi vuonna.
http://www.iltalehti.fi/digi/2015061619873743_du.shtml on siitä, kuinka harrastelijat ovat homman ryssineet. Aloituksessa valtiolta ja EU:lta tuntui rahaa olevan tulossa vaikka kuinka ja kunnat sitoutuivat innoissaan takaamaan osuuskuntien lainoja, jotta verkon rakennus edes saadaan alkuun. Tukirahaa jaetaankin nyt jälkikäteen vähän eri anomuksesta ja todellinen vastuu jäänee kunnalle. Ilonetin tapauksessa Ilomantsin kunta on taannut tähän mennessä lainoja n. 5 miljoonaa ja saman määrän se joutuu vielä ensi vuonna laittamaan lisää. Ehkä 5 miljoonaa tulee tukiaisia, mutta velat on joskus maksettava eikä verkon ylläpitokaan ole ilmaista. 15 miljoonalla ei kovin kummoista kuituverkkoa saada ja nyt siihen pitäisi saada vielä käyttäjiä lisää..
Asun Vantaalla kerrostalossa, jossa oli ennen DNA:n kaapeliverkko. Kilpailutettiin operaattoreita ja kun Soneralla oli kuitu talojakamoomme, niin sillä oli selvä etulyöntiasema. DNA ei luvannut vetää kuitua emmekä halunneet enää kaapelimodeemeita taloomme. Elisa ei edes osallistunut kilpailuun, sillä vajaan 200 asunnon takia ei mukamas kannattanut vaivautua. Elisalle tuntui vanhat kuparit riittävän, mutta etäisyyttä on liikaa ja mm. Elisa Viihde ei toimi. Taloyhtiöön tulee nyt taloyhtiön laajakaista ja kaapeli-tv talojakamoon Soneralta kuidulla, josta on laajakaista VDSL2:lla 10/10M asuntoon ja Sonera Viihde tulee 100/10M nopeudella.

Kuidulla_kapasiteettia kirjoitti:

Maakunnassa on perustettu osuuskuntia, jotka hoitavat kaapeloinnin kohtuuttomaan hintaan. Otetaan esim. Ilomantsin Ilonet, jossa on jo useita vuosia rakennettu kuituverkkoa. Kunnassa on asukkaita n. 6000 ja tavoitteena on saada liitettyä 1500 taloutta kuituverkkoon. http://www.maakaista.fi/item/447-miljoona-metriä-valokuitua-ilomantsiin aloitettiin homma 2012 ja nyt on tavoitteena saada verkko valmiiksi 2017. Kun verkko valmistuu, niin moni tilaaja on jo muuttanut kylille vanhusten taloon tai hautuumaalle, sillä kunnan asukkaista on jo puolet eläkeläisiä. Maaseutu hiljenee aina vaan lisää.
Pelkkä kuitu ei tuo mitään palveluita, vaikka se maksaa yli 10000 euroa liittymää kohti. Kun kuitu on saatu taloon, niin sitten on liityttävä palveluihin ja sen vuosimaksu on jotain 600 euroa/vuosi. Se on paljon eläkeläiselle se. Lisäksi pitäisi hankkia läppäri ja opetella sitä myös käyttämään, jotta osaa terkkarista tilata ajan netin kautta tai skypettää terveydenhoitajan kanssa.
Yhdelle tuttavalle tarjottiin liittymää kylätien varteen toimitettuna ja siitä "last mile" -häntäkaapeli olisi maksanut muutaman tonnin. Hän hankki suunta-antennin ja laittoi langattoman verkon kotiinsa, joten siinä meni taas Ilonetiltä yksi asiakas. Kuitua vedetään alueelle ehkä vasta ensi vuonna.
http://www.iltalehti.fi/digi/2015061619873743_du.shtml on siitä, kuinka harrastelijat ovat homman ryssineet. Aloituksessa valtiolta ja EU:lta tuntui rahaa olevan tulossa vaikka kuinka ja kunnat sitoutuivat innoissaan takaamaan osuuskuntien lainoja, jotta verkon rakennus edes saadaan alkuun. Tukirahaa jaetaankin nyt jälkikäteen vähän eri anomuksesta ja todellinen vastuu jäänee kunnalle. Ilonetin tapauksessa Ilomantsin kunta on taannut tähän mennessä lainoja n. 5 miljoonaa ja saman määrän se joutuu vielä ensi vuonna laittamaan lisää. Ehkä 5 miljoonaa tulee tukiaisia, mutta velat on joskus maksettava eikä verkon ylläpitokaan ole ilmaista. 15 miljoonalla ei kovin kummoista kuituverkkoa saada ja nyt siihen pitäisi saada vielä käyttäjiä lisää..
Asun Vantaalla kerrostalossa, jossa oli ennen DNA:n kaapeliverkko. Kilpailutettiin operaattoreita ja kun Soneralla oli kuitu talojakamoomme, niin sillä oli selvä etulyöntiasema. DNA ei luvannut vetää kuitua emmekä halunneet enää kaapelimodeemeita taloomme. Elisa ei edes osallistunut kilpailuun, sillä vajaan 200 asunnon takia ei mukamas kannattanut vaivautua. Elisalle tuntui vanhat kuparit riittävän, mutta etäisyyttä on liikaa ja mm. Elisa Viihde ei toimi. Taloyhtiöön tulee nyt taloyhtiön laajakaista ja kaapeli-tv talojakamoon Soneralta kuidulla, josta on laajakaista VDSL2:lla 10/10M asuntoon ja Sonera Viihde tulee 100/10M nopeudella.

Lue lisää

"Kun verkko valmistuu, niin moni tilaaja on jo muuttanut kylille vanhusten taloon tai hautuumaalle, sillä kunnan asukkaista on jo puolet eläkeläisiä. Maaseutu hiljenee aina vaan lisää."

Tuo on hyvä pointti. Mielestäni on vähän typerää, että valokaapeliverkon vetämistä tuetaan isolla rahalla maaseudulla, jossa monella ei ole edes tietokonetta käytössä, mutta suurkaupungin omakotitalolähiöön ei valokuitua meinaa saada, vaikka olisi valmis siitä pari tonnia maksamaan. Luulisin että maalta muuttamiseen on olemassa paljon painavampiakin syitä kuin heikko nettiyhteys. Jos nopeaa nettiyhteyttä ei ole ikinä kotiin tullut, niin ei sitä osaa sillä tavalla kaivata kuin someen addiktoituneet kaupunkilaiset. Toimivan ADSL-yhteyden poistaminen ilman korvaavaa yhteyttä on se mikä kiukuttaa.

Tavallinen perustelu Laajakaista kaikille -hankkeelle on palveluiden siirtäminen nettiin. Ajatellaan että ikääntyvä väestö voisi välttää matkoja terveyskeskuksiin, kun lääkäri tai hoitaja (ja villeimmissä visioissa tietokone) tutkii, diagnosoi ja hoitaa etänä. VÄÄRIN! Tämä asia ei lähitulevaisuudessa muutu. Etänä hoidettavat asiat on jo pitkään tehty puhelimessa puhuen. Kuvapuhelut, nettiin kytketyt verenpaine- ja sokerimittarit yms. eivät tuo ollenkaan niin paljon lisähyötyjä, kuin maallikot kuvittelevat. Sama vaikuttaa koskevan esim. autokorjaamoita. Mun kokemuksen mukaan eivät huollossa mielellään arvaile mitään vikakuvausten perusteella, vaan hyvin pian käskevät tuoda auton paikan päälle ja kertovat ehkä samalla hinta-arvion pelkästä vianhausta. Ihmiset on totutettu nettipalveluiden ilmaisuuteen, joten rahan pyytäminen nettidiagnostiikasta ja -hoidosta olisi hankalaa. Itse en ainakaan hyväksy sitä, että videovuokraus kivijalkaliikkeestä ja netistä on samanhintaista tai että sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen tabletilla ei ole oleellisesti edullisempaa kuin kotiin tuodulla lehdellä.